Onko näköislehdillä tulevaisuutta?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Nettiauto.com uudistui ja erillinen mobiiliversio jäi vihdoin historiaan.
Näköislehtien kovin buumi ohitettiin jo vuosia sitten, mutta uusia näköislehtiä ilmestyy silti tasaiseen tahtiin. Erilaisiin flash-lehtiin törmää yllättävän usein, niiden saamasta kritiikistä huolimatta. Etenkin sanomalehdet ovat löytäneet näköislehdistä kustannustehokkaan verkkolevityskanavan.
Esimerkiksi HS:n näköislehteä voi pitää kohtuullisen helposti käytettävänä näköislehtenä jos sattuu omistamaan vähintään 24-tuumaisen näytön. Useimmilla kannettavilla tietokoneilla Helsingin Sanomien näköislehden voi kuitenkin aika pitkälti unohtaa. Näköislehti toimii parhaiten isolla resoluutiolla jollaisia harvoissa kannettavissa tietokoneissa on. Ja isollakin näytöllä selailu vaatii kyseisen näköislehden oman käyttöliittymän hallitsemisen.
Näköislehtien käyttäjinä vaikuttaisi olevan eniten mediataloja ja organisaatioita joille oma painettu lehti on keskeinen viestintäkanava. Tällöin näköislehden toteutus on myös yleensä erittäin kustannustehokasta, koska näyttävä flash-lehti syntyy lataamalla järjestelmään vain pdf-tiedosto lehdestä. Myös asiakaslehdet ja vuosikertomukset julkaistaan nykyisin verkossa varsin usein näköislehtinä.
Suomesta löytyviä työvälineitä ovat ainakin Mederran Digipaper*, ePaper Finland Oy:n näköislehtituote ja QPaper*. Esimerkiksi Helsingin Sanomien näköislehti näyttäisi olevan Mederran Digipaper-tuotteella toteutettu. Ulkomaisista tuotteista ilmeisesti Issuu.com on tunnetuin. Issuun palvelu onkin varsin helppokäyttöinen ja hyvin käytettävissä myös suomalaisten lehtien julkaisuun. Todennäköisesti hinnan näkökulmasta Issuu lienee myös ylivoimainen kotimaisiin tuotteisiin verrattuna. Kustannuksiltaan suomalaisetkin toimijat ovat tosin kuuleman mukaan varsin edullisia.
Mainituissa tuotteissa ei ole loppukäyttäjän käytettävyyden kannaltakaan kovin suuria eroja. Selailu on kohtuullisen helppoa ja zoomaus onnistuu ketterästi. Raskaat näköislehdet vaativat toki varsin hyvän verkkoyhteyden, mutta nykyisin tämä ei ole enää niin suuri ongelma kuin muutama vuosi sitten.
Kiinnostavin kysymys näköislehtien kohdalla on kuitenkin se, mitä hyötyä näistä hankalista ja raskaista flash-lehdistä on? Milloin näitä lehtiä käytetään? Ja kenen toimesta?
Onko Suomessa käyttäjäryhmiä tai käyttötilanteita joissa näköislehti on todella toimiva ja järkevä jakelumuoto artikkelityyppisille sisällöille?
Näköislehdethän eivät tunnetusti indeksoidu Googleenkaan, joten satunnainen tiedonhakija ei näitä kohteita yleensä löydä. Minkäänlaisia esteettömyysstandardejakaan tällaiset raskaat flash-möhkäleet tuskin toteuttavat. Täten kohderyhmä rajoittunee useimmilla samaan ryhmään joka lukee myös painettua lehteä. Tällöin näköislehti saattaa tarjota lehden tilaajalle mahdollisuuden sähköiseen arkistoon. Näköislehtien omat haut rajautuvat kuitenkin vain yksittäisiin lehtiin. Täten esimerkiksi ison aikakausilehden arkisto on loppujen lopuksi erittäin vaikea haettava. Onko näköislehden tarjoaminen siis sittenkään hyvää palvelua edes lehden tilaajille?
