Uudistunut Kauppalehti.fi tarjoaa personointitoimintoja

Myös Kauppalehden mobiili- ja ipad-sovellukset ovat uudistuneet nyt keväällä. Erityisesti ipad-sovellusta voi pitää uutena aluevaltauksena, koska siihen on selvästi panostettu, ja aiemmin vastaavaa ei ollut. Kuten tässäkin blogissa on usein todettu, tabletit eivät ehkä ole mullistaneet kaikkea mitä niiden suhteen ennakoitiin, mutta monien sisältöjen kuluttamiseen ne ovat hyvä väline, ja esimerkiksi mediataloille siksi tärkeä tuettava kanava.

Ehkä se merkittävin uudistus tässä tämän vuoden uudistuksessa on se, että nyt Kauppalehti.fi tarjoaa mahdollisuuden rakentaa itseä parhaiten kiinnostava kokonaisuus. Tämän tarve on myös korostunut viime aikoina, kun Kauppalehteen on sulautettu paljon aiemmin erillään olleita sisältöjä, esimerkiksi markkinointialan M&M siirrettiin Kauppalehden sisällöiksi. Nykyisin myös esimerkiksi Tivin sisältöjä tarjotaan Kauppalehden puolella melko laajasti, joten jos tilaa Kauppalehteä, ei välttämättä edes tarvitse Tivin tilausta.

Kauppalehti.fi onkin yhä isompi sulatusuuni kaikenlaiselle talouteen liittyvälle sisällölle nykyisin. Täten suunta on aika samanlainen kuin mitä esimerkiksi A-lehdet on tehnyt Apu.fi-megasaittinsa kanssa. Kauppalehti on vain aika paljon pidemmällä siinä, miten itseä kiinnostavia teemoja voi valita, ja miten nämä teemat sitten näkyvät ”Oma KL” -osiossa.

Uusi konsepti toteutuu erityisen hyvin mobiili- ja ipad-sovelluksissa, joissa on tavallaan ”appeja apin sisällä”, eli lukija voi valita, millä tavalla haluaa kuluttaa sisältöjä. Käytännössä käyttäjä voi valita lukeeko etusivun kautta, KL Nyt -osion kautta, Tilaajille -osion kautta vai Oma KL -osion kautta. Malli voi varmasti hämmentää myös monia käyttäjiä, ja varmasti herättää myös kysymyksen, että onko tässä nyt jokaisen lukijan itse ryhdyttävä journalistista valintaa tekemään.

Aina useiden eri tapojen tarjoaminen ei ole kuitenkaan päättämättömyyttä, vaan voi perustua myös omien asiakkaiden ymmärrykseen. Lisäksi konseptikehityksen näkökulmasta on usein ihan perusteltua tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ennen kuin tekee pidemmälle vietyjä konsepteja.

Oma KL -osio tuntuu myös selvästi kehittyneemmältä kuin mitä Oma Talouselämä -osio aiemmin, vaikkakin kyse voi olla myös siitä, että Kauppalehden kaltaiseen hektiseen uutisvirtaan tuo itse itselleen personoitava näkymä sopii paremmin. Talouselämän kaltaiselta hieman hitaammalta journalismilta odottaa ehkä enemmän journalistista valintaa. Kauppalehden lukijoille lehti on myös varmasti enemmän päivittäinen työkalu, ja tällöin on luontevaa, että omaa työkalua voi myös mukauttaa itselle paremmin sopivaksi.

Oma KL -osiota on selvästi suunniteltu myös huolella, se ei ole pelkkä käyttäjän valintoihin perustuva virta, vaan on myös konseptoitu näkymä, johon nousee myös toimituksen valitsemia juttuja. Näin se palvelee myös palvelun henkilökohtaisena etusivuna, ja se lienee taustalla oleva ajatuskin.

Myös Tilaajille-näkymä on hyödyllinen oma kokonaisuutensa, josta voi selata pelkästään tilaajille tehtyjä juttuja. Erityisesti Kauppalehden kaltaisessa lehdessä tämä on merkityksellistä, kun suurin osa päivittäisestä uutisvirrasta on aika lyhyttä raportointia. Pidemmät jutut hukkuisivat helposti massaan, jos niihin ei pääsisi oman näkymänsä kautta käsiksi.

Kauppalehti on myös luonut kummallisen KL-Avain-teeman, joka on ehkä jonkinlainen Helsingin Sanomien timanttijuttujen kopio, mutta jonka merkitys ei ainakaan tavalliselle lukijalle kovin helposti aukea. Mediataloilla tuntuu olevan kova halu jotenkin korostaa sitä, että joidenkin juttujen eteen on tehty tavallista enemmän työtä. Se, onko tämä lukijoiden kannalta kovin merkityksellistä, on ehkä vielä avoin kysymys.

Personoinnin hallinnan toteutuksessa Kauppalehti ei ole onneksi lähtenyt keksimään pyörää uudestaan, vaan käyttää jo aika vakiintunutta mallia, jossa omia valintoja säädetään pääosin artikkeleiden lopussa. Näin on helppo lisätä teemoja omiin suosikkeihin samalla kun lukee juttuvirtaa.

Mediatalojen suhde käyttäjien itsensä tekemään personointiin on ollut aina vaikea. Journalisteilla on vahva halu olla päättämässä siitä, mikä on tärkeintä. Mutta mitä isompi sisältökokonaisuus, sitä todennäköisemmin sillä on hyvin toisistaan poikkeavia lukijaprofiileja, eikä kaikille eri profiileille kannata yrittää toimituksellisesti rakentaa näkymiä. Joskus on järkevää antaa enemmän valtaa ja vaihtoehtoja lukijoille itselleen. Kauppalehden kaltaiseen työkalu-mediaan personoitu käyttäjäkohtainen näkymä soveltuu erityisen hyvin.

Ammattimaisesti käytettävien digikanavien konsepteissa on laajemminkin havaittu, että ei ole järkevää aina pyrkiä suunnittelemaan kaikkea valmiiksi käyttäjille. Erilaiset profiilit tarvitsevat erilaisia näkymiä, ja joskus sama käyttäjä voi tarvita myös useampaa erilaista näkymää, tilanteesta riippuen. Tämä on varmasti todellisuutta etenkin Kauppalehden kohdalla, joten tällainen useiden aloitusnäkymien konsepti on todennäköisesti toimiva ratkaisu.

Jatkossa näiden itse personoitavien näkymien rinnalle voi hyvinkin tulla myös jonkinlaisten algoritmien rakentamia näkymiä eri teemoista.

Moni mediahan on havainnut, että käyttäjien lukuhistoria ei välttämättä ole aina hyvä pohja toimivalle suosittelulle, vaikka se malli sosiaalisessa mediassa usein toimiikin. Mitä enemmän palveluita käytetään muuhunkin kuin viihtymiseen, sitä todennäköisemmin tarvitaan myös käyttäjien omaa, aktiivista valintaa, jotta myös automaattisesti rakentuvat näkymät palvelevat asiakkaita.

Kauppalehden tämän hetkinen personoinnin taso on toki vielä vahvasti perustasoa, mutta on varsin hyvin suunniteltua, ja antaa varmasti pohjaa seuraavan kehitysvaiheen ominaisuuksille. Konseptillisesti malli ei ole mitenkään erityisen rohkea, mutta on kunnioitettavaa, että Kauppalehti on uskaltanut lähteä useiden erilaisten vaihtoehtoisten näkymien reitille. Tämä ei välttämättä ole tosiaan se lopullinen ratkaisu, mutta joskus epätäydelliset vaiheet ovat välttämättömiä vaiheita matkalla kohti seuraavia tasoja.

On joka tapauksessa hienoa, että kotimainenkin media kokeilee personointitoimintoja ja uskaltaa rakentaa uudenlaisia näkymiä ja aloitussivuja sisältöihinsä. Samat haasteethan koskettavat myös monia muita sivustoja, joilla on paljon erilaisia käyttäjiä ja sisältöjä useista erilaisista teemoista. Ja jos tähän vielä lisätään se, että iso osa käyttäjistä palaa sivustolle, ehkä jopa käyttää sivustoa päivittäin, on personointi – tavalla tai toisella – syytä olla verkkopalvelun kehityslistalla.

PS. Alma Median lisäksi personointitoimintoja on rakentanut viime aikoina myös Yle, jolla on samantyyppinen tiettyjen aiheiden seurantaominaisuus sivustollaan. Yle ei kuitenkaan vielä tuota ominaisuutta kovin paljon mainosta, eikä se tunnu olevan täysin kattavasti edes saatavilla eri osioissa ja sovelluksissa. Myös Helsingin Sanomilla on ollut jo pitkään hieman vastaava toiminnallisuus, mutta toiminto on vieläkin enemmän taustalla, eikä sitä erityisesti mainosteta käyttäjille.

PSS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa).