GDPR-vinkki: kävijöiden seurantaa voi myös vähentää

Evästeohjeistus Suomessa -artikkelisarjassa seurataan verkkosivustojen mittaukseen ja mainonnan kohdennusevästeisiin liittyvää evästeohjeistusta ja sen käytännön toteutumista. 

Suurin osa GDPR-ohjeistukseen liittyvistä sisällöistä on keskittynyt siihen miten käyttäjiltä pyydetään lupa siihen kaikkeen seurantaan ja mittaamiseen mitä verkkopalvelut tekevät nykyisin.

Yksi GDPR:n päätavoitteista on kuitenkin saada yritykset tallentamaan vain sellaista tietoa jota oikeasti tarvitaan. Taustalla on EU:n tavoite lisätä kuluttajien luottamusta digitaalisia palveluita kohtaan. Siksi on hyvä kysyä että onko kaikki tällä hetkellä tehtävä verkkopalveluiden mittaaminen tarpeellista?

Kuinka moni oikeasti seuraa säännöllisesti kaikkea sitä dataa mitä esimerkiksi Google Analytics tuottaa? Tarvitseeko jokaisella sivustolla olla Facebookin ja Google Adwordsin seurantatagit kiinni? Onko Googlen ja Facebookin tagien kiinnittäminen ainut tapa saada riittävästi tietoa palvelun kehittämiseksi ja mainonnan optimoimiseksi?

Monien palveluiden kohdalla vastaus on toki kyllä. Esimerkiksi verkkokauppojen saralla jatkuva seuranta ja mainonnan tarkempi kohdentaminen on aidosti todella tehokasta ja tärkeätä. Ote vaikkapa Varustelekan tietosuojaselosteesta kuvaa tätä hyvin:

“Evästeitä käytetään myös verkkokaupan sekä markkinoinnin personoinnin mahdollistamiseksi. Sivustollamme on myös muita seurantatekniikoita, kuten kuvapistetunnisteita. Sivujemme selausta seuraavat mm. Custobar (käyttämämme suomalainen sisältö- ja markkinointikohdennusjärjestelmä), Google sekä Facebook. Näiden kautta pystymme mm. analysoimaan ja kehittämään verkkokauppamme toimintaa, kohdentamaan verkkosivustosisältöä sekä kohdentamaan mainossisältöä.”

Tällainen toiminta on varmasti järkevää ja perusteltua myös asiakkaiden näkökulmasta.

On kuitenkin paljon sivustoja, jotka eivät ole verkkokauppoja, vaan enemmänkin tietosivustoja, joita ei välttämättä kehitetä aivan jatkuvasti eteenpäin, eikä sivustoilla käyvien henkilöiden tarkka seuranta ole mitenkään tarpeellista. Tällaisissa sivustoissa kannattaisi harkita kävijäseurannan vähentämistä.

Esimerkiksi vaikka Vierityspalkissa on Google Analytics ollut vuosia käytössä, niin ei tällaisen blogin tilastoja tarvitse ihmetellä kuin kerran vuodessa. Ja sellaiseen käyttöön Google Analytics on aivan liikaa. Siksi nyt Vierityspalkissa ei enää ole Google Analytics käytössä, eikä muitakaan kolmannen osapuolen trackkereita. Vierityspalkilla on toki kohtuullisen aktiivinen sivu Facebookissa ja Twitterissäkin yli 4000 seuraajaa, mutta ei näiden toiminta edellytä näiden palveluiden omia trackkereita blogin sivuille.

Trackkerit poistamalla saa esimerkiksi tietosuojaselosteesta paljon yksinkertaisemman. Facebookin ja Googlen trackkereissa kun on se ongelma, että nämä tahot voivat yhdistää kerättyjä tietoja tunnistettuihin käyttäjiin. Siksi esimerkiksi Google Analytics edellyttää aktiivisen hyväksynnän pyytämistä, koska vaikka sivuston omistaja ei pystyisi yhdistämään kerättyjä tietoja tunnettuihin käyttäjiin, niin Google pystyy.

Facebookin ja Googlen trackkereiden poistamisen jälkeen ei tarvitse väitellä lakimiesten kanssa enää siitä, että tarvitseeko jokaista käyttäjää kiusata evästeen hyväksyntä -pop-upilla. Kun sivusto ei lähetä mitään käyttöä seuraavaa dataa kolmansille osapuolille, niin aktiivisen hyväksynnän vaatiminen käyttäjältä ei ole yleensä enää mitenkään perusteltavissa (ellei sitten itse myy kerättyä dataa eteenpäin, tai jaa muiden sivustojen kanssa).

Toinen merkittävä etu on, että mitä enemmän trackkereita sivustolla on, sitä hitaammin sivusto yleensä latautuu. Etenkin ensimmäinen latauskerta voi nopeutua merkittävästikin, kun trackkereita vähennetään.

Voisi kuvitella, että tähän suuntaan menee ainakin osa julkishallinnon sivustoista, koska julkishallinnossa mainosverkkojen tarvetta on vaikea perustella. Datan lähettäminen Googlelle on myös ollut jo aiemmin kuuma peruna monessa valtionhallinnon organisaatiossa. Esimerkiksi eniten käytetty julkishallinnon sivusto Vero.fi ei käytä Google Analyticsia juuri siitä syystä, että kävijädataa ei haluta antaa Googlen käyttöön.

On olemassa paljon hyviä mittaustyökaluja, jotka eivät tarvitse kolmannen osapuolen trackkereita. Esimerkiksi avoimen koodin Matomo (entinen Piwik) tarjoaa hyvät perusanalytiikkatyökalut, ja sen voi asentaa ihan omalle palvelimelle (esim. mainittu Vero.fi käyttää Matomoa). Myös lähes kaikki julkaisujärjestelmät sisältävät aivan asiallisia perustilastolaajennuksia, joita käyttämällä tiedot pysyvät omassa hallinnassa. Harva verkkoviestintävastaava tarvitsee (tai osaa käyttää) enempää analytiikkaa kuin mitä nämä työkalut pystyvät tarjoamaan.

Kannattaa siis harkita trackkereiden vähentämistä vaihtoehtona laajojen lupien pyytämiseen sivuston käyttäjiltä. Etuna on ainakin nopeampi sivusto ja mahdollisuus luopua ärsyttävästä eväste-pop-upista.

Lue lisää: Evästeohjeistus Suomessa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa 2018-2024