Missä ovat avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmien integraattorit?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukonetuote uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Vierityspalkissa lähti vajaa kuukausi sitten käyntiin Suomessa markkinoilla olevien julkaisujärjestelmien esittelyt. Neljä esittelyä on jo julkaistu (Crasmanager, Base C6, EPiServer, Sitecore). Useita esittelyjä on jonossa odottamassa viimeistelyä. Käytännössä lähes kaikki kotimaiset nyrkkipajoja pienemmät julkaisujärjestelmätoimittajat ovat ilmoittautuneet mukaan. Sarja jatkuu näin ollen pitkälle loppuvuoteen.
Ihmetystä on kuitenkin aiheuttanut avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmätoimittajien lähes täydellinen radiohiljaisuus. Ainoastaan eZ Publish –integraattori NXC ja useilla eri järjestelmillä toteuttava Exove ilmoittautuivat heti mukaan ja työstävät parhaillaan esittelyjä mm. eZ Publishista, Drupalista ja WordPressistä. Mutta kaiken avoimen koodin järjestelmiin liittyvän hypen perusteella yhteydenottoja olisi olettanut tulevan kymmenittäin. Missä kaikki ovat? Liikaa duunia ei ole hyväksyttävä selitys tässä kohtaa.
Myöhemmin heränneistä integraattoreista vain Codemate on toistaiseksi ilmoittanut halukkuutensa lähteä mukaan Drupalin esittelyyn jota koordinoi Janne Kalliola Exovesta.
Vertailun vuoksi pelkästään SharePointtia on jo halunnut esitellä kourallinen eri yrityksiä.
Onko todella niin, että avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmien hype perustuu aktiivisiin ja innostuneisiin yksilöihin, eikä tukevaan liiketoimintaan ja vahvaan integraattoriverkostoon?
Toivon, että edellä oleva väite todistetaan vääräksi.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
20 kommenttia on “Missä ovat avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmien integraattorit?”
Kommentointi on suljettu.
Petteri
Ehkä onkin niin, ettei avoimen koodin intergraattorit tarvitse enää lisää markkinointihypeä (vertaa edellinen esittely) vaan homma pyörii jo varsin vakaalla taloudellisella pohjalla. Mene ja tiedä ;)
Lauri
Pitäisin mahdollisena sitäkin, että tieto ei ole vain kulkenut — vinkkasin eräälle tutulle, joka työskentelee DotNetNukea aktiivisesti puskevassa firmassa, toivottavasti osallistuvat. :)
Juha-Matti Tapio
Kokemukseni mukaan kyseessä on paljolti se keillä on tarvetta markkinointiin. Suljettujen järjestelmien toimittajille kaikki riippuu siitä miten hyvin juuri heidän alustansa menee kaupaksi. Avointen järjestelmien integraattoreilla tuntuu riittävän kysyntää muutenkin, ja usein nämä yritykset pystyvät toimittamaan palveluita useammallakin kuin yhdellä tietyllä alustalla. Jos siis asiakkaita riittää ja alustat ovat muutenkin suosittuja niin miksi panostaa juuri alustan markkinointiin?
Mikko Ohtamaa
Hei,
mFabrik voi kerätä suomesta Plone-osaajia, myös muistakin firmoista, kirjoittamaan Plone-artikkelia.
Yksi mahdollinen syy, miksi ei innostusta löydy, saattaisi olla, että kyvykkäimmät toimijat ovat todennäköisesti kansainvälisiä eivätkä suomalaiset foorumit sytytä.
Kuinka moni suomalainen Sharepoint-firma myy ratkaisujaan kansainvälisesti?
hgv
Juha-Matti Tapio: “Avointen järjestelmien integraattoreilla tuntuu riittävän kysyntää muutenkin”
Petteri: “Ehkä onkin niin, ettei avoimen koodin intergraattorit tarvitse enää lisää markkinointihypeä (vertaa edellinen esittely) vaan homma pyörii jo varsin vakaalla taloudellisella pohjalla.”
Haluaisiko joku näistä menestyjistä ilmoittautua? Käsitykseni mukaan avoimen lähdekoodin toimijoiden keskimääräinen yrityskoko ja tuloksellisuus ovat toimialan keskiarvoa heikompia.
