Yle katsoo analytiikan olevan välttämätöntä – ja silti kiusaa käyttäjiä evästekyselyllä

Ylelle on toki annettava pisteitä siitä, että he ovat hyvin avoimia sen suhteen, miten ihmisten tietoja käyttävät. Heillä on kokonainen osio sivustollaan, jossa kerrotaan miten Yle toimii tietosuojan suhteen.

Yle kertoo aivan suoraan evästekäytänteissään, että heille analytiikka palveluiden käytöstä on välttämätöntä.

”Hyödynnämme evästeitä palveluiden perustoiminnallisuuksien toteuttamiseksi. Tällaisia toiminnallisuuksia ovat esim. sisäänkirjautumisen toteuttaminen, videoiden käynnistäminen ja käyttäjäkohtaisten asetusten muistaminen. Osaa välttämättömistä evästeistä käytämme mittaukseen, jotta saamme tietoa Ylen palveluiden käytöstä sekä sisäisesti että kansallisella tasolla. Ylen sisältöjen käyttöä mitataan ulkopuolisten riippumattomien tutkimusorganisaatioiden toimesta. Sisältöjen käyttöä koskevaa tutkimusta toteuttaa muun muassa Finnpanel ja FIAM (The Finnish Internet Audience Measurement).”

Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti Ylen ehtoja liittyen kirjautumattomaan käyttöön selainpalveluissa. Tästä kirjautumattomasta käytöstä Ylellä on oma sivunsa verkkopalvelussa. Seuraavassa on lainaus kokonaisuudessaan siitä, mitä Yle pitää välttämättömänä omien verkkopalveluidensa toiminnan kannalta. Näistä Ylen palveluiden käyttäjät eivät voi kieltäytyä.

”Välttämättömät toiminnalliset evästeet

Adobe Analytics

• Käyttötarkoitus: Ylen internet-palveluiden sisältöjen käyttäjämäärien mittaaminen.
• Palveluntarjoajan verkkosivustot: https://experienceleague.adobe.com/

Chartbeat

• Käyttötarkoitus: Ylen sivuilla olevien selainten määrän seuraaminen reaaliajassa.
• Palveluntarjoajan verkkosivusto: https://chartbeat.com

Enetscores

• Käyttötarkoitus: Urheilutulosten seuranta.
• Palveluntarjoajan verkkosivusto: https://www.enetscores.com/

FIAM

• Käyttötarkoitus: The Finnish Internet Audience Measurement (FIAM) on online-yhteisöjen virallinen mittaus Suomessa. FIAM-mittauksen tuotta Media Metrics Finland Oy (MMF). MMF:n tavoite on edistää luotettavan ja yhteismitallisen datan käyttöä Suomen online-yhteisöistä. MMF:n toteuttajakumppanina on toiminut vuodesta 2020 alkaen AudienceProject AP.
• Palveluntarjoajan verkkosivusto: https://fiam.fi/

Mapbox

• Käyttötarkoitus: Online-karttojen julkaisu artikkeleissa.
• Palveluntarjoajan verkkosivusto: https://www.mapbox.com/

packageHistory

• Käyttötarkoitus: Yle Areenan pakettisivujen kiinnostavuuden mittaus

Storifyme

• Käyttötarkoitus: Ylen korttimuotoisten artikkeleiden analytiikka ja käyttäjien anonyymien vastausten kerääminen.
• Palvelutarjoajan verkkosivusto: https://www.storifyme.com/

userconsent

• Käyttötarkoitus: Ylen selainpalveluiden evästeiden hallinta.

Wufoo

• Käyttötarkoitus: lomaketyökalun toiminnallisuus
• Palveluntarjoajan verkkosivusto: https://www.wufoo.com

Yle Areenan toiminnalliset evästeet

• Käyttötarkoitus: Käyttäjän määrittämien Yle Areenan toiminnallisten asetusten muistaminen. Esimerkiksi soittojono, tekstityskieli ja tekstitystyyli.

yle_selva

• Käyttötarkoitus: Selaimen yksilöinti. Evästeellä yhdistetään evästeen voimassaolonaikaiset tapahtumat kokonaisuudeksi. Evästettä käytetään mittaukseen, jotta saamme tietoa Ylen sisältöjen kulutuksesta sekä Yle-tasoisesti että kansallisella tasolla. Tunnisteella ei tunnisteta käyttäjää henkilötasolla.

yleconsent

• Käyttötarkoitus: Ylen selainpalveluiden evästeiden hallinta.

yleinteraction

• Käyttötarkoitus: Ylen digipalveluiden (yle.fi) interaktiivisissa sisällöissä käytettävä istuntotunniste, joka säilyttää käyttäjän tekemät valinnat sovelluksen käyttökertojen välillä.

