Avoimen lähdekoodin top-10 julkaisujärjestelmät Suomessa

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.

Tässä artikkelissa listataan asiakasorganisaatioiden näkökulmasta kiinnostavimmat avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmätuotteet Suomessa. Aiemmassa artikkelissa on käsitelty laajemmin avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia.

Artikkelissa on listattu numerojärjestykseen joukko Suomessa käytössä olevia avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä. Listan järjestys perustuu subjektiiviseen kiinnostavuuteen ja ei täten edusta mitään “parhaat avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät” –listaa. Painoarvoa on annettu yleisyydestä Suomessa ja siitä kuinka hyvin järjestelmä on onnistunut löytämään oman asiakasryhmänsä. Julkaisujärjestelmähän tulee aina valita oman käyttötarpeen perusteella ja tällöin mikä tahansa listan järjestelmistä voi osoittautua parhaaksi valinnaksi.

1. WordPress – pienien, blogityyppisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmä

WordPress on vakiinnuttanut asemansa kirkkaimpana tähtenä avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmäkentällä. WordPressin ominaisuuksien kehittyminen on ollut jo useita vuosia huikeata. Ketterästä ja kompaktista blogialustasta on viime vuosina kuoriutunut esimerkillinen julkaisujärjestelmä joka hallitsee niin versionhallinnan kuin kuvien kokomuunnokset. WordPress on myös onnistunut säilyttämään soveltuvuutensa yksinkertaisiin blogipalveluihin eikä ole lähtenyt laajentumaan Drupalin kaltaiseksi monitoimityökaluksi.

Täten WordPress on saavuttanut varsin ylivoimaisen aseman blogijulkaisujärjestelmänä. Muita julkaisujärjestelmiä verrataan WordPressiin aina kun on kyse yksittäisen artikkelin julkaisemisesta ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista. Helppokäyttöisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta voikin pitää yhtenä WordPressin vahvuuksina. Toiminnot on suunniteltu siten, että satunnainenkin ylläpitäjä osaa tehdä helpoimmat päivitystoiminnot.

WordPressin laajennukset ja tukipalveluiden verkosto on omaa luokkaansa. Korkealuokkaisia laajennuksia löytyy tuhansittain ja osaavia web-kehittäjiä Suomestakin todennäköisesti muutamia tuhansia. Käyttöönoton helppoutta ja riskittömyyttä korostaa myös mahdollisuus ottaa ensin käyttöön palveluna tarjottava WordPress.com –palvelu ja siirtyä itse ylläpidettävään ympäristöön vasta tarpeiden kasvaessa. Näin on esimerkiksi Vierityspalkki.fi-blogin kehitys kulkenut.

WordPressin viimeisimpiä kehitysaskeleita on ollut automaattinen päivityspalvelu jolloin tarve jatkuvalle tekniselle ylläpidolle on erittäin pieni. Tosin tämä edellyttää toki järjestelmän soveltamista juuri siihen käyttötarkoitukseen mihin se on suunniteltu – siis blogeihin ja pieniin blogimaisiin verkkosivustoihin.

2. Joomla* – keskikokoisten, viestinnällisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmä

Joomla on osoittautunut poikkeuksellisen kestäväksi tuotteeksi jolle on muodostunut Suomessakin vahva kannattajakuntansa. Erityisesti pienet ja keskikokoiset web-suunnittelutoimistot ovat löytäneet Joomlasta hyvän kumppanin. Joomla on ominaisuuksiltaan monipuolinen julkaisujärjestelmä joka soveltuu erityisen hyvin kohtuullisen “perinteisille”, viestinnällisille verkkosivustoille. Joomlaan löytyy myös paljon laajennuksia ja lisäosia. Joomlan ehdottomasti merkittävin vahvuus on kuitenkin käyttöliittymän yksinkertaisuudessa tavalliselle sisällöntuottajalle.

Esimerkiksi hiljattain tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin Drupalin ja Joomlan keskeisiä eroja*. Joomlan käyttäjäystävällisyys tavallisen sisällöntuottajan näkökulmasta oli merkittävästi Drupalia parempi. Tämä tutkimustulos on helppo allekirjoittaa vaikka ei Joomlakaan mikään WordPressin veroinen käytettävyydeltään ole.

Yleisin kritiikki Joomlaa kohtaan tulee kehittäjiltä joiden on pitänyt räätälöidä Joomlaa vaativampiin ratkaisuihin tai isojen verkkopalveluiden tarpeisiin. Kritiikki on kuitenkin hieman laantunut Drupalin tulon myötä ja nykyisin Joomlalla on varsin hyvä maine keskikokoisten, viestinnällisten verkkopalveluiden julkaisujärjestelmänä. On jopa ollut viitteitä* siitä, että Joomla kasvaa tietyillä alueilla jopa Drupalin kustannuksella.

3. Drupal – yhteisöllisten ja isojen verkkopalveluiden räätälöintialusta

Drupal on erittäin suosittu tällä hetkellä Suomessa ja todennäköisesti suosio jatkuu ainakin läpi vuoden 2010. Drupalin suosion takana on erityisesti sen kehittäjäystävällisyys. Drupalia on mahdollista laajentaa hallitusti ja Drupal soveltuu erityisen hyvin monimutkaisiin, isoihin verkkopalveluihin. Toisaalta Drupal ei ole helppo järjestelmä ja täten se on myös it-yrityksille ja digitoimistoille kiinnostava valinta, koska laskutettavan ohjelmointi- ja käyttöönottotyön osuus on huomattavasti esimerkiksi Joomlaa suurempi. Tosin asiakaskin saa vastinetta rahalle, koska Drupalin laajennettavuus ja suorituskyky ovat Joomlaa paremmat. Lisäksi php+MySQL –yhdistelmään perustuvana järjestelmänä osaavaa ohjelmointivoimaa löytyy maasta erittäin runsaasti.

Drupalista on julkaistu myös Drupal Gardens –versio* joka on täysin palveluna tarjottava ratkaisu. Lisäksi Drupaliin on mahdollista ostaa myös kaupallinen tukipaketti. Täten Drupal on kehittymässä hyvää vauhtia raskaamman sarjan peluriksi julkaisujärjestelmäkentällä. Tosin mihinkään yksinkertaisiin verkkopalveluihin Drupalia ei kannata soveltaa. Toistaiseksi erityisesti mediayhtiöt ja muut kuluttajille suunnattuja yhteisöpalveluita toteuttavat tahot ovat olleet Drupalista kiinnostuneimpia.

