Ylen uusi kirjautumismuuri on outo valinta kansalliselle mediayhtiölle
Tietosuojaviranomainen tutkii parhaillaan Ylen kirjautumismuurin laillisuutta. Tosin ilman viranomaistenkin kantaa, voi sanoa Ylen kirjautumismuurin olevan hyvin outo ratkaisu maailmassa, jossa nimenomaan erilaisten muurien nousu on ongelma. Ylen tavoitteet asiassa ovat hyviä, mutta kaikkien käyttäjien pakottaminen profiilin luontiin on erikoinen voimakeino julkisesti rahoitetulta yhtiöltä.
Yle muutti Areenan jo talvella vain kirjautuneille, ja keväällä perässä seurasivat kaikki sovellukset. Kirjautumaton käyttö onnistuu enää vain verkkoselaimella. Ylen oma perustelu muutokseen on hyvin kevyt, se keskittyy vain käyttäjien etuihin ja Ylen saamaan parempaan profilointitietoon käyttäjistään.
”Kirjautuminen tekee Ylen digitaalisista palveluista entistä henkilökohtaisempia. Kirjautumisen avulla Yle saa ymmärrystä siitä, millaista sisältöä yleisö arvostaa. Jatkossa suomalaiset saavat halutessaan sisältöjä esimerkiksi kielen, sijainnin ja omien mieltymysten perusteella.
Suuret uutistapahtumat ja tärkeimmät uutiset Yle näyttää jatkossakin kaikille. Yle-sovelluksen käyttäjä voi lisäksi valita myös itse uutisaiheita, joita haluaa erityisesti kuluttaa ja tilata niistä ilmoitukset omaan kännykkäänsä.”
Alunperin Turun Sanomien raportoima tieto tietosuojaviranomaisen aloittamasta tutkinnasta on käsittelyssä esimerkiksi Iltalehden artikkelissa:
”… tietosuojavaltuutettu on käynnistänyt selvityksen siitä, onko Yle noudattanut lakia vaatiessaan Areena-suoratoistopalvelun käyttäjiä luomaan tunnukset ja kirjautumaan palveluun sitä käyttääkseen. Selvitys kohdistuu kirjautumiskäytäntöjen lisäksi myös käyttäjistä kerättäviin tietoihin.”
Yle Areenan päällikkö kommentoi uudistusta lähes sanatarkasti samalla tavalla kuin virallisessa tiedotteessa:
”Verovaroin tuotettu palvelu on vastuussa siitä, että kaikki saavat sisältöä. Yle Areenan kirjo on valtava, joten haluamme tietää paremmin kenelle mitäkin sisältöä kannattaa kohdentaa niin, että sisällöt myös löytyisivät, Yle Areenan päällikkö Tanja Iikkanen perusteli kirjautumispakkoa Turun Sanomille.”
Yle on selvästi päättänyt olla vastaamatta kysymyksiin, koska kaikissa artikkeleissa aiheesta toistuvat täysin samat vastaukset, joissa vain toistellaan käyttäjien saamia etuja, mutta ei oteta kantaa lainkaan siihen, miksi profiilin luominen on nyt pakollista.
Esimerkiksi Tivin Samuli Seppälä otti Yle Areenan kirjautumismuuriin kantaa jo viime vuoden joulukuussa
”Aikaisemmin Yle Areena on ollut helposti saavutettava palvelu, johon kenen tahansa on ollut helppo päästä yksinkertaisesti lataamalla mobiilisovelluksen.
Kirjautumispakko lisää uuden kynnyksen ylitettäväksi esimerkiksi ikäihmiselle, jolle mobiililaitteen käyttäminen itsessään saattaa olla haaste.
Yle ei ole kaupallinen media, joten käyttäjätietojen kerääminen tuntuu erikoiselta painopisteeltä. Kyseessä kun lopulta on meidän kaikkien verorahoilla maksettu palvelu.”
Samassa jutussa lainataan Ylen strategia- ja asiakkuusjohtajaa, joka perustelee pakotettua kirjautumista käyttäjille syntyvillä eduilla.
”Sieltä löytyy osuvampaa, itselle mielekästä sisältöä nopeammin ja helpommin. Voi myös palata tärkeiden sisältöjen ääreen, voi saada sisältösuosituksia, jotka ovat osuvampia ja se ymmärtää käyttäjän tarpeita paremmin”, Ylen strategia- ja asiakkuusjohtaja Marit af Björkesten kertoo Ylen uutisessa.
Myös valtio-opin emeritusprofessori Matti Wiberg otti kantaa Ylen suunnitelmiin viime vuoden lopulla.
”Yle ei ole julkistanut pakkokirjautumisen hyötyjä ja haittoja sen enempää Ylelle kuin kuluttajalle.
Yle vaikenee datakeräyksen mahdollisista haittapuolista.
Mitään kustannus-hyöty -analyysia ei ole esitetty. Tokkopa on tehtykään.
Yle asettaa tavoitteen saada kaikki kuluttajat kirjautumaan ja
keskittyy ylistämään hyötyjä pohtimatta kustannuksia ja haittoja lainkaan.”
Tähän kirjoitukseen myös Marif af Björkesten vastasi. Vastauksessa tosin toistellaan samoja käyttäjien saamia etuja, mutta ei mitenkään vastata tai kommentoida siihen, miksi nyt pakotetaan kaikki käyttäjät kirjautumaan. Vastaus ei ole oikeastaan edes vastaus esitettyihin kysymyksiin, vaan pelkkää aiemmin kerrottujen asioiden toistelua.
”Wiberg listaa kirjautuneen käytön hyötyjä, joita ilman katsoo voivansa elää. Kirjautuneelle Ylen sisältöjen käyttö on kuitenkin moninaisempaa, monipuolisempaa ja monimuotoisempaa, konkreettisesti kirjautuminen antaa siis entistä parempaa vastinetta verorahoille.”
Kirjoitus päättyy tuohon lauseeseen. Yle siis ajattelee, että kansalaiset kokevat palvelun parempana, kun sitä personoidaan heille, ja tämä on heidän perustelu kirjautumispakkoon. Perustelu vain ei liity mitenkään siihen, miksi pakotetaan.
Yle vastasi julkisesti tutkinnassa esitettyihin kysymyksiin
Tietosuojaviranomaisen tutkinnan edetessä Yle on antanut myös oman vastineensa, joka on 12-sivuinen dokumentti. Yle on itse julkaissut antamansa vastineen, ja tästäkin ovat monet mediat jo kirjoittaneet.
Vastine ei kuitenkaan ole kovin kiinnostava, koska pääasiallisesti siinä toistellaan samoja asioita kuin aiemminkin. Joitain muutoksia tutkinnan perusteella on myös jo tehty, mutta näitä ei eritellä vastineessa, vaan ainoastaan kerrotaan, mikä on nykyinen tilanne.
Vertailua voi tehdä kuitenkin esimerkiksi Vierityspalkin maaliskuiseen artikkeliin, jossa on listattu Ylen näkemys välttämättömistä evästeistä. Tämä lista on lyhentynyt merkittävästi nyt keväällä, kun Yle on tutkinnan perusteella tehnyt uudelleenarviointia. Esimerkiksi aiemmin välttämättömänä pidetty Chartbeat on siirretty suostumusta edellyttäviin.
Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeätä valvovien viranomaisten toiminta on, kun edes julkisesti rahoitettu kansallinen mediayhtiö ei ”osaa” noudattaa tietosuojamääräyksiä ennen kuin joutuu tutkinnan kohteeksi.
Kirjautumisen pakottamisesta ei tehty ennakkoselvityksiä
Ehkä kiinnostavinta on se, että ennakkoarviointia tästä muutoksesta ei varsinaisesti tehty. Hallintoneuvosto oli katsonut ilman erillisiä selvityksiä, että kirjautumisen pakottaminen sovelluksissa ei aseta eri käyttäjiä liian erilaiseen asemaan.
Vastauksessaan Yle perustelee myös todella oudosti sitä, että palvelua ei voida tuottaa ilman rekisteröitymistä, mutta kaikilla käyttäjillä on myös mahdollisuus käyttää palveluita ilman rekisteröitymistä.
