Uusi Työmarkkinatori-verkkopalvelu takkuaa – vaikka hanke alkoi jo vuonna 2016
Vuodenvaihteessa työvoimapalveluiden hoitaminen siirtyi TE-keskuksilta kunnille. Samalla otettiin käyttöön keskitetty tietojärjestelmäkokonaisuus, jota on tehty vuosia, ja jota on kuvattu yhdeksi isoimmista tietojärjestelmähankkeista, mitä Suomessa on julkishallinnossa tehty. Nyt ensimmäisen kuukauden kohdalla on jo todettu, että järjestelmä ei ole valmis ja vaikeuttaa asiantuntijoiden työtä.

Helsingin Sanomat kirjoitti tietojärjestelmän ongelmista jo tammikuun alussa. Nyt helmikuussa julkaistu juttu työllisyyspalveluiden siirron ongelmista käsittelee tietojärjestelmähaasteita yhtenä merkittävänä ongelma-alueena.
Lue Helsingin Sanomien artikkeli: Kuukauden vanha uudistus ajaa asiantuntijat piippuun (10.2.2025)
Hankkeesta ei ole kovin helppoa varmasti kirjoittaa, koska taustalla on valtava hankekokonaisuus ja tietojärjestelmiäkin on useita. Selvää on, että kyse on yhdestä isoimmista tietojärjestelmähankkeista, joita julkishallinnossa on koskaan tehty. Aikataulu on kuitenkin ollut tässä hankkeessa vähintäänkin riittävä. Alunperin TE-digi-hanke käynnistyi jo vuonna 2016 ja vuonna 2021 sen arvioitiin jo maksaneen yli 50 miljoonaa euroa. Täten voi sanoa, että työt aloitettiin ainakin ajoissa, ja paljon töitä tehtiin jo välillä 2016-2021.
Oheinen kuvakaappaus on digitaalisten TE-palvelujen koordinaatioryhmän kuvauksesta.
Toteutuksessa iso rooli on ollut KEHA-keskuksella, jonka vastuulla on useiden erilaisten tietojärjestelmien toteutus. KEHA-keskus on johtanut tietojärjestelmien uudistusta ja mukana on ollut iso joukko kumppaneita. Käytännössä ohjelmistojen toteutus on pitkälti ulkoistettu, mutta KEHA-keskuksella on ollut täysi johtovastuu hankkeesta. Isoin kumppani lienee ollut Gofore, joka arvioi omassa referenssitarinassaan omaksi osuudekseen noin 75 prosenttia hankkeen ohjelmistokehityksestä.
Muita kumppaneita on ollut esimerkiksi Netum, jonka vastuulla on ollut merkittävä osa tiedonsiirroista vanhoista järjestelmistä uusiin.
Kuvakaappaus on Netumin sivuston referenssitarinasta.
Hankkeen aikataulu on ollut poikkeuksellisen salliva, aikaa uudistukselle on ollut. Uudet tietojärjestelmät oli tarkoitus jo ottaa käyttöön vuotta ennen varsinaista mullistusta.
Jostain syystä hanke ei silti ole onnistunut erityisen hyvin. Osasyynä lienee ollut lakien valmistelun ja hyväksynnän viivästyminen verrattuna aiempiin aikatauluihin.
Vuosien aikana on myös tehty paljon palvelumuotoilua, joiden tarkoituksena on ollut uudistaa monia asioita. Esimerkiksi Goforen referenssikuvauksessa painotetaan tätä palvelumuotoilutyötä, jota on tehty laajasti eri sidosryhmien kanssa.
On siis mahdollista, että uusi järjestelmä tuo lopulta mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vielä on tekemistä ihan perusasioissa. Järjestelmien asiantuntijakäyttäjät joutuvat esimerkiksi syöttämään tietoja edelleen myös vanhoihin järjestelmiin.
Kuvakaappaus on Helsingin Sanomien helmikuisesta artikkelista.
Eli vaikka uusien järjestelmien on ollut tarkoitus korvata vanhat, tässäkään ei ole vielä onnistuttu.
Tosin ulkopuolelle ei tietoa tästäkään hankkeesta anneta kovin paljoa. Vastuuministeriö, TEM, on julkaissut hankkeesta kyllä jonkin verran tietoa sivustollaan, mutta tiedot ovat hyvin yleisluonteisia. Monissa hankkeen kuvauksissa korostetaan esimerkiksi viitearkkitehtuuria, joka on tehty yhtenä osaprojektina hankkeessa. Viitearkkitehtuuri on kuitenkin pääosin varsin ylätasoinen toimintaa ja käsiteltäviä tietoja kuvaava dokumentti. Sen tietojärjestelmiä kuvaavat osuudet ovat powerpoint-laatikoita, joissa ei edes mainita, miten kyseiset osaset on tehty. Arkkitehtuuria kuvaavaksi suunnitelmaksi dokumentti on siis hyvin ylätasoinen.
Kuvakaappaus on TEM:in sivustolta löytyvästä viitearkkitehtuurista.
Kokonaisuuteen toki liittyy monia eri järjestelmiä, ja pelkästään integraatioiden toteutus lienee massiivinen urakka tällaisessa kokonaisuudessa. Viitearkkitehtuurin kuvaama tietojärjestelmäkartta on kuitenkin lähinnä vain listaus eri komponenteista, ilman tarkempia kuvauksia siitä, miten nämä komponentit aiotaan toteuttaa tai on toteutettu.
Kuvakaappaus on TEM:in sivustolta löytyvästä viitearkkitehtuurista.