Drupal on vastannut markkinoiden tilaukseen yhteisöllisten verkkopalveluiden kehitykseen soveltuvasta alustasta. Samalla Drupal on onnistunut vakuuttamaan kehittäjät hyvästä räätälöitävyydestään. Lupaus järkevästä räätälöitävyydestä onkin kestänyt myös varsin hyvin käytännössä, mutta tätä voidaan pitää myös isoimpana tulevaisuuden riskinä. Laadukas, suoraan paketista käyttöön otettava julkaisujärjestelmätuote ja räätälöintiin soveltuva joustava viitekehys ovat ulottuvuuksia joita on hyvin vaikea saada pidettyä saman järjestelmän ominaisuuksina. Moni pitää yhtälöä suoranaisena mahdottomuutena. Drupal ei ole vielä tehnyt aivan selväksi omaa strategiaansa kompaktin tuotteen ja räätälöintialustan yhdistämisessä.

Drupal on saanut parin viime vuoden aikana runsaasti referenssejä. Ehkä eniten mediajulkisuutta on viime aikoina saanut Valkoisen talon päätös käyttää Drupalia julkisten verkkosivustojen alustana*. Suomessa esimerkiksi mediatalot ovat hyödyntäneet Drupalia. Viimeisimpiä toteutuksia ovat olleet mm. Nelonen ja Uusi Suomi.

4. Liferay – Java-pohjainen portaalialusta jota sovelletaan moniin eri tarkoituksiin

Liferay on Suomessa ollut jo pitkään varsin suosittu ja Liferay-fanaatikkoihin törmää säännöllisesti. Java-puolella Liferay onkin pitkään ollut varsin omassa sarjassaan. Esimerkiksi LifeRayn Suomen yhteisösivusto* on kohtuullisen aktiivinen.

Liferay on Suomessa poikkeuksellisen monen it-talon tarjonnassa ja todennäköisesti tämän seurauksena järjestelmän maine on myös hyvin vaihteleva. Järjestelmällä on ehditty tekemään niin onnistuneita kuin vähemmän onnistuneita projekteja.

Tunnettuja Liferay-referenssisivustoja* ovat Suomessa mm. Helsingin Sanomien Oma Kaupunki*, Vauva, OmaOulu*, TerveSuomi*, Aktia. Täten Liferay:lla on Suomessa jo kohtuullisen laaja asennuskanta vaikka Joomlan ja Drupalin asennusmääriin ei Liferay pääsekään.

LifeRay on monelle it-talolle ollut se ensimmäinen avoimen lähdekoodin järjestelmä jonka he ovat ottaneet valikoimiinsa. Täten LifeRayn osaamisella alkaa olla jo jonkin verran historiaa Suomessa. Nykyisin Liferayta tarjoavat mm. Alfame, Ambientia, Arcusys, Forssavisio*, Ixonos*, Logica*, Samcom*. Lisäksi Ch5 Finlandin Navigo Portal* perustuu Liferay-tuotteeseen ja Logican “Portaali palveluna”* tuotteen toimitus tehdään myös Liferayn avulla.

Nykyisin Alfresco on noussut kuitenkin haastamaan Liferayn asemaa ja tulevaisuus LifeRayn osalta näyttääkin hieman sumuiselta.

5. Alfresco – järeätä dokumenttienhallintaa ja web-sisällönhallintaa samassa paketissa

Alfresco on ollut parin viime vuoden aikana nopeasti nouseva tähti joka yhdistää dokumenttienhallinnan ja web-sisällönhallinnan samaan kokonaisuuteen. Täten Alfrescoa on ollut myös haastavaa luokitella. Java-pohjaisena ratkaisuna Alfresco ei ole pienten sivustojen tarpeisiin edes tehty joten yleisyys tuskin tulee esimerkiksi Drupalia tavoittamaan. Alfresco kilpaileekin hieman raskaammassa sarjassa haastaen esimerkiksi Microsoftin SharePointtia. Alfrescoa pidetään kenties vahvimpana avoimen lähdekoodin puolelta tulevana SharePointin haastajana intranet-käyttötapauksissa.

Alfrescoa käytetään myös usein vain sisältövarastona jolloin joku toinen järjestelmä hoitaa varsinaisen verkkopalvelun esittämiskerroksen hallinnan. Useimmiten vastaantuleva yhdistelmä on LifeRay+Alfresco. Alfrescosta löytyy ominaisuuksia myös dokumenttienhallintaan ja ryhmätyöskentelyyn.  Ja kuten todettua, myös yksinään puhtaassa web-sisällönhallinnassa Alfresco on kohtuullinen järjestelmä, mutta järjestelmän käyttö ja kehitys ei ole painottunut tähän puoleen.

Suomessa Alfrescolla on kourallinen integraattoreita. Näistä Proactum* lienee näkyvin Alfrescon päälle ratkaisujaan rakentava talo, mutta Alfresco on tuttu myös Logicalle*. Alfrescon voi ennustaa yleistyvän tasaisesti Suomessa nykyisellä kasvuvauhdilla ja positiivisella nosteella. Mikäli tuotekehitys etenee viime vuosien vauhdilla voi Alfrescosta syntyä myös vakava haastaja raskaamman sarjan suljetuille tuotteille, kuten SharePointille tai Oraclen sisällönhallintajärjestelmille.

6. eZ Publish* – keskiraskasta web-sisällönhallintaa

EZ Publish on rantautunut Suomeen varsin hiljattain vaikka järjestelmä on lähtöisin Norjasta ja on varsin laajalle levinnyt web-julkaisujärjestelmä. Suomessa edustajina on esimerkiksi Naviatech joka vaihtoi oman julkaisujärjestelmätuotteensa eZ Publishiin vuonna 2008.

Norjalainen eZ on kerännyt käyttäjiä erityisesti mediataloista ja järjestelmää pidetään varsin pätevänä web-julkaisujärjestelmänä. Esimerkiksi Vierityspalkin aiemmin julkaisemassa raportissa Exoven seminaarista arvioidaan eZ Publishin olevan soveltuvin isoihin verkkopalveluihin joissa yhteisölliset ominaisuudet ovat rajalliset. Ez Publishin tyypillisimmät sovelluskohteet ovatkin isoissa, viestinnällisissä verkkopalveluissa.

Hieman poikkeavaa on myös eZ Publishin vahvasti emoyhtiön johtama tuotekehitysmalli jota voidaan pitää mielenkiintoisena yhdistelmänä avoimen lähdekoodin ja suljetun lähdekoodin kehitysmalleista. Toistaiseksi Suomen markkinoilla eZ on vielä Joomlan ja Drupalin haastaja. Myöskin php-pohjaisena järjestelmänä eZ Publishilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet haastaa Joomlaa ja Drupalia näiden tyypillisimmissä käyttötapauksissa.

7. DotNetNuke – .Net-pohjainen web-julkaisujärjestelmä jolla vahva ekosysteemi ympärillä

DotNetNuke poikkeaa php-pohjaisesta valtavirrasta, koska DotNetNuke on .Net-teknologialla toteutettu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä. DotNetNuke on maailmalla erittäin suosittu ja ollut markkinoilla jo pitkään. Poikkeuksellisen avoimen lisenssimallin ansiosta Suomessakin on käytössä muutamia julkaisujärjestelmiä jotka ovat DotNetNuke-järjestelmiä, mutta nämä on brändätty uudella nimellä. Tunnetuimpia lienee Sanoma-konsernin palveluissa käytetty 2ndheadin NFO2. Nykyisin DotNetNuken ainoita aktiivisia integraattoreita taitaa tosin Suomessa olla vain Avenla* ja Avenlakin on ottanut valikoimiinsa lisäksi .Net-pohjaisen EpiServer*-tuotteen.

DotNetNuken merkittäviä vahvuuksia on pitkään ollut tuotteen ekosysteemi jonka kautta löytyy tuhansittain laajennuksia ja lisäosia (esim. Snowcovered.com*). Lisäosat maksavat yleensä muutamista kymmenistä euroista aina muutamiin satoihin euroihin. Tämä lisäosien hinnoittelumalli on ollut omiaan tuottamaan laadukkaita ja monipuolisia lisäosia järjestelmään. Tämä on jo vuosia erotellut DotNetNukea positiivisesti monista muista avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä.

DotNetNuken ympärillä on viime aikoina ollut varsin ristiriitaista uutisointia. Tuotteesta on lanseerattu uusia versioita ja nämä ovat saaneet erittäin positiivista palautetta. Myös ekosysteemi on kehittynyt ja saanut taakseen lisää rahoittajia. Käyttäjien antama palaute DotNetNuke-projekteista on kuitenkin edelleen huomattavasti negatiivisempaa kuin esimerkiksi Joomlan tai Drupalin kohdalla.

DotNetNukea voi pitää Suomessa haastajana jolla on vahva historia, mutta jonka tulevaisuus näyttää hieman sumuiselta. Ilman merkittäviä, uusia integraattoreita voi tuotteen asema Suomessa jäädä marginaaliseksi.

8. Plone – järeä julkaisujärjestelmä laajoille verkkopalvelukokonaisuuksille

Plone on Suomessa harvojen käyttämä järjestelmä, mutta Plonen harvalukuinen käyttäjäjoukko ei johdu järjestelmän puutteellisuudesta vaan pikemminkin siitä, että eksoottiset Python ja Zope eivät ole laajasti ohjelmoijien hallinnassa. Plonen kehittäjäjoukko kuuluu myös siihen sarjaan joka menee helposti fanaattisuuden puolelle. Toisaalta tiettyyn ylpeyteen on aihetta, koska Plonen käyttäjinä on maailmalla joukko todella raskaan sarjan organisaatioita. Usein mainittuja ovat monet USA:n turvallisuusorganisaatiot, NASA, Lufthansa ja eBay.

Käyttötarkoituksien ja taustayhteisön näkökulmasta Plonea voisi kuvailla vaikka Drupalin isoveljeksi. Järjestelmien yhteisöissä on samaa fanaattisuutta, mutta Plone on suunniteltu vieläkin järeämpiin käyttötarkoituksiin. Erottelevana tekijänä on toki myös Drupalin keskittyminen yhteisöpalveluiden vaatimiin ominaisuuksiin. Plone on lähtökohdiltaan lähempänä perinteistä yksisuuntaista web-julkaisujärjestelmää.

Suomessa merkittävin Plonen käyttäjäorganisaatio on Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopisto edustaneekin varsin sopivaa organisaatiota Plone-järjestelmälle. Plone soveltuu varsin hyvin hajaantuneiden, laajojen organisaatioiden sisällönhallintajärjestelmäksi. Plonen erityisvahvuuksia ovat esimerkiksi työnkulut jotka ovat yleensä tärkeitä suurille organisaatioille joissa julkaistavaa sisältöä pitää kontrolloida tarkoin.

Plonelle on vaikea ennustaa ruusuista tulevaisuutta, mutta vahvana marginaalipelaajana Plone todennäköisesti jatkanee vielä pitkään. Plonella on erityisominaisuuksia jotka tekevät siitä haastajan tilanteisiin joissa web-sisällönhallintajärjestelmältä halutaan esimerkiksi extranet-ominaisuuksia, kuten kevyitä ryhmätyötoimintoja. Myös raskaamman lähestymistapansa johdosta Plone asemoituu enemmän Alfrescon tai SharePointin kilpailijaksi kuin aiemmin mainitun Drupalin haastajaksi.

9. Umbraco – tuoretta, .Net-pohjaista web-julkaisua

Umbraco on .Net-pohjainen haastaja avoimen lähdekoodin markkinakentällä. Umbraco ei vielä haasta vakiintuneempia nimiä, mutta tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon .Net-kentällä koska järjestelmä ei (vielä) kärsi yleensä suosion myötä tulevista koodikerrostumista tai keskenään ristiriitaisista käyttöliittymäratkaisuista. Moni .Net-kehittäjä on ainakin löytänyt Umbracosta uuden ystävän turhaannuttuaan DotNetNuken historiallisiin koodikerrostumiin, hankalahkoon räätälöintiin ja portaalimaiseen perusarkkitehtuuriin.

Umbracoakaan ei tosin voida pitää suoraan paketista käyttöönotettavana tuotteena, koska tuote on lähtenyt alunperin liikkeelle enemmän sovelluskehitysalustana. Myös tuotteen oppimiskynnyksen on arvioitu olevan varsin korkea.

Umbracon selkeimmät vertailujärjestelmät suljetun koodin puolelta lienevät EpiServer* ja SiteCore, joilla kummallakin on Suomessa integraattoreita.

Umbracoa voidaan pitää listan selkeimpänä villinä korttina. Järjestelmä on muihin mainittuihin tuotteisiin verrattuna selkeästi tuoreempi ja tuntemattomampi, erityisesti Suomessa. Järjestelmän pääsy listalle perustuu kuitenkin sen potentiaaliin. Suomessa on .Net-osaajia tuhansittain ja avoimen lähdekoodin tuotetarjonnassa on ollut pitkään iso aukko .Net-pohjaisten tuotteiden kohdalla.

DotNetNuke on ollut pitkään yksinäinen susi joka ei ole saanut rinnalleen kilpailijoita. Umbracolla on mahdollisuus monipuolistaa kenttää ja saada avoimen lähdekoodin kehittäjiksi lisää .Net-kehittäjiä.

10. Muut: Midgard, OpenCMS, Typo3, SilverStripe

Kymmenes sija listalla on jaettu ja menee joukolle tuotteita joilla on Suomessa sitoutunut joukko käyttäjiä, mutta jotka eivät ole onnistuneet saamaan merkittävää jalansijaa. Näistä tuotteista pisimmällä historialla ovat Midgard, OpenCMS ja Typo3. Kaikilla mainituilla tuotteilla on kannattajansa ja joukko osaavia tekijöitä Suomessa. Esimerkiksi TKK:n julkiset sivustot ovat Midgardin päällä*. Jostain syystä tuotteiden ympärille ei ole vain syntynyt laajaa kannattajajoukkoa. Yhtenä syynä voi olla kaikkien mainittujen tuotteiden varsin korkea aloituskynnys ja paras soveltuvuus vaativiin käyttötarkoituksiin.

Tuoreemmista tulokkaista maininnan ansaitsee ainakin SilverStripe. SilverStripe on kerännyt nopeasti suosiota kykyjensä ja poikkeuksellisen vapaan lisenssinsä ansiosta (BSD-lisenssi). SilverStripe on myös hyvä esimerkki siitä kuinka pienenkin yrityksen kehittämä julkaisujärjestelmä voi saada verkon kautta suosiota ympäri maailman hyvinkin nopeasti. Oletettavaa on, että vastaavia kapean sektorin tähtituotteita syntyy jatkossakin lisää.

Yhteenveto: Markkinakenttä muuttuu nopeasti ja tuotteiden tulevaisuutta on vaikea ennustaa

Useimmat listalla olevat tuotteet ovat jo varsin vakiintuneita ja hyvämaineisia tuotteita. Tuotteet tarvitsevat kuitenkin aina paikallisesti ympärilleen riittävän joukon integraattoreita ja innostuneita kehittäjiä. Suomessa kovin moni tuote ei ole vielä kehittänyt tällaista paikallista ekosysteemiä. Erityisesti tukiorganisaatioiden ja Suomessa saatavilla olevien tukipalveluiden osalta moni tuote on vielä kovin kevyissä kantimissa.

Tuotteiden sijaan joskus onkin osuvampaa puhua projekteista jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Tämä vaikeuttaa etenkin tukipalveluiden tarjoamista ja kestävän liiketoiminnan rakentamista projektin ympärille. Moni tuote on loppujen lopuksi varsin pienen porukan käsissä ja muutoksia saattaa näin tulla nopeastikin. Tosin kuten edellisen artikkelin kommenteissakin korostettiin, niin tämä asia on hiljalleen muuttumassa muun muassa kaksoislisenssimallien ja virallisten tukiorganisaatioiden syntymisen myötä.

Järjestelmiä erottelevat myös lähtökohdat. WordPressin kaltaisia tiukasti paketoituja yhden-kahden käyttötarkoituksen tuotteita ei ole listalla montaa. Monet tuotteet ovat enemmän alustoja jotka voidaan mukauttaa asiakaskohtaisiin vaatimuksiin kustannustehokkaasti. Monia tuotteita voisikin kuvailla valmistuotteiden ja räätälöintialustojen välissä oleviksi kompromissiratkaisuiksi. Tällaisen kompromissijärjestelmän riskinä on ajautua kehityksessä tilanteeseen jossa tuote on työläs ottaa käyttöön ja työläs räätälöidä. Asiakkaiden on syytä olla realistisia eikä järjestelmien kannata odottaa olevan samalla kertaa helppokäyttöinen tuote ja joustava räätälöintialusta.

Oman lisänsä listaan antavat vielä portaalijärjestelmät, kuten LifeRay ja DotNetNuke, joiden lähtökohdat web-sisällönhallintaan ja julkaisemiseen ovat paikoitellen kovin poikkeavia.

On myös vaikea kuvitella, että WordPress, Drupal ja Joomla olisivat parhaat web-julkaisujärjestelmät joita maailma tarvitsee. Uusia tulokkaita syntyy jatkuvasti ja sopivalla yhdistelmällä voi saada nopeastikin suosiota. Esimerkiksi SilverStripe on hyvä esimerkki nopeasti viime aikoina suosiota keränneestä tuotteesta. Lieneekin turvallista ennustaa, että markkina tulee muuttumaan vielä varsin paljon lähivuosien aikana. Myös palveluna ostettavat ratkaisut tulevat lisäämään oman ulottuvuutensa markkinakentälle.

Asiakkaiden kannalta keskeinen johtopäätös on, että tuote kannattaa valita niiden vaatimuksien mukaan mitä tällä hetkellä on. Tulevaisuutta ei kannata yrittää liikaa ennustaa.

Ostajien kannalta on myös olennaista löytää sopiva kumppani joka on sitoutunut tuotteeseensa eikä tule vaihtamaan tarjoamaansa tuotetta joka toinen vuosi.

Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät ovat vuonna 2010 ehdottomasti kabinettikelpoinen vaihtoehto suljetuille tuotteille, mutta vailla ongelmia ei avoimen lähdekoodin markkinakenttäkään ole. Edelleen voi sanoa, että avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät sopivat parhaiten asiakkaille jotka haluavat itse vastata järjestelmänsä kehityksestä, tuesta ja päivityksistä.

Katso myös aiempi artikkeli samasta aiheesta:

PS. Aina ajan tasalla olevan katsauksen julkaisujärjestelmien ja muiden alustojen tilanteeseen Suomessa löydät North Patrolin ylläpitämästä hakemistosta: Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat -hakemisto.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

26 kommenttia on “Avoimen lähdekoodin top-10 julkaisujärjestelmät Suomessa”

  1. Joonas Kiminki

    Drupalin tulevaisuuden suuntaviivoista on artikkelissa ihan asiallinen pohdiskelu. Tämän hetkisten tietojen mukaan suunnittelupöydällä oleva Drupal 8 jaetaan asennusprofiilein (http://drupal.org/project/installation+profiles) Drupal coreen, joka sisältää vain framework-osan, muttei tee itsessään vielä mitään, ja “Drupal-tuotteeseen”, joka sisältää CMS-ominaisuudet. Tämä erottelu on itse asiassa priolistalla numerolla 1 Drupalin pääkehittäjän, Dries Buytaertin blogissa: http://buytaert.net/8-steps-for-drupal-8

  2. Hyvä lista, ja mainioita pointteja. Jotenkin hieman kuitenkin kaihertaa kokonaisuudessa se, että nämä listat ovat hyvin subjektiivisia (mitä ne tietenkin aina jossain määrin ovat). Olisi kuitenkin mahtavaa oikeasti saada jonkinlaista dataa eri julkkareiden käytöstä, kustannuksista ja asiakastyytyväisyydestä, esimerkiksi alan firmoille suunnatulla anonyymilla kyselytutkimuksella. Ei välttämättä kauhean yksinkertainen asia järjestää. Just a thought.

  3. MarketVisio julkaisi viime vuonna aiheeseen liittyvän tutkimuksen (3000 euroa hinta). Olin itsekin haastateltavana pariin otteeseen ja voin kyllä sanoa, että tuollaisen tutkimuksen kasaaminen edes semi-uskottavasti ei ole aivan triviaali toimenpide.

    *linkki poistettu toimimattomana*

    Tietysti ehkä joku COSS voisi kiinnostua vaikka tuollaisen järkkäämisestä – ja voisi sponsoroida hommaan vaikka jonkun gradun tekijän. Mikä olisi tosiaan aika siisti juttu itse asiassa.

  4. Hyvä idea. Julkkareiden asiakastyytyväisyys ja elinkaaren kustannukset olisivat kyllä todella mielenkiintoinen tutkimuskohde. Melkoinen viidakko on tuo asiakkaalle sekalaisista hinnoittelu- ja toimintatavoista johtuen. Pelkästään open/closed valinnassa menee monella sormi suuhun. Tutkimuksessa pitäisi vielä pystyä erittelemään eri sivustojen tasot, WordPressillä pyöriviä blogeja on vähän huono verrata Liferay -portaaleihin.

    Siitä vaan joku gradua vaille valmis tarjoamaan aihetta COSS:lle :)

  5. Gradu pitäisi vääntää kesällä/syksyllä. Tuohan on ihan varteenotettava vaihtoehto. Täytyy pitää mielessä ;)

  6. Midgardin osalta pientä keskustelua artikkeliin liittyen ko. alustan qaiku-kanavalla (kehittäjiä mukana :)
    [Toim. huom. linkki poistettu, koska Qaiku-sivusto nykyisin roskasivusto.]

  7. Jep, erittäin hyvä katsaus. Näin asiakkaan näkökulmasta voisi tuota gradua (Mirko, tartu aiheeseen!) odotellessa antaa vaikkapa Vierityspalkista palstatilaa tekijäorganisaatioille esittäytyä ja kertoa, mitä ovat noilla alustoilla (ja vastaavilla) saaneet aikaiseksi. Joissakinhan oli jo erittäin hyviä esimerkkejä, mutta lisä ei ole ollenkaan pahitteeksi.
    Jotta kaupallista sisältöä ei liikaa sotketa toimitukselliseen, pitää nuo puffit laittaa siis omaan laariinsa. Mutta lupaan käydä tuota laaria kyllä tonkimassa!
    Välillä on nimittäin tarve polkaista pystyyn jos jonkunnäköistä kampanjasivustoa sun muuta ja sellaiseen tarpeeseen voisi aina ottaa sopivimman työkalun referenssien perusteella. Usein sisältöäkin tehdään eri puolilla organisaatiota, joten oman sisällöntuotanto-osaamisen kasvattaminen ei ole niin kovin tärkeää, vaan sivuston ominaisuudet ja alustan tarjoamat mahdollisuudet nousevat edelle.

    Muutenkaan tuollainen “luokitellut pikkuilmoitukset” -palsta ei olisi ollenkaan hullumpi lisä erinomaiseen blogiin. Keikkaduuni kun aina silloin tällöin etsii tekijäänsä…

  8. Uusi-Suomi ja Nelonen eivät ole uusimpia Drupal toteutuksia. Viimeisempiä suuria käyttöönottoja ovat mm. Suomi24 keskustelut sekä www-suomitv-fi ja nokiasiemensnetworks.com/. Varsin jännää myös, että Naviatech:stä ja Exovesta on kattavasti kerrottu. Suomen suurimpana Drupal-talon Soprano Brain Alliancen edustajana tämä pistää hieman silmään, varsinkin kuin meitä ei näy täällä mainittuna lainkaan. ;) Toki se on hienoa, että kaikki aamiaistilaisuudet noteerataan. :D Selvyyden vuoksi todettakoon, että Soprano Brain Alliance ei tee vain Drupal toteutuksia vaan on keskittynyt PHP-ohjelmointikielen koko kirjoon, johon siis kuuluu mm. Drupal, eZ Publish, WordPress sekä Joomla.

  9. Perttu Tolvanen

    Kiitos Eetu kommentista. Tuo Nokia Siemens Networks olikin uusi tuttavuus. Mitä tulee Brain Allianceen niin hyvin toki teidätkin tiedän Drupal-toimittajana, mutta kuten varmasti huomaatkin, niin artikkeli ei edes yritä listata kaikkia toimittajia vaan artikkelissa mainitaan toimittajia jotka sopivat artikkelissa käsiteltyihin aiheisiin. Esimerkiksi Exoven järjestämä tilaisuus ja sen materiaalit verkossa ovat auttaneet asiakkaita ymmärtämään eri tuotteiden vahvuuksia. Naviatechista taas on kirjoitettu useampaan otteeseen aiemmin, koska heidän siirtyminen eZ:aan oli varsin mielenkiintoinen liike.

