Kolme tietokirjaa, kolme erilaista www-sivutoteutusta
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 15 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Mitä tapahtui RSS-syötteille?.
Jos tietokirjalla on nettisivu, se on todennäköisesti kirjoittajan itse tekemä. Tämän havainnon perustan kolmeen tuoreeseen esimerkkiin: omiin kokemuksiini pian ilmestyvän Nettielämää – sosiaalisen median maailmat – kirjan* toisena kirjoittajana ja kirjan saitin toteuttajana ja aikaisemmin tänä vuonna ilmestyneiden Sosiaalinen media opetuksessa*– ja Blogi tulee töihin – kirjojen* tekijöiden kokemuksiin.
Halusin pohtia tietokirjan ja siihen liittyvän www-sivuston suhdetta ja työnjakoa ja lähetin muutamalle tuoreiden nettiaiheisten tietokirjojen kirjoittajalle kysymyspatterin sähköpostitse. Sosiaalinen media opetuksessa -kirjan toinen kirjoittaja Tarmo Toikkanen ja Blogi tulee töihin -kirjan kirjoittaja Anja Alasilta vastasivat pyydetyssä ajassa. Tässä heidän kokemuksiaan omieni lisäksi.
Case: Sosiaalinen media opetuksessa
Yhdessä Eija Kallialan kanssa Sosiaalinen media opetuksessa – teoksen kirjoittaneelle oppimisen psykologian tutkijalle Tarmo Toikkaselle on tärkeää, että sivusto pysyy ajan tasalla hyvin pitkälle ilman lisätyötä. Hän haluaa pitää sivuston linkit ja uutiset ajantasaisina mahdollisimman vähin lisäyksin normaaliin työnkulkuunsa.
”Sivusto toimii toisaalta kirjan esittelynä ja mainoksena, toisaalta kirjan lukijoille lisätiedon lähteenä. Sivustolla on kirjassa mainitut linkit luvuittain, kaikki lähes 100 esiteltyä välinettä ryhmiteltynä tyypeittäin sekä videoita ja muuta lisämateriaalia eri lukujen tueksi. Sivuston tärkeä tehtävä on myös kertoa uutisista ja muutoksista, eli tavallaan päivittää kirjan sisältöä, jotta kirjan lukija ei jää vuoden 2008 loppukuukausien tiedon varaan. Sivusto myös pyrkii ohjaamaan lukijoita verkottumaan esim. Sometu-verkostoon.”
Sivuston tärkeä tehtävä on myös kertoa uutisista ja muutoksista, eli tavallaan päivittää kirjan sisältöä, jotta kirjan lukija ei jää vuoden 2008 loppukuukausien tiedon varaan.
Sivuston toteutus: ”Google Sites pääsivustona, Google Blogger blogina, Diigo linkkienjakopalveluna, LeMill välinekuvauksia varten, Google Video ja YouTube videoita varten. Suunnittelun ja toteutuksen olen tehnyt minä, käyttäen ilmaisia sosiaalisen median palveluita. Itselläni on kokemusta kymmenien verkkosivustojen ja -sovellusten toteuttamisesta ja ylläpitämisestä, ja kirjaa (Sosiaalinen media opetuksessa) vartenkin tuli tutustuttua kymmeniin eri palveluihin varsin tarkasti. Itse olin aloitteentekijänä ja kustantaja oli myötämielinen. Suuret suuntaviivat tulivat jo prosessin alussa selviksi, yksityiskohdissa oli sitten viilaamista.”
Toikkanen sanoo, että kustantajalle (Finn Lectura) oli alusta asti selvää, että jonkinlainen sivusto kirjan tueksi tarvitaan. ”Kustantajalla ei ollut mahdollisuutta omalla palvelimellaan toteuttaa sivustoa riittävän dynaamisesti, eikä heillä ollut budjettiakaan rakentaa mitään ihmeempää. Sovittiin, että minä toisena kirjailijana omistan domainin ja hankin tarvitsemani palvelut, rakennan ja ylläpidän sisältöä ilman mitään erilliskorvausta, mutta myös sisällöllisesti hyvin itsenäisenä. Kustantajalta tuli lupa esim. kansikuvan ja välinekuvaustekstien käyttöön netissä. ”
Sovittiin, että minä toisena kirjailijana omistan domainin ja hankin tarvitsemani palvelut, rakennan ja ylläpidän sisältöä ilman mitään erilliskorvausta, mutta myös sisällöllisesti hyvin itsenäisenä
”Itse sivusto http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi* on staattinen Google Sites -sivusto, jota voi vain lukea. Sisällön päivitys on rajattu kirjan kirjoittajille. Toisaalta sivuston etusivulle tulee RSS-syöte kirjan blogista*, joten etusivulla näkyy aina ajantasaista tietoa. Etusivulle tulee syöte myös kirjan Diigo-ryhmästä, johon kuka tahansa (joskin käytännössä vain minä) voi lisätä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia linkkejä.”
Toikkasen projektissa ainoa rahallinen kustannus on ollut .fi-domainin hankinta kolmeksi vuodeksi. ”Sen lisäksi on omaa aikaa poltettu varmaankin joitain kymmeniä tunteja sivuston rakentamiseen. Sisällön päivittäminen (eli linkkien kerääminen, videoiden tuottaminen, blogiin kirjoittaminen) ei mielestäni mene tähän budjettiin, koska sitä tekisin joka tapauksessa muutenkin.”
Ainoa rahallinen kustannus on ollut .fi-domainin hankinta kolmeksi vuodeksi. Sen lisäksi on omaa aikaa poltettu varmaankin joitain kymmeniä tunteja sivuston rakentamiseen.
Case: Blogi tulee töihin
Verkkoviestintävalmentaja Anja Alasilta pohjusti kirjaa bloggaamalla. Seuraava kirja syntyy jo wikissä.
”Seuraavan kirjan aiheesta olen blogannut jo tietäen, että kirja tästä pitäisi saada aikaan. Olisi hyvä, ettei saitti vaihtuisi toiseksi kirjan mennessä painoon vaan jotenkin jatkuisi. Olen työtovereideni kanssa suunnittelemassa yhteistä kirjaa, joka kirjoitetaan wikissä. Erittäin kiinnostava kokeilu”.
”Korkealentoinen ajatukseni oli, että se olisi silta kirjan kirjoittajan ja lukijoiden välillä. Sillalla on kyllä tilastoista päätellen ollut kulkijoita, mutta keskustelu on jäänyt toistaiseksi olemattomaksi. Käytännössä saitti oli kirjalle pientä ennakkomarkkinointia. Siellä ovat lähdeluetteloissa mainitut linkit sähköisessä muodossa – ja korjausmahdollisuus, kun kirjasta löytyy virheitä.”
Saitti ja etenkin blogi olivat kirjantekijälle hyvä tapa purkaa höyryjä vauhdikkaan kirjaprojektin jälkeen. Kirjan jatkot kaiken kaikkiaan, vaikka ei vielä tällä kertaa kovin vauhdikkaat sellaiset.
Toteutus: ”Tarkoitukseni oli tehdä Blogi tulee töihin –kirjan sivusto TypePadilla, jolla olen blogannut ennenkin. Suomalaisen domainin käyttöönotto osoittautui nopealla aikataululla ylivoimaiseksi (erittäin huono tukipalvelu). Yritykseni verkkopalveluissa käytössä oleva Optinetin Directo tarjosi vain erittäin pelkistetyn blogityökalun. Siksi päätin kokeilla Kotisivukonetta. Kotikutoisista sivuista tuli kotikutoisen näköiset, mutta käypäiset. En kuitenkaan usko tekeväni toista kertaa samaa valintaa.”
Kustannusmielessä Kotisivukone on Alasillan mukaan edullinen ratkaisu. ”Omaa työtä meni ensimmäisten viikkojen jälkeen vartista tuntiin päivässä.”
Kotikutoisista sivuista tuli kotikutoisen näköiset, mutta käypäiset. En kuitenkaan usko tekeväni toista kertaa samaa valintaa.
Alasillankaan kustantaja (Infor*) ei ollut mukana toteutuksessa. ”Kysyin vain, sopiiko tällainen sivusto kuvioon, ja sopihan se. Seuraavan kirjani sivut tulevat kustantajan verkkopalvelun yhteyteen. Blogityökalua heillä ei vielä ole, mutta tällä kertaa sitä ei tarvitakaan.”
”Blogituleetöihin.fi* päivittyi yli kaksi kuukautta hyvinkin tiiviisti. Nyt sivusto muuttuu pikkuhiljaa staattisemmaksi. Lukijat voivat muuttaa tilanteen – toivottavasti muuttavatkin.”
Case: Nettielämää – sosiaalisen median maailmat
Nettielämää.fi-sivusto* on kirjan ilmentymä digitaalisessa maailmassa. Ihanteellisessa tapauksessa sivusto voisi tarjota koko kirjan sisällön. Näin varmasti viimeistään sitten, kun kustannussopimuksen kattama määräaika täyttyy ja oikeudet palaavat kirjoittajille. Nyt kun teoksen elinkaari painettuna kirjana on vasta alussa, nettisivu toimii sen markkinointiaineistona tekstinäytteineen, sisällysluetteloineen ja hakemistoineen. Sivuilla on myös linkit Ningiin ja Facebookiin, sosiaalisiin verkostoihin, joissa on kirjaan liittyvät ryhmät.
Ihanteellisessa tapauksessa sivusto voisi tarjota koko kirjan sisällön.
Toteutus: Oma tarpeeni oli saada kirjalle asialliset sivut käyttämättä liikaa aikaa. Olen toteuttanut useita sivustoja Drupalilla, mutta se tuntui liian järeältä työkalulta stattiselle sivustolle. Oma osaaminen ei myöskään Drupalilla olisi riittänyt tarpeeksi tyylikkääseen ulkoasuun. En kuitenkaan halunnut ryhtyä kirjoittamaan html-koodia käsin, joten valintani oli template-pohjainen, äärimmäisen helppokäyttöinen Applen iLife-pakettiin kuuluva iWeb. Sivut sijaitsevat muihinkin ylläpitämiini saitteihin käyttämässäni A2Hosting -palvelussa.
Oma kokemukseni on sama kuin Toikkasen ja Alasillan: ilman kirjoittajien omaa aktiivisuutta erillistä sivustoa kirjalle ei olisi syntynyt. BTJ Kustannus* toisaalta suhtautui myönteisesti siihen, että kirjoittajat itse tekevät sivut, ja luovutti kirjan kansikuva- ja kuvituskuvat nettikäyttöön.
Myös Nettielamaa.fi* -sivusto on staattinen. Tekijät-sivun* RSS-laatikoissa päivittyvät kirjoittajien blogit sekä yhteinen Sula Pinta -podcast*, jonka tekemisestä koko kirjakin lähti liikkeelle.
Sivuston varsin kohtuulliset kustannukset muodostuvat osuudesta palvelinhotellin kuukausimaksusta, iWeb-ohjelman lisenssistä (jyvitys, koska oli valmiiksi koneella ja sillä tehdään jatkossa muutakin) ja .fi -domainin hankinnasta. Omaa työtä sivuston rakentamiseen käytin noin 15 tuntia. Google Analytics -mittaustunnisteiden päivitys iWebissä* vaatii ylimääräisen kommervenkin, kun teen sivuille muutoksia.
Lue lisää: Digitaalinen markkinointi Suomessa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)