Drupal ei ole pienille sivustoille
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 6 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.
Tässä blogissa on käyty vuosien varrella kiivastakin keskustelua siitä mihin Drupal soveltuu ja mihin ei. Yksi isoimpia vääntöjä on ollut siitä, että soveltuuko Drupal pienille sivustoille. Allekirjoittanut on ajanut useassa yhteydessä linjaa, että Drupalia ei tulisi valita alle 50 000 euron budjetin projekteihin.
Väite on perustunut siihen, että pienellä budjetilla tehtyjen Drupal-projektien joukossa on poikkeuksellisen paljon tyytymättömiä asiakkaita, jotka eivät ole saaneet kaikkea mitä ovat halunneet, ja joille on tullut yllätyksenä se, että Drupal ei tarjoa kovin paljoa valmista tavaraa ilman koodaamista.
Tätä asiaa etenkin pienet Drupal-toimistot ovat yrittäneet kiertää paketoimalla asioita, ja saamalla näin ainakin jonkinlaisen verkkopalvelun pystyyn suhteellisen nopeasti. Liian usein näissäkin tilanteissa asiakkaat kuitenkin ovat törmänneet jatkokehityksen kustannuksiin, vaikka perusprojekti olisikin saatu halvalla.
Drupal ei ole yksinkertaisten sivustojen alusta
Viime vuoden aikana tuuli tuntui kuitenkin kääntyneen myös Drupalin omassa yhteisössä, koska viimeisimmässä isossa Drupal-yhteisön tapahtumassa yhteisön johtaja Dries Buytaert otti asiaan kantaa. Buytaertin mukaan Drupal on tarkoitettu ”kunnianhimoisiin web-projekteihin” (”ambitious digital experiences”).
Buytaert myös määrittelee itse tuon ”kunnianhimon” tarkoittavan nimenomaan sivuston laajennettavuutta, asiakaskohtaisia toimintoja ja ylipäätään joustavuutta erilaisiin tarpeisiin.
Linjaus on erittäin tervetullut, koska Drupalin kehitys on mennyt jo pitkään selkeästi isompien verkkopalveluiden tarpeiden ehdoilla. Etenkin Drupalin arkkitehtuurillisia ratkaisuja on tehty viime vuosina selkeästi isompia ja vaativampia kokonaisuuksia ajatellen.
Vahva esimerkki tästä on yhteisössä suosiota saanut ”headless Drupal”, eli Drupalin hyödyntäminen pelkkänä sisältövarastona ja esityskerroksen toteuttaminen jonkun Javascript-frameworkin avulla. Tällaiset toteutusmallit eivät ole perusverkkosivustojen arkkitehtuurimalleja, vaan näissä puhutaan lähes poikkeuksetta satojen tuhansien eurojen projekteista.
Drupal-toimistot ovat ryhtyneet tekemään myös WordPressillä
Toinen isojen sivustojen suuntausta puoltava havainto on toimistokentän teknologiavalinnoissa tapahtunut kehitys. WordPress yleistyy edelleen pienten digitoimistojen työkaluna, ja myös Drupal-toimistot ovat ottaneet WordPressiä Drupalin rinnalle pienempiä projekteja varten. Tämä kehitys vaikuttaisi olevan myös erittäin kansainvälinen trendi, perustuen esimerkiksi Drupal-toimistojen tilannetta kartoittaneeseen selvitykseen*.
Yhä useammin Drupal-toimistotkin siis tunnustavat, että pienempiin käyttötapauksiin Drupal ei ole ihanteellinen ratkaisu, vaan esimerkiksi WordPress palvelee paremmin asiakkaita.
Drupal-toimistot panostavat räätälöityjen web-sovellusten kehitykseen
Kolmas samassa selvityksessä nouseva kiinnostava kehityskulku liittyy Drupal-toimistojen teknologiavalintoihin. Yhä useampi toimisto panostaa aktiivisesti JavaScript-frameworkkien (kuten React, Angular) osaamiseen sekä hyödyntää jotain php-sovelluskehitysframeworkkia (kuten Symfony tai Laravel).
Tämäkin on monella tapaa looginen kehityskulku. Samalla kun Drupal suuntaa yhä enemmän isoihin, kunnianhimoisiin projekteihin, niin myös Drupal-toimistojen tulee leventää omaa osaamistaan niillä alueilla, jotka liittyvät vaativiin verkkopalveluprojekteihin. Ja todellisuus on, että isoissa verkkopalvelukokonaisuuksissa on yhä useammin myös osa-alueita, jotka on järkevintä toteuttaa täysin räätälöitynä sovelluskehityksenä hyödyntäen jotain sovelluskehitysframeworkkia.
Tämäkin vahvistaa sitä väitettä, että Drupal-toimistot ja Drupal alustana, ovat isojen, vaativien verkkopalveluprojektien rakentajia.
Markkinan selkeytyminen helpottaa asiakkaita
Asiakkaiden kannalta tämä kehitys helpottaa asioita, kun pienemmät sivustot voi tehdä WordPressillä, isommat Drupalilla. Jos on liikkeellä rajallisella budjetilla (esim. 20 000 – 30 000 euroa), kannattaa keskittyä WordPressiin, ja vasta jos budjettia on yli 50 000 euroa, kannattaa harkita Drupalia.
Tosin aivan näin suoraviivaista asiat eivät käytännössä ole, mutta karkeana nyrkkisääntönä näin voinee sanoa.
On myös syytä alleviivata, että tämä ei tarkoita, että Drupal olisi vain isojen organisaatioiden alusta, vaan kyse on nimenomaan käyttökohteen monipuolisuudesta tai laajuudesta. Pienelläkin organisaatiolla voi olla suuret tarpeet verkkopalvelulleen. Lisäksi WordPressinkin kyvykkyyksiä voi laajentaa räätälöidyillä Javascript-toteutuksilla, joten jatkossakin on paljon tapauksia, jossa teknologiavalinta ei ole mitenkään suoraviivainen.
Mitä kompleksisempi kokonaisuus, sitä vahvempi Drupal on
Drupalin vahvuudet yleensä vain korostuvat palveluissa joissa on paljon erilaisia sisältötyyppejä, sisältöelementtejä, kieliversioita, automaattisia nostotoimintoja, integraatioita ym. asioita, jotka nostavat sivuston kompleksisuutta.
Esimerkiksi monet mediatalot käyttävät yhtä lailla Drupalia ja WordPressiä, koska monilla on hyvin erilaisia sivustoja. Yksi sivusto voi olla vaikkapa tilaajille tarjottava tietopalvelu, jossa on kymmeniä erilaisia sisältötyyppejä ja integraatioita eri järjestelmiin. Tällaiset yleensä kannattaa tehdä Drupalilla. Pääosin artikkelivirtoja sisältävät uutissivustot taas ovat viime vuosina vaihtuneet usein WordPressin päälle, koska sivustojen isoista sisältömääristä huolimatta niiden sisällönhallinta ja palvelun toimintalogiikka ei ole yleensä kovin kompleksinen.
Tarkennettuna nyrkkisääntönä sanoisinkin, että mitä kompleksisempi kokonaisuus, mitä enemmän ylläpitäjiä, mitä enemmän vaativia jatkokehityshaaveita, niin sitä todennäköisemmin kannattaa verkkopalvelu tehdä Drupalilla, WordPressin sijaan. Sitä Buytaertin linjaus ”kunnianhimoisista” palveluista mielestäni käytännössä tarkoittaa.
Drupalin ja WordPressin taistelu jatkunee edelleen, mutta ainakin Drupal-yhteisön itsensä kannalta tämä kehityssuunta on tervetullut linjaus, joka toivottavasti myös helpottaa asiakkaiden teknologiavalintoja.
Lue lisää aiheesta: