Nettimedia Uusi Juttu tekee jo tulosta tilaajamaksuilla

Vierityspalkissakin on noteerattu Uuden Jutun hieno artikkeleiden jakamissysteemi, joka toimii luotettavasti ja selkeästi. Tämä ei ole ainut asia, jossa Uusi Juttu on ollut pioneeri ja rohkea innovoija. Juttujen kuunteleminen on ollut alusta saakka tärkeimpiä muotoja kuluttaa sisältöä, ja tätä on tukenut hyvä mobiilisovellus, joka on keskittynyt juuri artikkeleiden helppoon kuuntelemiseen. Artikkeleita voi myös lukea, mutta laadukkaan kuuntelukokemuksen tarjoaminen on ollut hyvä tapa erottua mediakentässä, jossa on artikkeleiden kuuntelemiseen suhtauduttu aika varovaisesti.

Helsingin Sanomat haastatteli Uuden Jutun Antti Pikkasta tuoreessa jutussa.

Kuuntelemiseen panostaminen on ollut Uudelle Jutulle myös loogista siksi, että julkaisu rakentuu pääosin pitkien artikkeleiden varaan. Konseptiin eivät kuulu minkäänlaiset pienet ja nopeat uutiset, vaan perusidea on tehdä yksi hyvä juttu päivässä. Aamuisin toki tarjoillaan napakka kooste päivän tapahtumista, mutta sekin on nimenomaan synteesi muutamasta merkittävästä tapahtumasta, johon myös audio-formaatti sopii hyvin.

Pikkasen mukaan ”seitsemän kymmenestä tilaajasta” kuluttaa sisällöt kuuntelemalla. Tämä kertoo siitä, että median tilaajiksi on todellakin löytänyt iso joukko ihmisiä, jotka pitävät uutisten kuuntelemisesta. Tätä on helppo ymmärtää myös siksi, että Uusi Juttu ei käytä tekoälyä kertojana, vaan jutut luetaan toimittajien toimesta, ja usein toimitetaan myös laadukkaasti radio-ohjelmien kaltaisesti. Usein se tekstiversio onkin selvästi heikompi toteutus, kun koko artikkeli on alusta asti rakennettu kuunneltavaksi.

Uuden Jutun taustalla on tanskalainen mediakonserni Zetland, joka on tarjonnut myös tekniset alustat uudelle julkaisulle. Tämä lienee isoin syy siihen, että uusi media on ollut alusta saakka kilpailukykyinen myös digitaalisten kanavien ja mobiilisovelluksensa osalta.

Teknistä toteutusta myös on helpottanut, että Uusi Juttu ei myy mainoksia, joten mitään ei tarvitse tehdä mainontajärjestelmien ehdoilla, eikä tilaajien lukukokemusta tarvitse heikentää mainoksilla tai mainoksia varten rakennetulla tuotteen ilmaisversiolla. Uusi Juttu tekee yhtä tuotetta, joka on vain ja ainoastaan tilaajien saavutettavissa. Toimitus ja tekninen tiimi saa rakentaa yhtä kokonaisuutta ja keskittyä sen toimivuuteen.

Esimerkiksi aiemmin kehuttu Iltalehden digitoteutus on hyvin toisenlainen myös maksavien tilaajien näkökulmasta, koska liiketoimintamalli on kaksijakoinen, eli rahaa haetaan mainostajilta ja tilausmaksuista, ja näiden intressit ovat usein hyvin erilaiset.

Uusi Juttu on myös siitä erikoinen media, että sitä lukiessaan ei joudu koko ajan profiloiduksi, eikä omaa lukuhistoriaa välitetä eteenpäin kymmenille eri mainontajärjestelmille. Yksittäisten artikkeleiden lukukokemus on yksityisyyttä kunnioittava, ja siksi sivusto ja mobiilisovellus latautuu välillä hämmentävän nopeasti, kun mukana ei roiku satoja vakoiluscriptejä. Ja tämän saa ihan vain maksamalla tilauksesta.

Esimerkiksi tässä jutussa mainittu Helsingin Sanomat ei mitään tällaisia vaihtoehtoja tarjoa, vaan vakoilu- ja seurantatägit kulkevat täysillä mukana myös tilaajilla, jotka maksavat sisällöistä. Vain Iltalehti tarjoaa tällä hetkellä jotain samantyyppistä Kohdennuskielto-lisäpalvelullaan.

On siis monia syitä, miksi Uusi Juttu on aidosti innovatiivinen julkaisu kotimaisessa mediakentässä. Innovatiivisuuden lisäksi se tekee myös erittäin laadukasta sisältöä, ja vaikka sen laajuus ei ole samaa kuin Helsingin Sanomilla, onnistuu se usein tiivistämään viikon aikana hienosti sen viikon isoimmat uutiset. Kannattaa tutustua.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 1200 tilaajaa).