• IAB:n seminaari 9.9.2010. Otsikkona “Brändimainonta verkossa”.
• Divia-seminaari 16.9.2010. Aiheena Digitaaliset kanavat asiakassuhteen hoidossa.
• Internet Marketing Conference 15.-16.9.2010 Helsingissä.
• Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää seminaareja sosiaalisesta mediasta. Seuraavat joihin mahtuu vielä osallistujia ovat: 1) Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 13.10.2010, 2) Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11.2010. Seminaaripäivän hinta on 165 euroa.
• Spot On - Locative Media and Storytelling -seminaari järjestetään Helsingissä 23.9.2010 YLEn ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Paikkatietopalveluista kiinnostuneille suunnattu seminaari on ilmainen, mutta vaatii ennakkorekisteröitymisen.
• Optimointi.com foorumin tapaamisissa kokoontuvat hakukoneoptimoinnin ammattilaiset. Seuraava tapaaminen on saunailta Snoobin tiloissa syyskuun lopussa.
• Avoimen lähdekoodin tapahtuma Openmind järjestetään 9.-10.10.2010 Helsingissä.
• Markkinointiviestinnän viikko on tänä vuonna web-painotteisempi kuin perinteisesti. Tapahtuma pidetään Helsingissä 26.-27.10.2010.

Lisää tapahtumia voi edelleen ilmoittaa kommentteina tähän viestiin.

Suosituimmat kotimaiset mobiilisivustot: säätä, uutisia ja aikatauluja

Suosituimpien mobiilipalveluiden listalle nousevat vuodesta toiseen  reittioppaat, sääpalvelut ja mediatalojen uutissivustot. Suurin osa tässäkin katsauksessa esiteltävistä palveluista auttaa ihmisiä löytämään perille, kertoo säätietoja ja raportoi tuoreista tapahtumista.

Sää ja uutiset: Foreca, MTV3, Iltalehti

Esimerkiksi Foreca.mobi on erittäin suosittu ja hyödyllinen sääpalvelu, josta saa myös mobiilisovelluksen Nokialaisiin.

Maikkarin mtv3.mobi on myös hyvin suosittu palvelu ja yhtenä syynä lienee se, että Forecan sääpalvelukin löytyy osana MTV3:n mobiilisivustoa. Suosituimman mobiilisaitin kisassa myös iltapäivälehdet ovat erittäin vahvoilla ja esimerkiksi m.iltalehti.fi on hyvin monipuolinen kokonaisuus.

Iltalehden mobiilisivuston kautta saa selville uutisten, säätietojen ja monen muun lisäksi myös esimerkiksi tv-ohjelmatiedot, koska Telkku.comin mobiiliversio on osana Iltalehden mobiilisivustoa. MTV3 ja Iltalehti edustavat suosituimpia ja myös moderneimpia kotimaisia mobiilisivustoja.

Sää ja uutiset: Ilta-Sanomat, HS.fi, YLE

Suosituimpien palveluiden haastajia ovat erityisesti Ilta-Sanomien mobiilisivusto, Helsingin Sanomien mobiilisivusto ja YLE:n mobiilisivusto. Ilta-Sanomilta jopa löytyy varsin monipuolinen iPhone-sovellus omiin sisältöihinsä. Sanoma-konsernissa ollaan muutenkin kovin innostuneita iPhonesta ilmeisesti, koska myös Helsingin Sanomat tarjoaa iPhone-sovelluksen joka on myös hiljattain uudistunut merkittävästi. YLE erottuu joukosta lähinnä laajan mobiilivideotarjonnan kautta. Muutoin YLE on varsin riisutulla linjalla mobiilikanavassa.

Julkisen liikenteen aikatauluja: Reittiopas, VR 

Suosituin yksittäinen reittisovellus lienee Reittioppaan kattava mobiilisivusto, joka auttaa pääkaupunkiseutulaisia löytämään perille julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Toinen varmasti paljon käytetty palvelu on VR:n oma mobiilisivusto, josta saa junien kulkutiedot selville nopeasti ja selkeästi. Näiden palveluiden toiminnot ja käytettävyys tuntuvat kuitenkin varsin vaatimattomilta suhteutettuna käyttömääriin.

Talousuutisia: Kauppalehti, Digitoday, It-viikko, Taloussanomat

Mediatalojen mobiilisivustotarjonta on nykyisin varsin hyvällä mallilla. Esimerkiksi Kauppalehden mobiilisivusto tarjoilee talousuutiset tyylikkäästi ja helppolukuisesti (m.kauppalehti.fi). Digitoday ja It-viikko myös tarjoavat mobiiliversiot sivustoistaan. Kauppalehden kanssa kilpaileva Taloussanomat tarjoaa luonnollisesti myös mobiilisivuston.

Taloussanomilla mobiilisivustolta löytyy myös viihteellisempää sisältöä, kuten vaikkapa Dilbert-sarjakuvan mobiiliversio.

It-uutisia: Tivi

Tietoviikon mobiilisivusto on erittäin riisuttu versio lehden varsinaisesta pääsivustosta. Tietoviikko onkin hyvä esimerkki verkkopalvelusta jolle erillinen mobiiliversio on välttämättömyys. Tietoviikon verkkopalvelun normaaliversio kun jumittaa ja kaataa tehokkaasti esimerkiksi Nokialaisten selaimia sekä Android-puhelimia.

Mediaseurantaa: Ampparit

Uutispalveluista kattavuudeltaan ylivoimaisin palvelu lienee kuitenkin Amppareiden Lite-versio (lite.ampparit.com), joka tarjoilee koko maan uutiset tyylikkäästi ja helposti. Palvelun voi lisäksi personoida itselleen, joten Amppareiden avulla voi tehdä henkilökohtaisen mediaseurannan itselleen kännykkään. Personointimahdollisuuksista on kirjoitettu aiemmin Vierityspalkissa.

Maakuntien uutisia: Etelä-Suomen Sanomat, Maaseudun tulevaisuus

Maakuntien lehdiltäkin löytyy mobiiliversioita varsin hyvin. Esimerkiksi Maaseudun tulevaisuudella on varsin pätevä mobiilisivusto (m.mt1.fi). Myös esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomilla on laadukas mobiilisivusto.

Ravintolat: Eat.fi

Hyötysovelluksissa pisimmällä kehityksessä ovat erilaiset palvelukanavat, joita tarvitaan joko usein tai erityisesti liikkeellä ollessa. Esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden löytämistä helpottava Eat.fi tarjoaa erittäin laadukkaan mobiilisivuston, joka osaa myös hyödyntää puhelimen paikannusominaisuuksia.

Verkkopankit: Nordea, OP, Sampo Pankki

Joiltakin pankeilta löytyy myös mobiiliversioita. Esimerkiksi Nordealta, OP:lta, Sampo Pankilta.

Ruoanlaitto: Kotikokki, Foodie, Valio.mobi

Myös ruoanlaitto on alue jossa mobiilipalveluiden kisa käy varsin kuumana. Etenkin Kotikokin mobiiliversiota moni kehuu hyväksi apuvälineeksi keittiössä touhutessa.

Applen iPhonelle löytyy myös hyviä vaihtoehtoja, kuten Foodie.fm josta on aiemmin kirjoitettu laajemmin Vierityspalkissa. Joiltakin elintarvikevalmistajilta myös löytyy laadukkaita mobiilisivustoja, esimerkkinä valio.mobi joka tarjoaa laajan valikoiman testattuja reseptejä.

Järjestöt ja yhdistykset: Keskusta

Myös yritykset ja järjestöt kokeilevat mobiilisivustojen tarjoamista. Esimerkiksi Keskusta julkaisi kesäkuussa uuden mobiilisivustonsa osoitteessa m.keskusta.fi. Keskustan sivustolta saa luettua nopeasti puolueen viimeisimmät uutiset ja tuoreet blogimerkinnät.

Yritykset: Kemira, UPM

Yrityksistä esimerkiksi Kemiralla on mobiilisivusto, jonka kautta voi tarkistaa uusimmat uutiset, tapahtumat ja lehdistötiedotteet.

Kemiran mobiilisivustolla on myös nokkelasti oma pelkistetty osionsa yhtiön toimipaikkojen osoitteiden hakemiseen. Mielenkiintoinen toteutus on myös UPM:n erittäin kattava mobiilisivusto sijoittajille.

Parhaat mobiilisovellukset: iPhone ja Android

Mobiilisovelluksissa iPhone on ollut jo pitkään omassa luokassaan. Tästä syystä parhaat kotimaiset mobiilisovelluksetkin löytyvät iPhonelle. Nokian Ovi Store on edelleen erittäin puutteellinen ja valikoimaltaan hyvin suppea verrattuna kilpailijoihin. Esimerkiksi Googlen Android-käyttöjärjestelmän sovelluskauppa lienee jo dramaattisesti suurempi kuin Nokian sovelluskauppa. Etenkin kevään ja kesän 2010 aikana Androidin sovellustarjonta on kasvanut erittäin nopeasti. Kotimaisia sovelluksia ei Androidille vielä kuitenkaan valtavasti löydy. Ainoita laajempia sovelluksia on ilmeisesti tehnyt Fonecta.

Applen iPhonelle löytyy nykyisin jo huomattava määrä kotimaisia sovelluksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on hiljattain uudistunut varsin monipuolinen iPhone-sovellus. Myös TVkaistan iPhone-sovellus on kerännyt nopeasti suosiota. iPhonelle kehitettyjen sovelluksien lukumäärät ovatkin aivan omassa luokassaan. Vaikka Android kirii kovasti, niin kotimaisten sovellusten puolella iPhonen sovelluksista pitäisi tehdä aivan oma artikkelinsa. Esimerkiksi kotimainen Rovio on yltänyt huimiin saavutuksiin Angry Birds iPhone-pelisovelluksellaan.

Katsaus kansainväliseen tarjontaan

Kansainvälisistä toimijoista vaikuttavia toteutuksia ovat tehneet mm. Amazon Kindle-sovelluksensa kanssa (tuoreimpana julkaisuna saatavilla myös Android-sovellus), New York Timesin mobiilisovellukset ja BBC:n mobiilisivustot- ja sovellukset. Spotify kuuluu myös kansainvälisesti merkittäviin mobiilisovelluksiin, koska harvasta palvelusta löytyy huippulaadukkaat sovellukset niin iPhonelle, Symbianille kuin Androidillekin.

Moni web-ammattilainen kuluttaa myös Google Readeria päivittäin RSS-syötteiden lukemiseen. Google Readerista löytyykin tavallinen mobiiliversio, sekä iPhonelle ja Android-puhelimille optimoitu versio. Erityisesti iPhone-optimoitu versio kuuluu mobiilisivustojen eliittiiin. Googlen mobiilipalveluita löytyykin varsin paljon, mutta verrattuna moniin muihin toimijoihin Google kulkee varsin omaa tietä. Esimerkiksi hiljattain julkaistu YouTuben mobiiliversio on toiminnoiltaan monipuolisempi kuin esimerkiksi iPhonen oma YouTube-sovellus. Google uskookin vahvasti mobiilipalveluihin, jotka pyörivät selaimessa ja toimivat tasa-arvoisesti kaikissa moderneissa älypuhelimissa. Tämä ajattelu erotteleekin Googlen vahvasti esimerkiksi Applesta ja Microsoftista tällä hetkellä.

Myös Googlen kilpailijalta Yahoolta löytyy erittäin vahvaa mobiiliosaamista. Esimerkiksi Yahoon kuvapalvelu Flickr tarjoaa erittäin monipuolisen mobiilisivuston.

Mobiilikäytön kuningas Facebook tarjoaa myös mielenkiintoista vertailukohtaa. Facebookista kun löytyy nykyisin valtava valikoima erilaisia sovelluksia, widgettejä ja mobiilisivustoversioita. Facebookilla on esimerkiksi perusmobiilisivustonsa (m.facebook.com) lisäksi erillinen kosketusnäytöille suunniteltu mobiilisivusto (touch.facebook.com).

Myös Twitterin mobiilisivusto on esimerkillinen mobiilisivusto ja moni käyttää Twitteriä pelkästään sen avulla. Tosin Twitterillä on myös laadukkaat iPhone- ja Android-sovellukset. Lisäksi Nokian S60-alustalle löytyy erittäin laadukas Gravity-sovellus Twitterin tehokäyttöä varten. Twitter on tosin samalla malliesimerkki siitä kuinka Nokian Symbian–käyttöjärjestelmä ei ole kehittäjien suosiossa. Twitterin ohella esimerkiksi Foursquare ja Yammer kuuluvat suosittuihin mobiilisovelluksiin, joille ei löydy virallista S60-sovellusta – mutta iPhone ja Android –sovellukset kylläkin.

Yhteenveto: Mobiilisivustot kehittyneet, mutta hitaasti

Viime vuosina erityisesti moni mediatalo on panostanut mobiilipalveluidensa kehitykseen. Erityisesti mobiilisivustot ovat kehittyneet mukavasti ja toimivat jo tyylikkäästi useilla eri puhelinmalleilla. Nykyisin on jopa kummallista jos ison mediatalon sivusto ei osaa tarjota mobiiliversiota ja ohjata käyttäjää suoraan artikkelin mobiiliversioon, mikäli käyttäjä niin haluaa. Myös mobiilisivuston ja tavallisen sivuston välillä vaihtaminen onnistuu useimmilla sivustoilla tyylikkäästi. Parhaimmat mobiilisivustot ovat myös miellyttäviä kokemuksia visuaalisesti ja käytettävyydeltään eikä enää voi puhua tekstimuotoon riisutuista kevytversioista.

Mobiilisovelluksien saralla iPhone on omassa sarjassaan, mutta ylivoimainen asema sovelluksissa ei selvästikään ole ainut tie. Etenkin Google haastaa sovellusmaailmaa toteuttamalla yhä monipuolisempia selaimessa toimivia web-palveluita. Nokian heikko asema sovelluksissa ja Androidin nousu myös todennäköisesti lisäävät monipuolisten mobiilisivustojen toteutusintoa, koska hyvä mobiilisivusto toimii kaikilla eri alustoilla.

Mitään erityistä ruuhkaa kotimaisista, innovatiivisista mobiilisivustoista ja –sovelluksista ei kuitenkaan tunnu olevan. Etenkin sovelluksien osalta Suomessa ollaan oltu kovin maltillisia viime vuosina, koska suomalaiset eivät ole sankoin joukoin vaihtaneet Nokia-kapuloitaan iPhone-luureihin. Toisaalta tämä kehitys on tuonut paljon hyviä, kylläkin riisuttuja, mobiilisivustoja maahan.

Voisikin ennustaa, että mikäli Googlen ajama rikkaiden mobiilisivustojen malli ja Googlen Android-käyttöjärjestelmä yleistyvät, niin riisuttujen mobiilisivustojen kehittämiseen laitetut rahat voivat osoittautua erittäin hyväksi sijoitukseksi.