”Yle Tunnus -palvelun osalta kyse ei ole kertatilauksesta, vaan asiakkaan näkökulmasta jatkuvasta sopimukseen perustuvasta palvelusta, jota ei voida tuottaa ilman rekisteröitymistä Yle Tunnus -palveluun ja sen tuottamiseksi välttämätöntä henkilötietojen käsittelyä. Yle Areenan käyttäjät valitsevat vapaaehtoisesti, käyttävätkö he Yle Areenaa verkkoselaimen kautta rekisteröitymättä vai sopimusperusteisesti rekisteröitymällä Yle Tunnus -palveluun.”
Tämä perusteluhan on hienosti itsensä kanssa ristiriidassa, ja toivottavasti tietosuojaviranomainen osaa katsoa tämän selittelyn yli. Areenan kohdalla tämä on vielä erityisen huono perustelu, koska käytännössä Areenan käyttö televisioilla edellyttää Yle Tunnusta. Ei ole mitenkään tasa-arvoista, jos käyttäjä joutuu siirtymään tietokoneelleen, jos ei halua rekisteröityä – ja olettaen myös, että kaikilta löytyy tietokone, jonka verkkoselaimella voi Areenaa käyttää.
Kaupallisia medioita ei ole aihe kovin paljon kiinnostanut
Ylen uusia muureja ovat ihmetelleet muutkin mediat, mutta aika maltillisesti. Tämä ei ole tosin yllättävää. Ainakin kaupallisten medioiden kannalta Ylen muurit ovat vain hyvä asia. Itsekin muureja nostavat kaupalliset mediat ovat oikein tyytyväisiä siitä, että myös kansallinen mediayhtiö rakentelee muureja.
Yksittäisten journalistienkin on ehkä vaikea kirjoittaa Ylestä kriittisesti tällä hetkellä, kun rahoitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä.
Edes Googlen Youtube ei pakota kirjautumaan
On kuitenkin outoa, että Yle tarvitsee jostain syystä muureja, etenkin muureja, jotka ovat pakollisia, jos haluaa käyttää sovelluksia. Edes Googlen Youtube ei pakota kirjautumaan sovelluksissaan, mutta Yle nyt pakottaa kaikki suomalaiset, jos haluaa katsoa Areenaa televisiostaan tai älypuhelimeltaan tai tabletilta.
Ylehän on jo pitkään kannustanut kaikkia käyttämään sovelluksiaan, koska selvästi Yle panostaa näihin sovelluksiin vahvasti. Esimerkiksi televisioissa eri palveluiden sovellukset ovat käytännössä ainut järkevä tapa käyttää sisältöjä.
Joten kyse ei ole pienestä asiasta. Kyse on pääsystä ja saavutettavuudesta ydinpalveluihin.
Ylen perustelut ovat toistaiseksi olleet hyvin ylätasoista höpinää paremmasta palvelusta ja suosituksista. Yle ei ole vielä esittänyt minkäänlaisia ”kovia” perusteita kirjautumisen pakottamiseen.
Jos kerran syynä on asiakkaan edut, eikö asiakas silloin voi itse päättää, haluaako ne edut vai ei.
Vertailu Youtubeen on kiinnostava. Jos Google uskoo siihen, että käyttäjät kyllä kirjautuvat kun haluavat, miksi Ylen pitää pakottaa kaikki kirjautumaan? Youtuben jos jonkun, koko toimintalogiikka perustuu laadukkaisiin suosituksiin ja hyvään käyttäjäkokemukseen. Miksi Ylen pitää pakottaa, jos Googlen ei tarvitse?
Datan kerääminen Ylen tarkoituksiin on tärkein syy pakottamiselle
Koko tästä Ylen kirjautumismuuri-operaatiosta tulee mieleen vain jonkinlainen outo koko kansan profilointi ja datan kerääminen siksi koska datan kerääminen on muodikasta.
En usko Ylen tarkoitusperien olevan ilkeitä tässä millään tavalla, mutta en myöskään usko, että Ylellä on aivan mietitty tätä asiaa loppuun asti. Onko todella kansallisen mediayhtiön palveluiden käyttämiseksi luotava profiili ja sallittava tarkka mittaaminen omasta median käytöstään?
Käyttäjien kannalta ne sovellukset ovat kuitenkin ydinpalvelua, ja jos ydinpalveluihin vaaditaan kirjautuminen, on se käytännössä pakottamista kirjautumiseen.