Ylen asiakaspalvelun käyttämät evästeet ja tunnisteet

• Käyttötarkoitus: yle.fi/asiakaspalvelu -sivuston toiminnalliset evästeet.
• Ylen asiakaspalvelun chat-botin palveluntarjoajan verkkosivusto: https://www.getjenny.com/”

Tämän blogin ajaman tulkinnan mukaan näissä ei tietysti ole mitään ihmeellistä. Analytiikka on tärkeä osa verkkopalveluiden kehittämistä, joten se tulisi sallia välttämättömänä asiana, mutta kaikille pakotetun analytiikan tulee olla anonyymiä luonteeltaan. Tässä Yle lieneekin ollut tarkkana, eli vaikka käytössä on kansainvälisiä työkaluja, kuten Adobe Analytics ja Chartbeat, ei näissäkään yksittäisiä käyttäjiä ole mahdollista tunnistaa edes jälkikäteen – oletettavasti. Monet kolmannen osapuolen työkalut, kuten hakukoneet tai lomaketyökalut, voidaan samalla tavalla katsoa välttämättömiksi työkaluiksi, jos niiden kautta ei kerätä ylimääräistä analytiikkaa.

Traficomin nykyisen linjan mukainen tämä Ylen tulkinta ei tietenkään ole, kuten Sanoma-konsernissa on havaittu. Onkin kiinnostavaa, että esimerkiksi Chartbeat on juurikin yksi niistä asioista, josta Traficomin ja Sanoma-konsernin näkemykset eriävät täysin. Sanoma-konsernin mielestä kyse on toimituksen työhön kuuluvasta välttämättömästä järjestelmästä, jota on voitava käyttää, jotta toimittajat voivat seurata reaaliaikaisesti sivustojen toimintaa. Traficom on asiasta eri mieltä, koska Traficomin linjan mukaan minkäänlainen analytiikka ei voi olla välttämätöntä ja pakotettua.

Yle ei tiettävästi ole asiasta, ainakaan vielä, riitelemässä Traficomin kanssa, mutta selvää on, että Ylen tulkinta on eriävä Traficomin näkemysten kanssa. Toki Sanoma-konsernin kohdalla isoin vääntö liittyy personoinnin toteutukseen kaikille käyttäjille. Sanoma-konsernin linja on, että käyttäjäkohtaisesta profiloinnista ei voi kieltäytyä, ja Sanoma-konsernilla on oikeus tämän kerätyn profiilitiedon perusteella personoida sisältöjä ja mainontaa käyttäjille. Yle ei tässä kirjautumattomien käyttäjien kohtelussa mene yhtä pitkälle, vaikka jonkinlaista segmentointia Ylekin haluaa tehdä anonyymeille käyttäjille, esimerkiksi uutisten kohdentamisessa.

”Käyttötarkoitus: Tunnisteen ”HTTP referer” avulla liikenne yle.fi/uutiset-palveluun jaetaan lähteisiin verkkotunnistetasolla. Esimerkkejä näistä lähdeluokista ovat mm. eri hakukoneet, eri sosiaaliset mediat tai Yle. Tätä liikenteen lähde -tunnistetta voidaan käyttää piirteenä suosittelumalleissa.”

Tällaista ryhmittelyä on kuitenkin vaikea kutsua kovin täsmälliseksi profiloinniksi. Jos esimerkiksi sivuston ”Sinua voisi myös kiinnostaa” -nostot toimivat hieman eri tavalla riippuen käyttäjän lähteestä (esim. sosiaalinen media, hakukoneet), ei vielä olla tasolla, josta yleensä kannattaa huolestua – saatika johon tarvittaisiin aktiivinen lupa käyttäjältä.

Täten Ylen toiminta kirjautumattomia käyttäjiä kohtaan on selvästi käyttäjien oikeuksia kunnioittavaa, vaikka analytiikkaa ladataankin aika paljon kaikille käyttäjille, sen ihmeempää lupia kyselemättä.

Tästä johtuen Ylen on myös ollut helppo näyttää mallia evästelupakyselyissä. Heidän kyselytapansa on hyvin tasa-arvoinen, eli käyttäjälle annetaan aidosti mahdollisuus valita – ainakin käyttöliittymän näkökulmasta. Todellisuudessahan Ylen ei tarvitsisi kysellä mitään, koska heidän tulkintansa on niin laaja, että todellista tarvetta laajemmalle evästeluvalle ei oikein edes ole. Vaikuttaakin siltä, että tämä dialogi on käytännössä pelkkää käyttäjien kiusaamista, koska se ei vaikuta mihinkään.

Ylen malli onkin yhdenlainen ”dark pattern”, koska käyttäjälle luodaan vaikutelmaa, että valinnat vaikuttavat, vaikka käytännössä mitkään valinnat eivät tällä hetkellä vaikuta asennettaviin evästeisiin (teknisesti asiaa katsoen, käyttäjän valinnat kyllä tallennetaan evästeiden avulla, mutta varsinaisen seurannan näkökulmasta ei ole mitään merkitystä, mitä valitsee, tai valitseeko mitään).

Yle Tunnus ja kirjautumisen pakottaminen on jo harmaalla alueella

Ylelle se seuraava ja tärkeämpi askel lieneekin yleensä saada käyttäjä kirjautumaan palveluihin käyttäen Yle Tunnusta. Yle Tunnuksen avulla käyttäjä voi sitten saada tarkemmin kohdennettua ja personoitua sisältöä palveluista. Yle Tunnus on myös sopimussuhteinen asia Ylen ja käyttäjien välillä, joten tässä Yle voi selvemmin sanella, mitä tunnuksen käyttöön liittyy.

Tämän Yle Tunnuksen saralla Ylekin tosin alkaa liikkumaan jo aika jännittävillä vesillä. Erityisen harmaata aluetta ovat Ylen sovellukset, joissa Yle ei enää salli anonyymia käyttöä. Yle siis vaatii mobiilisovelluksissaan käyttäjien kirjautumista, eli käytännössä pakottaa käyttämään Yle Tunnusta.

Yle Tunnuksen mukana taas tulee Ylelle oikeus tallentaa käyttäjäkohtaista analytiikkaa käyttäjän selailuhistoriasta ja käyttötottumuksista. Näin Yle käytännössä pakottaa tietyissä kanavissa käyttäjät kirjautumaan ja aktivoimaan käyttäjäkohtaisen profiloinnin käytön perusteella.

On toki monella tavalla ymmärrettävää, että Ylen palveluiden, kuten Areenan, käyttämisessä analytiikka palvelee myös käyttäjien etuja, mutta jännittävällä alueella ollaan joka tapauksessa – erityisesti kun sovellusten kohdalla Yle ei enää salli anonyymiä käyttöä, vaan pakottaa kirjautumaan.

Miksi Yle pakottaa kirjautumaan sovelluksissa, on toki ihan oma kysymyksensä, mutta ainakin evästelupakäytänteiden näkökulmasta, Yle on selvästi päättänyt, että Traficomin tiukka ja vaikeasti perusteltava linjaus ei Yleä sido sen toiminnassa.

Mainitusta sovellusten kirjautumispakosta on myös kirjoitettu jo aiemmin. Esimerkiksi emeritusprofessori Matti Wiberg kysyy blogissaan perusteluita Ylen linjaukselle. Ilta-Sanomien artikkelin mukaan Ylen tavoite on, että sen palveluita käytettäisiin ensisijaisesti kirjautuneena. Kaupallisten toimijoiden näkökulmasta tämä varmaan kuulostaakin hyvältä, mikäli suunta on Ylelläkin enemmän kirjautumismuurien taakse.

Anonymisoitu analytiikka voi olla välttämätöntä – eikä siis tarvitse lupakyselyä

Lopuksi todettakoon, että ainakin tämä blogi kannustaa Ylen mallin mukaiseen kansalaistottelemattomuuteen analytiikan osalta. Traficomin tiukka linja on ristiriidassa niin monien muiden vaatimuksien kanssa. Eli ainakin tästä Ylen analytiikkalinjauksesta kannattaisi muidenkin ottaa mallia. Anonymisoitu analytiikka on tärkeä osa verkkopalveluiden kehitystä, eikä sitä varten tarvita typeriä evästekyselyitä. Vasta jos analytiikalla tunnistetaan yksittäisiä käyttäjiä, tai tietoa jaetaan kolmansille osapuolille, täytyy analytiikkaankin saada yksiselitteinen lupa käyttäjältä.

Yle tosin valitettavasti näyttää samalla myös todella huonoa esimerkkiä, koska kiusaa kaikkia käyttäjiään lapulla, jolla ei ole käytännössä mitään vaikutusta mihinkään. On vaikea sanoa, miten Ylen lakimiehet ovat tällaiseen tulkintaan päätyneet, mutta lopputulos on ihan puhdasta käyttäjien kiusaamista. On myös erikoista, että analytiikkatulkinnan osalta voidaan olla eri mieltä Traficomin linjan kanssa, mutta evästelappu kyllä pakkosyötetään kaikille käyttäjille, vaikka se ei mihinkään vaikuta.

Lue lisää: Evästeohjeistus Suomessa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa 2018-2024