Näköislehdet eivät ole välttämättä useiden kymmenien tuhansien eurojen investointeja, mutta usein tulee mieleen, että voisiko nämäkin rahat investoida paremmin. Voisiko asiakaslehden toimitus vaikka julkaista verkossa blogia jonne ottaisi osan lehden sisällöistä? Voisiko upeista kuvasarjoista tehdä näyttävän kuvagallerian verkkoon? Voisiko sanomalehden toimitus panostaa vaikkapa mobiilipalveluun näköislehden sijasta?
Vuoden 2010 aikana markkinoille on tulossa runsas määrä erilaisia tablet-tyyppisiä sähköisiä lukulaitteita*. Voisivatko näköislehdet saada uutta suosiota uudenlaisten lukulaitteiden kautta? Kääntyvät kosketusnäytöt voisivat ainakin teoriassa helpottaa näköislehtien käyttöä ja tehdä sähköisten lehtien selailusta miellyttävämpää. Iso kysymys on, että tuleeko esimerkiksi sanomalehtien näköislehdestä nautittavampi Applen 10-tuumaisella kosketusnäytöllä?*
Uusi käänne näköislehtien käytettävyydessä olisi tarpeellinen, koska muutoin voitaneen ennustaa näköislehtien hidasta kuolemaa. Kuluttajien päätelaitteet moninaistuvat, ruudut pienenevät kannettavissa tietokoneissa ja mobiililaitteiden käyttö kasvaa nopeasti. Amazonin Kindle ja kilpailevat kosketusruutuiset lukulaitteet tarjoavat pienen oljenkorren näköislehdille, mutta vahvalta tulevaisuus ei silti näytä.
PS. Tuotevinkeistä kiitokset seuraaville Twitter-käyttäjille: @wroxbox, @ttnurmi, @TeijaAuer, @miikkaleinonen ja @numminen.
(*toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
6 kommenttia on “Onko näköislehdillä tulevaisuutta?”
Kommentointi on suljettu.
samin
Mielestäni nykyinen, Flashiin upotettu 1:1 sanomalehtimainen formaatti on tuhoontuomittu. Jotta formaatille saataisiin jonkinlaista lisäarvoa, digitaalinen sisältö täytyy toimittaa myös osaksi julkaisua.
Täysin eri asia on sitten kanavien ehdoilla tehdyt julkaisut. Esimerkkinä vaikkapa Bonnierin Mag+ -konsepti (vimeo.com/8217311) tai GQ:n kuukausittainen iPhone-“numero”: blogs.wsj.com/digits/2009/10/21/gq-creates-a-299-iphone-app/
Ex-docker, too
Juttelin asiasta muutama vuosi sitten erään suuren suomalaisen sanomalehden päätoimittajan kanssa. Hänen mukaansa lehden näkökulmasta näköislehdet on suunnattu esimerkiksi ulkomailla asuville henkilöille, joille printtilehden tilaaminen ei ole mielekästä logistisista syistä. Näin ollen sitä ei lehden näkökulmasta tulekaan rinnastaan lehden verkkoversion laajennukseksi tai oheispalveluksi, vaan täysin omaksi kanavaksi. Ajattelu ei ole mielestäni tätä päivää.
Jos tämä näkökulma edelleenkin on olemassa ja vallitseva, ei näköislehdelle voi nähdä kovin valoisaa tulevaisuutta – ainakaan nykymallisen näyttöteknologian puitteissa. Käyttöliittymältään näköislehti on yksiselitteisesti vaikea ja epäkäytännöllinen. Ja kustannuksiltaan tuskin voi edes teoriassa olla kannattava.
Janne Kauppi
Pari kolme vuotta vanhalla tietokoneella kun vähän aikaa selailee flash-lehteä niin on väistämätön selaimen uudelleenkäynnistys edessä. En tiedä kuinka noissa yllämainituissa lehdissä homma toimii, mutta pienissä halvoissa softissa yksittäiset sivut on kuvatiedostoja tai yksittäisiä flash-tiedostoja. Kun siis selailee sellaista 50-sivuista lehteä, joka ei näytä mitenkään erikoiselta, voikin olla 50 megainen sivu käsittelyssä. Noissa kun yksittäinen sivu voi olla sen megan kappale. Sitä voi jokainen kuvitella miten selaimen käyttämät resurssit paisuu kun tuollaista selailee edestakaisin.
