Tekninen tilastopaketti suomalaisista verkon käyttäjistä

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Kukaan ei enää tiedä, mitä internetissä tapahtuu.

Laitanpa tämän juuri julkaisemani materiaalin myös tänne Vierityspalkki.fi:hin, sillä tästä tilastopläjäyksestä lienee iloa verkon kehittämisen parissa työskenteleville – tai ainakin se tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen suomalaisten verkon käyttäjien tämänhetkiseen “tekniseen tilaan”. Iltalehti.fi jakaa siis nyt, suurimpana suomalaisena verkkopalveluna, käyttäjiensä selain-, resoluutio-, yms. tilastot vapaasti kaikkien maamme verkkopalvelukehittäjien hyödynnettäväksi.

*huom! upotus poistettu toimimattomana (koska Flash)

Materiaali ladattavissa eri formaateissa täältä.

Disclaimer: kirjoittaja toimii Iltalehdellä verkkoliiketoimintajohtajana.

Asmo Halinen

Vierityspalkin perustaja Asmo Halinen on yksi maamme kokeneimmista yhteisöllisten verkkopalveluiden sekä verkkomedioiden asiantuntijoista. Tällä hetkellä Asmo toimii verkkoliiketoimintajohtajana Iltalehdessä sekä advisorina tai hallituksen jäsenenä useissa muissa yhtiöissä/startupeissa (mm. Sofanatics, Eat.fi, Grey Area). Hän oli perustajana ja toimitusjohtajana vuonna 2001 digitaalisen markkinointiviestinnän toimisto Apaja Creative Solutions Oy:ssä ja sittemmin sen spinoffina syntyneessä Apaja Online Entertainment Oy:ssä, jonka tunnetuin tuote on 2,5 miljoonaa eri käyttäjää kuussa tavoittava Aapeli/Playray-peliyhteisöpalvelu.

5 kommenttia on “Tekninen tilastopaketti suomalaisista verkon käyttäjistä”

  1. Kiitoksia, tämä olikin varsin mielenkiintoinen paketti. Firefoxin suuri osuus hieman yllätti, surullisinta luettavaa oli IE 6 käyttäjien määrä.

  2. Ie 6 käyttäjien määrä on todellakin masentavaa katsottavaa yhä…Vieläkään ei täysin uskalla luopua tuesta verkkosivuja kehiteltäessä vaikka mieli jo tekisikin

  3. CSS3 ja HTML5 tukien hiipiessä uusimpiin selaimiin olen pyöritellyt mielessä ajatusta, että sulkisi tietyissä tapauksissa IE6 pois tuettujen selaiminen listoilta, mutta nyt se takapotku ja näyttö siitä että kyllä se tuki kannattaa olla. Kohderyhmät kun ovat yleensä yhtenevät Iltalehden kanssa.

  4. IE6den tukeminen vain antaa oikeuden käyttää kyseistä selainta. Mitä nopeammin isot palvelut jättävät sen pois kuvioistaa, sitä nopeammin siitä päästään eroon.

  5. Minusta voisi olla järkevää, että isot sivustot alkaisivat jättämään vain uudempia osioitaan ja toimintojaan pois IE6-selaimelta ja tällä tavalla viestisivät käyttäjille että he “ajavat vanhalla romulla”. Eli toisinsanoen kannattaisi määrittelyissä ja vaatimuksissa vain listata ne osiot jotka pitää toimia IE6:sella ja kaikki muu toimisi sitten joko erittäin huonosti tai ei ollenkaan. Nythän isoimmat päänsäryt syntyvät kuitenkin siitä, että yritetään tehdä koko saitista IE6-yhteensopiva. Asiakkaidenkin kannalta olisi aika helppoa vain tehdä lista asioista jotka pitää IE6:sellakin saada esiin. Ei jonkun Iltalehdenkään oikeasti tarvitse koko sisältöjen ja erilaisten applikaatioiden osalta IE6-selainta tukea.

    Tuossa setissä kiinnostavin kohta on omasta mielestäni kuitenkin tuo ruuturesoluutio-osuus. Nyt on viimeistään selvää, että kuningas on syrjäytetty ja uusi kuningas on 1280*800 (luolassa eläneille voidaan todeta, että edellinen kuningas oli 1024*768). Etenkin designereiden kannattaa pistää merkille, että 1280*800 on aika erilainen reso kuin aiemmat laatikkosetit. Tosin mobiili ym. asiat tietysti vaikeuttavat sen täyttä hyödyntämistä, mutta silti laajakuvaresojen vahva nousu on ihan virkistävä trendi ollut viime vuosina. Tosin IE6:sen ohella voisi haudata tuon 1280*1024 reson joka on päässyt vakiinnuttamaan paikkansa toimistotyöläisten näyttöjen resoluutiona. Se kun poikkeaa noista muista suhteeltaan. Tosin webin osalta se nyt ei isoja harmeja aiheuta, mutta onpahan kummajainen tuolla listalla.

    Isommatkin resot ihan hyvin haastavat jo nykyisin. Etenkin 1680*1050 ja yllättävänkin korkealla oleva 1920*1080 kannattaa pistää merkille. On aika haastavaa nimittäin tehdä saitteja/sovelluksia jotka ovat järkeviä sekä läppärin postikortilla että HD-näytöllä. Ja vaikka iso osa jengistä ei pidäkään selainta täysin suurennettuna isolla näytöllä, niin silti selain pidetään hyvin paljon suurempana kuin läppärinäytöllä ja tällöin moni saitti näyttää helposti kovin yksinäiseltä.

    Isot pisteet Asmolle ja Iltalehdelle näiden datojen jakamisesta!

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun