Mitä Suomi tekee verkossa?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Ruoan verkkokauppa jämähti kolmeen prosenttiin.
Suomalaiset ovat verkossa aktiivisia Googlettajia ja verkkopankin käyttäjiä. Tämä tiedetään. Mitä muuta Suomi tekee verkossa?
Yle.fi:n työryhmä listasi kymmenen sivustoa* joita ainakin voisi suositella Googlen ja verkkopankin jälkeen tuleviksi sivustoiksi. Lista on varsin hyödyllinen jos vaikkapa joutuu sukulaisia ja perheenjäseniä verkonkäytössä ajoittain opastamaan.
Ensimmäisen sijoituksen sai Joensuulaisten kaverusten perustama Ampparit.com joka koostaa suomalaisen median tuottamat uutiset yhteen palveluun selailtavaksi. Amppareista saa myös kätevästi RSS-syötteet eri kategorioista ja näiden feedien avulla saa rakennettua vaikkapa oman aloitussivun Netvibesiä käyttäen. Amppareista löytyy myös kevyet mobiiliversiot joista voi helposti tulla addiktiivisia myös vähemmän kännykällään nettisurffailua harrastaneille.
Toisen sijoituksen vei Eniro.fi kartta ja reittipalveluidensa avulla. Tosin myös Eniron hakukonetta kehotettiin kokeilemaan, koska se laajentaa hakukohteita mm. puhelinnumeroilla ja yritystiedoilla. Taustalla hurisee Googlen hakumoottori.
Kolmas koko kansan palvelu on Ylen Areena kaikessa loistossaan. Avoin ja massiivinen palvelu, jonka kanssa eivät kaupalliset palvelut vielä kilpaile.
Neljännen sijan kerää Kirjastot.fi joka tarjoaa loistavan aloituspisteen tiedonhaulle silloin kun tarvitaan syvällisempää tietoa ja pelkkä Googlen indeksi ei riitä. Kirjastot.fi osaa opastaa niidenkin lähteiden äärelle joita Google ei indeksoi.
Viidenneksi palveluksi Ylen työryhmä nostaa Googlen sähköpostipalvelun Gmailin joka on vienyt netinkäyttäjien sydämet viime vuosina hämmentävän tehokkaasti. Sähköpostimarkkinan piti olla jo täysin kypsä markkina kun Google rupesi tarjoamaan valtavasti tallennustilaa ja kehitti käyttöliittymän joka perustuu yksittäisten viestien sijaan keskusteluketjuihin.
Kuudenneksi listalla pääsee Suomen suurin keskustelupalvelu Suomi24 jonka kautta voi löytää keskusteluketjuja aiheesta kuin aiheesta. Kävijämäärät ovat huimat ja aktiivisuusaste vielä hurjempi. Suomi24:sen keskustelut eivät kanna kovin tasokasta mainetta, mutta määrä korvaa tässä tapauksessa laadun. Ja laatuakin palvelusta löytyy.
Seitsemänneksi listalle kipuaa Ylen Elävä Arkisto joka onkin yksi suomalaisen interwebin helmistä. Tällaisille palveluille olisi paljon potentiaalia ja materiaalia varmasti löytyisi monesta paikasta.
Kahdeksanneksi listalla nousee tietovisailu Älypää jonka parissa varmasti viihtyvät myös mummot ja vaarit, koska jokaiselle löytyy omat sarjat joissa voi kisailla. Älypää kunnostautuu myös sosiaalisena palveluna, koska visailuista voi nauttia vaikka koko perheen voimin.
Yhdeksänneksi listalle ponnistaa suomenkielinen versio Wikipediasta, joka tarjoaa surffailtavaa ja tutkittavaa aihepiiristä kuin aihepiiristä. Kaikkeen ei voi luottaa ja osa on kovin epätäydellistä, mutta parhaimmillaan Wikipedia tarjoaa tarkkaa tietoa mielenkiintoisista aiheista joista ei mikään tavallinen media kirjoittaisi.
Kymmenennen sijan ottaa ehkä hieman yllättäin Vero.fi jota työryhmä ylistää todelliseksi käytännön asioiden hoitamisen helpottajaksi. Vero.fi lieneekin palvelun laajuudessaan niitä harvoja julkishallinnon valopilkkuja verkossa.
Sitten jos verrataan tätä esitettyä listaa esimerkiksi Alexan arvioon suomalaisten eniten käyttämistä sivustoista niin huomataan, että listalta puuttuu jotain kovin oleellista. Kymmenen parhaan sivuston listaan ei ole nimittäin otettu mukaan yhtään sivustoa jonka avulla voisi ostaa tai myydä jotain. Tosin siltä sektorilta ei yhtä suurta helmeä ole ehkä löydettävissä. Mikko vasta aloittelee, Huuto.net näyttää ihan hirveältä ja hintaseurantakin on vasta kasvuvaiheessa. Jotain verkkokauppaan liittyvää olisi listalle kuitenkin kaivannut. Ehkä ensi kerralla.
Muutoin Ylen lista on hyvin yhteensopiva Alexan listan kanssa. Suomalaiset lukevat uutisia, harrastavat erilaisia keskustelupalstoja ja yhteisösivustoja sekä kuluttavat tietoa ja viihdettä. Verkko on kanava monenlaisten asioiden hoitoon, viihtymiseen, pelaamiseen ja vuorovaikutukseen.
Autot, moottoripyörät ja pokeri ovat isoja juttuja suomalaisille. Samoin porno, päivän sää ja kivat nettipelit. Verkosta haetaan työpaikkoja, matkalippuja ja viihdykettä. Videot ja radiot kasvattavat myös koko ajan osuuttaan.
Ylen työryhmä on tehnyt listansa kanssa hyvää työtä. Useammankin suomalaisen toivoisi kuluttavan Areenaa, Elävää arkistoa ja Kirjastot.fi:tä. Ehkä todellisuus ja toiveet kohtaavat kun hopeasurffarit valtaavat verkon. Sekin aika on kulman takana.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu artikkelista toimimattomina.)
3 kommenttia on “Mitä Suomi tekee verkossa?”
Kommentointi on suljettu.
Antti Leppänen
Olen samaa mieltä siitä, että Ylellä ollaan tehty hyvää työtä tämän listan kanssa. Se on omasta mielestäni aika hyvä leikkaus kotimaisista verkkopalveluista. Gmailia lukuunottamatta siis…
Itse oon ollut Huuto.netin käyttäjä jo monia vuosia ja harmittaa ettei palvelu osoita minkäälaisia kehittymisen merkkejä.
Mitä teen verkossa? « Appelsiinin tuoksua
[…] 18, 2008 auringonkukkametsa Vierityspalkki 15.7.2008: Mitä Suomi tekee verkossa? -blogijuttu esitteli Yle.fi:n työryhmän tekemän Kymmenen sivustoa […]
Marko Pyhäjärvi
Öh.. anteeksi, mutta lukeeko joku oikeasti kirjastot.fi sivua? Älypää oli minulle ihan uusi juttu.
Niin, Alexasta ja muista lähteistä noiden sivujen suosiota pitäisi tarkastella. Esimerkiksi kirjastot.fi rankkaus on reilut 200000, joten eipä se kovin suosittu verkkosivu ole. Vertailun vuoksi vaikka tuo Suomen suosituin, eli Irc Galleria jolla traffic rank 1007.