Vähän omituista kyllä, että moni odottaisi listan perustuvan johonkin lähteisiin tai haastatteluihin. Ensimmäisessä lauseessa kuitenkin todetaan varsin yksiselitteisesti, että kyse on listasta joka perustuu omiin projektikokemuksiin/käsitykseen. Työskentelen verkkopalveluprojektikonsulttina ja näen paljon erilaisia projekteja. Lähteiden ilmoittaminen tällaisessa listassa tekisi listan julkaisemisesta täysin mahdottoman. Mutta toisaalta kaikki artikkelia kommentoineet asiakkaani ovat kiittäneet artikkelista - samalla kun ovat todenneet artikkelin dokumentoivan terävästi myös heidän tilannettaan. Sanoisin, että tällaiset empiiriset vahvistukset ovat vahvempi puolustus artikkelin eri kohtien osuvuudelle kuin viittaukset yksittäisiin lähteisiin tai keskusteluihin.

Eikä tällaista artikkelia voi verrata mihinkään tutkimukseen tai haastattelukyselyyn. Listalle on nostettu asioita jotka eivät yleensä esimerkiksi ole asiakkaille näkyviä ongelmia ollenkaan - ja toisinpäin moni toimittajapuolen kokema ongelma on ihan aidosti seurausta projektin ostaneen osapuolen osaamattomuudesta. Kummallakin puolella on parantamista ja mitä enemmän näistä asioista saadaan keskustelua, niin sitä lähempänä projektien laadun parantumista ollaan.

Uskoisin, että monella alalla on hyviä esimerkkejä siitä, että ala kehittyy hitaasti koska kipeimmistä alan ongelmakohdista uskalletaan puhua vasta sitten kun ollaan itse eläkkeellä.

Tässä artikkelissa on listattu käytännön kokemuksen kautta syntyneitä havaintoja verkkopalveluprojekteista. Haasteet on listattu niiden arvioidun yleisyyden ja merkittävyyden mukaiseen järjestykseen. Listalla on yleisiä haasteita, palvelutoimittajiin l…

Teidän puheista päästäänkin siihen, kannattaako hommia tehdä ulkoistettuna ja projektiluontoisina? Jostain syystä yrityksissä elää vahvana usko, että ulkoa ostaminen on halvempaa.

Eikö olisi parempi, että otetaan tekijät sisään, koulutetaan ja kuunnellaan niitä ja sitoutetaan tekijät hommiin pitkäksi aikaa. Koodaajien, suunnittelijoiden jne käyttö ei toimi kuten tehdastyöläisten.

Jos ulkoaostetua koodia kuitenkin halutaan, sopparit ja koko prosessi pitäisi tehdä niin, että jos alihankkijalta tulee pashaa, silloin koodi bumerangataan takaisin alihankkijalle ja alihankkijan kustannuksella uusiksi. Tämä tosin vaatii myös sen, että joku tilaajan päässä lukee kaiken koodin läpi ja katsoo, että homma toimii.

Ja Mikko P:n 2:s kohtaan. Olen juuri nyt sellaisessa projektissa, jossa kopioidaan pashaa. Tiedän, että teemme käytettävyydeltä aivan sontaa, mutta parannuksia ei saa tehdä / ei saa ajatella että jokin toiminto olisi ihan päin helvettiä tai että sitä saisi parantaa. Olen alimmalla portaalla ja huudot ylöspäin ovat turhia, koska ylempiä kiinnostaa aikataulu ja kustannus - ei enää projekti. Teknologiavalinnat ja “arkkitehtuuri”-valinnat on tehty joskus, joku joka ei ole enää paikalla ja pasha valuu toteuttajalle - eli minulle. Tässä sitten yritetään tehdä 80 mummosta kasvojenkohotuksella Missi-Essiä työkaluina vasara ja paistinlasta.

Suurin ongelma projekteissa on toimimaton keskijohto, eli paikka, jota kukaan ei halua ja 90% tapauksista on osaamatonta.