Mikko Ohtamaa
Juha-Matti: Haluaisiko joku näistä menestyjistä ilmoittautua? Käsitykseni mukaan avoimen lähdekoodin toimijoiden keskimääräinen yrityskoko ja tuloksellisuus ovat toimialan keskiarvoa heikompia.
Tämä on hyvin mielenkiintoinen fakta. Tiedän että Microsoft-yritykset laskuttavat paljon enemmän – ja yleensä ovat olleet myös olemassa paljon pitempään. Onko tästä mitään tutkimusta olemassa?
Perttu Tolvanen
Mahtavaa! Erittäin mielelläni näkisin DotNetNuken ja Plonen myös juttusarjassa esittelyssä. Kummastakin kun on itselläni varsin hyvin kokemusta, niin tiedän että erittäin korkeatasoisista järjestelmistä on kyse. Kotimaisia integraattoreita ei kyllä kummallekaan tahdo löytää.
Komppaan hgv:n kommenttia: En suostu ottamaan vakavasti enää ympäripyöreitä väitteitä siitä, että “homma vaan rokkaa niin hyvin” tjms. Nyrkkipajoja vakavammin otettavia (esimerkiksi) Drupal-integraattoreita ei ole tässä maassa oikeasti vielä kovin montaa.
Myöskään tuohon luontaiseen kysyntään en usko. Itse näen paljon kyllä asiakkailla käytössä erilaisia avoimen koodin järjestelmiä, mutta enemmän kuin usein ne on rakennettu oman, innostuneen it-osaston voimin. Eikä tässä nyt mitään pahaa olekaan, mutta jos levinneisyydessä on kyse pitkälti tästä, niin ei sillä perustella vielä nousua vakavaksi haastajaksi kaupallisille tuotteille. Harvassa ovat ne asiakkaat nimittäin jotka voivat/haluavat itse tukea ja kehittää kaikkia järjestelmiään.
Kenneth Falck
Onko mahdollista, että koko “julkaisujärjestelmän” käsite on hypeä? Itse kävin läpi muutaman tuskallisen projektin erilaisilla julkaisujärjestelmillä, kunnes totesin, että astetta matalampi abstraktiokerros on paljon toimivampi kaikkiin omiin projekteihini.
Tällä matalammalla kerroksella tarkoitan sitä, mitä Ruby on Rails, Django ja muut vastaavat frameworkit edustavat. Niiden päälle kun yleensä voi rakentaa juuri omia tarpeita vastaavan julkaisujärjestelmän muutamalla koodirivillä sen sijaan, että tappelee korkeamman tason julkaisujärjestelmän kustomoinnin kanssa loputtomiin ja yrittää taivuttaa sitä väkisin tekemään halutuja asioita.
Mikko Ohtamaa
Kenneth: muilla tahoilla saattaa olla erillaisia tarpeita kuin sinun projekteissasi. En haluaisi olla itse koodaamassa hierarkista oikeuksienhallintaa, työnkulun käsittelyä, välimuistikäsittelyä, rekisteröintymislomaketta ja käyttäjähallintaa yms. alusta lähtien. Myöskin jos tekee yhtä projektia, ihmiset vierastavat uusien asioiden opettelua ja näennäinen tuottavuus kasvaa, kun pääsee suoraan koodaamaan ja ihastelemaan omaa koodia (vaikka tässä tehdään juuri sitä pyörän keksimistä uudelleen mitä open source koittaa välttää).
Toisaalta integraattoritahoilla saattaa olla ongelma, että se Oma Julkaisujärjestelmä on vasara, joka on ratkaisu jokaiseen ongelmaan.
Kenneth Falck
Mikko: Noita kuvaamiasi asioita on nimenomaan saatavilla valmiina Railsiin ja Djangoon. Esimerkiksi Djangossa (jonka tunnen paremmin) on suoraan sisäänrakennettuna oikeuksien hallinta, välimuistit, rekisteröitymiset ja käyttäjähallinta.
Juha-Matti Tapio
Hierarkkinen oikeuksien hallinta, työnkulut, välimuistit, rekisteröinti ja käyttäjien hallinta ovat peruskauraa jotakuinkin kaikissa vähänkään yleisemmissä web-frameworkeissa.
Pohjimmiltaan työkalujen valinnassa ratkaisevaa ovat asiakkaan tarpeet, ja erityisesti haluaako asiakas vain jotain suunnilleen halutun kaltaista ilman kunnollista integraatiota, vai löytyykö halua tehdä juuri sellainen sivusto kuin halutaan. Edellisissä menestyvät korkean tason sisällönhallintajärjestelmät, jälkimmäisissä frameworkit.