Vierityspalkin Uusissa julkaisuissa oli esittelyssä hiljattain varsin hyvä esimerkkitapaus pienen yrityksen verkkosivustosta, joka on yhden sivun kokoinen. Matlock-teemasivusto on lakiasiaintoimiston toteuttama kampanjatyyppinen sivusto. Sivusto on äärimmäisen pelkistetty ja selkeä kokonaisuus. Kaikki on paketoitu yhdelle sivulle. Verkkosivuston on toteuttanut lakiasiantoimisto Arveli Juusela Co Oy:lle iasy-verkkoviestintätoimisto.

Sivustolla on perinteisen oloinen navigaatio, mutta navigaatio vie käyttäjän vain tiettyyn kohtaan pitkällä sivulla. Navigaatio myös leijuu mukana käyttäjän vierittäessä sivua alaspäin. Tämä voi hämätä joitakin käyttäjiä, mutta toisaalta haitat ovat pienet. Käyttäjä saa kaipaamansa tiedon nopeasti ja kompaktissa muodossa.

Yhden sivun verkkosivustot ovat tervetullut muoto verkkosivustojen maailmaan. On ilahduttavaa nähdä, että uusia tyyppimuotoja syntyy ja yleistyy edelleen. Kaikkia ei tarvitse puristaa samaan muottiin ja kaikkien ei tarvitse tarinoida sivustoaan pullolleen palveluesittelyitä, artikkeleita ja missio-tarinoita.

Tutustu Matlock.fi-verkkosivustoon.

Huom: Esimerkkisivusto ei tosin edusta äärimmäistä selkeyttä pienen yrityksen web-strategian näkökulmasta, koska Matlock.fi on lakiasiaintoimiston varsinaisesta toimistosivustosta irrallinen kampanjasivusto jonka istuvuus kokonaisuuteen jää hieman epäselväksi. Tästäkin huolimatta – komea saitti!

>> Lue Tiedosta 2/2010.

Lukemisen arvoinen juttu on etenkin Vilma Luoma-ahon katsaus sosiaalisen median tutkimukseen, eri kategorioihin ja viimeisimpiin löydöksiin:

• Sosiaalinen media – mennäkö vai eikö mennä? (Vilma Luoma-aho, yhteisöviestinnän tutkija Jyväskylän yliopistosta)

Luoma-aho esimerkiksi kiteyttää hienosti sosiaalisen median nykytilanteen:

“Sosiaaliseen mediaan ”menemisestä” on tullut yhtä suuri trendi ja konsultaatioala kuin nettisivujen luomisesta 90-luvulla. Ensivaikutelma vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Saat äänesi kuuluville ilman massiivisia kustannuksia tai pitkiä prosesseja.”

Artikkelissaan Luoma-aho toteaa sosiaalisen median olevan kokonaisuutena painokoneeseen tai internettiin verrattava suuri muutos, mutta jakaa kokonaisuuden useisiin eri osa-alueisiin joiden tutkimuksessa ja ymmärtämisessä ollaan vasta alkutaipaleella. Tämän havainnon varmasti moni 90-luvun nettisivuhuumassa mukana ollut pystyy allekirjoittamaan.

Muita lehden aiheita ovat esimerkiksi mobiilipalvelut ja eDemokratian tutkimus. Esimerkiksi Tuula Nousiaisen juttu kertoo mielenkiintoisesta mobiilipalveluiden tutkimustyöstä jota tehdään Jyväskylässä:

• Mobiilisti parempaa arkea (Tuula Nousiainen, tutkija Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä)

• Johan nyt on markkinat! –epäseminaari Tampereella 27.8.2010 käsittelee arkipäiväistä netinkäyttöä ja esittelee uusia innovaatioita. Seminaari on ilmainen ja tarjoaa myös videostriimin tapahtumasta.
• Kaksipäiväinen Kaikki Somesta –seminaari sosiaalisesta mediasta pidetään Torniossa 8.-9.9.2010. Hinta 60e / 100e.
• Frontend Finland järjestää Javascript Meetup 2010 tapahtuman Helsingissä 15.9.2010. Ilmainen tapahtuma on tosin kuulemma jo täynnä.
• Vaikuta ja vaikutu –seminaari digikansalaisuudesta 16.9.2010 Helsingissä. Näkökulmana erityisesti lapset ja nuoret. Seminaarin järjestää Tieke. Hinta on 120e.
• Asiakkuusmarkkinointiliitto järjestää seminaarin sosiaalisesta mediasta 21.9.2010 Helsingissä. Hinta 450e / 550e.
• eTourism –seminaari järjestetään 23.9.2010 Haaga-Helian toimesta Vantaalla ja aiheena mm. matkailun sähköinen liiketoiminta. Hinta 220e.
• Microsoft Remix 2010 tavoittelee käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja web-kehittäjien huomiota 30.9.2010. Ilmainen.
• Tekes järjestää seminaarin otsikolla “Ohjelmistoala muutosten kourissa – tulevaisuuden trendit ja menestystekijät” 6.-7.10.2010. Käsittelyssä mm. seuraavat muutostekijät: pilvipalvelut, avoin lähdekoodi ja “platformista palveluksi” –suuntaus.
• Kotimaisten digiseminaarien klassikko MindTrek tärähtää taas Tampereella 7.-8.10.2010. Hinta 300e / 550e.
• Verkkoja kokemassa –seminaari kokoaa yhteen opetusalan ammattilaisia Turkuun 7.-8.10.2010. Aiheena mm. digitaalisen materiaalin monimuotoisuus, jakelu ja tekijänoikeudet sekä informaatiolukutaito.
• Slush 2010 pyyhkäisee Helsinkiin 20. ja 21. lokakuuta. Ohjelmaa ei ole vielä julkistettu.
• Sime Helsinki järjestetään 21.10.2010. Myös Simen ohjelmasta on toistaiseksi tiedossa vain yleiset aihepiirit.

