Onko internet-selaimen suorituskyvyllä merkitystä?

Tällä hetkellä internet-selainten markkinoinnissa nopeus on yksi hehkutetuimmista ominaisuuksista. Safari* kertoo olevansa “maailman nopein”, Explorer 8* väittää surffailun olevan “nopeampaa kuin koskaan”, uusin Firefox* on vaatimattomammin “kaikkien aikojen nopein Firefox”, Opera on “nopein selain maan päällä” ja Chrome “lataa verkkosivut ja sovellukset salamannopeasti”. Uusimpia selainversioita odotellessa on hyvä pysähtyä pohtimaan onko selainten nopeuksissa oikeasti eroa ja onko sillä käytännössä merkitystä.

Internet-selaimen suorituskyky on hyvin monisyinen ja monitasoinen asia. Selain koostuu erilaisista komponenteista, joista jokainen vaikuttaa suorituskykyyn tavalla tai toisella. Yhden verkkosivun näyttäminen edellyttää jopa satojen tiedostojen lataamista verkosta, niiden tallentamista paikalliselle tietokoneelle, html- ja css-koodin tulkitsemista, JavaScript-koodin suorittamista ja lopulta sivun piirtämistä näytölle kaikkine kuvineen, graafisine elementteineen ja fontteineen.

Selaimet selviävät urakasta luonnollisesti eri tahdissa. Silmämääräisesti selainten nopeuksissa voi havaita eroja ja esimerkiksi omalla Macillani Firefox on selvästi Safaria ja Chromea hitaampi. Arvailun lisäksi selainten nopeuksia voi vertailla erilaisilla testityökaluilla. Yksi tällainen on Futuremarkin toteuttama selainbenchmark Peacekeeper*. Sen tilastoissa Explorer 8 saa 1088 pistettä ja samalla koneella Chrome saa 7854 ja Safari 4 saa 4671 pistettä. Tämän tuloksen mukaan Safari olisi melkein viisi kertaa nopeampi kuin Internet Explorer! Myös muut suorituskyvynmittaussovellukset antavat samansuuntaisia tuloksia. Näiden tietojen valossa luulisi selaimen valinnan vaikuttavan internetin käyttökokemukseen merkittävästi.

Totuus ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Edellämainittu tulos ei tarkoita sitä, että Safari avaa verkkosivun viisi kertaa Exploreria nopeammin. Selainten suorituskykyä mittaavat ohjelmat on toteutettu JavaScriptillä ja JavaScript-suorituskyky kattaa noin kolmanneksen koko selaimen suorityskyvystä. Testit painottuvat selaimeen ladattavan koodin tehokkuuden mittaamiseen. Nopeuserot tasoittuvat käytännön surffauksessa, koska verkkosivuilla JavaScript-koodin määrä on suhteessa alhaisempi kuin nopeustesteissä. Lopulinen absoluuttinen nopeus riippuu monesta muustakin asiasta.

JavaScriptiä käytetään suorituskyvyn mittaamiseen, koska se on käytännössä ainoa tapa mitata edes jollakin vertailukelpoisella tavalla eri selainten nopeutta. Suorituskykytaistelussa katseet ovat myös vahvasti tulevaisuudessa. Internet on siirtynyt ja siirtyy kokoajan staattisten sivujen näyttämisestä kohti täysimittaista sovellusalustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että enää ei vain näytetä www-sivuja, vaan selaimeen ladataan sovelluksia. Esimerkkinä mainittakoon vaikka Googlen toimistosovellukset. Tulevaisuudessa tulemme näkemään nykyistä raskaampia selainpohjaisia sovelluksia esimerkiksi kuvien ja videoiden käsittelyyn sekä mahdollisesti graafisesti näyttäviä pelejä, jotka ovat perinteisesti tehosyöppöjä. Tällöin selaimen suorituskyky ja etenkin JavaScript-suorituskyky pistetään koetukselle.

Oheisella videolla ajetaan samaa JavaScriptillä toteutettua animaatiota. Vasemmalla on Safari ja oikealla Firefox. Nopeusero on dramaattinen animaation monimutkaistuessa.

*upotus poistettu toimimattomana*

Sovelluksia selaimen suorituskyvyn testaamiseen:

BrowserMark* on Suomalaisen Rightwaren kehittämä sovellus erityisesti mobiililaitteiden selainten suorituskyvyn mittaukseen. Mobiililaitteissa suorituskykyerot ovat selkeämpiä kuin tietokoneissa.

V8 Benchmark Suite* on Googlen V8-JavaScript-moottorin kehityksen sivutuotteena syntynyt työkalu JavaScriptin suorityskyvyn mittaukseen.

SunSpider JavaScript Benchmark on Webkitin kehittäjien JavaScript-benchmark.

Dromaeo* on Mozillan ylläpitämä testityökalu.

(*toim. huom. linkkejä poistettu toimimattomina.)