WordPress-toteuttajat Suomessa 2014

WordPress Suomessa

Vierityspalkki järjesti lokakuussa 2013 Suomen WordPress-tekijöiden haun. Tarkoituksena oli koota yhteen kattava tieto tekijöistä, näiden palveluista, osaamisesta, erikoistumisesta sekä WordPressin merkityksestä liiketoiminnalle kokonaisuutena. Aiemmin katsauksesta on julkaistu yhteenvetoartikkeli, jossa Suomen WordPress-kentästä on laadittu yhteenvetotilastoja selvityksen perusteella.

Tieto on koottu hyödyksi asiakkaille, jotta näiden olisi helpompaa jatkossa löytää sopivin kumppani WordPress-projekteihin.

Tekijöitä ilmoittautui määräaikaan mennessä 52 kpl. Katsaukseen mukaan pääsi näistä tekijöistä 41 kpl. Nämä mukaan päässeet sijoitettiin kolmeen eri kategoriaan: 1) erikoistuneisiin (3 kpl), 2) turvallisiin ja osaaviin (9 kpl) sekä 3) pieniin ja notkeisiin haastajiin (29 kpl).

wordpress-suomessa-katsaus-2014-firmat

Katsauksesta karsittiin pois lähinnä pienempiä toimijoita sekä yrityksiä, joiden pääliiketoiminta oli selkeästi jotain muuta kuin verkkosivustojen tekemistä.

Erikoistuneiden kategoriaan listattiin toimistot, joilla WordPress-tekemisen katsottiin olevan selkeästi merkittävää liiketoimintaa eikä yrityksillä ole muita, merkittäviä toimialueita. Lisäksi erikoistuneiden listalle pääsyyn vaikutti osallistuminen WordPress-yhteisön toimintaan ja aktiivisuus alalla WordPressin puolestapuhujana.

Turvalliseksi ja osaavaksi toimijaksi listattiin toimistot, jotka ovat selkeästi osoittaneet osaamisensa ja kokemuksensa WordPress-kentällä, mutta joita ei voi kuitenkaan kutsua WordPressiin erikoistuneiksi toimijoiksi.

Haastajiksi sijoitettiin pääosin vasta hiljattain WordPressiin siirtyneitä digitoimistoja sekä yhden miehen/naisen firmoja.

Katsauksen kategoriajako kannattaa kuitenkin ottaa viitteellisenä. Kaikista kategorioista löytyy erittäin hyvää osaamista ja toimistojen palvelupaletit vaihtelevat. Siksi kannattaa käydä koko lista läpi ennenkuin päättää omat suosikkinsa.

Katsauksessa on mukana pieniä toimistoja (liikevaihto vain muutamia satoja tuhansia euroja, töissä 1-3 henkeä), keskikokoisia toimijoita (noin miljoonan liikevaihto, töissä kymmenkunta henkeä) sekä isompia toimijoita (liikevaihto kaksi miljoona tai enemmän, töissä useita kymmeniä henkilöitä).

KATEGORIA 1: Erikoistuneet tekijät

Erikoistuneet tekijät ovat tässä kategorisoinnissa turvallisia, osaavia ja erikoistuneita. Näiltä toimistoilta sopii asiakkaana odottaa hieman perus-digitoimistoa enemmän ymmärrystä ja osaamista WordPressistä. Erikoistuneiden kategoriaan ei ole päässyt koon tai minkään yksittäisen meriitin perusteella. Erikoistuminen on asenne, uskallus sitoutua johonkin, ja ylpeyttä esitellä osaamistaan.

H1 (Helsinki / Tampere)

H1 on yksi voimakkaimmin WordPressiin erikoistuneista toimijoista Suomessa tällä hetkellä. Yrityksen palveluksessa olevista henkilöistä useampi on tunnettu henkilö WordPress-yhteisössä ja henkilöt ovat aktiivisia bloggaajia WordPressiin liittyvistä aiheista. Daniel Koskinen mm. vastaa WordPressin suomen kielen käännöstyöstä. Kokoluokaltaan H1 on vielä melko pieni digitoimisto verrattuna moniin kilpailijoihin, mutta silti he ovat WordPress-kentällä jo varsin kokenut ja osaamisensa todistanut talo.

Frantic (Helsinki)

Frantic on yksi Suomen perinteikkäimmistä ja tunnetuimmista digitoimistoista, joka on suunnitellut ja toteuttanut sivustoja jo 90-luvulta saakka. Franticin toteuttamille sivustoille on aina ollut leimallista visuaalinen näyttävyys, mutta kuitenkin käytettävyyden ehdoilla. Tässä katsauksessa Frantic onkin ainoita toimijoita, jotka ovat myös profiloituneet vahvasti suunnitteluosaamisensa kautta. Viime vuosina Frantic on ryhtynyt liputtamaan WordPressin puolesta julkaisujärjestelmävalintanaan. Frantic tosin käyttää laajoissa toteutuksissa usein myös Catalyst-frameworkkia, mutta silti Suomen markkinoilla Frantic lienee kiistatta yksi WordPressin näkyvimpiä tukijoita. Kokoluokaltaan Frantic asettuu tämän katsauksen isoimpiin toimijoihin yli kolmen miljoonan euron liikevaihdollaan.

Aucor (Turku)

Aucor on melko pieni, mutta verkkopresenssiltään hyvin aktiivinen digitoimisto Turusta. WordPressin puolesta Aucor on puhunut jo pitkään ja myös toteuttanut varsin paljon laadukkaita verkkopalveluita WordPressin avulla. Aucorista löytyy myös WordPressin yhteisöön aktiivisesti osallistuvia henkilöitä, ja muutenkin Aucorin intohimo laadukkaiden sivustojen toteutukseen erottelee firmaa edukseen monista muista toimijoista.

KATEGORIA 2: Turvalliset ja osaavat tekijät

Turvalliset ja osaavat tekijät ovat yrityksiä jotka ovat tehneet WordPressillä paljon sivustoja, mutta joille WordPress-tekeminen ei syystä tai toisesta ole ydinliiketoimintaa – tai vielä kovin merkittävää pääliiketoimintaa. Moni tämän kategorian firmoista tekee hyvää liiketoimintaa ja julkaisee säännöllisesti näyttäviä verkkopalveluita, mutta ei syystä tai toisesta aivan yllä WordPress-tekemisen asenteessaan erikoistuneiden toimistojen tasolle. Silti tästä listasta löytyy monelle shorttilistalle laadukkaita kandidaatteja.

Adian (aiemmin nimellä Arkimedia, Jyväskylä)

Mikko Virenius on yksi ehdottomia WordPress-pioneereja Suomessa. Hän vastasi aiemmin käännöstyöstä ja julkaisi WordPressiä käsitteleviä artikkeleita. Hänen yrityksensä toimii nykyisin Adian-nimellä Jyväskylästä käsin. Adian on käytännössä yhden miehen organisaatio, mutta on sijoitettuna tässä katsauksessa turvallisiin ja osaaviin toimijoihin, koska Mikko on toiminut WordPressin parissa poikkeuksellisen pitkään.

Exove (Helsinki / Oulu)

Exove on pääasiallisesti Drupal-toteutuksia tekevä raskaamman sarjan digitoimisto Helsingistä. Exovella on kuitenkin aina ollut valikoimissaan useita eri julkaisujärjestelmiä ja tämän myötä heillä on myös WordPressistä vahvaa kokemusta. Exove on viime aikoina profiloitunut WordPressin parissa mm. järjestämällä WordPress Cafe -tilaisuuksia.

Solid Angle (Helsinki)

Solid Angle on varsin tuore, melko pieni digitoimisto Helsingistä, joka on kuitenkin kunnostautunut toteuttamalla varsin laajoja ja näyttäviä WordPress-sivustoja.

Zeeland (Helsinki)

Massiivinen markkinointiviestintäkonserni Zeeland tarjoaa kaiken muun ohella myös WordPress-toteutuksia, ja on itse asiassa tehnyt niitä jo melkoisen määrän. Zeelandin digiyksikkö toteuttaa myös Drupalilla, mutta WordPressiinkin löytyy huomattava määrä osaajia. Täten etenkin jos samalla kertaa haluaisi ostaa myös markkinointiviestinnän suunnittelua, tai muita markkinoinnin toteutuspalveluita, niin Zeeland voi olla hyvin vahva kandidaatti.

Mainostoimisto Redland (Helsinki)

Redland kuuluu myös mainostoimistoihin, jotka ovat tehneet WordPressin avulla komeita ja isoja sivustoja. Täten jos mainostoimistomeininki maistuu, niin Redland kuuluu ehdottomiin kärkikandidaatteihin WordPress-kentällä.

ActiveArk (Helsinki)

ActiveArk on maan isoimpia digitoimistoja, jolta myös löytyy toteutusosaamista verkkopalveluille. WordPress ei ole ActiveArkin tyypillisin työväline, mutta siitäkin kokemusta löytyy. Jos siis ison digitoimiston palvelupaletti vetää puoleensa, niin ActiveArk on hyvä kandidaatti myös WordPress-toteutuksille.

Barabra (Helsinki)

Barabra tunnetaan erityisesti mainostoimistojen alihankkijana, mutta myös suorat asiakassuhteet kelpaavat. Barabra erottuu digitoimistojen kentältä erikoistumisellaan toteutuksiin. Useimmat toimistot kun yleensä painottavat suunnitteluosaamistaan ja kohtelevat toteutustaitoja hieman ”välttämättömänä pahana”. Barabra sanoo reilusti, että toteutukset ovat tärkeä osa heidän toimintaansa, ja WordPress on nykyisin heidän eniten käyttämänsä julkaisujärjestelmä.

Into-Digital (Helsinki / Jyväskylä)

Into-Digital kuuluu Barabran ja EASTin ohella toimistoihin, jotka palvelevat ensisijaisesti mainos- ja markkinointiviestintätoimistoja. Omien sanojensa mukaan Into-Digital tekee WordPressillä 9/10 verkkosivustoprojektistaan, joten kokemusta on kertynyt jo melkoisesti. Tyypilliset projektit näillä alihankkijatoimistoilla ovat yleensä melko pieniä, mutta toisaalta projektien määrä lienee varsin huikea, koska useimmat kuuluvat digitoimistokentällä kuitenkin keskikokoisiin toimijoihin yli miljoonan euron liikevaihdoillaan. Into-Digitalin viimeisin tilikausi lähentelee jo kahden miljoonan rajapyykkiä.

Mainostoimisto Värikäs (Tampere)

Mainostoimisto Värikäs kuuluu tämän maan kustannustehokkaisiin verkkosivustotehtaisiin, joita on aiemminkin esitelty Vierityspalkissa. Pääasiallisesti Värikäs tekee sivustoja omalla julkaisujärjestelmällään, mutta asiakkaan pyytäessä sivustot syntyvät myös WordPressillä. Värikäs palvelee pk-yrityksiä myös muissa mainonnan ja markkinoinnin tarpeissa tarvittaessa.

KATEGORIA 3: Pienet ja notkeat haastajat

Pieniä ja notkeita haastajia kannattaa harkita etenkin pienempiin projekteihin, mutta joskus myös isompiin kokonaisuuksiin jos aikataulu ei ole kovin kireä. Pienien toimijoiden etuja ovat yleensä kustannustehokkuus, joustavampi palvelu ja mahdollisuus hoitaa kaikki asiat samojen henkilöiden kanssa. Parhaimmillaan pienet toimijat tarjoavat todella loistavaa hinta-laatusuhdetta ja huolehtivat silti palvelusta pitkäjänteisesti ja rakkaudella. Kääntöpuolena on riski siitä, että tekijä kyllästyy hommiinsa, siirtyy päivätöihin tai vaihtaa bisnestä. Yleisesti ottaen pienet toimijat sopivat parhaiten asiakkaille, jotka ottavat itse paljon vastuuta sivustostaan eivätkä odota kumppanilta niin paljon jatkuvaa huolenpitoa.

Sofokus (Turku)

Sofokus on useilla eri teknologioilla verkkopalveluita toteuttava keskikokoinen yritys Turusta, joka pääsee haastajalistan kärkeen lähinnä aktiivisen WordPressiin keskittyneen bloggauksensa ansiosta. Sofokuksen teknologiapaletti on varsin laaja, joten heille WordPress on vain yksi työkalu muiden joukossa, mutta Sofokuksessa on selkeästi huomattu, että WordPress ei enää ole vain yksi julkaisujärjestelmä muiden joukossa, vaan etenkin selkeiden perussivustojen kategoriassa omaa sarjaansa. Sofokuksen WordPressiin erikoistunut blogi on WP-opas.

Wysiwyg (Tampere / Porvoo)

Wysiwyg on melko pieni toimija Tampereelta, joka on tehnyt WordPressillä jo huomattavan aikaa suurimman osan sivustoprojekteistaan. Hiljattain Wysiwyg myös osti toisen WordPress-toimijan Kvaliitin, joka toimii Porvoossa. Wysiwyg edustaa varsin tyypillistä alan pientä toimijaa, joka toteuttaa WordPressillä pääasiallisesti muutaman tuhannen euron sivustoprojekteja joko suoraan asiakasorganisaatioille tai mainostoimistojen alihankkijana.

Digitoimisto Dude (Jyväskylä)

Dude on pieni ja tuore digitoimisto Jyväskylästä. Kahden miehen firma ei ole vielä ehtinyt toimia pitkään, mutta on kerännyt jo runsaan määrän referenssejä WordPress-toteutuksista. Tällaisia hyvällä asenteella olevia boutique-henkisiä, pieniä digitoimistoja soisi tässä maassa olevan enemmänkin.

G-Works (Helsinki)

G-Works on pieni digitoimisto, jolla on WordPress-projekteja kertynyt jo kunnioitettava määrä. Tehdyt sivustot eivät myöskään ole aivan yksinkertaisimpia ja suppeimpia, joten G-Works vaikuttaa hyvältä haastajalta moneen projektiin. Pääosin G-Works tuntuu työskentelevän mainostoimistojen teknisenä toteutuskumppanina, mutta tuntuu toisaalta olevan aivan tyytyväinen tähän rooliinsa. G-Works on myös rakentanut omia piensovelluksiaan WordPress-projektiensa tueksi, joten teknistä osaamista WordPressistä vaikuttaisi löytyvän. Toisaalta tällaisten toimistokohtaisten erikoisratkaisujen kanssa kannattaa asiakkaan aina olla tarkkana, ettei päädy toimittajalukkoon riitatilanteessa.

Flo Apps (Helsinki)

Flo Apps on pienehkö verkkosivustoprojekteihin ja datavisualisointeihin erikoistunut digitoimisto Helsingistä. Flo Apps on Vierityspalkissakin ollut esillä SilverStripe-toteutuksiensa kautta, mutta Flo Apps toteuttaa myös WordPressillä pienempiä verkkosivustoja. Historiansa ja referenssien osalta Flo Apps voisi olla turvallistenkin tekijöiden kategoriassa, mutta WordPress-tekeminen on heillä vasta alkuvaiheissa, joten sijoitus haastajien joukkoon on osuvampi.

Evermade (Espoo)

Evermade on pienehkö digitoimisto Espoosta, joka toteuttaa asiakkailleen sivustoja WordPressillä ja ExpressionEnginellä.

Mainostoimisto MEOM (Jyväskylä)

Mainostoimisto MEOM Jyväskylästä on hyvä esimerkki digiin keskittyneestä mainostoimistosta, joka on ottanut WordPressin tärkeäksi osaksi palvelutarjontaansa. Toimistolla on hyviä referenssejä, mutta varsin lyhyen toimintahistoriansa johdosta sijoittuu tässä katsauksessa vielä haastajien joukkoon.

Viidakkorumpu (Turku)

Viidakkorumpu on pieni toimisto Turusta, joka on kuitenkin tehnyt verkkoa jo pitkän rupeaman. Oma julkaisujärjestelmä on vaihtunut jo jokin aikaa sitten WordPressiin, joten kokemusta on ehtinyt kertymään. Viidakkorummun profiili on aavistuksen enemmän mainostoimiston puolella verrattuna esimerkiksi toisiin turkulaisiin, Aucoriin ja Sofokukseen, mutta verkkosivustoja tämäkin firma pääasiallisesti puskee.

EAST (Helsinki)

EAST on tässä katsauksessa sukulaissielu Into-Digitalille ja Barabralle, koska tarjoaa palveluitaan vain mainostoimistoille ja muille suunnittelufirmoille. WordPress-kokemusta on kuitenkin kertynyt ja toteutusvoimaa löytyy tarvittaessa myös Suomen ulkopuolelta, joten hyvää alihankkijatahoa etsivälle EAST on varmasti hyödyllinen tuttavuus.

redandblue (Helsinki)

Readandblue on pieni digitoimisto, jonka tyyppisiä boutique-henkisiä pieniä toimistoja aina tarvitaan, mutta joita ei web-puolella viime vuosina ole ollut enää kovin paljoa. Redandbluekin on tosin kovin tuore toimisto, joten vielä ei heillekään referenssejä WordPress-toteutuksista ole kertynyt kovin paljon.

Syrjä Interactive (Tampere)

Syrjä Interactive on yhden miehen verkkosivustotehdas Tampereelta. WordPressilläkin tehtyjä sivustoja on kertynyt jo pitkä lista.

Jemiina Hautamäki (Tampere)

Jemiina Hautamäki on web-suunnittelija kahden hengen toimistossa ja toteuttaa WordPressillä verkkosivustoja, niin suoraan asiakkaille kuin alihankintana toisille toimistoille.

Geniem (Tampere)

Geniem on pääasiallisesti mobiilikehitykseen keskittynyt pieni toimisto Tampereelta, mutta myös WordPress-verkkosivustoja Geniem on toteuttanut jo varsin runsaasti. Jos oman sivuston rinnalle on suunnitteilla myös mobiilisovelluksia, niin Geniem lienee hyvä tutustumiskohde.

Tumedia (Masku)

Tumedia on yhden miehen operaatio Maskusta. Sivustoja on syntynyt runsaasti WordPressillä ja Drupalilla. Tumedia profiloi itsensä reilusti ja avoimesti digitoimistojen ja mainostoimistojen alihankkijaksi ja ilmoittaa sivustolla jopa tuntihintansa. Esimerkillistä toimintaa.

Sometek (Helsinki)

Sometekin Ilkka Olander kuuluu yksittäisiin WordPress-osaajiin, jotka toteuttavat sivustoja, kouluttavat ja bloggaavat aktiivisesti aiheesta. Sometek on hyödyntänyt WordPressiä etenkin oppilaitosten kanssa erilaisissa projekteissa ja palveluissa. Ilkan blogiin kannattaa tutustua etenkin verkkopedagogiikasta ja WordPressistä kiinnostuneiden.

Digitoimisto Contrast (Helsinki)

Digitoimisto Contrast on pieni toimisto Helsingistä, joka tekee pelkästään WordPress-sivustoja asiakkailleen.

Nettiapina (Vantaa)

Nettiapinan Heikki Hyppänen kuuluu myös WordPress-freelancer-tyyppisiin tekijöihin. Referenssejä on kuitenkin jo kertynyt isommistakin toteutuksista, joten hyvää soolototeuttajaa hakevan kannattaa kysellä tarjousta myös täältä suunnalta.

7am (Helsinki / Vaasa)

7am on pieni digitoimisto, jonka referenssit koostuvat lähes pelkästään musiikkialan sivustoista. Kapeasta alueesta ja häpeällisestä omasta sivustostaan huolimatta referenssilista on vakuuttava. Osaavaa WordPress-toteutusta siis saatavilla tästä osoitteesta, ja etenkin jos haaveissa on saada musabändille WordPress-sivusto.

Doweb (Tampere)

Doweb on takonut vuosien varrella paljon sivustoja omalla Doweb-julkaisujärjestelmällään. Vuonna 2013 Doweb vaihtoi WordPressiin ja on siitä lähtien toteuttanut mm. erilaisten pk-yritysten sivustoja WordPressillä. Doweb kuuluu pieniin digitoimistoihin Tampereelta.

Eccola (Porvoo)

Eccola on pieni toimija Porvoosta, joka on erikoistunut toteuttamaan WordPressillä verkkosivustoja. Eccola on myös hyvä esimerkki pk-yrityksille palveluita tarjoavasta pienestä toimijasta, joka pystyy WordPressin avulla tarjoamaan laadukkaan kokonaispaketin asiakkailleen, ja kustannustehokkaaseen hintaan.

Mainostoimisto Mainio (Tampere)

Mainostoimisto Mainion kaltaisia toimijoita löytyisi varmaan tästä maasta runsaasti jos lähtisi etsimään. Mainostoimistoille WordPress on hyvä väline tehdä asiakkailleen sivustoja ja ainakin Mainio on älynnyt nämä mahdollisuudet. Mainio kuuluu selvästi astetta teknisesti keskivertoa pätevämpiin mainostoimistoihin tässä maassa, joten etenkin Tampereella olevien asiakkaiden kannattanee tutustua tapaukseen.

Efilon (Joensuu)

Efilon on pieni digitoimisto Joensuusta, joka on tehnyt mm. musiikkialan sivustoja WordPressillä. Verkkosivustojen lisäksi Efilon tekee mobiili- ja tablet-sovelluksia.

Planetoidi.com (Helsinki)

Planetoidi.com kuuluu myös pieniin toimistoihin, jotka haastavat vakiintuneempia toimijoita. Etenkin erittäin kustannustehokasta tekemistä hakevien asiakkaiden kannattaa yleensä jutella pienempien toimijoiden kanssa. Laatutyötä voi saada joskus erittäin kustannustehokkaasti, ja Planetoidiltakin löytyy varsin hyviä referenssejä jo listaltaan.

W3 Group (Helsinki / Tampere / Kerava / Pori)

W3 Group on laaja-alainen ohjelmistotalo, joka tekee myös verkkosivustoja monilla eri tekniikoilla. Pienimpiä sivustoja ovat hekin ryhtyneet nyt tekemään WordPressillä vaikka laajaa referenssivalikoimaa ei heillä vielä olekaan.

Cloud9 (Helsinki)

Cloud9 kuuluu yhden miehen WordPress-toteuttajiin, jonka referensseistä löytyy mm. ravintoloiden sivustoja.

Mekanismi (Helsinki)

Mekanismi on pieni digitoimisto, jolla ei ole vielä isoa määrää referenssejä, mutta ainakin erilaisia omia markkinointisivustoja on verkkoon generoitu melkoinen määrä. Kustannustehokasta saittiprojektia kaipaavan kannattaa vilkaista Mekanismin tarjonta.

Foxnet (Helsinki)

Foxnetin Sami Keijonen on hyvä esimerkki WordPress-osaajasta, joka on tehnyt aktiivisesti töitä järjestelmän parissa jo pidempään, mutta ei toteuta sivustoja kuin sivutoimenaan. Vastaavia tekijöitä lienee tässä maassa käytännössä satoja, ellei enemmänkin. Jos hakusessa on kustannustehokas tekijä esimerkiksi jonkun yhdistyksen tai vastaavan sivuston toteuttajaksi, niin tämäntyyppisiin tekijöihin kannattaa olla yhteydessä.

WebAula (Vaasa)

WebAula on pieni digitoimisto Vaasasta, jonka perustajat ovat vielä osittain opiskelujen maailmassa, mutta ovat jo toteuttaneet hyvän määrän WordPress-saitteja. Tällaisia opintojen ohessa pyöriviä WordPress-toimistoja lienee tässä maassa reilusti. Jos äärimmäinen kustannustehokkuus on tähtäimessä, niin nämä voivat olla hyvin kiinnostavia tutustumisen kohteita.

Webteca (Numminen)

Webteca on yhden naisen digitoimisto, joka on siirtynyt Joomlasta WordPressiin viime aikoina. Yksittäisten freelancereiden aiempi suosikki Joomla on selvästi kadonnut historiaan lähes kokonaan, ja nykyisin useimmat freelancerit vannovat WordPressin nimeen.

Huom! Katsaukseen ilmoittautui enemmän toimijoita kuin mitä tähän listaukseen otettiin mukaan. Esimerkiksi freelancereiden kohdalla merkittäviä kriteereitä olivat, että onko liiketoiminnalla jonkinlaista esittelysivustoa verkossa, ja onko toiminnan tavoitteena päätoimisuus. Täten monet, erittäin osaavankin oloiset freelancerit karsiutuivat katsauksesta valitettavasti (esimerkkinä vaikkapa Joonas Ylitalo tai Natja K.). Etenkin freelancereita ja muita pieniä toimistoja kannustetaankin ilmoittautumaan jutun kommenteissa – siellä ei ole yhtä tiukka kriteeristö käytössä!

Yhteenveto ja kommentit:

Suomen WordPress-toteuttajien tarjonta on kasvanut nopeasti viime vuosina. WordPressin käyttäjiksi on hypännyt etenkin pieniä digitoimistoja ja omilla julkaisujärjestelmillä saitteja vääntäneitä firmoja. Mainostoimistoistakin moni on tullut ”ulos kaapista” ja avoimesti ryhtynyt kertomaan tekevänsä verkkosivustoprojektit WordPressillä.

Isompiakin sivustoja on ryhdytty tekemään WordPressillä, mutta projektien kokoluokka pysynee jatkossakin suurimmalti osin 2000-8000 euron välillä. Kovin montaa isompaa WordPress-toteuttajaa ei tässä maassa edes ole, joten isompien brändien näkökulmasta WordPress on valitettavasti edelleen pääosin pienten firmojen leikkikenttää. Tämä asetelma ei myöskään ole muuttumassa kovin nopeasti, koska WordPress ei järjestelmänä edes tavoittele isompia projekteja, vaan nimenomaan haluaa keskittyä maailmanvalloitukseen pienten sivustojen saralla.

Pienten sivustojen tarvitsijoille WordPress on kuitenkin melkoinen karkkikauppa. Pelkästään tässä katsauksessa läpikäyty toteuttajakumppanikenttä tarjoaa vaativallekin ostajalle valinnanvaraa aivan laidasta laitaan. Harvoin on tällä alalla ostajalla näin paljon hyviä toimistoja mistä valita. Nauttikaa shoppailusta!

Uutuus: Web-alan koulutukset -palsta

Vierityspalkissa on nyt uutena osiona ”Koulutukset”-palsta. Palsta koostaa yhteen paikkaan web-alan ammattilaisille tarjottavia koulutuksia. Palsta toimii samalla periaatteella kuin Avoimet työpaikat -palstakin. Ilmoittaminen on täysin ilmaista ja onnistuu kätevästi lomakkeen avulla. Koulutuksen tietoja pääsee muokkaamaan myöhemmin samalta koneelta, jolta ilmoituksen on alunperin jättänyt.

Uusia koulutuksia voi myös seurata Twitter-tilin @WebKoulutus -kautta. Ota palsta seurantaan, niin pysyt mukana kotimaisessa koulutustarjonnassa.

web-koulutus-twitterissa-2014-03-23

>> Web-alan koulutukset Twitterissä

Palstalla julkaistaan koulutuksia joiden aihepiiri on verkkoviestintä, verkkomarkkinointi tai web-kehityksen osa-alueet. Esimerkiksi puhtaasti ohjelmointitekniikoihin keskittyneitä koulutuksia ei palstalla julkaista. Täten eniten hyötyä uudesta palstasta saanevat viestinnällisistä asioista kiinnostuneet henkilöt. Esimerkiksi sosiaalista mediaa käsitteleviä koulutuksia onkin palstalla jo nyt runsaasti.

Palstan yhtenä tarkoituksena on myös helpottaa alan toimistojen itsenäisen koulutustarjonnan toteutusta. Esimerkiksi monet sosiaalisen median konsulttitalot tarjoavat koulutuksia, mutta näiden löydettävyys asiakkaiden näkökulmasta voi olla haasteellista. Nyt Vierityspalkin uusi palsta pyrkii helpottamaan yksittäisten koulutusten markkinointia.

>> Ilmoita uusi koulutus palstalle

Näin ostat konseptisuunnittelua – vinkkejä digitoimiston valintaan

Kun tiedetään, että suunnittelun laatu vaikuttaa suoraan saavutettaviin tuloksiin, on hämmästyttävää, miten vähän huomiota yrityksissä kiinnitetään hyvien suunnittelijoiden valitsemiseen ja palvelumuotoiluprojektien ostamiseen.

Konseptisuunnitteluprojektin ostaminen ei ole helppoa. Toimistojen lähestymistavat eroavat toisistaan laidasta laitaan ja niiden kokemustaustat ovat varsin erilaiset. Siksi on vaikea arvioida, sopiiko jokin tietty toimisto juuri sinun projektiisi vai ei. Valintaprosessia voi silti monin tavoin sujuvoittaa ja varmistaa valinnan onnistuminen.

Tässä artikkelissa annan 13 vinkkiä, miten kehityt paremmaksi ostajaksi. Noudata neuvoja ja takaan, että seuraava konseptisuunnitteluprojektisi tuottaa parempia tuloksia – ja todennäköisesti nykyistä vähemmin kustannuksin.

