Vaalisivustot eivät vakuuta

Perttu Tolvanen

Tampere on kuuluisa tietoyhteiskuntahankkeistaan ja ohjelmistaan. Sähköisen asioinnin ilosanoma ei ole kuitenkaan levinnyt pormestariehdokkaisiin asti. Aamulehti arvioitti Tampereen pormestariehdokkaiden verkkosivustot Adagella ja Trainers’s Housella. Tässä artikkelissa poimintoja “virallisesta” arvioinnista ja lisäksi Vierityspalkin arvioita ehdokkaiden ‘verkkopresenssin’ laadusta.

Arvioitavana oli kahdeksan sivustoa:

Viralliset arvioijat olivat ehdokkaille varsin kohteliaita:

Sivustoilla on sisältö ja sanoma enemmän tai vähemmän hukassa, sanoo verkkosivujen käytettävyyteen erikoistuneen Adage Oy:n tutkimusjohtaja ja psykologi Raino Vastamäki.”

“Suurin osa ehdokkaista vyöryttää sivuillaan vierailevien eteen sekavia tekstimassoja. Markkinointitoimisto Trainers’ House Oyj:n markkinointi- ja viestintäpäällikön Mia Luostarisen mielestä ehdokkaiden pitäisi miettiä sivujensa rakenne uusiksi.”

Iäkkäämmät ihmiset on kyllä tässä unohdettu. Ehkä taustalla on ajatus, etteivät seniorit käytä nettiä, mutta nykyisin suurin osa heistä nimenomaan käyttää sitä, Vastamäki pohtii.”

Ydinviesti hukkuu sivustoihin. Olen pettynyt sivujen kokonaisuuteen, koska toteutukset ovat aika kömpelöitä. Sivut olivat vähän kotitekoisen näköisiä, Luostarinen sanoo.”

Veikkaan, että moni ei ole ajatellut liikenteen ohjaamista sivuille. Palvelusta ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei sinne löydä.

Karu totuus on kuitenkin se, että ehdokkaiden sivustot ovat jostain 90-luvun pimeiltä vuosilta. Mikko Alatalolla on samaan sivustoon tungettu niin muusikon kuin poliitikon esittelyt eikä sivustolla tunnu olevan mitään selkeätä päämäärää, saatika tehtävää. Jari Heinonen on hankkinut web-hotellinsa jostain ilmaisesta virityksestä ja täten ensimmäisenä saitille mentäessä vastaan tulee kännykän soittoäänimainoksia. Pertti Virtasen ‘humaani shamaani’ teemaan frameilla tehdyt sivut sentään jollain hämärällä tavalla sopivat.

Kaikkia sivustoja leimaavia asioita ovat erityisesti:

  1. Valtavasti tekstiä, jossa ei ole käytetty listoja, väliotsikkoja, lihavointeja eikä linkkejä.
  2. Sekavia valokuvia, jotka on kuvattu huonoissa olosuhteissa ja joita ei ole korjattu lainkaan eikä edes tallennettu web-esitystä varten oikeaan kokoon.
  3. Sivuston pääalueet on nimetty erikoisesti, yleensä jotenkin ‘omaperäisesti’. Todennäköisesti omat nimeämiskäytänteet navigaatiossa vain hankaloittavat äänestäjien surffailua. Mitään “Henkilötiedot”, “Kirjoitukset”, “Vaaliohjelma” -tyylistä standardoitumista ei taida olla poliitikkojen sivuilla vielä havaittavissa (?).
  4. Etusivut sisältävät yleensä vain tervehdyksen, eivätkä lainkaan avaa kävijälle sivuston laajuutta tai sivuston tehtävää. Tämä on erityisen harmi, koska monet sivustot ovat varsin laajoja ja sisältävät paljon tietoa, mutta tätä tietoa on kovin vaikea löytää.
  5. Sivustojen tehtävä tuntuu kovin epäselvältä. Moni ehdokas on tainnut perustaa sivut vain koska on ollut pakko ja sitten sivusto on täytetty vanhoilla kirjoituksilla ja puheilla. Monen sivuston tehtävänä tuntuu olevan enemmän uuvuttaa lukija kuin helpottaa ymmärtämään mikä on kyseisen ehdokkaan tavoite tai mitä kyseinen ehdokas potentiaaliselle äänestäjälle tarjoaa.

Lopputuloksena ovat sivustot joilla navigointi on haastavaa ja tiedon nopea selailu mahdotonta. Yhden sivuston kahlaamisen jälkeen ei seuraava sivusto ole myöskään yhtään helpompi tutkittava. Vastaavaa erikoisuuden tavoittelua esimerkiksi navigaatioiden kohdalla tapaa nykyisin lähinnä mainostoimistojen omilla sivustoilla.

Onneksi sisällöllisesti moni ehdokas pärjää varsin hyvin. Esimerkiksi Hanna Tainiolla on kunnollinen blogi, linkkejä YouTubeen ja ajankohtaista sisältöä. Monella ehdokkaalla on myös CV ja taustatiedot kohdallaan ja jos puheita jaksaa lukea, niin kyllähän sivustoilla ajan saa kulumaan.

Huolestuttavinta on kuitenkin se, että Tampereen pormestariehdokkaiden sivustot eivät todennäköisesti ole poikkeuksellisen sekavia ja heikkolaatuisia poliitikkojen sivustoja vaan ovat todennäköisesti varsin linjassa koko Suomen tasoon nähden. Maailmalla presidentinvaaleja käydään jo rajusti verkossa, mutta Suomessa tullaan vähän perässä. Ensi syksyn kunnallisvaaleissa monen poliitikon pitäisi ryhdistäytyä ja laittaa ‘verkkopresenssinsä’ kerralla kuntoon. Moni äänestäjäryhmä on jo erittäin aktiivista verkonkäyttäjää (erityisesti ne aktiiviset seniorit…) joten verkossakaan ei olisi varaa töppäillä.

Erityisesti toivoisi, että useampi ehdokas pistäisi perusasiat kuntoon. Facebookin, IRC-gallerian ja Google-mainonnan kanssa voi leikkiä sitten kun omalla saitilla on 1) tekstit kirjoitettu hyviä verkkokirjoittamisen käytäntöjä noudattaen, 2) kuvat on korjattu ammattilaisen toimesta ja 3) edes saitin perusrakenteessa ja etusivun suunnittelussa on käytetty web-ammattilaista. Jos edes nämä asiat toteutuisivat, niin todennäköisesti ehdokkaisiin tutustuminen verkon kautta helpottuisi merkittävästi.

Tässä olisi saumaa myös monelle web-ammattilaiselle tehdä vaikka sen päiväduunin ulkopuolella hieman opastusta oman lähipiirin ehdokkaille, niin saataisiin Suomenkin verkkodemokratia taas astetta toimivammaksi.

Mallia voi katsoa vaikka poliittisen verkkopresenssin pioneereilta Jyrki J. Kasvilta, Paavo Arhinmäeltä, Erkki Tuomiojalta tai Alexander Stubbilta. Tosin kannattaa muistaa, että vaikka Jyrki J. Kasville voi kannattajaryhmän perustaminen Facebookiin tuntuakin hyvältä idealta, niin tuskin niitä kunnallisvaalipaikkoja ja pormestarin virkoja ihan kokonaan siellä Facebookissa jaetaan.