Digimedia-alan tapahtumia, maaliskuu 2008

Muutamia mielenkiintoisia tapahtumia maaliskuulta joita ei Vierityspalkissa erikseen ehditty noteeraamaan:

• Infor Consulting* ja Mainoskenttä-yhtiöt* perustivat NettiAsema4-toimiston* jonka palvelutarjonta kattaa laajasti digitaalisten verkkopalveluiden suunnittelun ja toteutuksen. Yhtiön toimipaikka on Tampere. Lisää tietoa löytyy lehdistötiedotteesta*.
• Valven Galactor* voitti EU:n ensimmäisen kuluttajapalkinnon. Kuluttajaviraston ja Valven Galactor: The Codebrakers –verkkopeli voitti kaikkien aikojen ensimmäisen EU:n kuluttajapalkinnon. Valven Kuluttajavirastolle suunnittelemassa ja toteuttamassa pelissä opetetaan nuorille kuluttajille verkkokauppaan liittyviä oikeuksia ja vastuuta. Lisätietoja Rekaksoisin tiedotteesta.*
• GrandOnessa* Ylen Areena tyhjensi potin. Parhaan kuluttajapalvelun tittelin pokanneen Areenan rakentamisesta vastasivat YLE Uudet palvelut*, Tebit*, Tietoenator Digital Innovations Oy* ja Plenware*. Paras B2B-palvelu oli Moutique*, jonka mobiilimarkkinointiviestintäpalvelu vakuutti tuomariston erityisesti käyttäjäkokemuksellaan. Moutiquen tekijöinä kunnostautuivat Roottori*, Barabra ja Fonecta. Paras verkkomainos -titteli meni “Need For Speed Pro Street: Renkaiden potkiminen Nettiauto.comissa” -toteutukselle. Parhaan verkkomainoksen toteutuksesta vastasi yhteistyöpoppoo Happi Mindshare Oy*, Yhtyneet kuvalehdet*, Fiare Oy, Nettix Oy*. Tuloksellisin verkkokampanja sitä vastoin oli Finnairin Seppo Rädyn siivittämä “Kaikki lentävät Finnairin kesähinnoilla, paitsi Rädyn Seppo”*. Tästä pläjäytyksestä verkossa vastasivat SEK, Nitro FX ja Miracle Sound Oy.
  
• Tieke julkaisi oppaan osallistumistaloudesta.* Oppaan kirjoittaja Kari A. Hintikka käsittelee oppaassa erilaisia crowdsourcingin malleja ja kertoo useista onnistuneista esimerkeistä, kuten Wikipediasta.
• eEemeli 2008 -kilpailun finalistit julkistettiin*. Joukossa useita mielenkiintoisia verkko-oppimisratkaisuja joista löytyy myös verkosta paljon tietoja ja demoja.
• Kansalaismedia oli maaliskuussa tapetilla. Helsingin Sanomat ja bloggaajat kävivät “dialogia” keskenään.* Myös podcast-aktiivit kokoontuivat ihmettelemään miksi Suomessa ei podcastaaminen lähde samalla lailla nousuun* kuin blogit (vaikka esim jenkeissä podcastit ovat ihan eri tason juttu).
• Nettisensuuri* ja siitä käyty “keskustelu” ei varmasti keneltäkään kokonaan ohi mennyt, mutta keskeiset argumentit suuntaan jos toiseen kannattaa maaliskuulta laittaa muistiin. Esimerkiksi Tuija Aallon blogimerkinnässä on koostettu videoita ja merkintöjä aiheesta.* Blogeissa levinnyt “Nettisensuuri on väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan” -video* sai myös varsin hyvin huomiota maaliskuussa.
• Tilastokeskus raportoi, että viestintämuodoista blogit olivat kasvattaneet eniten suosiotaan.* Erityisesti opiskelijoiden keskuudessa myös blogien pitäminen oli varsin suosittua (yli 15% haastatelluista).
• Valtion tietoyhteiskuntahankkeet saivat paljon julkisuutta*, ja eivät missään määrin positiivista julkisuutta*. Tietoyhteiskuntaohjelma todettiin kokonaisuutena erittäin heikosti organisoiduksi ja monissa toteutetuissa projekteissa todettiin käyneen myös melkoisia järjestelykaaoksia. Julkisuudessa ongelmat kaadettiin varsin onnistuneesti toimittajien niskaan, vaikka varsinainen raportti nimeää ongelman lähteiksi erityisesti koko ohjelman organisoinnin ja tilaajan osaamattomuuden hankkeiden suunnittelussa ja johtamisessa. Peiliin katsomisen paikkaa lienee tosin kaikilla. Myllytys oli ajoittain jopa niin rajua aiheen tiimoilta että taisi moni unohtaa, että vaikka yksityisellä sektorilla ryssittäisiin paljon isommilla rahoilla niin ne tarinat harvemmin päätyvät lehtiin. Julkisella puolella pienemmästäkin ryssimisestä pääsee Taloussanomiin, tai ainakin Digitodayhin. Erilaisia näkemyksiä voi lukea lisää vaikkapa Tero Lehdon uutiskommentin kommenttiosiosta*.
• Valitettavan vähälle huomiolle jäi myös maaliskuussa julkaistu valtionhallinnon sähköistä osallistumista pohtineen työryhmän esitys jossa muun muassa ehdotettiin valtion verkkopalveluiden kokoamista yhdeksi valtavaksi portaaliksi*. Valtion verkkopalvelut ovat edelleen erittäin hajallaan ja näiden kehitystyötä tehdään erinäisten hankkeiden ja projektien kautta ilman todellista keskitettyä koordinaatiota. Edellä mainitut ongelmat it-projekteissa eivät ole selitys sille, että sisällöllinen yhteistyö on varsin hajallaan. Alustaratkaisuja varten meillä on jo ValtIT* ja yhteispalveluita miettii Yhteispalvelun tehostamishanke*. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää että tämä kaikki jotenkin valtion verkkopalveluissa näkyisi.

(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)