Isot kurssijärjestäjät ovat myös löytäneet web-ammattilaisista hyvän kohderyhmän. Esimerkiksi Sovelto tarjoaa kursseja Google Analyticsista, Google Adwordsista ja verkkokirjoittamisesta (hinnat noin 740e / pv). Sovelto tarjoaa myös muutamaa kovin trendikkään kuuloista kurssia sosiaalisesta mediasta (400e-550e). Kilpailija Tieturi nokittaa mm. käyttöliittymän suunnittelukurssilla, tee-se-itse-yritys-verkkoon-kurssilla, hakukoneoptimointikurssilla, web 2.0 ja sosiaalinen media –kurssilla, web-sivuston käytettävyys ja esteettömyys –kurssilla (hinnat luokkaa 760e / pv). Viestintäkoulutukseen erikoistunut Infor tarjoaa myös Sosiaalisen median työkalut – Laki ja tietoturva sosiaalisessa mediassa –kurssia (hinta 600e, 1pv).

Syyskuussa alkaa myös moni oppilaitoksen tarjoama kurssikokonaisuus ja koulutusohjelma. Esimerkiksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut tarjoavat 10 lähipäivää sisältävän Digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöinen suunnittelu ja suunnittelun johtaminen –kurssia. Kouluttajina on Reetta Neuvonen ja Janne M. Lohvansuu. Hinta kokonaisuudelle on 3950e. Sama taho järjestää myös syys-lokakuun vaihteessa nelipäiväisen kurssin otsikolla “Sosiaalinen media viestinnässä ja markkinoinnissa”. Kouluttajina ovat Jari Juslén, Miia Äkkinen, Kristiina Pääkkönen ja Jarno Alastalo. Hinta kurssille 1100e. Hieman myöhemmin lokakuussa on tarjolla toinen nelipäiväinen kurssi sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kouluttajana Helene Auramo. Kurssin hinta 1100e.

Myös yritykset järjestävät monenlaisia seminaareja. Esimerkiksi Solitan ja EPiServerin yhdessä järjestämä ilmainen seminaari 14.9.2010 käsittelee verkkopalveluiden ja sosiaalisen median mahdollisuuksia.

Tiedätkö seminaarin tai tapahtuman joka ei ollut listalla? Ilmianna tapahtuma kommenteissa tai lähetä palaute toimitukseen lomakkeella.

[Päivityksiä 25.8.2010]

• Markkinointiviestinnän viikko on tänä vuonna web-painotteisempi kuin perinteisesti. 26.-27.10.2010.
• Avoimen lähdekoodin tapahtuma Openmind järjestetään 9.-10.10.2010 Helsingissä.
• Optimointi.com foorumin tapaamisissa kokoontuvat hakukoneoptimoinnin ammattilaiset. Seuraava tapaaminen on saunailta Snoobin tiloissa syyskuun lopussa.
• Ime mun digii -keskustelutilaisuus Taiteiden yössä 27.8.2010 klo 16-19 Helsingissä.
• Divia-seminaari 16.9.2010. Aiheena Digitaaliset kanavat asiakassuhteen hoidossa.
• Internet Marketing Conference 15.-16.9.2010 Helsingissä.
• Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää seminaareja sosiaalisesta mediasta. Seuraavat joihin mahtuu vielä osallistujia ovat: 1) Sosiaalinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä 13.10.2010, 2) Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11.2010. Seminaaripäivän hinta on 165 euroa.
• Spot On - Locative Media and Storytelling -seminaari järjestetään Helsingissä 23.9.2010 YLEn ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Paikkatietopalveluista kiinnostuneille suunnattu seminaari on ilmainen, mutta vaatii ennakkorekisteröitymisen.

Tapahtuma on hyvä tilaisuus ottaa selvää siitä mitä Microsoft aikoo tehdä webissä lähivuosina ja mitä web-kehittäjän pitää tietää Microsoftin tuotteista. Tilaisuus on ilmainen, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tilaisuuteen voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tanja.sade@microsoft.com tai rekisteröitymällä virallisen sivuston kautta LiveID:n avulla.

Juhani Vuorio Microsoftilta kommentoi Vierityspalkille tapahtuman agendaa Microsoftin näkökulmasta:

“…nostaa tietämystä Microsoftin teknologioista web –ammattilaisten keskuudessa, markkinoida teknologiaa (Silverlight RIA sovelluksiin, puhelimiin) Internet Explorer 9 (selainpainajaisen lopun alku (=tiivistä yhteistyötä W3C –työryhmien kanssa, jossa tavoitteena saada aikaan yhtäläinen ymmärrys selainvalmistajien kesken standardien implementoinnista) ja ASP.NET (web –palvelinten ohjelmointikehikko).”

Juhani Vuorio painottaa erityisesti tapahtuman kiinnostavuutta IE9:n kannalta, koska kyseessä on harvinainen tilaisuus Suomessa kuulla suoraan selaimen kehitystiimin edustajalta mitä uutta on tulossa ja miksi.

Laajempaakin yleisöä kiinnostava puheenvuoro on aamupäivällä, jossa Georg Petschnigg luennoi otsikolla “Design Venturing”. Session tarkempi kuvaus saattaa herättää kiinnostuksen jopa Apple-fanipojissa:

“This session will cover several case studies and best practices from the Microsoft Pioneer Studios, a design venture team that is chartered with developing new consumer businesses for Microsoft. Learn how to harvest insights, translate them into value propositions and build products around core brand ideas. Examples include ventures in emerging markets and mobile devices. Q&A to follow.”

Tarkempi ohjelma, aikataulu ja ohjeet rekisteröitymiseen.

Esimerkiksi Antti Kaikkosen kotisivut sisältävät täydessä versiossa paljon toimintoja. Etusivulla on näkyvässä roolissa sivuston esittelyteksti, virallinen uutispalsta, pikakysely ja sivuston päänavigaatio.

Mobiiliversiossa näkyvimmän roolin saa esittelyteksti ja viimeisimmät blogijutut. Näin lienee pyritty palvelemaan mobiilisivustolla erityisesti ajankohtaisen tiedon hakijoita ja uskollisimpia faneja. Esimerkiksi toimittajat ja sidosryhmien edustajat jotka hakevat perustietoa edustajasta tuskin hakevat tätä tietoa mobiiliversion avulla. Mobiiliversion avulla toki pääsee käsiksi muihinkin sisältöosioihin, mutta navigaatio näihin löytyy vasta sivun alareunasta.

Kotisivukoneen generoima mobiiliversio on hyvin pelkistetty ja sivustoa ei ole erikseen optimoitu esimerkiksi kosketusnäyttöpuhelimille.

Pelkistetty versio toimii erityisesti vanhemmilla puhelinmalleilla hyvin. Tuoreimmilla älypuhelimilla mobiiliversio toimii myös hyvin, mutta kosketusnäyttö ja korkea näyttötarkkuus eivät pääse parhaimmilleen hyvin riisutun version kanssa. Älypuhelimien käyttäjät tosin voivat helposti vaihtaa täyteen versioon sivun alareunasta löytyvän linkin avulla.

Tämä alareunaan sijoitettu linkki täyteen versioon alkaakin olla jo varsin standardi käyttöliittymätoiminto mobiilisivustoilla. Vielä pienenä parannuksena voisi olla maininta siitä, että sivusto on mobiiliversio, koska muutoin satunnainen vierailija saattaa kuvitella Antti Kaikkosen verkkosivuston olevan todella minimalistinen esitys.

Vastaavia ominaisuuksia on ollut jo pidemmän aikaa moneen julkaisujärjestelmään, mutta useimpien toiminnot ovat tavalla tai toisella ongelmallisia. Esimerkiksi WordPress-blogijulkaisutyökaluun löytyy useita erilaisia mobiilisivustolisäosia (esimerkiksi Vierityspalkissa on käytössä WPtouch joka tarjoilee minimalistisen mobiilisivuston iPhone- ja Android-puhelimien käyttäjille).

Kotisivukone on kuitenkin linjannut, että iPhone- ja Android-puhelimet näkevät sivustojen täydet versiot. Kotisivukoneen Antti Ala-Ilkka kommentoi Vierityspalkille tehtyä ratkaisua:

“Tällä hetkellä iPhone ja Android -puhelimille tarjoillaan kotisivujen täysi graafinen versio kuvineen ja kaikkineen. Muille päätelaittelle tarjoillaan kyseessä olevan kännykän resoluutiolle sopivaksi skaalattu sisältö siten, että näkymä on yhdessä palstassa eikä sivuttais-scrollausta tarvita selailuun. Syynä tähän ratkaisuun on iPhonen ja Androidin kehittyneet selaimet ja isot kosketusnäytöt, joilla sisällön zoomailu ja sivuttais-scrollauskin onnistuu näppärästi.”

Tulevaisuuden suunnitelmissa on kuitenkin huomioida isot kosketusnäyttöpuhelimet myös erikseen:

“Tulevaisuuden suunnitelmana on toteuttaa erillinen versio kosketusnäyttöpuhelimille, jonka käyttöliittymä noudattaisi joiltain osin iPhonen ja Androidin natiiveja look&feel:ejä. Tätä projektia emme ole vielä aikatauluttaneet tarkemmin ja meidän pitää toki seurata ensin nykyisen ominaisuuden vastaanottoa ja palautetta. Sen verran olemme projektia kuitenkin hahmotelleet, että sopivia kirjastoja käyttöliittymäpuolen toteutukseen on kartotettu.”

Myös laajemmat hallintamahdollisuudet ovat suunnitelmissa mobiilisivustoille.

“Olemme tehneet jatkokehityssuunnitelmia myös Kotisivukoneen muiden lisäominaisuuksien laajentamisesta mobiiliominaisuuteen kiinni. Eli esimerkiksi kävijätilasto-ominaisuus tilastoisi mobiilikäytön erikseen, mainosbanneri-ominaisuudella voisi lisätä erilaiset bannerit mobiilikäyttäjille jne. Mobiiliominaisuus itsessään kehittyy, mutta myös muiden ominaisuuksien kehittäminen mobiiliystävällisemmäksi on siis tapetilla.”

Nykyisin Kotisivukoneen käyttäjät voivat valita mitä sisältöjä mobiilisivustolleen haluavat. Kuvakaappaus Kotisivukoneen hallintapaneelista:

Kotisivukone näyttää hyvää esimerkkiä panostamalla mobiilisivustoihin ja niiden erilliseen hallintaan. On hyvin todennäköistä, että jatkossa mobiilisivustojen hallintamahdollisuudet ovat yksi keskeinen julkaisujärjestelmiltäkin vaadittava ominaisuus. Erillinen hallintapaneeli myös korostaa sitä, että mobiilisivustoa tulee miettiä eri käyttötilanteiden näkökulmasta ja myös erilaiset puhelinmallit- ja käyttöjärjestelmät huomioiden.

Sivusto on sairaalatarvikkeita valmistavan Abbott Oy:n organisoiman yhteistyöprojektin lopputulos, jossa on taustalla useita eri toimijoita. Sivusto ohjeistaa, opastaa ja pyrkii tukemaan työhön palaavia työntekijöitä.

Sivuston navigaatioratkaisut ovat selkeitä, vaikkakin hieman poikkeavia. Esimerkiksi etusivulle johtava linkki on sijoitettu täysin tavallisen käytännön vastaisesti oikeaan ylänurkkaan. Navigaatio tosin on monelta muilta osin toimiva ja esimerkillinen. Jokainen osio avaa tyylikkäästi alakohdat näkyvästi päänavigaatiopalkin alapuolelle.

Myös tärkeimpiä linkkejä on nostettu hyvin esille. Suosituimmat sisällöt –nosto seuraa mukana kaikilla sivuilla näkyvällä paikalla ja sivuston alatunniste (footer) on valjastettu järkevään käyttöön. Alatunnisteeseen on nostettu pysyvät linkkilistat sivuston tärkeimpien kohderyhmien tärkeimmistä sisällöistä.

Sisällöllisesti palvelu myös linkittää poikkeuksellisen hyvin ulkopuolisiin sivustoihin ja tarjoaa tietoa hyvin pureskellussa muodossa. Runsas ulospäin linkitys pitää myös huolen tietojen ajantasaisuudesta, kun sivusto ei luota pelkästään itse tuotettuun sisältöön. Ainut merkittävä ominaisuuspuute on RSS-syötteiden puuttuminen palvelusta, joten hyvää uutisointia ei ole käytännössä mahdollista seurata helposti.

Sivustolla on käytetty otsikkofonttien tyylittelyyn Cufon-kirjastoa, jonka avulla otsikot on saatu tyylikkäämmiksi ja otsikoissa on voitu käyttää erikoisfontteja. Tämä ratkaisu on kuitenkin hieman ristiriidassa tekstikoon muuntotoiminnon kanssa, koska jos käyttäjä päättää suurentaa tekstiä, niin vain leipäteksti ja osa navigaatioelementeistä suurenee. Tämä johtaa ajoittain hajoavaan leiskaan, kuten kuvasta voi huomata.

Tekstikoon muuntotoiminto lieneekin yksi eniten toistuvimmista väittelykohteita verkkopalveluprojekteissa. Osa web-ammattilaisista on sitä mieltä, että selaimen perustoimintoja ei tulisi monistaa turhaan jokaisen verkkopalvelun omaan käyttöliittymään. Toiset ovat sitä mieltä, että harva käyttäjä osaa käyttää selaimensa zoomaustoimintoja ja siksi tekstikoon muuntotoiminnot tulee sijoittaa verkkopalvelun käyttöliittymään. Takaisintoimeen.fi –sivusto voi hyvinkin olla kohderyhmältään sellainen jossa tuo toiminto on hyvin perusteltu ja tarpeellinen. Tällöin pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että toiminto kattaa kaikki keskeiset tekstisisällöt ja ulkoasu kestää tekstikoon kasvattamisen. Mikäli näin ei tehdä, niin toiminto kannattaisi jättää sivuston ominaisuuksien ulkopuolelle ja luottaa selainten tarjoamiin toimintoihin. Takaisintoimeen.fi –sivusto edustaa tässä kohtaa hyvin tyypillistä kompromissiratkaisua, jossa toiminto on otettu mukaan sivustolle, mutta sen toimintaa ei ole optimoitu. Parempi olisi tehdä toiminto kunnolla, tai sitten jättää se pois.

Arvosana: Erittäin hyvä.

Perustelut: Takaisintoimeen.fi on tyylikäs ja moderni sivusto, joka toteuttaa pääosin hyvän web-käytettävyyden periaatteita. RSS-syötteiden puuttumista voi pitää informatiivisella sivustolla vakavana puutteena, joten kokonaisarvosana jää kiitettävästä. Kannattaa tutustua verkkopalveluun.

