Norja sakotti Facebookia kohdennetusta mainonnasta
Norjan tietosuojaviranomainen Datatilsynet sakotti Facebookia, koska se näyttää kohdennettua mainontaa myös niille käyttäjille, jotka eivät ole hyväksyneet kohdennettua mainontaa. Kohdennetun mainonnan luvallisuus on Facebookille ja esimerkiksi mediataloille kiperä kysymys, jossa nämä taistelevat EU:n GDPR-linjauksia vastaan.
Helsingin Sanomat kirjoittaa Norjan päätöksestä. Sakkouhka on noin 90 000 euroa päivässä, joten mistään isosta summasta ei ole kysymys, mutta periaatteellisesti linjaus on merkittävä. Vastaavia linjauksia on tullut jo useita eri puolilta Eurooppaa, ja tämä asia koskettaa monia muitakin yhtiöitä, esimerkiksi kotimaisia mediataloja.
”Norjalaisviranomaisen mukaan Meta seuraa aktiivisesti Facebookin ja Instagramin käyttäjien toimintaa ja profiloi käyttäjiä muun muassa heidän sijaintinsa, julkaisemien ja tykkäämiensä sisältöjen mukaan. Näitä henkilökohtaisia profiileja käytetään markkinointitarkoituksiin. Datatilsynet katsoo, että Metan käytäntö on laiton, ja määrää sen vuoksi käyttäytymiseen perustuvan mainonnan väliaikaisen kiellon Facebookissa ja Instagramissa, viranomainen totesi lausunnossaan.”
Facebookin ja mediatalojen ajama näkemys on, että kohdennettu mainonta on heidän liiketoiminnallinen etuoikeus, josta ei voi kieltäytyä. GDPR on tässä asiassa kuitenkin eri linjoilla, eikä se tunne mitään poikkeuksia esimerkiksi mediataloja kohtaan.
”DATATILSYNETIN mukaan päätöksellä ei kielletä personoitua mainontaa Facebookissa tai Instagramissa sellaisenaan. Päätös ei esimerkiksi estä Metaa kohdistamasta mainontaa käyttäjien itse profiiliinsa lisäämien tietojen, kuten asuinpaikan, sukupuolen ja iän tai käyttäjien itsensä ilmoittamien kiinnostuksenkohteiden, perusteella. Päätös ei myöskään estä Metaa näyttämästä käyttäytymiseen perustuvaa mainontaa käyttäjille, jotka ovat antaneet siihen pätevän suostumuksensa.”
Mainontaa siis saa toki näyttää sivustoilla, mutta kaikki kohdentaminen pitää perustua käyttäjien itsensä luovuttamiin tietoihin tai käyttäjien antamaan lupaan.
Helsingin Sanomien juttu aiheesta on muutoin hyvä, mutta on kuvaavaa, että näissä jutuissa aina keskitytään sosiaalisen median jättiläisiin, vaikka nämä linjaukset koskettavat yhtä lailla mediatalojen omaa toimintaa. Esimerkiksi Sanoma-konsernin palveluissa on hyvin hankalaa kieltäytyä käyttäytymiseen perustuvasta kohdennetusta mainonnasta.
Taistelu on tietysti ymmärrettävää, koska on tiedossa, että aika harva käyttäjä loppujen lopuksi haluaa itseänsä profiloitavan käyttäytymisen perusteella, jos asiasta kysytään suoraan ja annetaan helppo mahdollisuus myös kieltäytyä. Tästä on kuitenkin juuri kyse EU:n GDPR:ssä, että profilointia ei saa tehdä, ellei ole saanut siihen selkeää suostumusta.
Norjan tietosuojaviranomainen perustelee linjausta myös ilmaisunvapauden ja demokratian toimivuuden näkökulmasta. Jos käyttäjät eivät voi kieltäytyä profiloidusta mainonnasta, on riskinä stereotyyppisten näkemysten vahvistuminen ja jopa lisääntyvä syrjintä joitain ryhmiä kohtaan.
”When Meta decides what adverts someone is shown, they also decide what not to show someone. This affects freedom of expression and freedom of information in society. There is a risk that behavioural advertising strengthens existing stereotypes or could lead to unfair discrimination of various groups. Behavioural targeting of political adverts in election campaigns is particularly problematic from a democratic perspective.
As tracking is hidden from view, most people find it difficult to understand. There are also are many vulnerable people who use Facebook and Instagram that need extra protection such as children, the elderly and people with cognitive disabilities. ”
Onkin jossain määrin ironista, että juuri mediatalot, eli vallan vahtikoirat ja demokratian puolustajat, kipuilevat tämän asian kanssa.
Lue lisää: Evästeohjeistus Suomessa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa 2018-2024