Jos teknisen toteuttajan osaamistaso on matala, on ilman muuta järkevää pyrkiä mahdollisimman korkean tason ratkaisuihin, mutta silloin on turha odottaa että kaikki asiakkaan tarpeet voitaisiin toteuttaa täsmällisesti ja kohtuullisin kustannuksin.
Petri Savolainen
Avoimen lähdekoodin alustojahan promoavat paljon paikalliset kehittäjäyhteisöt, tai niiden takana olevat vahvat yksittäiset toimittajat – etenkin silloin kuin alusta yleisesti yhdistetään johonkin toimittajaan.
Suomen avoimen koodin alustojen kehittäjäyhteisöt eivät taida olla vielä kovin aktiivisia tässä asiassa. On myös useita globaalisti sinänsä suosittuja alustoja jotka eivät välttämättä ole ottaneet tulta suomessa siinä määrin että olisi muodostettu yhteisöä alustan käyttöä edistämään.
Tähän on varmasti moniakin syitä – yksi lienee se, että suomi taitaa kansainvälisessä vertailussa olla avoimen koodin hyödyntämisessä edelleenkin vähän jälkijunassa.
Vesa Palmu
Avoimen lähdekoodin liiketoimintaa tehdään julkaisujärjestelmien osalta Suomessa vasta parhaan arvaukseni mukaan 10Me arvosta tänä vuonna. Yhtään isompia toimittajia on mukana vasta kourallinen ja heillä tuntuisi kaikilla olevan kädet melkoisen täynnä tekemistä. Paine avoimen lähdekoodin puolelle tulee voimakkaasti asiakkailta tällä hetkellä ei niinkään toimittajien markkinoinnista (ainakaan vielä). Moni toimittaja tuntuu myös tekevän avoimia järjestelmiä “siinä sivussa” asiakkaiden vaatimuksesta eikä heillä ole sen kummempaa intressiä markkinoida näitä alustoja.
Drupal vinkkelistä asioita katsoen voin todeta toimittajien keskeisimmän ongelman ehdottomasti olevan huutavan työvoimapulan. Vietin juuri viikko sitten pari päivää noin kuudenkymmenen Drupal firman omistajan tai toimarin kanssa keskustellen alan tilanteesta. Kukaan ei juuri nostanut esille asiakkaiden hankinnan tai markkinoinnin vaikeutta. Ei edes vaikka Drupalin julkiset markkinointimateriaalit ovat aika surullisessa tilassa ja niitä kyllä haluttaisiin parantaa. Tämän sijaan isoimpana yhteisenä murheena oli kuitenkin uusien osaajien houkuttelu isossa mittakaavassa.
Mearran ja Drupalin puolesta voin ainakin todeta liiketoiminnan perustuvan hyvinkin tukevalle ja terveelle pohjalle. Näin jopa vaikkei hyvin nopeasti kasvavalla markkinalla kovin aktiivista markkinointia nähdäkkään. Olemme osaltamme mukana Exoven ja Drupron kanssa tekemässä esittelyä Drupalista myös vierityspalkkiin.
Jukka Hassinen
Itse näen, että monesti on tärkeämpää tarjota asiakkaille kokonaisratkaisua kuin pelkästään teknologiatoimitusta johonkin tiettyyn alustaan liittyen. Monesti (ei kuitenkaan aina) asiakkaalle taustalla olevalla teknologialla ei ole merkitystä – pääasia on, että teknologia toimii ongelmitta, on kustannustehokas ja asiakas saa liiketoimintahyötyjä.
Soprano Brain Alliance osalta pelkästään Drupalin päälle rakennetut järjestelmät työllistävät noin 20 ohjelmistokehittäjää + alihankkijat.
Lähes poikkeuksetta kaikki rakentamamme verkkopalvelut ovat suurempia ja monipuolisempia kuin kotisivu-tyyppiset projektit. Ei voi sanoa, että ne olisivat ainakaan kannattamattomia.
Itse olen huomannut, että Drupalin ekosysteemi on ollut erittäin hyvässä kasvussa. Pari vuotta sitten homma oli ihan lapsenkengissään, mutta nyt muita kokoluokassa yli 10 henkilöä olevia Drupal-taloja tiedän ainakin olevan Mearra, Exove, Drupro ja Codemate.
Drupalista löytyy edelleen haasteita mm. markkinointimielessä mm. Drupal.org ei ole välttämättä kaikkein edustavin jos vertaa vaikka sellaisiin avoimen lähdekoodin tuotteisiin, joissa taustalla vahva kaupllinen toimija. Lisäksi uusien Drupal-ohjelmistokehittäjien löytymisessä on haasteita.
Uskon, että Drupalin tuleva 7-versio tuo sellaisia parannuksia, joka tekee Drupalista yhä kilpailukykyisemmän alustan sekä käyttäjänäkökulmasta että koodaajanäkökulmasta. Ehkä se helpottaa myös yleisten PHP-osaajien konvertoimista Drupal-leiriin.
Suurimpana uskon syrjäytimisvaarassa tulevaisuudessa olevan Java-teknologiaan pohjautuvat verkkopalvelut, joita oman näppituntumani mukaan on 70-80% rahallisesta markkinaosuudesta.
Petri Mertanen
Aavistuksen pitää tarkentaa tuota jutussa ollutta lainausta “eZ Publish integraattori NXC”. Ryhmässä on osaamista useista avoimen lähdekoodin alustoista sekä referenssejä toteutuksista: *poistettu*
NXC on siis myös avoimen lähdekoodin järjestelmien sekä arkkitehtuurin konsultointiyritys, joka tarjoaa hyvin erilaisia palveluita asiakasyritysten haasteisiin: *poistettu*
Pyrimme tekemään markkinointia vahvasti ja yleisesti avoimien järjestelmien puolesta. Seuraavana tapahtumana on Helsingissä 9.-10.11. Openmind: openmind.fi
Ystävällisin terveisin,
Petri Mertanen
CEO Finland
NXC – OPEN RELIABLE
T-J Panttila
Tarkistin aikaisemmasta ilmoituksesta että deadline oli 15.10. Ehtiikö vielä mukaan jos lähetämme DotNetNukesta tietopakettia tulemaan Avenlan osalta?
Perttu Tolvanen
T-J Panttila: Hyvin ehtii mukaan. DotNetNuken osalta olettekin ensimmäinen ilmoittautuja. Vastatkaa kysymyksiin ja laittakaa vastaukset minulle suoraan tai toimitus-lista (at) vierityspalkki.fi osoitteeseen. Jos on tarkennettavaa, niin kommentoin sitten.
Petri: Teidän verkkosivuillanne oleva järjestelmälista on varsin pitkä ja mukana on niin Java- kuin PHP-järjestelmiä pitkä lista. Suomessa teillä ei käsittääkseni ole kuitenkaan kuin php-osaamista (ja eZ Publish -osaamista), joten verkkosivujenne antama kuva on hieman valheellinen. Ette tietysti eroa mitenkään isoista integraattoreista (kuten Logica) tällä lähestymismallilla, mutta asiakkaiden näkökulmasta tämä on silti hieman harhaanjohtavaa mielestäni.
Kennu: Osittain samaa mieltä. Julkaisujärjestelmä-käsitteessä on ollut 2000-luvulla paljon hypeä. Isoin hype liittyy juuri siihen, että julkaisujärjestelmiä hypetetään räätälöintialustoina mitä ne eivät suinkaan ole. Jos asiakkaan tarpeena on tehdä hyvin asiakaskohtainen ja nopeita muutoksia mahdollistava kokonaisuus, niin pitkälle tuotteistettu korkean tason julkaisujärjestelmä ei ole todennäköisesti hyvä valinta. Esimerkiksi sinun viittaamasi mediatalon projektithan ovat useimmiten hyvin erityisillä vaatimuksilla – tai ainakin erittäin korkeilla laatuvaatimuksilla (ulkoasu, suorituskyky, erikoistoiminnot, ylläpitotoimintojen käyttövoluumi). Tällöin matalamman tason todellinen räätälöintialusta/framework on parempi ratkaisu. Mediatalokentän vaatimuksia ei voi kuitenkaan yleistää kovin laajalti, vaikka verkon tekemisestä onkin tullut yhä tärkeämpi osa monen muunkin toimialan liiketoimintaa. Hyvin tuotteistetut julkaisujärjestelmät puoltavat paikkaansa edelleen monella alueella – ja hyvin tuotteistetut vertikaalityökalut tekevät tuotteiden valinnasta kiinnostavan monella toimialalla (esim. jos julkaisujärjestelmän kylkeen on toteutettu asiakkaan toimialalle tärkeitä erityistoimintoja). Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että julkaisujärjestelmät eivät ole konseptina ja markkinana hypeä. Ei kaikkien kannata lähteä kasaamaan omaa kustomijulkkariaan vaikka se olisi kuinka kätevää jollain Djangolla. Mutta asiakkaiden pitää ehdottomasti oppia tarkastelemaan julkaisujärjestelmätuotteita tarkemmin ennen järjestelmävalintaa. Omien vaatimuksien pitää istua valittuun julkkariin, tai muuten julkkarin puukotuksesta tulee kallis lasku. Ja jos ei jaksa/kiinnosta tehdä julkkarivalintaa, niin sitten ehkä pitää vain lähteä räätälöintialustalinjalle ja hyväksyä myös siitä reitistä tulevat haittapuolet (jotka ovat samat kuin millä tahansa räätälöidyllä tietojärjestelmällä verrattuna tuoteratkaisuihin).
Vesa Palmu
Kennu & Perttu: Olisin kyllä vähän eri mieltä siitä voiko julkaisujärjestelmä olla räätälöintialustana vaiko ei. Tiedän että yleisesti tämä ei ole kovin tuottava lähtökohta, mutta tulossa on selkeästi tähän väliin hyvin sopivia tuotteita. Drupal on tästä malliesimerkki jo tänään. Se ei ole “out of the box” edes oikeasti kelvollinen julkaisujärjestelmäksi vaan jokainen projekti on aina vahvasti räätälöity niin ylläpitoa myöden. Palvelut kasataan paljon valmiimista komponenteista kuin frameworkeillä ja väleihin tehdään räätälöityä “liimaa” tarpeen mukaan. Tässä on vain kyse ohjelmistokehityksen todellisesta loikkauksesta eteenpäin jolloin myös prosessit pitää laittaa pitkälti uusiksi oikeiden hyötyjen saavuttamiseksi. Jos Drupalia yritetään käyttää perinteisellä kehitysmallilla käy juuri niin kuin Kennu sanoi, järjestelmä on helposti enemmän tiellä kuin hyödyllinen.
Petri Mertanen
Se, että meillä olisi vain PHP- tai eZ Publish osaamista Suomessa, ei pidä paikkaansa. Verkkosivuillamme esitämme tuotteita, joihin meillä on osaamista NXC Groupissa kansainvälisesti. Mielellään keskustelemme asiakkaiden kanssa näistä järjestelmistä ja minkälaisia haasteita niillä voisi ratkaista. Mitään valheellista tai harhaanjohtavaa ei sivustoilla mielestäni ole ja kerromme (potentiaalisille) asiakkaille varsin avoimesti kuka tekee ja osaa mitäkin.
Perttu Tolvanen
Vesa: Kiitos hyvästä kommentista, joka hyvin avasi tuota Drupal-maailman mallia. Itse näen Drupalinkin kohdalla isoimpana ongelmana sen, että siihen suhtaudutaan väärillä odotuksilla – eli odotetaan joko erittäin valmista julkkaria tai sitten lähdetään soitellen sotaan räätälöimään jotain tosi erikoista ja odotetaan että alusta jotenkin maagisesti auttaisi asiassa.
Mielestäni julkaisujärjestelmäkentällä on tällä hetkellä ainakin neljän tasoisia toimijoita:
1) Puhdasveriset SaaS-tuotteet, tyyliin WordPress.com ja Kotisivukone.
2) Tiukat julkaisujärjestelmätuotteet, tyyliin vaikkapa EPiServer, joita voi räätälöidä hieman, mutta joita ei tarvitse – ja ei ole oikein suositeltavaakaan.
3) Julkaisujärjestelmätuotteet jotka kasataan aina asiakaskohtaisesti, tyyliin Drupal tai HammerKit.
4) Frameworkit joissa on mukana julkaisujärjestelmäkomponentteja joilla saa tehtyä oman julkkarin halutessaan (esim. Django).
Riippuu asiakkaan tarpeesta ja tilanteesta milloin kannattaa leikkiä minkäkin tason kanssa. Omat vaatimukset myös pitää tuntea sitä paremmin mitä korkeammalla tasolla aikoo leikkiä.