Paljon parempi vaihtoehto olisi se pdf-tiedosto, vaikka se ei niin seksikäs olekaan. Sen sentään voi ladata omalle koneelle myöhempää tarkastelua varten. Sitä pystyy Googlekin lukemaan, joten kyllä se Flash-lehden voittaa.
Kun nyt tulisi se helppo tapa suorittaa pieniä verkkomaksuja niin lehdet voisi rakentaa nykyiset nettisivunsa niin, että jokainen uutinen voisi olla vain kooste ja kunkin uutisen saisi ostaa vaikkapa 7 centin kappalehintaan kokonaan luettavaksi. Ei tarvitsisi kikkailla näköislehtien kanssa ja samalla saataisiin enemmän maksavia lukijoita.
AV
Jos tuollainen 1:1 flashilla tehty näköislehti on tehty teknisesti fiksusti, niin siinä on kyllä indeksoitava teksti, riittävän kevyet kuvat ja toimiva flashin välimuistin tyhjennys, jolloin se pyörii suht kevyesti.
Harmi vaan, että suurimmassa osassa noita softia on isoimmat paukut pistetty siihen pageflip-efektin realistisuuteen eikä luettavuuteen. Käyttöliittymät on yleensä todella köpöjä, vaikka ne voisi tehdä paljon paremminkin. Esim. valokuvauslehden flash-käännös jossa on “realistinen” varjostus keskiaukeaman kohdalla -> aukeaman kokoista kuvaa ei voida katsella.
Uskoisin, että näitä käytetään siksi, että siitä printtipainoon lähtevästä PDF:stä saadaan automaattisesti pyöräytettyä netissä toimiva “näköispainos”, ja softasta riippuen sen konversion kustannukset voi olla hyvinkin halvat, kuulin ainakin itse tarjouksen jossa palvelu maksoi hostauksineen ja rajoittamattomine julkaisuineen reilusti alle satasen kuussa. Ja kun PDFiä syntyy joka tapauksessa, on firmoille houkuttelevampaa (= halvempaa ja nopeampaa) tehdä lehden nettiversio tuolla tavalla kuin lisäämällä ne web-julkaisujärjestelmään.
Adobehan teki aikamoisen karhunpalveluksen kun lisäsi tuoreimpaan InDesigniin automaattisen flash-version exporttausmahdollisuuden. PDF 2 Drupal/Joomla/WordPress/jne jne -konvertteri olisi ollut fiksumpi vaihtoehto.
Matias
Jotenkin en itse näe sanomalehden osalta näköislehden hyötyä verrattuna normaaliin verkkosivuun, jossa pystyy vierittämään sivua alaspäin sen mukaan kun saa tekstiä luettua. Aikakauslehtimaailmassa voi olla toisin. Esim. sisustuslehdissä laoutilla on suuri merkitys lukukokemukseen, joten siellä näköislehti voikin puolustaa paikkaansa.
Lukijalaitteiden yleistyminen voi tosin olla se ratkaiseva piirre näköislehtienkin osalta. Tosin silloinkin suunnittelisin layoutin sen lukulaitteen perusteella.
Perttu Tolvanen
samin viittaama Mag+ video kannattaa todella katsoa jos aihe yhtään kiinnostaa. Aika hienosti kuvattu videolla se kuinka aikakauslehteä tulisi tabletilla käyttää – ja nimenomaan ei selailemalla vaan vierittämällä. Toimii myös sanomalehden kohdalla tuo sama ajattelu. Ja hienointa on se, että tuolle kuvatulle konseptilaitteelle varmaan voisi antaa vaikka Vierityspalkin RSS-syötteen ja se toimisi samalla tavalla… :)
vimeo.com/8217311