Sosiaalisen median tutkimushanke jalostui kirjaksi
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Ketterät menetelmät olivat pieni askel oikeaan suuntaan.
Valtamedia ei noin vain pysty kääntämään satojen tuhansien tavoitettujen yleisöä verkkopalvelujensa käyttäjiksi. Tämän sai karvaasti kokea Apu, jonka 700 000 lukijaa eivät löytäneet Apureportteri*-palvelua verkosta, vaikka sitä viikoittain lehdessä esiteltiin. Toimituspäällikkö Ilkka Ranta-aho A-lehdistä kertoi tänään Parteco-hankkeen päätöstilaisuudessa, että kahdessa vuodessa 200 apureportteria on kirjoittanut 500 juttua parhaimmillaan parinsadan päiväkävijän saitille.
Tutkija Katri Lietsala* arvioi Vierityspalkin haastattelussa (katso video)*, että Apureportteri ei ollut tarpeeksi näyttävästi esillä Apu-lehden verkkopalvelussa. Hän piti myös aikaa vienyttä toimituksen esimoderointiprosessia vieraana sosiaalisen median toimintatavoille.
Lietsala ja Esa Sirkkunen* julkaisivat tänään kirjan Social media – Introduction to the tools and processes of participatory economy. Kaksivuotisen Participatory economy and beyond* -hankkeen päätösraporttina toimiva teos on julkaistu Creative Commons – lisenssillä ja se tulee wikimuodossa olemaan myös kokonaisuudessaan verkossa: www.participatoryeconomy.net*
Hankkeessa tutkittiin Apu-lehden Apureportterit-palvelun lisäksi Image.fin blogeja* ja Star Wreck -yhteisöä*.
Parteco-hankkeen päätyttyä Lietsala keskittyy Gemiloon, jonka seuraavana lanseerauksena julkaistaan sosiaalinen shoppailupalvelu Waraamo*.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Tuija Aalto
Radiotaustainen digimediaihminen, bloggaaja ja podcastaaja (Tuhatsanaa.net, Sulapinta.fi), työkseen kehityspäällikkö YLEn Uudet palvelut - yksikön Tulevaisuus Labissa
2 kommenttia on “Sosiaalisen median tutkimushanke jalostui kirjaksi”
Kommentointi on suljettu.
Kari Haakana
Tuliko tilaisuudessa mitenkään esiin se, kuinka paljon päällekkäisyyttä Apun printillä ja netillä on?
Fast & Loud
Sillä riskillä, että leimaudun lopullisesti Forrester-uskovaiseksi, nostaisin tässä esille mainion Social Technographics -työkalun:
“Many companies approach Social Computing as a list of technologies to be deployed as needed — a blog here, a podcast there — to achieve a marketing goal. But a more coherent approach is to start with your target audience and determine what kind of relationship you want to build with them, based on what they are ready for.”
(korostus lisätty)
Forrester jakaa kohderyhmän kuuteen eri kategoriaan: creators, critics, collectors, joiners, spectators ja inactives. Jokainen tyyppiluokka osallistuu sosiaalisiin medioihin eri tavoilla:
-luojat tuottavat sisältöä
-kriitikot reagoivat sisältöön
-liittyjät osallistuvat tuottamatta sisältöä
-katsojat lukevat ja tutustuvat sisältöön
-passiiviset asiakkaat eivät tee mitään
Tarkoituksena on siis analysoida oma asiakaskunta ja valita sen perusteella, millainen osallistuminen asiakaskunnalle on ominaisinta. Ilmeisesti Apu on luottanut liikaa siihen, että lukijoiden joukossa olisi paljon luojia. Keski-ikäiset aikakauslehden lukijat saattavat tosin osallistumisluonteeltaan olla enimmäksi katsojia tai kriitikoita.
Tässä voi testata Forresterin profilointityökalua: *linkki poistettu*