Julkaisut-palstan kriteerit

[Toim. huom. Nykyisin Julkaisut-palstan periaatteille on tehty myös oma sivu, joka on kattavampi kuin tämä blogiartikkeli.]

Viimeisen parin vuoden aikana Julkaisut-palstan kriteereitä on tiukennettu melko paljon, ja tämän seurauksena on myös käyty tiukkoja keskusteluja lukuisten toimistojen kanssa siitä miksi toimistojen kaikki referenssit eivät enää pääse palstalle. Avaan tässä artikkelissa nyt Julkaisut-palstan julkaisukriteereitä, jotta ennakointi olisi jatkossa helpompaa.

Ensinnäkin, Julkaisut-palstan tehtävä ei suinkaan ole kritiikittömästi julkaista toimistojen referenssejä. Esimerkiksi ite wiki ja monet muut portaalit julkaisevat toimistojen kaikki referenssit, joten moni toimisto on tietysti tottunut siihen että heidän lähetyksiään ei moderoida. Vierityspalkin Julkaisut-palsta on kuitenkin erilainen palsta.

Vierityspalkin palstan tehtävänä on nostaa esiin kiinnostavia referenssejä, kiinnostavia sivustoja, kiinnostavia verkkokauppoja, kiinnostavia mobiilisovelluksia. Lyhyesti: Jotain sellaista mikä voisi olla projekteja ostaville asiakkaille kiinnostavaa.

Esimerkiksi pienten yritysten verkkosivustot eivät ole vähään aikaan menneet enää palstalle läpi ellei niissä ole ollut jotain erityisen kiinnostavaa ja uniikkia. Yhden tai kahden sivun kokoinen yritysesite ei enää yksinkertaisesti ole mikään kovin haastava projekti vuonna 2016. Ei etenkään kun vastaavan suorituksen saa aikaiseksi vaikka Kotisivukoneella tai Squarespacella muutamassa tunnissa.

Kiinnostavuuden jälkeen toinen keskeinen kriteeri onkin hien määrä – eli onko hikeä virrannut ja onko kyyneleitä vuodatettu – onko tehty jotain joka oli vaativaa, jotain joka vaati merkittävän määrän työtä? Isot projektit menevät siis jatkossakin paljon helpommin läpi palstalle kuin pienet projektit.

Tehdyn työn määrä on siis aivan keskeinen kriteeri, joka tekee projektista kiinnostavan. Palstan näkökulmasta hyvinkin tavallinen verkkokauppa tai verkkolehti voi näin olla kiinnostava projekti. Ollakseen kiinnostava ei tarvitse olla erikoinen.

Projekti voi siis olla kiinnostava monesta syystä, joskus työn määrän takia, joskus projektiin kohdistetun intohimon johdosta, joskus laajan sisältöpanostuksen johdosta.

Kiinnostavuus on väistämättä subjektiivinen mittari, ja siksi moderoinnista vastaa allekirjoittanut, nyt ja jatkossa. Palautteen voi siis helposti kohdentaa, ja siihen saa vastauksen. Täydellisen ennustettavaa kriteeristöä ei ole tarkoituskaan tehdä, subjektiivisuudelle on pakko jättää tilaa, ja siksikin saatua palautetta arvostetaan.

Helpointahan olisi tietysti olla moderoimatta palstaa, mutta sellaisia palstoja on jo riittämiin (esim. ite wiki). Haluan ajatella, että tällaiselle valikoidulle referenssivirralle on enemmän kysyntää kuin täysin moderoimattomalle listalle kaikenkokoisia ja kaikenkarvaisia sivustoja.

Lopuksi vielä lista asioista, joilla oman referenssin läpimenon todennäköisyyttä voi parantaa:

• Kattava kuvaus projektista: mitä tehtiin, miksi tehtiin, miten tehtiin, kauanko kesti.
• Subjektiiviset kommentit: mikä oli vaikeata, mikä yllättävää, mikä ei onnistunut ollenkaan, mistä tuli erityisiloa!
• Budjettiluokan kertominen: oliko projekti alle 10 000 euron kokonaisuus, 10k-30k rutistus, 30k-60k projekti, vai peräti yli 60 000 euron hanke.
• Kaikkien osallistuneiden tahojen kertominen: kuka hoiti analytiikan, kuka sosiaalisen median, kuka käytettävyystestasi, kuka leiskasi, kuka hakukoneoptimoi, kuka teki integraatiot, jne.
• Eri työkalujen ja keskeisten teknisten ratkaisujen avaaminen: esim. onko verkkokauppa erillinen järjestelmä, onko käytössä joku markkinoinnin automaatiotyökalu, onko kokonaisuuteen integroitu asiakkaan taustajärjestelmiä, tehtiinkö osana kokonaisuutta jotain erityisen räätäliä asiakkaalle, jne.

Jos heräsi kysyttävää, kommentoi tai lähetä allekirjoittaneelle sähköpostia (perttu(at)perttutolvanen.com).

>> Julkaisut-palsta