Mobiilin ja desktopin raja hämärtyy lopullisesti

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 4 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Apu360-sovellus on kiinnostava kokeilu A-lehdiltä.

Erottelu mobiililaitteiden ja desktop-maailman välillä on jo ollut pitkään ajoittain hyvin hankalaa. Vuonna 2019 tehtiin kuitenkin useita julkistuksia, jotka näyttävät suuntaa tuleville vuosille.

Ensinnäkin, pienellä näytöllä varustettua puhelinta on jo nykyisin aika haastava ostaa, koska kaikki valmistajat panostavat puhelimiin joissa on isot ja erittäin tarkat näytöt. Tämä taas johtuu tietysti täysin kuluttajien kysynnästä. Yhä useampi käyttäjä haluaa uuden puhelimensa olevan isolla näytöllä varustettu malli.

Isoissa puhelimissa olevat resoluutiot taas ovat todella suuria, joten niiden näytöille mahtuu paljon tavaraa, jolloin esimerkiksi monia verkkosivuja on mukavampi käyttää niiden desktop-versioina, kuin mobiiliversioina. Responsiiviset sivustot saattavat olla jopa huonompia käyttää isolla puhelimella, kun ne väkisin tarjoilevat yliyksinkertaistettua laatikkoversiota, vaikka puhelimen ruudulle mahtuisi pituussuunnassa tavaraa vaikka kuinka paljon.

Mitä mobiili enää vuonna 2020 tarkoittaa?

Moni valmistaja on myös alkanut kokeilemaan keinoja, joilla kännykän ruudusta saisi vieläkin isomman. Loppuvuodesta Suomessa myyntiin tullut Galaxyn Fold on tästä konkreettinen esimerkki. Puhelin on toki vielä varsin keskeneräinen laadultaan (ja hinnaltaan, joka on yli 2000 euroa), mutta se on hyvin konkreettinen todiste siitä mihin suuntaan valmistajat ja kuluttajat haluavat mennä. Isompi ruutu on parempi.

Tämä kehitys jo yksinään herättää kysymyksen, että mitä mobiili enää vuonna 2020 tarkoittaa? Mitä tarkoittaa tehdä sivustosta mobiiliystävällinen? Samsungin Foldin näytön resoluutio on 2152×1536, joten sitä on kovin vaikea ajatella puhelimeksi näyttönsä perusteella, vaikka se taskussa kulkeva laite onkin.

(Ja vaikka olisitkin sitä mieltä, että taitettavat ruudut ovat vielä aivan liian kokeellista teknologiaa, ja esimerkiksi Microsoftin tuleva tuplaruutuinen puhelin on realistisempi etenemissuunta, niin yleissuunta on silti sama: isompaa puhelinta pukkaa.)

Mikä on kannettavan tietokoneen ja tabletin ero enää nykyisin?

Toinen kiinnostava kehityssuunta ovat tabletit, joiden suosio on edelleen huomattavaa ja joiden käyttö on alkanut monipuolistumaan. Yhä useammin tabletti korvaa tietokoneen, etenkin kun siihen kytketään näppäimistö. Tätä suuntaa on esimerkiksi Apple lähtenyt tukemaan melko vahvasti, ja suuntauksessa on paljon ideaa, koska yhä useammalle käyttäjälle ipadin kaltainen laite riittää kaikkeen tekemiseen.

Verkkopalveluiden suunnittelijoille tällainen käyttötilanne on kuitenkin aika haastava, koska vaikka käyttäjällä saattaa olla käytössään iso ja leveä näyttö kohtuullisella resoluutiolla, käyttäjältä puuttuu hiiri. Esimerkiksi lomakkeiden täyttäminen tai monimutkaisen hakukäyttöliittymän käsittely voi olla kosketusnäytöllä hyvin vaikeata, ellei tätä ole otettu huomioon suunnitteluvaiheessa.

Tämä kaikki nostaa tällä hetkellä käyttöliittymäsuunnittelun merkitystä laadukkaiden digitaalisten palveluiden toteutuksessa. Yhä useammin on pystyttävä suunnittelemaan vain yksi käyttöliittymäratkaisu, joka on kuitenkin riittävän joustava erilaisiin käyttötilanteisiin ja resoluutioihin. Lisäksi palvelun on oltava helppokäyttöinen niin kosketusnäytöllä kuin hiiren avulla.

Käytännön vaikutukset tästä yhden systeemin vaatimuksesta ovat moninaiset, mutta erityisesti tämä malli haastaa nykyisin valitettavan yleisen kaksijakoisuuden, jossa verkkopalvelulla on selkeästi kaksi erilaista käyttöliittymäratkaisua: mobiiliratkaisu ja desktop-ratkaisu. Jatkossa tulee yhä vaikeammaksi perustella tällaista kaksijakoisuutta, kun on yhä vaikeampaa tunnistaa milloin käyttäjälle sopisi mobiiliratkaisu ja milloin desktop-ratkaisu.

Esimerkiksi verkkopalveluiden päänavigaatioiden suhteen tämä tulee varmasti korostamaan sitä, että sivuston päänavigaatio toimii yhä useammin samalla tavalla mobiilissa kuin desktopissa: piilotettuna aina, tai näkyvissä aina. Nykyisinhän tämä päänavigaation käyttäytyminen on ajoittain yksi konkreettisimmista kummallisuuksista, joka voi vaihdella jopa samalla laitteella, riippuen siitä miten päin laitetta pitää.

Asiakkaiden pitää osata vaatia yhden systeemin suunnittelua

Asiakkaiden kannalta tämä yhden joustavan systeemin tulevaisuus on monella tapaa helpottava asia, mutta edellyttää myös ostamisvaiheessa osaamista. Yhden systeemin suunnittelu ei ole helppo asia, joten käyttöliittymäsuunnitteluun kannattaa panostaa ennenkuin ryntää tekniseen toteutukseen.

Verkkopalvelun kestävyyden kannalta investointi kestävään käyttöliittymäratkaisuun on kuitenkin yksi parhaita investointeja mitä uudistusvaiheessa tällä hetkellä voi tehdä. Erilaisten resoluutioiden ja laitteiden kirjo vain kasvaa, ja tulevina vuosina erityisesti mobiililaitteiden moninaisuus tulee kasvamaan. Rajanveto mobiilin ja desktopin välillä menettää hiljalleen merkitystään, etenkin verkkokauppojen ja verkkosivustojen saralla, joiden on yhä useammin tarjottava mahdollisimman yhtäläinen käyttökokemus päätelaitteesta riippumatta.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Lisää artikkeleita aiheesta mobiilipalvelut- ja sovellukset:

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun