DrupalCamp Helsinki laskeutuu Vanhalle Ylioppilastalolle 27.5. ja 28.5.2010

Perttu Tolvanen

imageSuomen suurin Drupal-tapahtuma on aivan nurkan takana.  Torstaina ja perjantaina järjestettävään tapahtumaan odotetaan yli 200 henkeä. Muutamia lippuja on vielä saatavilla. Liput maksavat 190 euroa + alv. Mukaan ehtii vielä ilmoittautua.

Tapahtumassa on ulkomaisia ja kotimaisia puhujia ja puhujien taustat vaihtelevat arkkitehti- ja kehittäjärooleista aina projektipäälliköihin ja konsultteihin. Aiheet ovat pääosin kehittäjäpainotteisia ja mukana on asiaa mm. Solr-hakukoneen integroinnista, Open Atriumista, AJAXin hyödyntämisestä ja Drupalin räätälöimisestä. Lisäksi on esityksiä Drupalin tilanteesta Suomessa ja esimerkiksi sopivan projektimallin valinnasta Drupalille.

DrupalCamp Helsinkiä voi sanoa varsin ainutlaatuiseksi tapahtumaksi Suomessa, koska tapahtuma on rakentunut avoimen lähdekoodin järjestelmän ympärille. Muutoin tapahtuma vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin esimerkiksi Microsoftin vastaavat kehittäjille ja it-asiantuntijoille suunnatut verkostoitumis- ja koulutustapahtumat.

Myös Vierityspalkki vierailee tapahtumassa ja on päättänyt selvittää muutamiin kysymyksiin vastauksia:

  1. Onko Suomessa uskottavia, kovan luokan Drupal-integraattoritaloja? Jos on, ketkä ne ovat?
  2. Mihin tarkoituksiin Drupalia on Suomessa eniten käytetty? Onko Drupal soveltunut näihin käyttötarkoituksiin?
  3. Onko Drupalin ylläpitojen käytettävyys parantunut? Mainehan on ollut hieman heikko sisällöntuottajien käyttöliittymien osalta.
  4. Mihin suuntaan Drupal on järjestelmänä menossa? Mihin suuntaan on Suomen Drupal-yhteisö menossa?
  5. Onko Drupalin asema seksikkäimpänä avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmänä uhattuna? Mistä tulevat pahimmat haastajat?

Lisää selvitettäviä kysymyksiä voi ehdottaa kommenteissa. Myös omia arvioita vastauksiksi saa esittää.

Raportointia selvityksen tuloksista odotettavissa loppuviikosta.

  1. Tapio Nurminen says:

    Ihan hyviä kysymyksiä selvitettäväksi. Ylipäätään voisi kysellä, saako Suomessa vielä tehdä sovelluksia muillakin avoimen lähdekoodin järjestelmillä. Kun asiakaskunta tuntuu tietävän vain Drupalin, ei mitään muuta, Drupalia käytetään sellaisiinkin käyttötarkoituksiin joihin se ei helposti taivu. Vähän tällaista yhden totuuden maan ongelmaa on ollut havaittavissa viime aikoina.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos loistavasta kommentista. Tuo osuu naulan kantaan. Sama tilannehan on esim. SharePointillakin. Jotenkin tuntuu, että nyt ollaan markkinoilla siirrytty tilanteeseen, että asiakkaat ohjailevat paljon enemmän tarjontaa. Se on kyllä hyvä asia, mutta epäilemättä ainakin aluksi huomio suuntautuu vain muutamaan järjestelmään. Itse olen ihmetellyt esim. intoa käyttää Drupalia intraneteissa ja extraneteissä ihan väkisin sen jälkeen kun järjestelmä on havaittu hyväksi web-sivuston hallintatyökaluna.

    Toisaalta tilanne pakottaa toimittajat positioimaan omat järjestelmänsä paremmin. Esim. eZ Publishin kannattaisi Suomessa keskittyä nimenomaan erottumaan Drupalista omilla vahvuuksillaan. Ja myös kotimaisten tuotteiden kannattaisi vahvemmin keskittyä rummuttamaan omia vahvuuksiaan (esim. hosting, tukipalvelut, asiakaspalvelu, jne.).

    Drupal on tosin onnistunut saamaan etenkin digitoimistoja puolelleen. Etenkin Valve ja ActiveArk ovat kovasti Drupalia rummuttavia toimistoja. Tosin näiden taustalla ovat yleensä juuri nämä Drupal-integraattorit joiden avulla uskottavuutta haetaan myös tietohallinnon silmissä. Ihan hyvä malli ja monessa tapauksessa varsin kova haaste “oikeille it-taloille”.

    Suomessa on kuitenkin kymmenkunta erittäin hyvää avoimen lähdekoodin järjestelmää joista kannattaisi useampaan tutustua kun valintaa tekee:
    https://vierityspalkki.fi/2010/02/25/avoimen-lhdekoodin-top-10-julkaisujrjestelmt-suomessa-2010/

    Tosin ei tekisi ollenkaan pahaa jos eri järjestelmien vahvuuksista ja heikkouksista olisi helpommin saatavilla tietoa. Ongelma on eniten siinä, että 99% järjestelmien kanssa työskentelevistä henkilöistä tuntee vain sen oman järjestelmän ja ehkä pinnallisesti 1-2 muuta järjestelmää. Asiakkaiden kohdalla tilanne on usein sama ja isoin halu on päästä siitä omasta nykyisestä “ihan kamalasta” työkalusta eroon ja sitten halutaan ottaa “se mikä on kaikilla muillakin”. Harmi, että sellaista ei ole – ja jos olisi, niin sitten siitä haluttaisiin eroon kaikin tavoin…