Lähes kaikki mediatalot rikkovat evästeohjeistusta – ja tuskin vahingossa
Kotimaiset mediatalot eivät ole evästeasioista paljon kirjoitelleet viime aikoina, ja yksi syy on varmasti siinä, että mediatalot itse eivät noudata ohjeistusta edes kaikkein näkyvimmissä asioissa.
Afterdawnin tekemä selvitys parin kuukauden takaa havainnollistaa hyvin, kuinka kuuliaisesti kotimaiset organisaatiot noudattavat Traficomin ja EU:n asettamia evästesäännöksiä. Isoista mediataloista vain Yle ja Turun Sanomat saavat puhtaat paperit. Käytännössä lähes kaikki kaupalliset mediatalot rikkovat jotain kohtaa evästeohjeistuksesta. Erityisesti rikotaan linjausta, jonka mukaan ”Vain välttämättömät” -valinta tulisi olla tasa-arvoinen valinta hyväksymisen rinnalla ja tulisi vaatia vain yhden klikkauksen käyttäjältä.
Tämä mediatalojen kapina Traficomin linjauksia vastaan liittyy tietysti heidän mainosliiketoimintaansa. Mainostajat haluavat mahdollisimman paljon dataa käyttäjistä ja ovat valmiita maksamaan enemmän, jos käyttäjistä tiedetään jotain. Tästä syystä mediatalot puskevat puoliväkisin lukijoilleen mahdollisimman paljon seurantajäljittimiä. Mediatalot eivät myöskään tee mitään eroa maksavien asiakkaiden ja ilmaisten uutisten lukijoiden välillä, seurantajäljittimiä pusketaan yhtä lailla maksaville asiakkaille.
Mainosjäljittimet välittävät tietoa laajasti ympäri maailmaa
Mediatalothan lataavat valtavia määriä erilaisia seurantajäljittimiä käyttäjille, jos nämä antavat siihen luvan, ja tämän jälkeen käyttäjien selaushistoriaa ja tunnistetietoja myös välitetään erittäin laajasti kolmansille osapuolille. Tämä mahdollistaa mainosten paremman kohdentamisen. Jos siis tiedetään henkilön liikkuvan paljon erilaisilla auto-aiheisilla sivustoilla ja olevan hyvin kiinnostunut autoista, voidaan automainoksien näyttämisestä pyytää enemmän rahaa mainostajalta.
Joissain tilanteissa tämä voi olla myös käyttäjän etu, kun hän saa kohdennetumpaa mainontaa, eikä aina vain pelkkiä pikavippi- ja hammastahnamainoksia. Kolikon kääntöpuoli on se, että samalla kymmeniin eri tietokantoihin, ympäri maailmaa, kertyy tietoa käyttäjän intresseistä ja liikkumisesta eri sivustoilla, ja joissain tilanteissa tämä profiilitieto voidaan myös yhdistää esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen ja tallentaa pysyvästi osaksi kyseiseen sähköpostiosoitteeseen liittyvää profiilia. Tällaisen tiedon kerääminen voi taas, ihmisestä riippuen, tuntua joko pelottavalta tai yhdentekevältä.
Täyden seurantajäljitinsetin välttäminen on tehty tarkoituksella vaikeaksi
Olennaista asiassa on, että jokaiselle käyttäjälle tulisi tarjota helppo mahdollisuus päättää itse, haluaako kohdennettua mainontaa ja tarkempaa seurantaa vai haluaako vain rauhassa käyttää sivustoa. Tätä tasa-arvoista valintaa ei moni mediatalo tällä hetkellä tarjoa, kuten Afterdawnin selvitys hyvin osoittaa.
Mainontaa myyvien tahojen mielestä kohdennettu mainonta tulisi olla tietenkin asia, johon ei tarvita käyttäjältä yksiselitteistä lupaa, vaan käyttäjän tulisi hyväksyä kohdennettu mainonta vastineeksi digipalvelusta, esimerkiksi nyt siitä Ilta-Sanomien verkkosivustosta. Tämä mediatalojen tulkinta on kuitenkin jo monessa oikeuskäsittelyssä todettu virheelliseksi. Kohdennettu mainonta ei ole asia, johon on pakko suostua. Mediatalot eivät ole toimintaansa kuitenkaan olennaisesti muuttaneet, vaikka lienevät hyvin tietoisia siitä, mitä EU-tasolla asiasta ajatellaan.
Esimerkiksi Ilta-Sanomien käyttämä Sanoma-konsernin evästekyselymalli on poikkeuksellisen törkeä. Se antaa käyttäjälle vaikutelman, että mitään valintaa ei oikeastaan voi edes tehdä.
Sivustoja tulisi voida käyttää helposti ilman mitään vakoiluevästeitä
Kohdentamattomasta mainonnastahan ei käyttäjä voi kieltäytyä, eli mediatalojen sivustot voivat olla täynnä mainoksia, mutta nämä mainokset eivät voi olla henkilökohtaisesti profiloituja. Mediatalot periaatteessa hyväksyvät tämän, mutta käytännössä tekevät kieltäytymisen mahdollisimman vaikeaksi.
Kesäkuussa Traficom myös huomautti Sanoma-konsernia tästä asiasta. Vielä ei Sanomien pokerinaama tässä asiassa ole kuitenkaan värähtänyt.
Lainaus Afterdawnin kattavasta artikkelista:
”Rikkooko se lakia, että ei näytä ”Hylkää” tai ”Vain välttämättömät” -painiketta suoraan evästekyselyn päänäkymässä? Itse asiassa rikkoo, sillä Traficom on tehnyt päätöksen asiasta hiljattain (PDF), tarkalleen ottaen 8.6.2023. Päätöksessä se katsoo Sanoma Median Finlandin rikkovan lakia evästeistä usealla eri tavalla.
Yksi Traficomin nostoista on juurikin se, että Sanoma ei tarjoa evästekyselyn ensimmäisellä tasolla mahdollisuutta kieltäytyä muista kuin välttämättömistä evästeistä. Lisäksi Sanoma on tulkinnut ”välttämättömien” evästeiden käsitettä Traficomin mielestä liian laajasti.
Sanomalla on aika antaa vastine Traficomille päätöksestä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä, eli syyskuun 2023 alkuun mennessä.”
Miten se evästekysely sitten pitäisi esittää?
Esimerkiksi Turun Sanomien malli on aivan asiallinen. Toki ”Hyväksy kaikki” on korostettuna, mutta siinä vieressä on ”Vain välttämättömät” -nappula hyvin nätisti.
Tämä on malli, joka kunnioittaa lukijoiden yksityisyyttä ja antaa aidon valinnan mahdollisuuden. Ei tämä sekava lakana mikään asiakaslähtöisyyden huipentuma ole, mutta verrattuna muihin tämän maan mediataloihin, on tämä erittäin laadukas toteutus. Pisteet Turun Sanomille.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
