Yhteenveto: Verkkopalvelujen esteettömyys –seminaari 12.11.2009

Perttu Tolvanen

YLEn Isossa pajassa pidetty seminaari esteettömien verkkopalveluiden toteutuksesta keräsi reilut 100 osallistujaa Pasilaan. Laaja joukko osallistui seminaariin myös suorana lähetetyn videostreamin kautta.

Kuva seminaarista auditorion takariviltä. Adagen puheenvuoro menossa ja valkokankaalla kuva nettiä käyttävästä seniorikansalaisesta.

Seuraavaksi poimintoja seminaarin avainkohdista ja esitetyistä ajatuksista.

Mikael Jungner avasi tilaisuuden motivoimalla esteettömämmän tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Jungner totesi maailmassa pärjäämisen vaativan yhä enemmän tietoa, ja yhä useamman tulisi myös päästä käsiksi tähän tietoon. Jungner perusteli esteettömämmän verkon kehitystyön merkitystä erityisesti hyvyyden tavoittelun arvokkuudella.

Jungner kertoi herätelleensä myös YLEn Uusien palveluiden ihmisiä katsomaan asioita laajemmin kuin sen muutaman sadan pääkaupungilla asuvan iPhonea käyttävän web-kehittäjän näkökulmasta.

Epäilemättä kotimainen web-kehityksen yhteisö on jossain määrin keskittynyt pääkaupunkiseudulle, joten vertaus ei ole aivan tuulesta temmattu. Verkon käyttö ja hyödyntäminen nousisi varmasti uudelle tasolle jos ABC:lla kahvilla käyvät rekkamiehetkin kokisivat aidosti pääsevänsä osaksi tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

Erityishaasteena Jungner piti esteettömän verkon rakentamisen hajaantuneisuutta. Esimerkiksi valtio ei voi ratkaista ongelmaa vain ostamalla uutta teknologiaa tai tietojärjestelmiä, vaan esteettömämpi verkko syntyy vain useiden tuhansien ihmisten oppimisen ja valveutumisen kautta.

Nordean verkkopalvelukehityksessä työskentelevä Laura Turkki alusti paneelikeskustelua kertomalla mistä esteettömyydessä on kyse. Aluksi käytiin käsitteistöä läpi ja havaittiin, että esteettömyys on suosituin termi kuvaamaan aihepiiriä. Myös saavutettavuus sai jonkin verran ääniä, mutta jäi ainakin seminaarin yleisössä vähemmistöön. Laura Turkki itse kertoi puhuvansa usein huomioivasta suunnittelusta jota hän itse piti hyvin kuvaavana sanana erityisesti verkkopalveluiden suunnittelussa.

Turkin esityksessä myös käsiteltiin esteettömyyden erilaisia tasoja verkkopalveluprojekteissa. Eri tasoja tunnistettiin olevan viisi (5) kappaletta.

  1. Alusta, arkkitehtuuri –taso jossa varmistetaan, että esteettömyysvaatimuksien toteuttaminen on teknisesti mahdollista eikä valittu alusta aseta erityisiä esteitä tähän.
  2. Käyttöliittymä/interaktiosuunnittelu –taso jossa varmistetaan käyttöliittymän helppokäyttöisyys, selkeys ja fokus. Erityisesti tätä tasoa pidettiin merkityksellisenä tasona jossa jo ensimmäisten käyttöliittymämallien tekijällä on iso rooli käyttöliittymän perusratkaisujen luomisessa. Toisaalta myös koodareiden roolia pidettiin tärkeänä, koska esteettömyydessä on yhtä lailla kyse teknisesti laadukkaiden ratkaisujen toteuttamisesta.
  3. Graafinen suunnittelu –taso jossa huolehditaan esimerkiksi riittävästä kontrastista ja visuaalisten elementtien selkeydestä.
  4. Sisällöntuotanto -taso (kuva, teksti, liikkuva kuva, ääni+puhe) jossa huolehditaan esimerkiksi tekstivastineista ei-tekstimuotoiselle medialle. Luennoitsija painotti sisällöntuotantotason merkitystä käytännön saavutettavuuden kannalta. Samalla todettiin tämän tason olevan myös kaikkein haastavin ja vaativan koulutusta, koska kovin paljon yksiselitteisiä sääntöjä ei ole. Esimerkiksi Nordea on monessa kohtaa jättänyt ALT-tekstit kuvista pois, koska on katsonut että monet kuvat eivät tuo mitään lisähyötyä pankkiasioiden hoitamiseen. Monet esteettömyysasiat kietoutuvat siis järkevään verkkokirjoittamiseen ja esimerkiksi otsikoiden oikeaoppiseen käyttöön (h1, h2, h3, jne.) ja linkkitekstien kuvaavuuteen (ei käytetä “Lue lisää” –tyyppisiä linkkejä esimerkiksi).
  5. Johto –taso jossa määritellään esteettömyys strategiseksi tavoitteeksi ja määritellään budjetit mm. käytettävyyden ja esteettömyyden testaamiseen. Johtoa pidettiin tärkeänä tekijänä myös sopimusneuvottelujen näkökulmasta, koska elleivät esteettömyysasiat ole vaatimuksissa, niin ne helposti jäävät toteuttamatta projekteissa (ja jälkikäteen asioiden korjaaminen ei yleensä onnistu).

Ohjeistuksia asioiden oikein tekemiseen todettiin olevan enemmän kuin tarpeeksi, mutta ongelmana nähtiin ohjeiden laajuus ja keskinäinen päällekkäisyys. Ohjeista keskeisimpiä luettavia todettiin olevan WCAG 2.0 joka on tulostettuna noin 70 sivua.

Muita seminaarissa mainittuja ohjeistuksia saavutettavan verkkopalvelun toteutukseen:

Verkosta saatavilla olevia automaattisia validaattoreita ym. automaattisia tarkistustyökaluja ei selkeästi haluttu korostaa, koska moni totesi näiden olevan lähinnä ohjelmistokehittäjille soveltuvia apuvälineitä joilla saadaan karsittua pois kaikkein karkeimmat virheet. Totuudenmukaisen esteettömyystarkistuksen katsottiin vaativan aina ihmisen testaamaan palvelua.

Paneelikeskustelun havainnoista raportoitiin Twitterissä ja Qaikussa. Seuraavaksi muutamia paneelikeskustelun havaintoja tiivistettynä:

  • Oikeaoppisen otsikoinnin tärkeyttä korostettiin monessa kohtaa. Otsikkotasojen käytöllä (h1, h2, h3, h4) todettiin olevan iso merkitys esimerkiksi näkövammaisille koska otsikoiden kautta voi nopeasti "skannata" sivun. Lihavointia ei täten suositeltu käytettäväksi esimerkiksi väliotsikoinnin korvikkeena.
  • Verkkopalveluiden esteettömyystestauksia voi tilata Näkövammaisten keskusliitolta. Esimerkiksi Kela kertoi käyttäneensä testauspalvelua ja palvelua suositeltiin muillekin.
  • Näkövammaisten keskusliitto on yrittänyt löytää esteetöntä julkaisujärjestelmää huonolla menestyksellä. Suoraan paketista esteettömyysvaatimuksiin vastaavaa julkaisujärjestelmää ei ole löytynyt ja Näkövammaisten keskusliitto on päätynyt lähteä kehittämään tällaista julkaisujärjestelmää räätälityönä. Työssä on yhteistyökumppanina Twinkle Oy.
  • PDF-formaatin haitallisuus tuli myös esiin monessa kohtaa. PDF:n todettiin olevan edelleen aikamoinen kirosana monelle näkövammaiselle. PDF:n käyttöä ei pidetty asiana joka pitäisi täysin kieltää, mutta monien julkishallinnon organisaatioidenkin todettiin julkaisevan pdf-muodossa tärkeitä ohjeistuksia joiden kanssa moni näkövammainen on ongelmissa.
  • Flashin todettiin olevan oikein tehtynä siedettävä näkövammaisille. Esimerkiksi YLE Areenan käyttö onnistui välttävästi myös apuvälineen avulla ja jopa videoplayerin painikkeita pystyi käyttämään. Tässäkin tosin korostettiin, että toteutusvaiheessa on playerin koodaajan pitänyt ottaa huomioon mahdollisuus käyttää videosoitinta näppäimistöltä ja ruudunlukijan avustamana.
  • Mielenkiintoisena huomiona todettiin, että esimerkiksi näppäimistöllä web-sivustojen käyttö on vaikeutunut viime aikoina. Esimerkiksi Enterin painaminen ei avaa linkkiä useinkaan. Täten todettiin kehityksen olevan menossa esteettömyyden osalta paikoitellen huonompaan suuntaan. Adagen panelisti naurattikin yleisöä sanomalla, että edelleen:

“Useimmat verkkopalvelut tehdään nuorille hävittäjälentäjille joilla on isolla näytöllä varustetut Mac-tietokoneet.”

  • Jonkin verran sivuttiin myös ihan käytännön tekemisen haasteellisuutta. Esimerkiksi validaattoreiden ja orjallisten ohjeiden noudattamisen todettiin johtavan helposti tilanteeseen jossa sivustolla on “liikaa saavutettavuutta”. Esimerkiksi kuvien ALT-tekstin todettiin olevan tarpeellinen vain jos kuva on verkkopalvelun käytön kannalta olennainen. Esimerkiksi puhtaiden kuvituskuvien ALT-tekstillä ei katsottu olevan käytännön merkitystä verkkopalveluiden käytön kannalta. Myös esimerkiksi linkkien “title” arvojen täyttäminen järkevien tekstilinkkien kohdalla todettiin olevan ylitse menevää ohjeiden noudattamista.

Monessa kohtaa myös korostettiin, että näkövammaisten huomioimisessa ei ole niinkään kyse täysin sokeiden ihmisten huomioimisesta vaan paljon suurempi joukko ovat esimerkiksi ikänäöstä kärsivät ihmiset. Näitä yli 50-vuotiaita heikkonäköisiä henkilöitä todettiin olevan Suomessa jo nyt useita satoja tuhansia ja näiden henkilöiden internet-käyttö kasvaa erittäin nopeasti. Näiden henkilöiden huomioinnin todettiin myös olevan jopa vaikeampaa kuin täysin sokeiden ihmisten huomiointi. Heikkonäköiset kun vaativat verkkopalvelun käyttöliittymältä ja sisällöiltä hyvää kontrastia, suurennettavuutta ja toimintopainikkeiden visuaalista selkeyttä.

Seminaarissa päätettiinkin jatkossa tarjota halukkailla workshop-tyyppistä koulutusta esteettömien verkkopalveluiden suunnittelusta. Workshopista kiinnostuneet voivat ilmaista kiinnostuksensa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen aki.kekalainen (at) yle.fi.

Myös sisällöntuottajille suunnattua koulutusta toivoisi jatkossa olevan paremmin saatavilla, koska sisällöntuottajien rooli esteettömien verkkopalveluiden toteutuksessa on merkittävä.

Pidettyjen esityksien esitysmateriaalit voi ladata yle.fi/esteettomyys –sivustolta.

Lisätietoa esteettömyydestä saa tutustumalla esimerkiksi seuraaviin opinnäytetöihin ja sivustoihin:

Aiheet: Saavutettavuus

Tagit: ,

Perttu Tolvanen

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä Perttuun!
  1. Antti says:

    Kiitoksia jutusta, tämä onkin tärkeä aihe tuoda enemmän esille. Vielä kun korjaatte otsikon “verkkopalveluiden” muotoon niin avot:)

  2. Tuija says:

    Kiitos kattavasta tiivistelmästä! Seminaaripäivänä sairastelleenakin pääsin mukaan kartalle.

    Edelliseen kommenttiin viitaten, olen itsekin joskus pohtinut, miten esimerkiksi “palvelu” sana taipuu: “palvelujen” vai “palveluiden”? Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa siihen itseasiassa suoran vastauksen: http://www.kotus.fi/index.phtml?i=494&s=2612. Eli molempi parempi. :)

  3. Perttu Tolvanen says:

    PA: Vastamäki taisi tosiaan olla kyseessä.

    Mielenkiintoinen tuo verkkopalvelu-sanan taivutus -keskustelu. Itsekin vierastan tuota “verkkopalvelujen”, mutta valinta oli selvä, koska tuo seminaarin nimi oli “Verkkopalvelujen esteettömyys”. Täten otsikko kunnioittaa seminaarijärjestäjän tapaa taivuttaa kyseinen sana.

    http://www.yle.fi/esteettomyys/