Järjestelmien vuorovaikutusta kuvaava arkkitehtuurimallinnus antaa myös hieman käsitystä siitä, miten monimutkaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Keskitetystä järjestelmästä huolimatta, on järjestelmällä liittymiä moniin muihin valtionhallinnon järjestelmiin ja toki myös kuntien omiin järjestelmiin.
Kuvakaappaus on TEM:in sivustolta löytyvästä viitearkkitehtuurista.
Täten haastavuutta varmasti kokonaisuudessa on. Aikaa ja rahaa on kuitenkin ollut paljon.
Liian tiukasta budjetista esimerkiksi tuskin voi valittaa. Vuoden 2021 jälkeen on myös pelkkään tietojärjestelmäkehitykseen mennyt varsin paljon rahaa. Esimerkiksi Eduskunnan sivustolta löytyvästä hallituksen esityksen dokumentista on mahdollista arvioida, minkälaisen kokoluokan tietojärjestelmästä puhutaan.
Kuvakaappaus on hallituksen esityksestä 225/2021.
Dokumentissa on myös kuvattu tarkemmin aikataulua, jonka mukaan vanhan järjestelmän alasajo oli pitänyt tapahtua jo vuoden 2023 lopussa. Samassa kohdassa on myös kuvattu kustannuksia, joita on arvioitu tulevan vuosille 2022-2025.
Hankkeen lopulliset kustannukset eivät vielä ole tiedossa, mutta mikäli arviot ovat pitäneet paikkansa, ovat vuosien 2016-2025 kehityskustannukset noin 100 miljoonaa euroa saatavilla olevien tietojen perusteella. Tällaiset kustannukset toki ovat odotettavissa, jos esimerkiksi ulkopuolisia kehittäjiä on ollut yli 100 asiantuntijaa, kuten Goforen referenssitarinassa todetaan.
Kuvakaappaus on hallituksen esitys -dokumentista.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Räätälinä on tehty tietojärjestelmää lähes kymmenen vuoden ajan, rahaa on mennyt luokkaa 100 miljoonaa euroa, eikä vanhoista tietojärjestelmistä ole päästy eroon, eikä uusikaan asiantuntijoiden mukaan vielä toimi. Uuden alustan tavoitteet ovat toki hyvät ja kannatettavat. Jos tietojärjestelmien rakentaminen olisi jätetty kuntien vastuulle, olisi lopputulos ollut varmasti jotain paljon pahempaa.
Toisaalta, nyt on tehty valtava järjestelmähimmeli, joka integroituu myös kuntien järjestelmiin, mutta toteuttaa myös kaksi valtavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta. Lopputulos on siis monella tapaa valtava mammutti, jossa integraatioiden ja eri toimijoiden määrä on valtava. On myös varmasti lainsäädännöllisesti haastavaa tehdä tällainen kokonaisuus, jossa käytännön operointi on kunnilla, mutta kunnilla on kuitenkin velvoite käyttää keskitettyjä järjestelmiä, joiden kehittämisestä vastaa joku yksittäinen kehitysyksikkö jossain. Kuka tällaista kehitystä oikeasti johtaa ja kuka on asiakas?
Kotimaiselle ohjelmistoalalle hanke lienee ollut melkoinen kultakaivos. Referenssitarinoita aiheesta löytyy monilta toimittajilta, ja näissä tarinoissa tietysti ylistetään hankkeen johtamista ja ketteryyttä ja kaikkea mahdollista. Esimerkiksi Twodayn tarinassa korostetaan ketterän Safe-mallin tuomia etuja tällaisen hankkeen läpivientiin.
Kuvakaappaus on Twodayn julkaisemasta referenssitarinasta.
Ohjelmistotoimittajien ja ketteryyskonsulttien on tietysti helppo ylistää projektia, kun kaikki vastuu on asiakkaalla. Vielä helpompaa on tietysti julkaista kaikki referenssitarinat jo ennen kuin mitään järjestelmiä on otettu käyttöön.
Kuka osaa ja pystyy johtamaan tällaista hirviötä?
Osittain keskitetty tietojärjestelmä on varmasti hyvä idea työvoimapalveluiden asiakkaiden ja asiantuntijoiden kannalta, mutta ovatko valtion organisaatiot kykeneviä hallitsemaan tällaisia projekteja? Johtamisvastuuhan on ollut täysin KEHA-keskuksella ja lukuisat kumppanit ovat vain toimittaneet asiantuntijaresursseja hankkeen käyttöön.
Kuten alussa jo todettiin, tällaista hanketta on todella vaikea arvioida, kun kyse ei ole edes kovin konkreettisesta hankkeesta. Rahaa on vain poltettu vuosien ajan, ja maalikin on muuttunut matkan varrella, eikä ulkopuolelta ainakaan vaikuta siltä, että tekemisessä olisi ollut mitään painetta saada jotain valmiiksi aikatauluissa. Ja kuinka paljon rahaa täysin räätälöityjen järjestelmien kehitykseen menee jatkossa? Tuleeko tästä joskus jonkinlainen loppuraportti hankkeen onnistumisesta? Ja jos tulee, onko sillä mitään vaikutusta mihinkään?
Miten tämä tarina tuntuu vain yhdeltä hankkeelta, joita valtionhallinnossa on vaikka kuinka paljon. Mammuttihanke, joka vain jatkuu ja jatkuu, vaikka ei saa aikaiseksi edes vanhoista järjestelmistä luopumista.
Miten tämä kaikki tuntuu kovin samalta, kuin ne Tiedon kanssa 2000-luvun alussa tehdyt kiinteähintaiset megaprojektit, joiden ongelmista piti päästä kokonaan eroon, kun otetaan ketterät toimintamallit käyttöön ja johdetaan itse projektit laadukkaasti…