Vierityspalkin tavoittamat henkilöt eivät halunneet kommentoida mitenkään toimiston lopettamishuhuja.

Mikäli huhut pitävät paikkansa, niin on mahdollista, että yksi digitoimistoalan puhutuimmista toimijoista on tulossa tiensä päähän. Alan kannalta tämä on valitettavaa, koska haasteistaan huolimatta Gyllene on ollut viime vuosien valopilkkuja alalla.

Toimiston haasteet ovat nähtävissä esimerkiksi julkisista tilinpäätöstiedoista, joiden mukaan toimisto on ollut melko raskaasti tappiollinen 2008 ja 2009 vuosina. KORJAUS 5.8.: alla eivät suinkaan näy vuosien 2008 ja 2009 lukemat, vaan tilinpäätöstiedot tammikuilta 2008 ja 2009, eli lukemat koskevat vuosia 2007 (toimiston perustamisvuosi) ja 2008 (ensimmäinen kokonainen tilikausi).

LinkedInin perusteella näyttäisi myös siltä, että toimistolla ei ole kuin pari työntekijää jäljellä (lisäksi pari ei-ajantasaista profiilia).

Toimiston omilla verkkosivuilla viimeisin uutinen on huhtikuulta, jossa kerrotaan Gyllene Skorin sijoittuneen M&M:n digitoimistotutkimuksessa Suomen toiseksi arvostetuimmaksi digitoimistoksi.

Toimiston Twitter-tilillä viimeisin päivitys on kesäkuun alkupuoliskolta.

Täten ainakin “digitaalisen jalanjäljen” perusteella toimisto on vielä aktiivinen ja etenkin asiakkaiden keskuudessa nauttii arvostusta. Firman taloustietojen ja työpaikkavaihdosuutisten perusteella tilanne näyttää kuitenkin hieman toiselta.

Gyllene Skorin alkutaival oli alalla poikkeuksellisen noteerattu, koska uuden tähtitoimiston synnystä huhuttiin alalla ennakkoon ja toimiston perustaminen noteerattiin myös Vierityspalkissa. Gyllenen perustamisen syitä ja toimiston tahtotilaa esitteli esimerkiksi toimitusjohtaja Marko Edfelt Rekaksoisin jutussa 4.10.2007:

“Gyllene Skor on Suomen ensimmäinen asiakkaiden liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun keskittyvä toimisto, joka keskittyy digitaaliseen puoleen”

Gyllenen vahvoja alkuaikojen linjauksia oli luoda puhdas suunnittelutoimisto, joka hankkisi toteutukset oman toimiston ulkopuolelta. Taustavaikuttajina osakkaiden lisäksi toimistossa on ollut alusta lähtien Bob Helsinki ja Toinen Helsinki. Edfeltin mukaan nämä olivat tahoja joiden katsottiin olevan hengenheimolaisia toimiston tavoitteelle uudistaa kotimaista digialaa tuloksellisempaan suuntaan.

Pitivät huhut paikkansa tai eivät, niin Gyllenen vaikeudet ovat harmillisia, koska toimisto on pyrkinyt uudistamaan alan toimintakulttuuria ja tarjoamaan asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja.

Vierityspalkki seuraa tilannetta, ja vastaanottaa mielellään tarkennuksia tai lisätietoja aiheeseen.

Nimenmuutosta perustellaan mm. hypermedia-termin liialla teknologiapainotteisuudella. Termihän on syntynyt aikanaan 80-luvulla ja sittemmin jäänyt lähinnä tutkijoiden käyttöön.

Asiaan lienee tosin vaikuttanut myös, että Tampereella on toinenkin hypermedialaboratorio, ja tämä on varmasti aiheuttanut sekaannusta. Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorio on nimittäin hyvin samantyyppisiä asioita tutkiva yksikkö.

Jarmo Viteli perustelee tiedotteessa uuden termin valintaa:

“– Interaktiivinen media taas kuvastaa paremmin sitä, mitä meillä opetetaan ja tutkitaan: ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kokemuksia mediaympäristössä.”

Nyt Tampereella alkaa yliopiston puolella ollakin varsin vakuuttava, yhtenäinen kokonaisuus digitaalisen median ja tiedonhaun tutkimusta ja koulutusta. Viteli kommentoi syntyvää uutta laitoskokonaisuutta:

“– Informaatiotutkimuksen kanssa totesimme, että meillä on vahva yhteinen nimittäjä: internet ja digitaalinen media. Informaatiotutkimus tarkastelee niitä tiedonhaun ja tiedonhankinnan näkökulmasta ja interaktiivinen media taas esimerkiksi digitaalisen pelaamisen, käyttäjäkokemusten, sosiaalisen median ja e-osaamisen vinkkeleistä. Tämä
on mielenkiintoinen kombinaatio, josta on hyvä katsoa tulevaisuuteen.”

Lisätietoa:

• Tampereen yliopiston tiedote: Hypermedia muuttui interaktiiviseksi mediaksi (23.7.2010)
• Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos