Onko internet-selaimen suorituskyvyllä merkitystä?

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.

Tällä hetkellä internet-selainten markkinoinnissa nopeus on yksi hehkutetuimmista ominaisuuksista. Safari* kertoo olevansa ”maailman nopein”, Explorer 8* väittää surffailun olevan ”nopeampaa kuin koskaan”, uusin Firefox* on vaatimattomammin ”kaikkien aikojen nopein Firefox”, Opera on ”nopein selain maan päällä” ja Chrome ”lataa verkkosivut ja sovellukset salamannopeasti”. Uusimpia selainversioita odotellessa on hyvä pysähtyä pohtimaan onko selainten nopeuksissa oikeasti eroa ja onko sillä käytännössä merkitystä.

Internet-selaimen suorituskyky on hyvin monisyinen ja monitasoinen asia. Selain koostuu erilaisista komponenteista, joista jokainen vaikuttaa suorituskykyyn tavalla tai toisella. Yhden verkkosivun näyttäminen edellyttää jopa satojen tiedostojen lataamista verkosta, niiden tallentamista paikalliselle tietokoneelle, html- ja css-koodin tulkitsemista, JavaScript-koodin suorittamista ja lopulta sivun piirtämistä näytölle kaikkine kuvineen, graafisine elementteineen ja fontteineen.

Selaimet selviävät urakasta luonnollisesti eri tahdissa. Silmämääräisesti selainten nopeuksissa voi havaita eroja ja esimerkiksi omalla Macillani Firefox on selvästi Safaria ja Chromea hitaampi. Arvailun lisäksi selainten nopeuksia voi vertailla erilaisilla testityökaluilla. Yksi tällainen on Futuremarkin toteuttama selainbenchmark Peacekeeper*. Sen tilastoissa Explorer 8 saa 1088 pistettä ja samalla koneella Chrome saa 7854 ja Safari 4 saa 4671 pistettä. Tämän tuloksen mukaan Safari olisi melkein viisi kertaa nopeampi kuin Internet Explorer! Myös muut suorituskyvynmittaussovellukset antavat samansuuntaisia tuloksia. Näiden tietojen valossa luulisi selaimen valinnan vaikuttavan internetin käyttökokemukseen merkittävästi.

Totuus ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Edellämainittu tulos ei tarkoita sitä, että Safari avaa verkkosivun viisi kertaa Exploreria nopeammin. Selainten suorituskykyä mittaavat ohjelmat on toteutettu JavaScriptillä ja JavaScript-suorituskyky kattaa noin kolmanneksen koko selaimen suorityskyvystä. Testit painottuvat selaimeen ladattavan koodin tehokkuuden mittaamiseen. Nopeuserot tasoittuvat käytännön surffauksessa, koska verkkosivuilla JavaScript-koodin määrä on suhteessa alhaisempi kuin nopeustesteissä. Lopulinen absoluuttinen nopeus riippuu monesta muustakin asiasta.

JavaScriptiä käytetään suorituskyvyn mittaamiseen, koska se on käytännössä ainoa tapa mitata edes jollakin vertailukelpoisella tavalla eri selainten nopeutta. Suorituskykytaistelussa katseet ovat myös vahvasti tulevaisuudessa. Internet on siirtynyt ja siirtyy kokoajan staattisten sivujen näyttämisestä kohti täysimittaista sovellusalustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että enää ei vain näytetä www-sivuja, vaan selaimeen ladataan sovelluksia. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Googlen toimistosovellukset. Tulevaisuudessa tulemme näkemään nykyistä raskaampia selainpohjaisia sovelluksia esimerkiksi kuvien ja videoiden käsittelyyn sekä mahdollisesti graafisesti näyttäviä pelejä, jotka ovat perinteisesti tehosyöppöjä. Tällöin selaimen suorituskyky ja etenkin JavaScript-suorituskyky pistetään koetukselle.

Oheisella videolla ajetaan samaa JavaScriptillä toteutettua animaatiota. Vasemmalla on Safari ja oikealla Firefox. Nopeusero on dramaattinen animaation monimutkaistuessa.

*upotus poistettu toimimattomana*

Sovelluksia selaimen suorituskyvyn testaamiseen:

BrowserMark* on Suomalaisen Rightwaren kehittämä sovellus erityisesti mobiililaitteiden selainten suorituskyvyn mittaukseen. Mobiililaitteissa suorituskykyerot ovat selkeämpiä kuin tietokoneissa.

V8 Benchmark Suite* on Googlen V8-JavaScript-moottorin kehityksen sivutuotteena syntynyt työkalu JavaScriptin suorityskyvyn mittaukseen.

SunSpider JavaScript Benchmark on Webkitin kehittäjien JavaScript-benchmark.

Dromaeo* on Mozillan ylläpitämä testityökalu.

(*toim. huom. linkkejä poistettu toimimattomina.)

5 kommenttia on “Onko internet-selaimen suorituskyvyllä merkitystä?”

  1. Jani Hartikainen

    Erot suorituskyvyssä alkaa huomaamaan viimeistään siinävaiheessa, kun käytössä on vähän hitaampaa tai vanhempaa rautaa.

    Itselläni on Eee PC 901 miniläppäri, jossa ero tulee esille hyvin äkkiä. Firefox jumiuttaa joskus koko laitteen, kun taas Operan kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia.

  2. Jouni Heikniemi

    Mielenkiintoinen pohdinta, mutta aiheen käsittelyssä olisi minusta syytä käsitellä myös IE9:n tapausta. Sen demoissa näkyy hyvin selkeästi se, että suorituskykyä voi katsoa todella monesta näkökulmasta. Esimerkiksi grafiikkakortin kiihdytyksen käyttäminen vaikuttaa vaikkapa SVG-pohjaisen sovelluksen kokemukseen todella paljon.

    Kannattaa vilkaista MIX10-keynoten kakkospäivän video *linkki poistettu toimimattomana* n. väliltä 13:00 – 30:00.

  3. Aki Björklund

    Jouni, myös muut selainvalmistajat ovat tuomassa tai osin jo tuoneet rautatason kiihdytystä selaimiinsa.

  4. Aki, tosi on. IE9:n demot vaan ovat toistaiseksi olleet mielestäni räikein – ehkä ”herättävin” – esitys rautakiihdytyksen hyödyistä.

  5. Hyvä pointti Jouni. Rautakiihdytys tulee olemaan merkittävässä asemassa tulevaisuudessa. Se vaikuttaa käytettävyyden lisäksi myös mobiililaitteiden akkukestoon.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun