Nettikeskustelussa julkinen kehotus rikokseen

Tuija Aalto

Suomalaisen digimedian virstanpylväitä tämäkin: Kouvolan hovioikeus vahvisti keskiviikkona ns. nettiyllytysjutun tuomion. Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun hovioikeus tulkitsee nettikeskustelun julkiseksi kehotukseksi rikokseen (HS.fi: Nettikirjoittelu kehotti rikokseen hovioikeudenkin mielestä).

Aiemmin tänään HS uutisoi Julkisen sanan neuvoston julkaisseen periaatelausumansa nettikeskusteluista. Itse lausumaa ei vielä löydy netistä, joten on tyytyminen toisen käden tietoon. Hesarin uutisen perusteella vaikuttaa siltä, että suosituksen ydin kohdistuu siihen, miten nettikeskusteluja käytetään journalistiseen itsesääntelyyn sitoutuneiden tiedotusvälineiden toimituksellisilla palstoilla – suositellaan, että repliikkejä on hyvä valikoida ja muokata ennen julkaisua ja että olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan viestin lähettäjä.

Toisaalta HS toteaa JSN:n lausuman toteavan, että joukkoviestin voi edelleen käytännöksi vakiintuneen sananvapauslain tulkinnan mukaan antaa toimituksellisesta sisällöstä selvästi erotetun palstan pyöriä koskematta, jolloin se ei ole toimituksellisessa vastuussa sisällöstä.

Jos nettitoimituksissa on odotettu apua käytännön ratkaisuihin, anti jää ohueksi: lausuma ei näiden toisen käden tietojen perusteella juuri tuo lisää selvyyttä nykytilanteeseen.

Valtionsyyttäjä Mika Illmanin haastattelu äitienpäivän Sunnuntaisuomalaisessa poiki alkuviikosta vilkkaan keskustelun nettikeskustelujen valvonnasta blogeissa (del.icio.us -linkit). Illman pohti, pitäisikö nettikeskustelujen valvontaa Suomessa tiukentaa. Tästä aiheesta on laajaa keskustelua ja Illmanin lisätarkennuksia Kari Haakanan blogissa.

JSN:n lausumasta ei ainakaan HS:n uutisessa löydy kannanottoja internetin verkkopalstojen kirjoon, eikä toki pitäisikään, onhan kyseessä suomalaisten journalististien oma itsesääntelyelin eikä valtuuksiltaan sen kummempi verkkoviestintäauktoriteetti.

EDIT ~ klo 23: PS: Tämäpä hämmentävää. HS:n uutinen, jonka pohjalta kirjoitin ylläolevan referaatin, on kirjoitettu käytännössä kokonaan uudelleen sillä välin (Zepanderille kävi samoin). Uutinen on nyt selkeämpi ja konkreettisempi, mutta olisi silti ollut mukavaa jos olisi jäänyt jäljelle myös se aiempi versio tekstistä. Siinä blogit usein ovat kurinalaisempia: tehdyt muutokset ja päivitykset, kuten tämä, jätetään lukijalle näkyviin.

LISÄYS 18.5.:  Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma verkkojulkaisusta löytyy nyt netistä. Kari Haakanalla on suosituksesta hyvä analyysi blogissaan.

http://www.karihaakana.net/arkistot/2007/05/jsnn_keskustelupaeaetoes.html

Aiheet: pohdinnat, verkkomediat

Tuija Aalto

Radiotaustainen digimediaihminen, bloggaaja ja podcstaaja (Tuhatsanaa.net, Sulapinta.fi), työkseen kehityspäällikkö YLEn Uudet palvelut - yksikön Tulevaisuus Labissa
  1. pni says:

    Niin HS kuin YLE harrastavat tuota: kirjoittavat jutut täysin uusiksi, voivat jopa muuttaa niiden sisällön täysin, niin että vanhan osoitteen takaa löytyykin jotain ihan muuta.

    Se on hyvin ärsyttävää. Se tekee myös uutislähteistä hyvin epäluotettavia.

  2. Tuija Aalto says:

    Voisi olla niin arvokasta jos pystyttäisi tarjoamaan uutisen muutoshistoria parhaaseen wikityyliin. Esteethän eivät ole teknisiä vaan toimituspoliittisia.

  3. pni says:

    Mielestäni wikityylinen muutoshistoria sopii tietosanakirjamaiseen sisältöön, ei niinkään uutisiin. Etenkään silloin kuin uutista ei vaan muokata, vaan kirjoitetaan kokonaan uudestaan, jopa niin että alkuperäisestä tekstistä ei ole enää mitään jäljellä.