Käyttäjien edusta puhuminen on valehtelua, pakottaminen perustuu muihin syihin
On myös datan keräämisen ja profiloinnin kannalta todella outoa, että Ylen tarvitsee pakottaa kirjautuminen ja profiilin luonti kaikille. Personointia ja erilaisia profiileja voi rakentaa aivan hyvin sillä käyttäjädatalla, mitä Yle saa niistä käyttäjistä, jotka vapaaehtoisesti luovat profiilin ja sallivat seurannan ja mittaamisen. Käyttäjien edun kannalta ei voi olla mitenkään välttämätöntä pakottaa kirjautuminen kaikille – joten tässä on käytännössä kyse Ylestä ja siitä että jostain syystä Yle yhtiönä haluaa parempaa dataa kaikista käyttäjistään.
Toivon todella, että pakottamiseen löytyy vielä joku oikeasti hyvä perustelu. Onko kirjautuminen joku kansainvälisten lisenssien edellytys? Edellyttävätkö urheilulähetykset tätä? Onko kansainvälisen uutismateriaalin hankinta helpompaa? Liittyykö sovellusten käyttöön kirjautumattomana joku tekninen ongelma?
Ylen tavoitteet ovat hyvät, on tärkeätä, että mediayhtiö seuraa aikaansa, ja panostaa esimerkiksi palveluiden personoitumiseen, mutta kirjautumispakko on merkittävästi eri asia kuin vapaaehtoinen profiilin luominen.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
5 kommenttia on “Ylen uusi kirjautumismuuri on outo valinta kansalliselle mediayhtiölle”
Kommentointi on suljettu.
Matti Sunell
Kiitos perusteellisesta tekstistä.
Blogeerasin itsekin keväällä tästä. Tekstini on ehkä provokatiivinen, mutta esitän vakavissani kysymyksen, olisiko tässä kaikessa kysymys siitä, että Areenaa vaivihkaa valmistellaan erotettavaksi omaksi yhtiökseen ja jopa myytäväksi.
https://blog.sunell.fi/2024/05/29/ylen-kurjistajat/
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Matti.
En ehkä itse ole ihan noin pitkälle päätynyt teorioissani :) Mutta samaa mieltä täysin siitä, että julkisuuteen ei ole kerrottu todellisia syitä näihin muutoksiin.
Itsekin ehkä ajattelin aiemmin, että kyse on vain juurikin Areenasta, mutta nykyäänhän tuo koskettaa kaikkia Ylen sovelluksia, joten joko siinä on vain tartuttu tilaisuuteen, tai kyse on jotenkin laajemmasta kuviosta, jossa halutaan yhdistää Areena ja muu sisällöntuotanto tiukemmin yhdeksi paketiksi – asia johon viime vuosien lainsäädäntö on muutenkin ohjannut, eli että Yle ei voi tehdä tekstimuotoista sisältöä pelkästään, vaan aina pitää olla joku audiovisuaalinen komponentti. Sen ajatuksen näkökulmasta sovellusten yhdistyminen yhä enemmän toisiinsa, olisi loogista, ehkä myös profiilien merkityksen korostuminen samalla.
Silti, pakottamista ei mikään noista mielestäni selitä. Se on outo voimakeino, johon ei ole tullut selvää selitystä.
Matti Oksanen
Perttu, täyttä asiaa, kiitos.
Jaakko Lempinen
Kiitos kiinnostavasta mielipidekirjoituksesta koskien osassa Ylen digitaalisia palveluita edellytettävää kirjautumista. Haluaisin tuoda keskusteluun Ylen näkökulman ja selventää kirjautumisen taustalla olevia syitä.
Heti alkuun hyvä korostaa, että kaikki Ylen sisällöt ovat kaikkien suomalaisten käytettävissä tekijänoikeudet huomioiden. Kirjautumisen edellyttäminen koskee vain mobiilisovelluksia ja älytelevisioita, joissa käyttäjät tyypillisesti odottavatkin jo henkilökohtaisempaa käyttökokemusta. Lisäksi näiden ympäristöjen sovelluskäyttö edellyttää muutenkin jo parempaa teknistä osaamista kuin selainkäyttö (mikä yleensä löytyy erilaisilta laitteilta valmiiksi asennettuina eikä niiden lataamisen tarvitse esim. tunnuksia alustatarjoajan sovelluskauppaan).
Ylen tavoitteena on tarjota omannäköinen, henkilökohtainen ja mahdollisimman hyvä käyttökokemus kaikille käyttäjilleen. Kirjautumisen avulla pystymme tarjoamaan osalle käyttäjistä esimerkiksi kieleen, kontekstiin tai henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin liittyviä löytämisen ilon tapoja, mikä hyödyttää etenkin pienempiä ja erikoistuneempia käyttäjäryhmiä. Tämä näyttää digitaalisessa ympäristössä olevan alati vallitsevampi käyttäytymisen muoto. Vähemmän mutta suurempia yhteisiä kokemuksia ja enemmän mutta monipuolisempia yksilöllisiä kokemuksia.
On hyvä huomioida, että Ylen kirjautumiskäytäntö ei ole mitenkään poikkeuksellinen ratkaisu julkiselle mediapalvelulle, vaan monilla Euroopan yleisradioyhtiöillä on samankaltaisia käytäntöjä. Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa on toteutettu vastaavia tai jopa merkittävästi laajempia kirjautumisratkaisuita. Tämä on osa laajempaa kehitystä, jossa julkinen mediapalvelu ottaa tosissaan myös digitaalisen ajan vaatimukset tarjotakseen entistä parempaa ja tehtävän mukaista palvelua kaikille.
Vertaus YouTubeen ontuu, koska YouTube ja Yle toimivat hyvin erilaisilla liiketoimintamalleilla. Yle ei kerää eikä luovuta keräämiään tietoja kaupallisiin tarkoituksiin, vaan käyttää kerättyä dataa palvelukokemuksen parantamiseen ja julkisen palvelun toteuttamiseen. Ja kaiken käyttäjää koskevan datan päällä lopulta istuu käyttäjä itse. YouTuben tulot perustuvat taas valtaosaltaan mainoksiin jossa se voi hyödyntää tukenaan Googlen laajaa mainosverkostoa. Vaikka en tarkemmin tiedä, enkä oikeastaan usko, että kukaan voi ymmärtää miten laaja-alaisesti Google meistä tietoja kerää, niin heille suoraan palvelusta kerättävät käyttäjätiedot ovat kuitenkin vain osa heidän mainonnankohdentamisen logiikkaa.
Mutta ymmärrämme hyvin huolet kirjautumiseen liittyen – siksi emme tätäkään päätöstä tehneet mitenkään hätiköiden vaan sitä on valmisteltu huolellisesti pidemmän aikaa. Siitä on teetetty ulkopuolisia asiantuntijaraportteja, on käyty keskusteluja kansalaisjärjestöjen, suomalaisten ja omistajien kanssa.
Digitaalisen median kulutustavat muuttuvat ja Yle pyrkii pysymään parhaan kykynsä mukaan kehityksen vauhdissa varmistaen samalla, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille suomalaisille, riippumatta siitä missä ja miten niitä käytetään.
ps. Olen tästä kirjoittanut myös kattavamman tekstin johon voi käydä tutustumassa täältä: https://yle.fi/aihe/a/20-10007078
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Jaakko. Kommentoinkin tuota kirjoitustasi uusimmassa artikkelissa.
https://vierityspalkki.fi/2024/10/29/yle-korostaa-kayttajaprofiilien-hyotyja-mutta-ei-edelleenkaan-perustele-profiilipakkoa/
Minusta on hyvä, että perustelette hyötyjä. Vieläkin on kuitenkin epäselvää, miksi te päädyitte kirjautumisvelvoitteeseen – eli miksi kirjautumisen mahdollisuus ei riitä teille?
Ymmärtäisin tuota ehkä paremmin myös, jos siihen kirjautumiseen olisi useita eri tapoja. Nyt tuo sähköpostiin sitominen tuntuu vaikeasti perusteltavalta ratkaisulta. Sähköpostin antaminen tulisi mielestäni olla vapaaehtoista, ja Yle Tunnus tulisi voida luoda myös anonyymisti. Siksi kysynkin artikkelissa, onko vaihtoehtoja selvitetty?
Nykyisellä mallilla tuo pakottaminen on aika kova ratkaisu, kun kaikilta vaaditaan myös joku sähköpostiosoite, ja juuri tästä tulee vahvasti myös se käsitys, että asiaa ei ole mietitty kovin paljon ennen päätöstä.