    Toki voisin lisätä vielä, että Brain Alliance on koostaan huolimatta varsin maltillinen verkkonäkyvyydessään. Täten erityisen hienoa, että firman työntekijät jalkautuvat kertomaan firmasta lisää!

    Onhan Suomessa paljonkin merkittäviä integraattoreita joita ei tässä ole mainittu. Esimerkiksi Digia on myös toteuttanut palveluita varmaan puolella listalla mainituilla tuotteilla, mutta ei sitäkään artikkelissa ole mainittuna.

    Jos omaa häntää haluaa nostaa, niin tämä kommenttikenttä onkin erityisen hyvä paikka siihen :)

    Ja oman hännän nostaminen on siis erityisen kannustettavaa! Eli jos oma firma tekee mainituilla tuotteilla hommia, niin nimi listan jatkeeksi vain.

  10. Mediatoimisto Pohjaton

    Moikka Perttu ja kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi. Käytän Drupalia nykyään lähes kaikkien sivustojeni pohjana olivat ne sitten suuria tai pieniä. Hieman ihmetytti tämä kommenttisi:

    “Drupalin ohjelmointi- ja käyttöönottotyön osuus on huomattavasti esimerkiksi Joomlaa suurempi”.

    Tarkoitatko että Drupaliin on vähemmän valmiita ominaisuuksia tarjolla kuin Joomlaan? Tai että Drupaliin on hankalampi koodata lisäominaisuuksia tai teemoja kuin Joomlaan?

    Itse olen ajautunut Drupalin käyttöön juuri sen takia että sillä on nopeaa toteuttaa melkein mitä vain ja sen teemoitus on todella tehokasta. Suuren moduulimäärän johdosta on myös nykyään melko harvinaista, että tarvitsisi koodata itse lisäominaisuuksia. Suurin “ongelma” on valinnanvaikeus.

  11. Anssi Uimonen

    Kiitokset Perttu asiallisesta listauksesta. Itse olen kartuttanut käyttökokemusta Dotnetnukesta ja WordPressistä ja tarjoan asiakkailleni tarpeista riippuen jompaa kumpaa julkaisualustaa.
    Nuken hyviä puolia on se, että käyttöliittymä on asiakkaan näkökulmasta katsottuna helppo ja selkeä omaksua ja sisällöntuotanto onnistuu myös ei-niin-tekniseltä henkilöltä. Esimerkkinä oma sivustoni pyörii Nukessa ja blogini WordPressissä.
    Teknisenä kumppanina käytössä on entinen työnantajani Avenla, yllätys yllätys. :)
    WordPress on taas toiminut äärimmäisen hyvänä kevyenä ratkaisuna pienemmissä asiakasprojekteissa, koska minunlaiseni pieni toimittaja kykenee tekemään itse tarvittavat päivitykset ja ylläpidolliset tehtävät todella ketterästi.
    Eiköhän nyt olla nosteltu häntää tarpeeksi :)

  12. Hei Perttu ja kiitos hyvästä artikkelista.

    Artikkelista heijastuu mielestäni vahvasti julkaisujärjestelmävalinnan teknologiapainotteisuus. Kaikki integraattorit suosivat luonnollisesti omia järjestelmiään (tai eri tuotteita valitsemillaan teknologioilla). Asiakkaalla ei usein ole riveissään (objektiivista) teknologiaosaamista. Usein hankintaprosessi on konsepti- ja visuaalisen suunnittelun jälkeen se, että lähetetään tarjouspyynnöt johon tarjokkaat parhaan kykynsä mukaan vastaavat.

    Lähetetyt tarjoukset keskittyvät valitettavan usein lähinnä tarjottavan tuotteen erinomaisuuden painottamiseen. Tarjouspyynnössä ranskalaisella viivalla mainitut “Blogi” ja “integraatio ERP-järjestelmään” kuitataan arviolla “X+Y HTP” ilman yhteydenottoa asiakkaaseen asian tarkan luonteen selvittämiseksi. Käytännössä nämä johtavat myöhemmin nahisteluun toteutettavien ominaisuuksien laajuudesta, kustannuksista, jne.

    Vaikka ostajien osaaminen on mielestäni kymmenen vuoden aikana selvästi parantunut olisi etenkin suuremmissa verkkopalveluprojekteissa varmasti edelleen tarvetta objektiiviselle teknologiakonsultoinnille. Aiemmin ainakin SteerCo teki käsittääkseni tätä työtä – en tiedä kuinka asia on muuttunut Sinisen Meteoriitin yritysoston myötä.

    Aiempaan kuvitteelliseen esimerkkiin palatakseni lisään kuvioon konsultin luoman katsauksen asiakkaan tarpeisiin. Katsauksen mukaan pienyrityksen sisällönhallinnan vaatimukset ovat melko tavallisia ja Microsoft Dynamics ERP -järjestelmään integrointi on ylivoimaisesti helpointa toteuttaa .NET teknologialla. Lisäksi asiakkaan haluama blogi on itseasiassa täysin irrallaan sivuston sisältörakenteesta ja riittävä integrointi saavutetaan RSS-syötteiden avulla.

    Tämän pohjalta lähetetään kaksi eri tarjouspyyntöä: yksi MS Dynamics integraatioita tehneille Umbraco-järjestelmää toimittaville yrityksille ja toinen vahvaa WordPress-osaamista omaaville toimittajille. Tästä koituu toki ylimääräistä työtä kun joudutaan pelaamaan useamman toimittajan kanssa (lisäksi mahdollisesti useamman hosting-tahon kanssa).

    Edellämainitun kaltaisen palvelukokonaisuuden voisi varmasti toteuttaa esimerkiksi Drupalilla, mutta saattaa olla että em. monitoimittajaratkaisu voisi olla tehokkaampi. Yleisestiottaen ohjelmistoista puhuttaessa voidaan helposti todeta että “kaikki on mahdollista”, mutta on eri asia onko se järkevää.

    Esimerkiksi WordPressiä pidetään usein sopivina “blogeille” ja Drupalia “verkkomedialle”. Stara.fi (stara.fi/ ) kuitenkin pyörittää WordPressin avulla “verkkomediaa” ilman eksoottisia reverse-proxy, tms. virityksiä. Itse en välttämättä lähtisi ko. palvelua rakentamaan WP:llä, mutta Suomen mittakaavassa mukavan 120 000 – 130 000:n viikkokävijän ( dy.fi/efc ) perusteella tämä ratkaisu toimii heille.

  13. Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Vähän jäi kuitenkin epäselväksi katsottiinko tässä alustoja harrastelijan, asiakkaan vai ammattilaisen näkökulmasta. Lukijalle jää helposti väärä kuva useammista yksityiskohdista kirjoituksen pohjalta.

    Olen eri mieltä tutkimuksesta jonka mukaan Joomlan käyttäjäystävällisyys on sisällöntuottajan näkökulmasta merkittävästi Drupalia parempi. Lähtökohtaisesti Joomla tarjoaa toki valmiiksi pureksitut konseptit jotka pitää ottaa tai jättää sellaisenaan, mutta myöskin melkoisen määrän bloattia ja tuhat turhaa nappulaa joka käyttöliittymässä joita on erittäin hankala poistaa. Drupal käyttöliittymät ovat sen sijaan sisällöntuottajalle lähempänä täysin custom toteutusta koska myös ylläpito räätälöidään siten että vain tarpeelliset ominaisuudet jäävät jäljelle. Kehittäjän näkökulmasta Drupalin käyttöliittymä on toki haastavampi, mutta nimenomaan tavallisen sisällöntuottajan näkökulmasta Drupal on erittäin paljon käytettävämpi.

    Toinen kovin kummallinen näkemys on Drupalin sopimattomuus pieniin hankkeisiin ja laskutettavan työn korkea osuus. Tämä on aivan totta ellei käyttäjä hallitse Drupalia ennestään, mutta ammattilaisen käsissä työkalu on erittäin tehokas joka näkyy myös kustannuksissa. Yritän saada lähiaikoina luvan julkaista case study jostain sopivasta asiakasprojektistamme Mearran blogiin (mearra.com/blog) mukaanlukien myös projektin työmäärät jotta voin havainnollistaa tätä paremmin.

    Katselen tätä nyt tietysti Drupal ammattilaisen näkökulmasta hyvinkin eri kokoisia projekteja aina kansainvälisten suuryritysten pääsivustoista yhdistysten sivuihin saakka toteuttaneena. Mearra tekee vain ja ainoastaan Drupal projekteja, koska uskomme Drupalin olevan riittävän monipuolinen väline suureen skaalaan erilaisia hankkeita. Toisaalta harrastelijan tai tee-se-itse miehen näkökulmasta katsottuna artikkeli osuu toki hyvin lähelle totuutta.

  14. Hienoa jos pystyt Vesa kirjoittamaan Drupal case studyn jonka kautta saataisiin lisää syvyyttä Drupalin eri käyttötarkoituksiin ja sopivuuteen eri tilanteisiin. Jään odottelemaan tätä case studya.

    Joonas teiltä vastasikin jo hyvin kertoen Drupalin kehityksen tulevaisuudesta. Drupalin kehitys vaikuttaa mielenkiintoiselta.

    Mitä tulee artikkelin näkökulmaan, niin näkemyshän on nimenomaan ostavan tahon näkökulma – ja valitettavasti markkinatilanne esimerkiksi Drupalin osalta on se, että suurin osa järjestelmää tarjoavista toimittajista ei ole kyseisen järjestelmän osaajina todellisia ammattilaisia. Sama tilannehan on kaupallisellakin puolella hyvin yleinen, esimerkiksi SharePointin kohdalla. Artikkeli taas on kirjoitettu, kuten artikkelissa todetaan, nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Mielestäni ei palvele asiakkaan näkökulmaa tehdä jonkin järjestelmän markkinatilannekatsausta pelkästään ko. järjestelmään erikoistuneiden osaajien näkökulmasta. Se ei ole se todellisuus jonka asiakkaat näkevät ja kohtaavat.

  15. Olen itse aika paljon toiminut ammattiostajana eri asiakkaille arvioiden alustoja ja toimittajia vuosikaudet. Tällöin on tärkeää alustoja vertailtaessa verrata myös niiden toimittajien kykenevyyttä kyseisellä alustalla. Ei ole juurikaan järkeä ostaa esimerkiksi Java-talosta Drupal toteutusta tai Microsoft-talosta eZ Publishia. Ostajan oletuksena täytyy kuitenkin olla alusta + toimittaja jossa toimittajalla on erittäin kova osaaminen valitusta alustasta.

    Artikkelille voisikin harkita myöhemmin jatkoa jossa tutustuttaisiin eri alustojen asiakas ja toimittajakenttään. Edes maailman paras alusta ei mielestäni ole kovin hyvä jos sille löytyy vain muutama osaava toimittaja tai sillä on vain rajallinen asiakas-/kehittäjäkunta. Vendorlock ja sen myötä kasvava toimittajariski ei ole iloinen asia, toimittajaa on kuitenkin helpompi tarvittaessa vaihtaa kuin alustaa. Alusta jolla on suuri ja aktiivinen yhteisö ympärillään on aina varmempi valinta asiakkaan kannalta. Pelkällä teknologialla ei vielä yksinään ole kummoista arvoa.

  16. Ihan hyvä artikkeli, mutta pistää silmään MODx:n uupuminen listoilta – ylipäätään tästä loistavasta julkkarista ei löydy minkäänlaista mainintaa muuten kattavassa blogissanne.

    Suomessa MODx ei jostain syystä ole saanut suuren yleisön huomiota, vaikka maailmalla löytyy tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä, joille kaikille tuntuu olevan yhteistä “once you go MODx you never look back” -mentaliteetti. MODx on menestynyt mukavasti vuosittaisissa Packt Publishingin Open Source CMS Awardseissa; viime vuonna lohkesi kakkossija yleisessä sarjassa, heti WordPressin jälkeen. Järjestelmän taustalta löytyy myös kotimaista osaamista: modxcms.com/about/team.html#Anssi%20Rajakallio

    MODx:n ominaisuudet ei rajoitu pelkästään joustavaan ja helppokäyttöiseen julkaisualustaan. Se on myös loistava PHP-framework verkkopalvelujen kehitykseen, jonka muokkausmahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Aivan mieletön paketti!

  17. Voi pojat. Melkoista juttua täällä kommenteissa. Nyt on puhutaan niinkuin isot miehet autoista. Eli mun tunkki on parempi kuin sun. “Kato nyt toi vanha saitti oli paska, mut ku laitettiin se tän Buranan päälle ni huh että kaikki k*see hunajaa”

  18. Jos jollain olisi näkemystä (tahi jopa tietoa) siitä miksi YLEn uutisosio (yle.fi/uutiset/) toimii eScenicillä (escenic.com/customers/media/ ) eikä Drupalilla niin olisi mielenkiintoista kuulla taustoja. Itse veikkaisin että monimediaympäristön (TV, Radio, Verkko) uutistuotannon työnkulut ja toiminnot olivat valmiimmat.

    Usein muutenkin unohdetaan että suuret verkkopalvelut käyttävät usein useita eri järjestelmiä – osa avointa, osa suljettua. Casestudyissä ja referensseissä tulee ei tekniselle henkilölle usein mielikuva että “tää on tehty XXX:llä” vaikka takana on useita eri järjestelmiä. Esimerkkinä Suomesta mainittu YLE ja isosta maailmasta the Economist (cmswire.com/cms/web-cms/diwd-moving-the-economist-to-the-drupal-web-cms-006242.php ) epäseksikkäine ColdFusion-ratkaisuineen.

  19. The Economistista kommenttina että siellä on valittu aika mielenkiintoinen toimintatapa. Heillä siirretään kaikki ColdFusionista Drupaliin julkaisten yksi osio kerrallaan. Esimerkiksi uutisten kommentointi siirrettiin ensin Drupaliin ja vasta myöhemmissä sprinteissä itse uutiset. Taustalla on kattava jatkuvan testauksen järjestelmä ja ketterää kehitystä scrum prosesseilla. Tästä oli syksyllä kiinnostava esitys Pariisissa, mutta en tähän hätään löytänyt videoversiota tästä: paris2009.drupalcon.org/session/transforming-economist-online-using-drupal-open-source-and-scrum

  20. Plonea (*linkki poistettu toimimattomana*) tarjoaa Suomessa ainakin mFabrik (allekirjoittanut), ja Hexagon It.

    Yhteisö on erittäin ammattitaitoista ja kokenutta, mikä erottaa sen toiminnan nuorempien kehittäjien Drupal/Wordpress/Joomla-kolmikosta, kun taas toisaalta aktiivisuus ja “fanaattisuus” erottaa sen Microsoft/Java-leiristä.

    Edellisessä Plone world conference 2009 tapahtumassa oli yli 400 osallistujaa, mikä alkaa olla tapahtuman järjestämisellekkin jo kattona.

    Muutamia suomalaisia Plone-sivustoja Jyväskylän yliopiston lisäksi:

    *linkki poistettu*
    *linkki poistettu*

    ja tässä tuora kansainvälisestikkin uutisoitu isompi Plone-case:

    prnewswire.com/news-releases/brazil-embraces-digital-age-with-new-interactive-e-gov-portal—brasilgovbr-86255497.html

  21. Loistavaan keskusteluketjuun voisi vielä todeta, että etenkin avoimen lähdekoodin kenttää hämärtää se, että järjestelmiä käytetään usein osakomponentteina isoissa toteutuksissa ja ehkä tästä syystä osittain moni järjestelmä on yhdistelmä sovelluskehitysalustaa ja julkaisujärjestelmätuotetta. Vaikkapa nyt mainittu MODx on hyvä esimerkki järjestelmästä jota itse en luokittele julkaisujärjestelmäksi, mutta en kiellä etteikö sillä saisi julkaisujärjestelmän tehtyä hyvinkin nopeasti. Samantyyppinenhän on esimerkiksi Django jota käytetään myös verkkopalveluprojekteissa varsin usein.

    Sama alusta+tuote tasapainoilu on kaikissa julkaisujärjestelmissä ja tämä jako on hyvä tuntea koska sillä on vaikutusta moneen asiaan. Alustat vaativat yleensä enemmän käyttöönottotyötä ja ne ovat käytettävyydeltään jonkin verran heikompia (tai niiden käytettävyys on paljon kiinni integraattorin osaamisesta koska iso osa käyttöliittymistä räätälöidään projektikohtaisesti). Jos ostaa alustaa, niin teknologiavalintaa tärkeämpää on varmistua toimittajan osaamisesta ja siitä että itse ehtii ja haluaa sitoutua prosessiin. Enemmän tuotelähtöisten ratkaisujen kohdalla tuote asettaa rajoituksia, mutta toisaalta tarjoaa pidemmälle mietittyjä ratkaisuja ja vaatii asiakkaalta vähemmän sitoutumista toteutusprosessiin.

  22. Vauva.fi:hän ei ikinä stabiloitunut Liferaylla ja on nyt ollut jo reilut puolitoista vuotta pyörimässä aivan muulla alustalla.

  23. […] Avoimen lähdekoodin lähdekoodin top-10 julkaisujärjestelmät Suomessa. Katsaus Suomessa suosittuihin avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmiin keräsi vuonna 2010 paljon latauksia. Moni avoimen lähdekoodin järjestelmä olikin vuonna 2010 hyvässä nosteessa. […]

  24. Moro,
    Oma mutu on, että WordPress tulee syrjäyttämään useammankin keskiraskaan julkkarin. Itse ainakin käytän jo wöördpressiä ihan kaikenkokoisilla sivustoilla mitä teen, ja se taipuu jo aikamoneen. 2011 laittaisin jo rahat yhä vahvemmin WordPressin puolesta.

  25. […] mm. allekirjoittaneen jutut avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä (vahvuudet ja heikkoudet, top-10 järjestelmät Suomessa 2010) ja hakukoneoptimoinnin perusteet sisällöntuottajalle. Muita suosikkeja ovat olleet mm. Jaakko […]

  26. […] artikkeleista myös katsaus avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiin keräsi edelleen useita tuhansia lukukertoja. Tämänkin jutun osalta päivitys epäilemättä […]

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun