Milloin mobiilisovelluksen toteutus on järkevää?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 9 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Apu360-sovellus on kiinnostava kokeilu A-lehdiltä.
Viime aikoina moni kotimainen konserni on lähtenyt mobiilisovellusten maailmaan. Esimerkiksi Kesko julkaisi oman K-ruoka-mobiilisovelluksensa, joka helpottaa ostoslistojen tekemistä ja jakamista talouden sisällä. Stockmann julkaisi myös oman kanta-asiakassovelluksensa nyt syksyllä. Finnair on panostanut tämän vuoden aikana aktiivisesti omien kanta-asiakassovelluksiensa kehitykseen. Jopa Taksiliitto julkaisi asiakkailleen taksin tilaamista helpottavan Valopilkku-sovelluksen kesällä. Kaikki nämä ovat myös aitoja mobiilisovelluksia, jotka on julkaistu vähintään iPhone-laitteille ja Android-puhelimille.
Tarkastelen tässä artikkelissa syitä mobiilisovelluksien toteutukseen erityisesti liiketoimintasovelluksien näkökulmasta. Emme North Patrolissa konsultoi esim. peliliiketoimintaa tai startuppeja, joten rajaan siksi nämä alueet katsauksesta pois. Keskityn siihen alueeseen minkä parissa me toimimme, eli isojen konsernien liiketoimintaa tukevat verkkopalvelut ja web-sovellukset.
Yleensä mobiilisovelluksista on sanottu, että niihin kannattaa mennä jos tarvitsee älypuhelimen sisään rakennettuja toiminnallisuuksia, kuten kameraa, tallennuskapasiteettia, GPS:aa, kykyä muistaa käyttäjätunnuksia tai notifikaatiojärjestelmää. Näiden toiminnallisuuksien lisäksi toinen iso asia on suorituskyky. Mobiilisovelluksista on mahdollista tehdä yksinkertaisesti vikkelämpiä käyttäjän näkökulmasta, kun kaikkia eri näkymiä ei tarvitse ladata verkon yli.
Nämä kaikki syyt pätevät edelleen tänä päivänä, joskin osittain web-sovellukset ovat pystyneet kirimään eroa kiinni parin viime vuoden aikana. Esimerkiksi paikannusta kun voi pyytää käyttöön tilapäisesti, ja Javascript-frameworkit (esim. Angular) ovat tuoneet web-sovelluksien toimintaan lisää nopeutta. Esimerkiksi R-Kioskin sivusto kysyy käyttäjän sijaintia, jotta pystyy kertomaan lähimmän R-Kioskin sijainnin nopeasti. Facebook ja Googlen palvelut ovat taas hyviä esimerkkejä siitä, että selaimessakin pystytään tarjoamaan hyvin sovellusmaista käyttökokemusta nykyisin, jos halutaan.
Joskus mobiilisovelluksia myös kannattaa tehdä vaikka ei varsinaisesti tarvitsisikaan puhelimen erityiskykyjä. Isot mediatalot lienevät tässä poikkeuskategoriassa. YLE:n Uutisvahti ja esimerkiksi Economistin Espresso ovat hyviä esimerkkejä siitä, että pelkästään pääsy käyttäjän pääruudulle ja notifikaatioihin voi olla riittävä syy panostaa laadukkaaseen mobiilisovellukseen.
Tosin tästäkin on jo kuultu ensimmäiset hyvin perustellut kriittiset mielipiteet. Aitojen mobiilisovelluksien ylläpito ja kehitys kun ei ole erityisen helppoa tai halpaa puuhaa. Kaikilla mediataloilla tuskin tulee olemaan jatkossa erillisiä mobiilisovelluksia. Useimmille laadukas web-sivusto on edelleen tärkein asia.
Monilla kuluttajaliiketoiminnoilla, kuten nyt vaikka Keskolla, on kuitenkin jatkossakin hyviä syitä panostaa mobiilisovelluksiin. Voisi sanoa, että on kaksi isoa asiaa, jotka kannustavat liiketoimintoja mobiilisovelluksien suuntaan.
#1 Mobiilisovellus vahvistaa asiakassuhdetta
Ensimmäinen kriteeri on kuluttajakohtaamisten frekvenssi. Esimerkiksi ruokakaupoissa asiakkaat käyvät todella usein, ja siksi uskollisuus ja asiakassuhde on tärkeätä. Siksihän ne bonuskortitkin ovat olemassa. Ja mitä enemmän bonuskortit ja muut kanta-asiakasohjelmat menevät mobiiliin, niin sitä enemmän Keskon ja muiden korkean frekvenssin kuluttajaliiketoimintojen kannattaa panostaa mobiiliin.
Noh, ei tämä aivan aukoton kriteeri ole, mutta varsin kattava. Ehkä tarkentavana kriteerinä vielä toimii kanta-asiakkaiden merkitys. Mitä enemmän liiketoiminta perustuu usein palaaviin ja paljon ostaviin kanta-asiakkaisiin, niin sitä enemmän asiakassuhteen vahvistamista mobiilisovelluksilla kannattaa miettiä. Esimerkiksi Taksiliiton tarjoaman Valopilkun käyttäjiä ovat varmasti suurimmaksi osaksi taksia paljon käyttävät henkilöt.
#2 Mobiilisovellus helpottaa lisäpalveluiden tilaamista
Toinen keskeinen kriteeri on kirjautumisen takana olevat lisäpalvelut, eli jonkinlainen asiointiulottuvuus. Jos asiakkaiden halutaan jotenkin tunnistavan itsensä, ja sitä kautta saavan henkilökohtaisempaa ja kohdennetumpaa palvelua, niin mobiilisovelluksien kyky muistaa käyttäjätunnukset korostuu erityisen paljon. Esimerkiksi Keskon sovelluksessa kirjaudutaan bonus-kortin numerolla, ja näin mahdollistetaan ostoslistojen jakaminen samaa korttia käyttävien henkilöiden välillä. Samaa mallia soveltaa Finnairin mobiilisovellus, jossa tunnukset perustuvat myös kanta-asiakkuusnumeroon.
Kirjautumisen vaatimus pelkästään ei tietysti edellytä mobiilisovellusta. Olennaista on, että asiakkaan halutaan kirjautuvan palveluihin mahdollisimman usein – tai asiakkaalle halutaan tarjota kirjautumisen takana olevia lisäpalveluita. Finnairin haaveena on varmasti mobiilisovelluksen avulla saada asiakkaat useammin ostamaan lisäpalveluita. Kirjautumisen muistava mobiilisovellus madaltaa kynnystä tehdä lisätilauksia tai muuttaa tilauksen tietoja.
Pankeillehan verkkopankkien mobiilisovellukset alkavat jo olla tärkein asiakaspalvelun kanava tietyille asiakasryhmille. Samanlainen tulevaisuus on varmasti edessä monelle muullekin liiketoiminnalle, jossa asiakkaiden halutaan asioivan yrityksen kanssa usein – ja mahdollisimman omatoimisesti.
Kaikki eivät tarvitse mobiilisovelluksia
Suurimmalle osalle tämän maan yrityksistä ja julkishallinnon yksiköistä mobiilisovelluksiin panostaminen ei kuitenkaan tule maksamaan itseään takaisin. Aika harvan yrityksen lopulta tarvitsee kommunikoida asiakkaidensa kanssa viikottain, tai edes kuukausittain. Tällöin hyväkin mobiilisovellus todennäköisesti vain hukkuisi sinne kaikkien pelien ja hyötysovellusten sekaan.
Edes hyvin asiointikeskeiset organisaatiot tuskin tarvitsevat aitoja mobiilisovelluksia kovin nopeasti. Esimerkiksi Kela tai Vero voisivat periaatteessa tarjota laajalle asiakaskunnalleen mobiilisovelluksia omiin asiointipalveluihinsa. Kelan ja Veron tapauksissa kyse on kuitenkin hyvin pistemäisistä asiointitapahtumista, ja tällöin laadukas web-sovellus voittaa aidot mobiilisovellukset ylivoimaisesti luotettavuudessa ja toimintavarmuudessa.
Jos esimerkiksi veroilmoituksen tarkistamiseen ja muokkaamiseen kirjaudutaan kerran vuodessa, niin vanhaan versioon mahdollisesti jämähtänyt mobiilisovellus todennäköisesti vain kriisiyttäisi asiakastuen sen sijaan että toisi iloa asiakkaille.
Ehkä jotkut verottajan asiakkaat voisivat kaivata Verokortti-mobiilisovellusta, mutta tuskin kaikki tämän maan palkkatyöläiset kuitenkaan. Kelankin kanssa suurin osa asioi niin pistemäisesti ja satunnaisesti, että erittäin laadukkaasti toimiva web-pohjainen asiointikanava on paljon parempi ratkaisu kuin mikään mobiilisovellus.
Yhteenveto: Mobiilisovellukset voivat tuoda kilpailuetua, etenkin jos lisäpalvelut kanta-asiakkaille ovat tähtäimessä
Paljon pitäisi muuttua Androidin ja Applen ekosysteemeissä, että aidoista mobiilisovelluksista tulisi olennaisia asioita kaikille asiakkaita palveleville organisaatioille. Silti joillekin organisaatioille mobiilisovellukset voivat tuoda kilpailuetua jo nykyisin. Etenkin jos oma liiketoiminta on hyvin kanta-asiakasvetoista, ja sitä aluetta halutaan erityisesti kehittää – ja erityisesti jos halutaan tarjota lisäpalveluita aktiivisesti nykyisille asiakkaille, niin mobiilisovellukset voivat tarjota tehokkaan asiakaspalvelun ja lisämyynnin kanavan.
PSS. Kuvitus by kuvittaja Pirita Tolvanen.
Lisää artikkeleita aiheesta mobiilipalvelut- ja sovellukset:
- Budbee tuo läpinäkyvyyttä verkkokauppojen kotiinkuljetuksiin (2021)
- Mobiilin ja desktopin raja hämärtyy lopullisesti (2020)
- Katsaus mobiilikehityksen eri toteutusmalleihin (2019)
- Mobiili vaatii vielä monta remonttia sivustoihin (2018)
- Natiivit mobiilisovellukset ratkaisevat vaativia erikoistilanteita (2016)
- Mobiilisovelluksien tulevaisuus – onko sitä? (2015)
- Milloin mobiilisovelluksen toteutus on järkevää? (2015)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
8 kommenttia on “Milloin mobiilisovelluksen toteutus on järkevää?”
Kommentointi on suljettu.
Petteri Laamo / redandblue
Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus!
Aikaisemmin ajattelin pahimman sovellusboomin olevan jo takana päin, kunnes luin taannoin artikkelin Forbes-lehden ennustuksista vuodelle 2016. Yksi ennustus oli se, että vuosi 2016 tulee olemaan käännekohta yritysten sovelluskehityksessä, ja ne tulevat korvaamaan jatkossa verkkosivut ja verkkopalvelut joko osittain tai kokonaan. Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä sovellusten yleistymiseen on jutun mukaan Googlen aloittama sovellusten indeksointi, jolloin suljetuista sovelluksista päästään kaivamaan dataa hakukoneille.
Kun juttua alkoi oikein miettimään, niin kyllähän joillekin tahoille verkkopalvelun korvaaminen kokonaan sovellukseen olisi hyödyllistä jo nykyään. Esimerkiksi kannattavuuden kanssa painivat lehtitalot ja julkaisijat voisivat taas keskittyä tuottamaan parempaa sisältöä, kun klikkimääristä, ad-blockereista ja maksumuureista ei tarvitsisi huolehtia. Saa nähdä kuka uskaltaa Suomessa olla ensimmäinen – ehkä Suomen Kuvalehti?
Täällä artikkeli, jos jotakuta kiinnostaa: http://onforb.es/1koQk08
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Petteri.
Itsekin ole sitä mieltä, että jonkinlainen käänne on saavutettu siinä, että nyt aletaan ymmärtää hieman paremmin sitä milloin niitä appseja kannattaa tehdä. Ja joskus niitä todellakin kannattaa tehdä.
Monet lehdet, joilla on uskollinen lukijakunta, ovat periaatteessa oikein hyviä kandidaatteja – esim. tuo Suomen Kuvalehti. Käytännössä on vain osoittautunut yllättävän työlääksi ja kalliiksi ylläpitää niitä sovelluksia, joten en ainakaan itse pidä sitä vaihtoehtoa kovin vahvana juuri nyt – vaikka siis periaatteessa hommassa voisi olla paljon järkeäkin.
Joku Long Playn kaltainen toimija voisi myös olla sellainen, joka voisi kokeilla tuollaista. Maailmallahan on jo paljon niche-julkaisijoita, jotka toimivat sähköpostin kautta – eli asiakkaat ostavat maksullisen tilauksen, ja saavat sitten sähköpostiinsa esim. päivittäisen tai viikottaisen artikkelin.
Tuossa jutussa viitatussa artikkelissa (https://medium.com/swlh/lessons-from-five-years-in-mobile-news-apps-1-don-t-have-a-news-app-c46939195389) käydään seikkaperäisesti läpi tuota mediatalojen kulmaa. Siksikin ehkä itse suhtaudun mediatalojen appsikehitykseen aika kriittisesti, ainakin perinteisillä konsepteilla liikkuvien tahojen. Toki siellä on paljon poikkeuksia, ja onhan moni mediatalo nykyisin jo paljon muutakin kuin pelkkää artikkelisisältöä – Suomessakin HS:n sovellukset ihan ok esimerkki – mutta tietysti HS kuuluu isona talona noihin mainittuihin poikkeuksiin sitten ehkä kuitenkin.
Tuo verkkosaitista kokonaan luopuminen voi minusta olla melkein realistisinta ihan “tavallisissa” bisneksissä – vaikka nyt tuossa Finnairin tapauksessa. Voi olla ihan relevanttia, että kanta-asiakaskokemus tehdään vain sinne mobiilisovelluksiin, eikä edes vaivauduta tekemään sitä web-versiota – tai tehdään se myöhemmin, jos huvittaa. Sellaisia tapauksia on jo olemassakin.
Hannu Makarainen
Mielenkiintoista. Itse olen pohtinut sitä hintaa millä suomalaiselle verkkolehdelle, pienemmällekin kannattaa rakentaa ja ylläpitää toimiva appsi. Ilmaista touhua se ei ole. Suomenkieliset lukijakunnan ovat vaan pieniä kun vertaa maailman mediajättien kanaviin. Haen tässä jotain dataa tulos-per-panos vertailun pohjaksi.
Mitä muuten arvioisitte hintalapuksi, ylläpitokustannuksiksi ja elinkaareksi vaikka Suomen Kuvalehden appsille? Heittäkää vaikka arvioita.
Kristian Ahonen
Kiinnostava asia olisi todelliset luvut sovellusten käytöstä. Eli esim. kuinka monta prosenttia mobiilikäyttäjistä käyttää mielellään sovellusta. Pankeilla ja Facebookin tyyppisillä sovelluksilla luku on varmasti yli 50%, mutta perinteisillä yrityksillä voi olla paljon paljon pienempi. Tukemattomat järjestelmät (usein Windows Phone) ja ne, jotka eivät asenna appsia Androidiin ja iPhoneen, pitäisi laskea mukaan kokonaisuuteen. Poistetuista appseista pitäisi tulla vähän miinusta.
Sitten on paljon varsinkin yritysten sovelluksia, jotka ovat ihan kivoja, mutta niitä ei tule käytettyä kuin hyvin satunnaisesti. (esim. ravintoloiden appsit) Yleensä ne asennetaan kerran ja poistetaan muutaman viikon päästä tarpeettomina. Tärkeää sovelluksessa onkin juuri se, että sitä käytettäisiin päivittäin ja sieltä myös tulisi jotain uutta joka päivä.
Hölmöltä tuntuu myös se, että on jotain etuja joita saa vain mobiilisovelluksella. Se varmasti lisää sovelluksen käyttöä ja tekee sovelluksen käyttäjistä tyytyväisiä, mutta onko se kuitenkaan todellista asiakaspalvelua, että pakotetaan asiakas asennukseen?
Perttu Tolvanen
Kiitos hyvistä kommenteista. Tuosta hinta-asiasta on jotain tietoa itselläni, mutta juuri sellainen minimihintatasotieto minultakin puuttuu. En ole ollut mukana tekemässä sellaisia sovelluksia, joissa ei olisi ollut jotain laajempaa integraatiota tai toiminnallisuutta. Tuo minuakin on kiinnostanut, että mikä se skaala kokonaisuudessaan on, ja esim. just pienempien organisaatioiden kannalta, niin millainen on minimibudjetti siihen, että saa kohtuullisen iPhone & Android -softan pystyyn, julkaistuksi ja pidettyä ajantasalla pari vuotta?
Jos nyt oletetaan, että sisällöt vaikka olisivat jo jossain järkevässä sisältövarastossa (esim. Contentful), ja sieltä vain haettaisiin niitä kamoja sit mobiilisovelluksille.
Oma arvaukseni olisi, että käytettävyydeltään laadukas ja asiakkaita palveleva mediatalon softakin maksaisi helposti sen 20-30k eka toteutus per alusta (jos tehdään natiivina, tietty tällaisessa kannattaisi ehkä jotain hybridiä tai jotain muuta puolivalmisalustaa käyttää) ja sitten vähintään saman verran kahden vuoden ylläpito (ilman merkittäviä konseptimuutoksia). Mut tämä on kyllä aika arvaus, mutta joku 100k voisi olla minimibudjetti, jolla lähtisin appeja asiakkailleni tarjoilemaan. Kuitenkin oletan, että tuossa pitää hallita jo kirjautumisiakin, ja jotain omia tietoja yms.
Nuo jutussa mainitut appiprojektit ovat varmasti kaikki 100k ja enemmän, ja varmasti osa paljonkin enemmän.
Anu Halme
Hyvä teksti, kiitos. Olemme päässeet 20-30.000 euron hintaluokassa hyviin tuloksiin nimenomaan hybridisovellus / web-appsi -ratkaisuilla. Monille asiakkaille tärkeä offline-toiminnallisuus onnistuu näillä teknologioilla jo helposti, sovellus siis asentuu puhelimeen ja ero natiiviin on saatu häviävän pieneksi.
Tuomas Kumpula
Oma näkemys on, että samaa konseptia mikä on responsiivisessa sivustossa ei kannata tehdä suoraan appsiksi. Appsi on oma jakelukanavansa, jolloin appsiin kannattaa keksiä jotain lisää/erilaista verrattuna sivustoon.
Yksinkertaisimmillaan ilman integraatioita, olemme tehneet esim täysin natiivisovellukset WP, iOS ja Android + Angular UI webbiin ja oma custom backend (ei media) luokkaa 30 k€ koko paketti. Tuolloin käyttökokemus perustuu alustojen natiivikomponentteihin ja idea on niin suoraviivainen, että käyttöliittymäsuunnittelua ei juuri tarvita. Ylläpitoon pitää kuitenkin varata per vuosi appseissa sen 20-30% koska uuden alustapäivityksen myötä appsi voi yksinkertaisesti hajota. Integraatiot moninkertaistavat budjetin hetkessä, sekä monipuolinen rikas käyttöliittymä.
Alman Lapin Kansa appsi on mielestäni onnistunut siinä, että se on selvästi erilainen kuin itse responsiivinen sivusto, esim. se on vain maksullisille käyttäjille kun sivustolla on taas myös ilmaista sisältöä. Appsi sisältää myös näköislehden.
Tekniikoista natiivi kyllä rules, mutta Facebookin React Native on ensimmäinen varteenotettava cross-platform tekniikka, joka sopii erityisesti käyttöliittymältään räätälöityihin appseihin, mitä esimerkiksi media-appsit ovat.
Perttu Tolvanen
Kiitos taas lisäkommenteista.
Minusta on tärkeätä erotella a) appsien kehitys mobiiliwebin kanssa kilpailevana ajatuksena sekä b) appsien kehitys lisäpalveluita tarjoavana kanavana valituille asiakkaille.
Tuo ensimmäinen asia ei ole kovin suuressa myötätuulessa. Esim. Googlehan käytännössä rankaisee esim. saitteja, jotka yrittävät liian aktiivisesti saada käyttäjät lataamaan appseja (http://recode.net/2015/09/01/next-target-of-googles-mobilegeddon-app-install-ads/). Eikä appsien sisälle menevä hakeminenkaan ole oikeasti mitenkään kehittynyt viime vuosina, vaikka siitä on vouhotettu todella paljon.
Minusta tuo jälkimmäinen (b) kehitys on kuitenkin iso asia, eli toiminnallisesti rikkaiden lisäpalvelu-appsien kehitys. Se kasvaa koko ajan, ja siihen on hyvät syyt. Ja se on linjassa Tuomaksenkin kommentin kanssa, että appsit ovat jotain muuta kuin se webbisaitti.