Vieraskynä: Päätelaitteiden monimuotoisuus hallintaan Mobile first -strategialla

Kimmo Kuisma

Kimmo Kuisma. Artikkelin kirjoittaja toimii käyttöliittymäsuunnittelijana ja UX-konsulttina verkkopalveluita toteuttavassa Media Cabinet Oy:ssa.

Verkkopalveluja käytetään nykyisin uskomattoman monimuotoisella joukolla laitteita. Tätäkin sivustoa selaillaan ainakin tableteilla, älypuhelimilla, kannettavilla ja työasemilla. Videopalvelu Netflix uutisoi yksistään erilaisten palveluaan käyttävien Android-laitteiden määräksi lähes tuhat. Tutkimusfirma Gartner raportoi samansuuntaisesta kehityksestä: heidän mukaansa tabletit ja älypuhelimet muodostavat 90 % uusien laitteiden hankinnassa tapahtuvasta kasvusta vuoteen 2015 mennessä.

Verkkopalvelujen suunnittelun on sopeuduttava laitteiden ja käyttötapojen monipuolistuvaan valikoimaan. Emme voi enää olettaa, että verkkopalvelujen käyttö rajoittuu työasemien tai kannettavien tietokoneiden äärelle. Tämän kehityksen huomioiminen ei saa olla suunnittelun jälkiviisautta tai irrallinen vaihe, vaan laitteiden koko kirjo on otettava suunnittelun lähtökohdaksi.

Mukautuvat käyttöliittymät osana Mobile first -strategiaa

Ethan Marcotten webin osalta tunnetuksi tekemä mukautuva suunnittelu (responsive design) tarjoaa erään ratkaisun laitteiden monimuotoisuudesta syntyneeseen suunnitteluhaasteeseen. Mukautuvuudella tarkoitetaan käyttöliittymien kykyä sopeutua käytetyn laitteen ominaisuuksien perusteella. Verkkopalvelun käyttöliittymä saattaa esimerkiksi älypuhelimella selattuna sisältää kaiken tekstin yhdessä palstassa, kun tabletilla sama teksti voi olla jaettuna kahteen palstaan. Käyttöliittymän visuaalinen esitystapa voidaan määritellä laitteen ominaisuuksien mukaan koskematta sivuston rakenteeseen.

Luke Wroblewskin esittelemässä Mobile first -suunnittelustrategiassa ydinajatuksena on, että käyttöliittymän suunnittelussa lähdetään liikkelle progressive enhancement -metodologian mukaan. Tässä lähestymistavassa suunnittelun lähtökohtana toimii kaikkien laitteiden ”heikoin yhteinen nimittäjä”. Esimerkiksi työaseman näytölle tarkoitettua käyttöliittymää ei usein ole mielekästä skaalata pienemmäksi älypuhelinta varten, vaan työasemalle tarkoitettu käyttöliittymä rakentuu älypuhelimella näkyvän käyttöliittymän pohjalle. Näin vältytään muun muassa mobiililaitteiden suorituskykyyn liittyviltä ongelmilta.

Mukautuva suunnittelu perustuu CSS3-spesifikaation mukaisiin media queryihin, joiden avulla voidaan määritellä niin sanottuja breakpointteja laitteiden eri ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi selainikkunan leveys voi toimia kriteerinä breakpointtia määriteltäessä. Kun breakpointin sisältämä ehto täyttyy, otetaan tietyt media queryn sisältämät tyylimääritykset käyttöön. Tuki media queryjen käytölle löytyy jo nyt kaikista moderneista selaimista, eli mitään ylivoimaisia teknisiä esteitä niiden hyödyntämiselle ei ole.

Mukautuva suunnittelu on vielä rajoittunutta

Nykyisin enemmistö mukautuvista käyttöliittymistä rakentuu laitteiden näyttöjen leveyden mukaan määriteltyihin breakpointteihin. Useimmissa tapauksissa mukautuvuus ei valitettavasti toteudu käyttöliittymän skaalaamista ja sisällön uudelleenjärjestelyä pidemmälle. Suunnittelutyön onnistumisen kannalta tällainen lähes puhtaasti tekninen lähestymistapa on ongelmallinen, sillä näin tehdyt ratkaisut perustuvat usein vain rajalliseen joukkoon jo olemassa olevia laitteita.

Mukautuvien käyttöliittymien sisältämät ratkaisut tulisi aina perustella ensisijaisesti käyttäjän kannalta. Käytetyllä päätelaitteella ei tulisi olla merkitystä, vaan aidosti mukautuva käyttöliittymä on miellyttävä käyttää millä laitteella tahansa. Laitteiden ominaisuudet ja niiden perusteella määriteltävät breakpointit ovat ainoastaan apuvälineitä, joiden ei missään tapauksessa tulisi sanella käyttöliittymän lopullista muotoa tai luonnetta. Breakpointtien valinnassa kannataa pyrkiä vaihtoehtoihin, jotka takaavat käyttöliittymän kannalta luonnollisen tuntuisen lopputuloksen.

Käyttöliittymän toimivuutta korostava, mukautuva ja proaktiivinen suunnittelu on tulevaisuutta ajatellen järkevä tapa toimia. Kun käyttöliittymä ei ole liian tiukasti sidoksissa tällä hetkellä olemassa oleviin laitteisiin, on se todennäköisesti suhteellisen toimiva myös tulevaisuuden laitteissa. Valitettavasti laitteiden monimuotoisuuden huomioiva suunnittelu jää vielä tällä hetkellä usein hyvin insinöörimäiselle ja pinnalliselle tasolle. Mukautuvien käyttöliittymien suunnitteluun kaivataankin lisää käyttäjäkeskeisyyttä ja maalaisjärjen käyttöä.

Sisältö tulee suunnittella ja toteuttaa mobiiliin sopivaksi

Käyttökokemusten tason nostamiseksi pelkkä käyttöliittymän onnistunut suunnittelu ei riitä. ”Sisältö on kuningas” on Mobile first -suunnittelustrategian kannalta oikea tapa asennoitua sisällön rooliin verkkopalveluissa. Tavat esittää sisältöä työasemilla tai kannettavissa tietokoneissa eivät usein ole mobiilikäyttöön mielekkäitä. Tarkkaan harkittu sisältöstrategia onkin Mobile first -lähestymistavan eräs olennaisimmista elementeistä.

Mobiililaitteiden käyttö eroaa merkittävästi perinteisestä tavasta käyttää tietokoneita. Käyttäjien motivaatio, käytön konteksti ja käyttäjien tarpeet ovat mobiilikäytössä erilaisia. Mobiililaitteille tyypillistä on sykäyksittäin, tiheästi toistuva käyttö. Esimerkiksi säätietojen tarkastaminen kesämökiltä älypuhelimella heikon datayhteyden varassa on luonteeltaan täysin erilainen tapahtuma kuin seuraavan viikon sääennusteen katselu kannettavalla tietokoneella kiinteän verkkoyhteyden varassa suurkaupungin keskustassa. Käyttötilanteiden ominaispiirteiden ja vaatimusten tunnistaminen ja tukeminen ovatkin sisältöstrategian onnistumisen kannalta kriittisiä tekijöitä.

Mobiililaitteiden sisällöissä vähemmän on usein enemmän. Sisällön on oltava käyttötilanteen luonteen takia ytimekästä, yhtenäistä ja selkeästi rajattua. Kaikkea työasemaympäristössä olevaa sisältöä ei kannata näyttää mobiilikäyttäjille. Esimerkiksi raskaiden graafisten käyttöliittymäelementtien siirtäminen 2g-verkon yli voi katvealueella olevalle mobiilikäyttäjälle olla todella turhauttava kokemus. Käyttäjät eivät halua monimutkaisia näkymiä sotkemaan mobiililaitteensa pientä näyttöä vaan vain sen sisällön, joka on tilanteen kannalta tehokasta, hyödyllistä ja välttämätöntä.

Mobile first -strategia on kustannustehokas ja kestävä ratkaisu

Mobile first -suunnittelustrategian mukaan menestyksekkäästi toteutettu verkkopalvelu tarjoaa käyttäjilleen oleellisimpiin asioihin keskittyvän, selkeän käyttöliittymän, joka mukautuu käytetyn laitteen ominaisuuksiin luonnollisen oloisesti. Palvelun sisältö on käyttäjän motivaation, kontekstin ja tarpeiden kanssa samassa linjassa. Käyttökokemusten laatu nousee, kun käyttäjät kokevat pääsevänsä heille juuri sillä hetkellä merkitykselliseen sisältöön käsiksi niin, ettei käyttöliittymä asetu heidän päämääriensä tielle.

Suunnitteluprosessin kannalta Mobile first -lähestymistapa auttaa suunnittelijoita ja kehittäjiä keskittymään verkkopalvelun kannalta oleellisimpiin asioihin. Käyttäjien tarpeisiin keskittyvä suunnittelu mobiililaitteen pienikokoisesta näytöstä alkaen auttaa pitämään projektin päämäärän koko ajan selkeänä. Tärkeimpien käyttötapausten ulkopuoliset ominaisuudet ja vaatimukset voidaan perustellusti jättää matalammalle prioriteetille, sillä niiden kokonaisvaikutus verkkopalvelun menestyksessä on marginaalista. Selkeämmät suuntaviivat suunnittelussa ja kehityksessä luonnollisesti voivat myös laskea kehityskuluja.

Mobile first -strategiaa mukaillen toteutetut verkkopalvelut ovat yksittäisiä sovelluksia varmempia ratkaisuja tulevaisuutta ajatellen. Kun markkinoille ilmestyy uusia laitteita, joilla verkkopalvelun käyttö on mahdollista, ei tällöin ole tarvetta tehdä erillistä sovellusta tai omaa versiota kyseistä laitetta tai alustaa varten. Palvelut saadaan myös kohdistettua laajalle käyttäjäkunnalle kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuutta lisää myös se, että palvelun sisällönhallinta säilyy keskitettynä palvelua käyttävien laitteiden valikoimasta riippumatta.

Mobile first -strategia yleistyy lujaa, mutta on silti vain yksi monista vaihtoehdoista

Suunnittelustrategian valinnassa kannattaa pitää mielessä, että Mobile first on vain yksi monista vaihtoehdoista eikä kaikkia verkkopalveluja ole järkevää pakottaa samaan muottiin. Joissakin tapauksissa karsituille mobiiliversioille ei välttämättä ole tarvetta. Joskus palvelusta tarvitaan pelkästään hyvin minimaalinen, täysin erillinen mobiiliversio. Myös erillinen applikaatio voi usein olla perusteltu vaihtoehto. Sopiva lähestymistapa tulee aina valita palvelun ja käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten mukaan.

Valitusta strategiasta riippumatta on selvää, että verkkopalvelujen on jollain tavalla otettava kantaa palvelua käyttävien erilaisten laitteiden lukumäärän kasvuun. Tähän monimuotoisuuteen avoimesti suhtautuva suunnittelustrategia on vielä tällä hetkellä verkkopalveluissa vahvasti positiivinen erottuvuustekijä, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan useimmille verkkopalveluille elinehto.

Tietoa kirjoittajasta

Kimmo KuismaKimmo Kuisma toimii käyttöliittymäsuunnittelijana ja UX-konsulttina verkkopalveluita toteuttavassa Media Cabinet Oy:ssa. Seuraa Kimmoa Twitterissä.

Kommentit

  1. Andreas Koutsoukos kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus Kimmo.
    Itsekin juuri julkaistulla portfolio sivullani olen lähtökohtaisesti tehnyt mobile first ajattelua. Ja en ollut yhtään väärässä kun näin tein, analytiikka kertoo sen puolestaan, sivulla kävijöitä on runsaasti mobiili alustoilla.
    Lisäksi sähköpostien kautta tuleva liikenne ohjautuu väkisinkin mobiililaitteiden kautta ja siksi olikin järkevää tehdä mobile first sivut.

    Tuosta kustannustehokuudesta olen täysin samaa mieltä siitä, että on syytä miettiä tarkkaan onko tarvetta tehdä erillinen mobiili sovellus tai mobiili sivu. Etenkin mainitsemasi laitekanta uudistuksen takia.

    Hyvänä esimerkkinä on Kariniemen Kyökki applikaatio iOS:llä jonka olisin itse tehtyt natiivina verkkopohjaisena mobiilisivuna.
    En tiedä onko applikaatioon tulossa jotain 2.0 päivityksiä jossa on enemmän interkraatiota, mutta nykyisellä versiolla ei ole mitään sellaista mitä ei olisi voinnut toteuttaa mobiilisivuna.

  2. Kimmo Kuisma kirjoitti:

    @Andreas: Teknologialla tuntuu valitettavan usein olevan liikaa uutuus- ja itseisarvoa. Joskus hyvin yksinkertaisia palveluja tehdään ihan suotta applikaatioina, ja välillä natiiviapplikaatioiden vaatimukset reippaasti ylittäviä palveluja yritetään rakentaa web-teknologioiden päälle.

    Käytön konteksti, käyttäjien tarpeet ja sisällön asettamat vaatimukset ovat niitä asioita, joita strategian valinnassa kannattaa mielestäni miettiä hyvin tarkkaan. Jotkut hyvin vähäpätöisiltäkin tuntuvat vaatimukset saattavat monesti rajata tietyn strategian välittömästi pois.

  3. Lauri Kieksi kirjoitti:

    Hyvää tekstiä. Ilman muuta on niin, että mobiilin ottaminen huomioon heti suunnittelun alkuvaiheessa auttaa näkemään metsän puilta. Silloin on helpompi keskittyä olennaiseen. Jos tavoite on paras mahdollinen käytettävyys kaikilla päätelaitteilla, tuntuu kuitenkin hieman irrelevantilta, mennäänkö mobiili edellä vaiko rinnalla. Mielestäni asian ydin tuli ilmi viimeisessä kappaleessa, eli oikea strategia on tehtävä sisällön ehdoilla, ja tuoden lisäarvoa käyttäjälle — eikä niin, että valitaan strategiaksi automaattisesti responsive tai mobile first tai joku muu tämän kuun kivoimmista buzzwordeista.

  4. Viljami Salminen kirjoitti:

    “Mobiililaitteiden käyttö eroaa merkittävästi perinteisestä tavasta käyttää tietokoneita. Käyttäjien motivaatio, käytön konteksti ja käyttäjien tarpeet ovat mobiilikäytössä erilaisia. Mobiililaitteille tyypillistä on sykäyksittäin, tiheästi toistuva käyttö.”

    Olen tästä kohdasta hiukan eri mieltä. Mielestäni ei tulisi sekoittaa käytön kontekstia ja käyttäjien tarpeita enää nykyään keskenään koska ne eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Emme lopulta tiedä käyttäjästä paljon muuta kuin että hänen näyttönsä on pienikokoinen, eikä siitä vielä voida arvata minkälainen käyttötarve on. Tämähän on oikeastaan koko responsiivisen ajattelun ydin, että sisältö on sama kaikille käyttäjille koska ei pystytä enää vetämään selkeää linjaa mobiililaitteiden ja työpöytälaitteiden välille.

    Lisäksi meillä ei ole mobiililaitteissa sensoreita (ainakaan vielä!) joiden avulla voisimme päätellä tarpeeksi tehdäksemme hyviä arvauksia käyttäjien tarpeista. Toki joitakin sensoreita on, joita käyttää hyödyksi, mutta pitkälti ne vielä rajoittuvat käytettävän laitteen/selaimen tukemien ominaisuuksien haisteluun ja tuohon viewportin kokoon. Mark Boultonilla oli muutama kuukausi takaperin aiheesta ihan mielenkiintoinen postaus: http://www.markboulton.co.uk/journal/comments/a-responsive-experience

    Yleisesti en siis lähtisi vetämään mitään johtopäätöksiä pelkästään näytönkokoon pohjautuen käyttäjän tarpeista. Se että käyttää vaikkapa älypuhelinta verkon selaamiseen ei missään nimessä tarkoita että käyttäjä olisi ’kiireessä’ tai tahtoisi vain suorittaa jonkin nopean asian kuten vaikkapa tämän päivän sään tarkistamisen sen sijaan että haluaisi tehdä aivan samat asiat kuin pöytäkoneellakin. Toisinaan toki on näin, mutta ei aina. Erittäin usein törmään siihen että ihmiset – varsinkin nuoret ja nuoret aikuiset – käyttävät älypuhelinta (esim. iPhonea tai Androidia) lähes täydellisenä tietokoneen korvikkeena kotonaan. He saattavat selata sillä nettiä sohvalta käsin samalla tavalla kuin koneeltakin, ilman kiirettä. Kaksi USAssa viime loppuvuonna tehtyä tutkimusta tukevat myös tätä, koska niiden mukaan 11% kaikista aikuisista USAssa käyttää _ainoastaan_ älypuhelinta netin selaamiseen, eivätkä he koskaan käytä esim. kannettavaa tai pöytäkonetta siihen. Uskon lisäksi että tämä on vasta alkua ja luku tulee kasvamaan huimasti joka puolella.

    Totta on kuitenkin toki se, että sisällön ja koko palvelun tulisi olla kevyempi ja latautua nopeammin mobiiliyhteyden päästä. Kaikkihan vihaavat odottelua ja takkuisia sivuja, vai mitä? Tämäkin tuntuu kuitenkin mutkistuvan koko ajan vain lisää kun uusia suuri resoluutioisia mobiililaitteita ilmestyy ja kun täytyy pohtia miten niillä mediaa kulutetaan (esim. valokuvat ja videot) ja koska meillä ei tällä hetkellä ole vielä kovin hyviä tapoja käytetyn yhteysnopeuden päättelyyn. Joitakin ratkaisuja on toki tähänkin kehitteillä kuten vaikkapa Adam Bradleyn Foresight.js https://github.com/adamdbradley/foresight.js .

    Aiheeseen liittyen Josh Clark kirjoitti .net lehdessä juuri tänään vastaavasti vastauksena Jakob Nielsenin parin päivän takaiselle artikkelille: http://www.netmagazine.com/opinions/nielsen-wrong-mobile (toki aiheesta löytyy vanhempia vastaavia artikkeleita enemmänkin, mutta linkitin tämän koska aihe sattui juuri nyt olemaan sopivasti pinnalla).

  5. Kimmo Kuisma kirjoitti:

    @Viljami: Erittäin hyviä pointteja, olen ihan samoilla linjoilla kanssasi. Olisin voinut tekstissä vähän enemmän tarkentaa sitä, että vielä tällä hetkellä mobiilikäyttö on useissa tapauksissa luonteeltaan melko erilaista, mutta ei tietenkään välttämättä aina. Nuo käyttätapojen muuttumisesta kertovat tutkimukset ovat myös itselleni tuttuja. On ihan totta, että mobiililaitteiden käyttö monipuolistuu jatkuvasti ja lopulta merkittäviä eroja ”perinteiseen” käyttöön ei välttämättä tulee enää olemaan. Artikkelini ydin oli kuitenkin mobile first -ajatteluun perustuvan suunnittelun etujen korostamisessa, ei niinkään erilaisten käyttötapojen kuvailemisessa.

    Clarkin vastaus Nielsenille on muuten erittäin aiheellinen. Mielestäni Nielsenin melko ehdoton kannanotto erillisten mobiili- ja full-versioiden puolesta oli jopa Nielsenin aiemmat kannanotot tuntien yllättävän vanhanaikainen ja rajoittunut.

  6. Teemu Talja kirjoitti:

    Pidän Kimmon ajatuksesta lähteä miettimään sovittamista eri päätelaitteille käyttötilanteista ja käyttäjien tavoitteista sekä tarpeista käsin. Sitten voi tapauskohtaisesti miettiä, kannattaako tehdä yksi nettisivusto vai monikanavapalvelu.

    Yksi kysymys liittyen responsiiviseen ja mobile first -suunnitteluun on, voiko liika pikselimääräiseen sivun leveyteen keskittyminen johtaa harhaan? Kun laitteiden pikselitiheys (dpi) vaihtelee ja on kyse multi touch -laitteista, senttimääräinen leveys vaikuttaa käyttöliittymäsuunnittelun kannalta merkittävämmältä kriteeriltä kuin pikselileveys. Esimerkiksi iPhonessa ja iPad 2:ssa näyttö on pikseleissä lähes samanlevyinen (vaakasuunnassa 960 ja 1024), vaikka näytöt ovat käytännössä varsin erikokoiset. Lisäksi multi touch -nipistuszoomaus, joka ainakin itselleni oli ekan iPhonen ehkä suurin ahaa-elämys, tekee näyttöä leveämpien, alunperin ei-mobiililaitteille suunniteltujen sivustojen lukemisesta sujuvaa myös kännykällä.

  7. Kimmo Kuisma kirjoitti:

    @Teemu: Pikselimääriin ei kannata mielestäni liikaa tuijottaa. Itse pyrin aina tarkistamaan käyttöliittymien toimivuuden käyttämällä palvelua useammalla erilaisella laitteella. Tällöin elementtejä voi testailla ja vaikka mitata ihan perinteisesti viivoittimella, jos esim haluaa noudattaa jotain human interface guidelines -tyylisiä ohjeistuksia tarkalleen. Joka tapauksessa esimerkiksi touch targettien kokoon kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Media Queryjen avulla pystyy myös tunnistamaan laitteen pikselitiheyden (device-pixel-ratio -ekspressiot), minkä varassa voidaan sitten ottaa käyttöön uusia tyylimäärityksiä tarkemmille näytöille.

