Drupal on yllättävän iso bisnes Suomessa: “30-40 miljoonaa euroa”
Exoven Janne Kalliolan tekemä tuore katsaus Drupal-markkinaan on toki rehellistä oman hännän nostamista, mutta sisältää myös kotimaisen web-markkinan kannalta kiinnostavaa tietoa.
Kalliolan raportti arvioi kotimaisen Drupal-markkinan olevan noin 30-40 miljoonaa euroa.
”Exoven arvio suomalaisesta Drupal-liiketoiminnasta on 30-40 miljoonaa pohjautuen Drupalia kehittävien yritysten ja yhteisöjen liikevaihtoon.”
Tämä voi olla varsin realistinen arvio, kun huomioi keskeisten Drupal-firmojen liikevaihdot, ja myös sen todellisuuden, että moni iso ohjelmistointegraattori tarjoaa myös Drupal-kehitystä osana puitesopimusjärjestelyitä, joskin näissä voi olla osittain kyse samoista tekijöistä. Kokonaisuutena Drupal-asiantuntijoita lienee Suomessa siis 200-300 kappaletta. Tunnettuja Drupal-tekijöitä ovat Exoven lisäksi ainakin Wunder, Druid, Siili, Citrus ja Karhu Helsinki.
Toinen kiinnostava havainto on markkinan kasvu, ja ylipäätään Drupal-hankkeiden kokoluokan kasvu. Tämä on Suomessakin havaittu ilmiö. Isojen organisaatioiden laajoissa verkkopalveluissa Drupal pärjää edelleen erittäin hyvin. Myös kaupallisten järjestelmien, kuten Optimizelyn hintatason nousu, on edistänyt Drupalin suosiota.
”Drupalia tarjoavat yritykset näkevät Drupalin nykytilanteen ja lähitulevaisuuden erittäin valoisana. 67 % yrityksistä Drupal-projektien määrä ja arvo kasvoivat verrattuna edelliseen vuoteen. Merkittävää kasvua oli 24 % yrityksistä. Vain 12 % yrityksistä ilmoitti tilanteensa huonontuneen. Vastaavasti projektien keskikoko kasvoi samoin 67 % yrityksistä ja vain 10 % pieneni.”
Raportti on toki Drupalin ylistystä kaupallisista syistä johtuen, mutta sisältää myös osuvaa kuvausta siitä, miksi avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttö kasvaa. Toki esimerkiksi Saas-alustojen käyttö kasvaa myös, mutta monelle asiakkaalle näiden kustannukset ovat korkeita, ja kustannukset voivat myös muuttua elinkaaren aikana. Avoimen koodin etuna on monelle se, että kustannustaso on ennustettava ja ratkaisun omistajuudesta ei ole mitään epäselvyyttä.
Drupalia on myös vaikea haukkua jotenkin vanhentuneeksi tai monoliittiseksi järjestelmäksi. Järjestelmä on toki paisunut vuosien aikana isoksi kokonaisuudeksi, joka vaatii perehtymistä ja opiskelua, mutta aktiivinen kehitysyhteisö on myös pitänyt huolen alustan jatkuvasta uudistumisesta. Yhteisöstä löytyy myös hyvin monenlaisia käyttäjiä, ja esimerkiksi headless-huumaa löytyy myös Drupal-yhteisön sisältä, eikä monen Drupal-toimiston mielestä olekaan järkevää lähteä kaupallisten palveluiden käyttäjiksi, vain jos haluaa rakentaa palveluita kaksitasoisella headless-arkkitehtuurilla.
”Drupal on reilun 20 vuoden aikana kehittynyt julkaisujärjestelmästä monipuoliseksi ja modulaariseksi internet-alustaksi. Siinä on modulaarinen arkkitehtuuri, mahdollisuus toteuttaa ratkaisuja no-code/low-code -tavoilla, irrotettava (decoupled) käyttöliittymä headless-ratkaisujen toteuttamiseksi ja pakettihallinta (package management) ratkaisun ominaisuuksien hallinnoimiseksi.”
Drupal-yhteisön kunniaksi pitää myös sanoa, että yhteisö on ymmärtänyt hyvin webin monimuotoisuuden, eikä yritä tarjota yhtä mallia kaikkien palveluiden ratkaisuksi. Samaa monimuotoista ajattelua ei toki ole kaikilla kumppanitoimistoille ehkä, mutta ainakin kansainvälisen yhteisön ajattelussa on vahvasti mukana se, että digitaalisia palveluita kannattaa rakentaa useilla erilaisilla arkkitehtuurimalleilla, tilanteesta riippuen.
Drupal esimerkiksi tukee vahvasti edelleen perinteistä julkaisujärjestelmävetoista rakentamisen mallia, mutta rinnalla mahdollistaa myös ”sisältövarasto / headless” -lähestymistavan, jossa Drupal jää sisältövarastoksi ja käyttäjille näkyvä kerros rakennetaan räätälitoteutuksena. Ja näiden ääripäiden väliin yhteisö tarjoaa myös hybridiratkaisun, josta erityisesti yhteisön vetäjä Dries Buytaert on puhunut useissa puheenvuoroissa. Tässä hybridimallissahan noudatetaan periaatteessa perinteistä julkaisujärjestelmävetoista mallia, mutta voidaan joissakin palvelun osioissa hyödyntää myös Javascript-vetoista mallia, esimerkiksi sovellusmaisten osioiden kohdalla.
Tässä kaikessa näkyy hyvin se, että yhteisö on varsin monimuotoinen, ja pystyy myös menemään eteenpäin ilman yksittäistä veturiyritystä. Ja samalla moninaiset mallit tietysti kertovat myös siitä, että Drupalia käytetään juurikin isojen verkkopalvelukokonaisuuksien alustana, ja näissä ei aina ole mahdollista tehdä asioita pelkästään yhdellä mallilla, vaan isoissa kokonaisuuksissa voidaan tarvita useampia erilaisia lähestymistapoja.
—
PS. Jos kaipaat riippumatonta asiantuntijan näkemystä Drupal-verkkopalvelun jatkokehitykseen, uudistukseen tai teknologian vaihtamiseen, kannattaa tutustua North Patrolin konsultointipalveluihin. North Patrol tuntee Drupalin sekä monet muut teknologiat ja auttaa lukuisia asiakkaitaan uudistuksissa ja verkkopalveluiden jatkokehityksen suunnittelussa.