    Mukautuvia käyttöliittymiä suunnitellessa olen itse kokenut prosentuaalisten gridien käytön todella hyödyllisenä. Pikseleihin tuijottaminen vähenee ja käyttöliittymän rakentaminen on sujuvampaa. Jollei aihe ole tuttu, kannattaa ehdottomasti tutustua – vaihtoehtoisia CSS grid-frameworkkeja löytyy todella monia.

  8. jeejee kirjoitti:

    Mobiilikäyttäjien (kuten myös desktop-käyttäjien) käyttötilanteita ja tarpeita on vaikea arvailla. Itse herkästi tarjoaisi mobiilivehkeille suppeampaa sisältöä, mutta esim tuon kirjoituksen mukaan puolet UK-Ebayn ostoksista tehdään mobiilisti, ja mobiilin kautta on ostettu arvokkaita autoja ja kiinteistöjäkin:
    http://www.retail-systems.com/rs/eBay_Mobile_Commerce.php

    Mobile first – Responsive web ajatuskuvio on hyvä ja odotan siltä paljon mutta sekin tuottaa omia ongelmiaan. Esim lukijan kannalta saattaa olla hämmentävää jos tuttu sivusto muuttaa rakennetta päätelaitteen perusteella.

  9. Kimmo Kuisma kirjoitti:

    @jeejee: Suunnittelussa tehtyjen ratkaisujen ei missään tapauksessa tulisi perustua ainakaan käyttäjien tarpeiden arvailuun.

    Parhaita tuloksia saadaan aikaiseksi kun suunnittelussa mennään eteenpäin käyttäjäkeskeisesti ja iteratiivisesti. Käyttäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet pitää ensin pyrkiä selvittämään ja laittamaan jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen, jonka pohjalta voidaan lähteä tekemään varsinaista suunnittelutyötä. Kaikki ratkaisut mitä suunnittelussa tehdään tulisi aina myös validoida esimerkiksi käytettävyystestauksen kautta. Menetelmiä tällaiseen käyttäjäkeskeiseen kehittämiseen löytyy todella paljon.

    Mobile first -ajattelussa yksi tärkeimmistä pointeista on juuri se, että suunnittelutyö lähtisi liikkeelle aina noiden pääkäyttötapausten (tavallaan palvelun punaisten lankojen) tukemisesta, joiden ympärille kasataan lisää sisältöä jos päätelaitteen näyttökoko sen luontevasti sallii ja jos se on käyttäjälle oleellista. Kaikki tärkeimmät toiminnallisuudet olisivat kuitenkin aina käytettävissä käyttöliittymän koosta riippumatta.

    Mukautuvasta suunnittelusta puhuttaessa ajaudutaan yhä liian usein hyvin tekniikkapainoitteiseen keskusteluun. Puhutaan laitteista ja niiden ominaisuuksista, vaikka tärkeämpää olisi puhua käyttäjistä. Mobiililaitteiden käytön monipuolistumisen myötä tuo käyttäjistä, konteksteista ja tarpeista puhuminen menee ikävä kyllä jatkuvasti monimutkaisemmaksi ja virhealttiimmaksi kuten Viljami jo tuossa aiemmin tarkensikin.

  10. Mika Särkijärvi kirjoitti:

    Ansiokas teksti ja keskustelu. Pelkkä näytön koko ei tosiaan kerro käyttäjästä eikä hänen tarpeistaan kovin paljoa. Esimerkiksi monet uutispalvelut pitävät yhä kiinni olettamasta, että mobiilikäyttäjän keskeinen tarve on saada pikku-uutinen tietoonsa mahdollisimman pian.

    Ehkä niinkin, mutta todennäköisesti useampi mobiilikäyttäjä on sellaisessa tilanteessa – vaikkapa junassa tai bussissa – jossa on aikaa selailuun ja kovin vähän muuta tekemistä. Mitä tarjottavaa minun palvelullani siis olisi tylsistyneelle mobiilikäyttäjälle?

    Oikea ratkaisu tietysti riippuu sisällöstä. Vilkaiskaapa Varustelekan yksinkertaista mobiiliratkaisua: ensimmäisenä latautuu pelkistetty sivu, joka kertoo palvelua etsivälle myymälän osoitteen ja puhelinnumeron.

Jätä kommentti