Online construction

Vinkit 1–6: Näin valmistaudut konseptisuunnitteluprojektiin

1) Tee käyttäjätutkimus. Se ei ole ylettömän vaikeaa, etkä tarvitse siihen digitoimistoa. Jos haluat apua sidosryhmien, asiakkaiden ja käyttäjien haastatteluihin, palkkaa käyttäjätutkimuksiin erikoistunut toimisto (esim. Adage, Cresense, User Intelligence Finland). Tutkimus vaatii yleensä muutaman kuukauden, joten aloita ajoissa. Varmista, että prosessi dokumentoidaan kunnolla, jotta voit tarjota koko paketin (kysymykset, keskustelunaiheet, vastaukset) myöhemmin konseptisuunnittelijalle. Ihanteellista on, jos pystyt vielä tekemään tiivistelmän tutkimuksen tuloksista ja esittelemään sen tärkeimmät löydökset oman firmasi johdolle.

2) Aseta projektille liiketoiminnalliset tavoitteet. Haastattele johtoryhmääsi ja avainsidosryhmiä. Muodosta palautteen pohjalta visio projektista. Mutta älä odota, että liiketoimintatavoitteet syntyvät konseptisuunnitteluprojektin aikana. Sinun tulee itse olla koko ajan selvillä liiketoimintatavoitteista käyttäjätutkimuksen ja johdon haastattelujen pohjalta. Jos kaipaat apua tavoiteasetantaan, käytä konsulttia tai kysele ammattilaisverkostostasi toisten kokemuksia.

3) Kirjoita sivustosi kolmesta tärkeimmästä käyttäjäryhmästä käyttäjäprofiilit. Sinunhan pitäisi tuntea niin bisneksesi kuin asiakkaasi. Voit toki pyytää konseptisuunnittelutoimistoa parantelemaan profiileja, mutta sinulla itselläsi pitäisi olla jo kaikki data kerättynä ja ainakin summittainen kuva profiileista, ennen kuin konseptisuunnittelu aloitetaan.

4) Laadi ja hyväksytä projektin budjetti. Jos tunnet liiketoimintasi, nykytilanteesi ja tavoitteesi, sinun pitäisi pystyä suurin piirtein arvioimaan, tarvitseeko sivusto pelkän päivityksen vai onko se rakennettava uudestaan alusta alkaen. Valitsemiesi konseptisuunnittelijoiden pitäisi aina saada etukäteen tietää, paljonko olet valmis investoimaan. Kukaan ei halua suunnitella design-elementtejä, jotka lopuksi hylätään rahan puutteessa. Suunnitteluprosessi on aivan erilainen riippuen siitä, onko toteutukseen käytettävissä 50 000 vai 200 000 euroa.

5) Valitse omasta organisaatiostasi projektiryhmä ja asiantuntijaryhmä. Hyvä projektiryhmä on 3-6 henkilöä. Ryhmässä on tärkeätä olla innostuneita ja liiketoimintaa tuntevia henkilöitä. Tärkeintä on, että ryhmästä löytyy liiketoiminnan ymmärrystä käytännönläheiseltä tasolta sekä tietoa tulevaisuuden uudistustarpeista. Yleensä asiakasrajapinnassa vuosia olleet henkilöt ovat parhaita valintoja. Joskus tiivistä ja tehokasta projektiryhmää on vaikea saada kasaan, ja tällöin laajempi asiantuntijaryhmä auttaa. Asiantuntijaryhmä on tyypillisesti 10-15 hengen ryhmä jolta projektiryhmän jäsenet voivat pyytää kommentteja ja lisätietoja sekä kutsua tapaamisiin tarpeen mukaan. Asiantuntijaryhmästä kannattaa yleensä tehdä myös kaikkia liiketoimintayksiköitä edustava, jolloin se toimii myös viestintälinkkinä eri puolille organisaatiota siitä mitä suunnitteluprosessissa tapahtuu.

6) Päätä, mitä haluat projektin lopputulemaksi. Powerpoint-presentaation, ulkoasutiedostot (PSD) vai HTML-prototyypin? Mikä on tärkein dokumentti, joka projektin pitäisi tuottaa? Yleissääntö on, että mitä perusteellisemmin olet valmistautunut, sitä pidemmälle menevää loppudokumentaatiota voit edellyttää. Jos olet tehnyt huolellisen käyttäjätutkimuksen ja tiedät, mitä haluat, tähtää aina mahdollisimman pitkälle vietyyn prototyyppiin.

Jos päätät maksaa prototyypistä, niin viimeistele myös sisältösuunnitelma ajoissa. Prototyyppi ilman lopullista päänavigaatioehdotusta ja kourallista oikeita sisältöjä on rahan tuhlausta.

Budjetoi konseptisuunnitteluprojektiin vähintään noin 20 000 euroa (+ alv). Jos ostat myös käyttäjätutkimuksen, yksityiskohtaisen sisällön suunnittelun ja prototyypin, kasvata budjettiasi aina 50 000 euroon asti. Yleensä laajan ja monimuotoisen sivustonkaan suunnittelun hinnan ei pitäisi nousta yli 50 000 euron. Harva toimisto edes osaa sen suurempia suunnitteluprojekteja pitää näpeissään.

Jos projektisi on aidosti laaja ja monimutkainen, niin pilko tekeminen useampaan suunnitteluprojektiin. Jos raha ei ole niukka resurssi, voit harkita myös pienen design-tiimin kiinnittämistä osaksi projektiryhmää. Puhdas resurssiostaminen kuitenkin on suositeltavaa yleisesti ottaen vasta kun kokonaisprojektin budjetti lähestyy seitsemännumeroisia lukuja tai tavoiteltava kohdepalvelu on jotain hyvin uudenlaista.

Vinkit 7–11: Miten valita paras toimisto

7) Päätä, tarvitsetko digitaalisen markkinoinnin toimistoa vai käyttäjäkokemukseen erikoistunutta toimistoa. Vain harva toimisto kykenee molempiin. Suurillakin toimistoilla on vaikeuksia miehittää projektia asianmukaisesti, jos asiakkaan vaatimuksena on vahva kokemus molemmilta alueilta. Useimmat digitoimistot ovat parempia käyttäjäkokemuksen suunnittelussa kuin digimarkkinoinnin konsultoinnissa. Turvallisinta on ensi sijassa vaatia vahvaa näyttöä käyttäjäkokemuksen suunnittelussa.

8) Päätä, haluatko toimiston, joka on keskittynyt puhtaasti suunnitteluun vai toimiston, joka pystyy myös toteuttamaan sivuston. Suunnittelutoimistot ovat tavallisesti parempia fasilitoimaan työpajoja ja ajattelemaan oikeasti käyttäjän parasta. Mitä enemmän tarvitset hyvää designia, sitä todennäköisemmin finalistien lista kannattaa koota puhtaasti suunnittelutoimistoista. Jos projektisi on helpohko ja suhteellisen suoraviivainen, voi olla, että kannattaa valita toteutukseen kykenevä toimisto. Täyden palvelun toimistot ovat usein parempia suunnittelemaan sivustoja, joita on myöhemmin helppo ylläpitää ja kehittää edelleen. Erityisesti jos budjettisi on rajallinen, kannattaa ehkä suosia toimistoja, joilla on toteutuskykyä. Vaikket jatkaisikaan yhteistyötä saman kumppanin kanssa, konsepti on täyden palvelun toimiston suunnittelemana luultavasti halvempi toteuttaa.

9) Vaadi aina kiinteä projektihinta ja hyvä projektisuunnitelma. Kiinnitä erityistä huomiota toimistojen menetelmiin ja työpajasuunnitelmiin. Kiinteä tarjous pakottaa toimistot paneutumaan projektiin tosissaan sen sijasta, että ne esittäisivät vain oivallisen “design-lähestymistapansa” (jota ne eivät kuitenkaan missään tapauksessa pääse toteuttamaan, koska hinta ampaisisi taivaisiin). On myös hyvä kertoa toimistoille avoimesti, paljonko olet valmis sijoittamaan konseptisuunnitteluprojektiin, ainakin summittaisesti, kuten “30 000 ja 40 000 euron väliltä”.

10) Vaadi nähtäväksesi kaikkien projektiin osallistuvien suunnittelijoiden henkilökohtaiset CV:t ja yksityiskohtaiset tiedot heidän projektikokemuksestaan. Konseptisuunnitteluprojekteissa on henkilökohtainen projektikokemus huomattavasti tärkeämpi kuin toimiston kokemus. Jokainen tarjokas, jonka tiimiin kuuluu vähintään kaksi todella kokenutta ja taitavaa suunnittelijaa, pitäisi ottaa vakavasti. Voit myös pyytää lisätodistusta suunnittelijoiden taidoista ja paneutumisesta toimivien verkkokokemusten luomiseen. Parhailla konseptisuunnittelijoilla on blogi, Slideshare-tili tai muita keinoja osoittaa intohimonsa työhön.

Pelkkä aktiivinen verkkoläsnäolo ei kuitenkaan ole hyvän suunnittelijan mittari. Moni osaava ammattilainen pitää verkossa matalaa profiilia tai keskittyy verkkotekemisessään vapaa-ajan harrasteisiin. Tavalla tai toisella hyvältä konseptisuunnittelijalta kuitenkin löytyy kovia todisteita työn jäljestä ja tuloksista. Älä valitse suunnittelijaasi vain pitkän kokemuksen perusteella. Vaadi todisteita tuloksista.

11) Pyydä jokaisesta sinulle esitetystä referenssiprojektista yhteyshenkilön kontaktitiedot. Jos jokin referenssi tuntuu erityisen sopivalta omaan tarpeeseesi, ota yhteys kontaktihenkilöön ja kysy, miten projekti sujui ja millainen rooli suunnittelijoilla oli. Kysy erityisesti, mitä asiakas oli tehnyt pohjatyöksi, ennen kuin suunnittelijat aloittivat oman työnsä. Valitettavan usein parhaat referenssit ovat projekteja, joissa asiakas on hoitanut kaiken ajattelutyön ja suunnittelijat pelkästään muotoilivat asiakkaan vahvan vision kauniiksi designiksi (mikä toki on täysin hyväksyttävää, jos olet juuri sitä hakemassa).

Viimeisenä vaiheena huolehdi siitä, että tapaat ehdotetun tiimin henkilökohtaisesti, ennen kuin teet lopullisen päätöksesi. Tarjokkaista on luultavasti aika helppo valita kaksi finalistia, ja näiden välillä tehdä lopullinen päätös tapaamisten pohjalta. Haluathan tiimin, jonka kanssa tulet toimeen!

Vinkit 12-13: Miten varmistaa projektin eteneminen suunnitteluvaiheen jälkeen

12) Tarkista projektin lopussa mitä olet edellyttänyt lopputuloksina ja vaadi luvattujen dokumenttien toimittaminen. Moni toimisto lopettaa työt oma-aloitteisesti leiskoihin tai prototyypin raakileeseen ja jättää toiminnallisuuksien kuvaukset kirjoittamatta. Jos aiot tehdä projektin ketterästi ja mietit asiat loppuun vasta myöhemmin, niin tämä on tietysti ok, mutta jos haluat ennustettavan hintalapun toteutukselle, niin vaadi suunnittelutoimistoa kirjoittamaan tehdyt päätökset paperille – muodolla ei ole niin väliä, kunhan tehdyt päätökset toiminnallisuuksista kirjataan jonnekin ylös. Ketteräänkin toteutusprojektiin on helpompi lähteä kun on jokin pohja jota vasten muutoksia voi tehdä. Vaadi lopputulokset. Älä hyväksy löysästi suunniteltuja leiskoja lopputuloksena.

13) Ota suunnittelutoimisto mukaan toteutustiimin briiffauspalaveriin. Täydellisessä maailmassa samat tekijät tietysti toteuttavat myös palvelun, mutta reaalimaailmassa tämä onnistuu harvoin, etenkin isommissa projekteissa. Täten varmista, että suunnitteluvaiheen tietämys siirtyy eteenpäin. Hyvä briiffauspalaveri on tarpeellinen tiedonsiirtokäytäntö vaikka dokumentit olisivat kattavat. Joskus kannattaa myös hyödyntää suunnittelutoimiston käyttöliittymäosaamista toteutustiimin tukena, moni toteutustiimi kun ei ole parhaimmillaan käyttöliittymäasioissa.

Yhteenveto: Tee omat kotityösi huolella ennenkuin lähdet ostamaan konseptisuunnittelua. Mitä paremmin itse ymmärrät liiketoimintasi ja asiakkaasi, niin sitä enemmän saat irti hyvistä suunnittelijoista. Toimiston valinnassa pitää vaatia paljon, mutta kun saat parhaat kandidaatit finaaliin, niin ole myös realisti odotuksiesi suhteen. Suurin osa parhaistakin suunnittelijoista on briljantteja vain ”pinnan kuorrutuksessa” ja käyttökokemuksen suunnittelussa. Bisneskonseptin ja palvelun jatkuvan kehityksen suunnittelu onnistuu harvoilta. Panosta siis yhtä lailla oman projektiryhmäsi kokoamiseen ja omaan rooliisi päätöksentekijänä. Projektin loppuvaiheilla muista vaatia luvatut tulokset ja hyödynnä konseptikumppania myös seuraavissa vaiheissa tarvittaessa.

PS. Suomessa tyypillisiä konseptisuunnittelukumppanikandidaatteja ovat esimerkiksi Activeark JWTAdage, Avaus, CavaCreunaFranticIdeanN2NordkappPalmuValve.

Lisäksi monet pääasiallisesti verkkopalveluita toteuttavat yritykset voivat myös olla hyviä konseptisuunnittelukumppaneita, kuten esimerkiksi Ambientia, Exove, Innofactor, Sininen Meteoriitti, Solita. Ja toki myös elefanttien syövereistä voi löytyä päteviä suunnittelijayksilöitä, esim. Tiedolta tai Accenturen omistamasta Fjordista.

PSS. Tämän jutun ensimmäinen versio julkaistiin North Patrolin blogissa nimellä ”How to buy concept design – 10 tips for cost-effectiveness”. Jutun kommenteissa hyviä lisäyksiä tekivät Jarno Peltoniemi Solitasta ja Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta. Osa tämän toisen version lisäyksistä on suoraan heidän ehdottamiaan. Kiitos!

”Herätyspuheet on pidetty, nyt töihin”

Solitan Ossi Lindroos ja Vapa Median Ilona Hiila olivat Ylen aamu-tv:ssä tänään kertomassa Solitan organisoiman Think Tankin viimeisimmästä raportista. Haastattelu käsittelee mm. digitalisaation esteitä ja edistämistä Suomessa, ja vertailee Suomea ja Ruotsia mm. verkkokauppojen kehityksessä.

ossi-lindroos-ilona-hiila-aamutv-2014

>> Katso haastattelu YLE Areenassa

Vastaavia ”digi pitäisi ottaa vakavasti myös kulmahuoneissa” -puheenvuoroja ja toivomuksia rohkeampien investointien puolesta on nyt viime aikoina ollut monella suunnalla. Tämä Ylen aamu-tv:n haastis kuitenkin päättyy lopulta varsin osuvaan kommenttiin Solitan Ossi Lindroosilta:

”Herätyspuheet on nyt pidetty ja nyt pitäisi kääriä hihat ja lähteä töihin.”

Samaa mieltä. Enemmän itse tekemistä, ja vähemmän kaunopuheita ja raportteja asian tärkeydestä.

Avoimia työpaikkoja web-alalla avoinna ennätysmäärä

Vuosi 2014 on käynnistynyt web-alalla raivokkaalla työntekijöiden haulla. Vierityspalkin avointen työpaikkojen palstalla on tällä hetkellä auki upeat 54 paikkaa! Työpaikkoja löytyy laajasti eri tehtävistä, kuitenkin front end -osaamista on eniten haussa – Vierityspalkille tyypillisesti. Mutta myös esimerkiksi markkinoinnin osaajia, projektipäälliköitä ja copywritereita tarvitaan. Idean hakee seitsemän ilmoituksen voimin kokonaista tiimiä (Solutions Consultant, Junior Consultant, Project Manager, Front-End Developer, Sr. Visual Designer, Sr. Interaction Designer ja Content Designer).

Erikoispoimintana mainittakoon kaksi kesätyöilmoitusta: Qvik hakee UX-suunnittelijaa tai mobiilikehittäjää kesäksi Helsinkiin, Reaktor hakee kesäksi intohimoisia koodareita, käyttöliittymäsuunnittelijoita, konseptoijia sekä graafisia suunnittelijoita.

Mikäli paikat kiinnostavat, kannattaa kiirehtiä: lähes puolella viimeinen hakupäivä on tämän kuun lopussa!

Tammikuussa umpeutuvat hakuajat:

Helmikuussa umpeutuvat hakuajat:

Seuraavissa työpaikoissa ei ole viimeistä hakupäivää mainittu:

>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla

PS. Ilmoittajat: Vierityspalkki on siirtynyt ilmoitusten esitarkastukseen ennen julkaisua, johtuen jatkuvista palstan väärinkäyttöyrityksistä. Ilmoitukset julkaistaan yleensä palstalla pari päivää ilmoituksen lähetyksen jälkeen. Kiitos kärsivällisyydestänne.

Pintaa syvemmällä: Turkuamk.fi -verkkosivustouudistus

Turkuamk.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella uudistuksen projektipäällikkö Päivi Saalastolta miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Haastattelussa pureudutaan uudistuksen tavoitteisiin, sisällöntuotannon toteutukseen sekä projektin kustannuksiin ja kumppaneihin.

turku-amk-verkkosivusto-uudistus-2014-screenshotteja

1) Miksi sivustoa päätettiin lähteä uudistamaan?

Turun ammattikorkeakoulussa oli jo pitkään mietitty www-sivujen erottamista Turun kaupungin julkaisualustasta ja kun varmistui, että ammattikorkeakoulu anoo yhtiöitymistä, oli myös aika aloittaa nettisivu-uudistus.

Vanhoista sivuista näki jo ensi silmäyksellä, että ne oli julkistettu vuonna 2006 ja tiedon löytyminen senaikaisesta organisaatiolähtöisestä esitystavasta oli vaikeaa. Vuosien saatossa sivumäärä oli kasvanut huimasti ja jokainen yksikkö esitti vapaasti omia tietojaan sivuilla. Sisällöntuottajien määrä oli yli 200 ja säännöt olivat rapautuneet.

Vuoden 2011 lopussa haettiin sisäisesti projektipäällikkö sivu-uudistukseen. Projektipäällikkö aloitti vuoden 2012 alussa. Suunnitteluvaiheessa projektipäällikön lisäksi projektiryhmään kuuluivat verkkotoimittaja, projektiassistentti ja apuna oli tarvittaessa suunnittelijoita IT-palveluista. Pieni tehokas ryhmä, puolipäiväisesti työskentelevät projektipäällikkö, verkkotoimittaja ja projektiassistentti, teki töitä tiiviisti ja määrätietoisesti vaatimusmäärittelyn aikaansaamiseksi.

Kesästä 2012 projektipäällikön työsuhde laajennettiin kokopäiväiseksi.

2) Mikä muodostui uudistuksen konseptillisesti merkittävimmäksi asiaksi?

Julkaisujärjestelmän kolme päätavoitetta olivat:
1. Responsiivinen ulkoasu: mahdollistaa sivujen mukautuvuuden eri laitteille
2. Käyttäjälähtöisyys: käyttäjä löytää helposti hakemansa tiedon
3. Sisällöntuotanto: Tiedontuottaminen ja –hallinta on helppoa

Kohta 2 oli todella haasteellinen. Organisaatioperustainen esitystapa piti unohtaa ja lähteä käyttäjäryhmistä: potentiaaliset opiskelijat, yksittäistä koulutusta hakevat, yritysten edustajat, rahoittajat, muut asiakasryhmät. Tätä miettimään perustettiin neljä työryhmää, jotka pyrkivät asettumaan asiakkaan saappaisiin. Työryhmään haettiin halukkaita Turun ammattikorkeakoulun intranet-sivuilla. Halukkaita tuli niin, että jokaiseen työryhmään saatiin seitsemän edustajaa. Halukkaat olivat hakutoimistosta, opintotoimistosta, kirjastosta, tutkimus- ja kehitys –toiminnasta, täydennyskoulutuksesta, kansainvälisistä asioista, markkinoinnista ja viestinnästä sekä opiskelijakunnasta. Nykyisten opiskelijoiden edustusta ei ollut, koska he eivät olleet ensisijaisia uusien sivujen käyttäjiä. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden viestintä hoidetaan intranetin kautta.

Kukin ryhmä otti osakseen yhden asiakasryhmän tiedontarpeen ja esittämisen pohtimisen. Kukin ryhmä kokoontui kevään 2012 aikana neljä kertaa. Projektiryhmä valmisteli aina tapaamisissa käsiteltävät asiat ja jokaisen tapaamisen tavoitteena oli tehdä päätöksiä, miten tieto esitetään. Sivujen toimintaa simuloitiin Axure-ohjelmalla.

Satasivuista vaatimusmäärittelyä tehtiin puoli vuotta. Leiskojen suunnitteluun käytettiin Exovea, jotta saatiin suuntaa antava ehdotus ulkoasusta vaatimusmäärittelyyn. Tekemisen puolessa välissä konsultti (Perttu Tolvanen, North Patrol) katselmoi vaatimusmäärittelyn ja sen mukaan siihen tehtiin taas muutoksia ja parannuksia. Tuntui, ettei vaatimusmäärittely ollut koskaan valmis, vaan sen tekemiseen vain laitettiin piste, jotta saatiin aikataulun mukaan tarjouspyynnöt lähtemään.

3) Minkälaisia vaiheita uudistuksessa oli kokonaisuudessaan? Kauanko projektissa meni aloituksesta julkaisuun? 

Vuosi 2012 meni vaatimusmäärittelyn tekemisessä ja toimittajan valinnassa. Toimittajan valinta tehtiin lyhyen kaavan mukaan. Neuvottelukutsuun vastanneista neljä toimittajaa kutsuttiin pisteytyksen perusteella neuvotteluun, Neuvottelukierroksia oli vain yksi ja siihen osallistui kolme toimittajaa. Neuvottelujen jälkeen vielä korjattiin vaatimusmäärittelyä ja sen perusteella pyydettiin kolmelta neuvotteluun osallistuneelta toimittajalta tarjoukset.

turkuamk-vuosi-2012-verkkouudistuksen-vaiheet

Tarjoukset pisteytettiin ja toimittajaksi valittiin Anders Inno Oy (julkaisujärjestelmänä Django CMS). Valitusaika oli aikataulutettu sopivasti jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Valituksia ei tullut, joten tammikuussa 2013 aloitettiin toimitusprojekti.

turkuamk-vuosi-2013-verkkouudistuksen-vaiheet

Ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin potentiaalisille opiskelijoille tarkoitettu osuus. Osuuden käytettävyyttä testattiin noin sadalla nuorella ja saatiin niin positiivisia tuloksia, että samoilla linjoilla jatkettiin. Testauksen organisoi ICT-portti. ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteistyöhanke, joka auttaa Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.

ICT-portti valikoi lukion ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen (potentiaaliset opiskelijat) ja sopi testauksista siellä. Projekti kustansi kolme puhelinta, mutta muuten testauksessa opiskelijat käyttivät omia puhelimiaan. Lisäksi noin 10 opiskelijaa kävi käytettävyystestauslaboratoriossa testaamassa desktop-käytettävyyttä.

Kesäkuussa 2013, konsultti (Perttu Tolvanen, North Patrol) auditoi toimituksen ja opasti sekä meitä että toimittajaa, miten jatkosta selviydytään. Kesän jälkeen oli kiivasta aikaa: toimittaja teki osuuksia ja me testasimme ja teimme korjausehdotuksia. Samaan aikaan koulutimme sisällöntuottajia, joita on noin 50. Loka-marraskuussa oli hyväksymistestaus ja suorituskykytestaus. Hyväksymistestauksessa, jonka testitapaukset olivat suoraan vaatimusmäärittelystä, ilmeni vielä liuta huonoja toiminnallisuuksia, jotka toimittaja korjasi.

Sivut julkistettiin aikataulun mukaisesti 17.12.2013. Projektiryhmä oli ylpeä saavutuksestaan ja sai paljon kiitosta. Jälkeenpäin katsottuna on aina kohtia, jotka olisi pitänyt hoitaa toisin. Koska toimittaja räätälöi pala palalta sivuja vaatimusmäärittelyn ja joka toinen viikko käytyjen palavereiden perusteella, niin jatkuva testaaminen ja virheistä raportoiminen olisi helpottunut, jos siihen olisi ollut käytössä siihen suunniteltu sovellus. Nyt raportointia tehtiin erilaisin tiedostoin Basecampissa ja kokonaistilannetta oli välillä vaikea hahmottaa.

Nuorten toimittajien edustajien kanssa yhteistyö sujui mukavasti ja toiminta oli joustavaa. Kokemattomuus aiheutti joitakin kertoja neuvottelupaikkoja, koska toimittaja oli lupautunut tekemään asioita tietämättä työn vaatimaa resursointia. Näistä paikoista kuitenkin selvittiin aina keskustelemalla ja etsimällä kompromisseja.

4) Paljonko uudistus työllisti sisällöntuottajia? Millainen sisällöntuotanto-organisaatio uuden saitin takana on?

Nettisivu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli vähentää sisällöntuottajia ja saada rakenteellisesti ja kielellisesti hallittua sisältöä. Sisällöntuottajia uusilla sivuilla on noin 50, mikä on huima vähennys entiseen määrään. Eri yksiköitä pyydettiin nimeämään sisällöntuottajat ja heidän määränsä rajattiin jo etukäteen. Rajausta perusteltiin sillä, että sisällöntuottajilta vaaditaan mobiilikirjoittamistaitoja ja siihen heille annetaan koulutusta. Tässä vaiheessa kaikki sujui hyvin, mutta syksyllä 2013, kun tuotantoversiota kirjoitettiin, niin joissakin yksiköistä tuli toive saada lisää sisällöntuottajia. Joitakin perusteltuja toiveita hyväksyttiin ja koska henkilövaihdoksiakin oli tapahtumassa vuodenvaihteessa, niin uusi koulutusrupeama tehdään 2014 vuoden alussa.

Sisällöntuottajille siis tarjottiin koulutusta sekä mobiilikirjoittamisesta että itse julkaisuohjelman (Django CMS) käytöstä. Mobiilikirjoittamiskoulutus ulkoistettiin Hanna Takalalle ja julkaisuohjelman koulutuksesta huolehti verkkotoimittaja (Anders Inno Oy). Sisällöntuottajat antoivat positiivista palautetta julkaisujärjestelmän käytettävyydestä verrattuna vanhaan ja osallistuivat myös koulutuksen jälkeen syksyllä 2013 järjestettyihin työpajoihin, joissa tehtiin tekstejä tuotantoversioon.

Projektiryhmä oli vaiheistanut sisällöntuotannon, määritellyt sivukartan avulla jokaisen sivun vastuuhenkilön ja ns. pakolliset sivut, joiden täytyi olla valmiina julkaisuvaiheessa. Aikataulussa pysyttiin hyvin ja projektiryhmä avitti sisällöntuotantoa tekemällä monien sivujen sisällön ja tarkistuttamalla sen ko. vastuuhenkilöllä.

5) Miten paljon uudistus maksoi?

Suuri kustannuserä tuli kokopäiväisen projektipäällikön ja kahden puolipäiväisen projektityöntekijän palkoista. Toimittajan (Anders Inno) osuus oli 90 300 €, käytettävyystestaukset (ICT-portti) 1 500 € (opiskelijatyönä), mobiilikirjoittaminen (Hanna Takala) 6 000 € sekä katselmointi ja auditointi (North Patrol) 10 000 €. Hinnat ovat arvonlisäverottomia.

>> Tutustu Turkuamk.fi-sivustoon

Kiitokset Turun ammattikorkeakoululle ja Päivi Saalastolle projektin avaamisesta Vierityspalkin lukijoille.

Disclaimer: Kirjoittaja on osallistunut hankkeen toteutukseen asiantuntijakonsultin roolissa (vaatimusmäärittelyn auditointi ja toteutusvaiheen loppuvaiheen auditointi).

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

WordPress Suomessa: Yleiskatsaus alan toimijoihin

Wordpress Suomessa

Vierityspalkki järjesti lokakuussa 2013 Suomen WordPress-tekijöiden haun. Tarkoituksena oli koota yhteen kattava tieto tekijöistä, näiden palveluista, osaamisesta, erikoistumisesta sekä WordPressin merkityksestä liiketoiminnalle kokonaisuutena. Myös yksittäiset freelancerit haluttiin mukaan. Kokoon haluttiin saada lista yrityksistä ja tekijöistä, jotka ovat tehneet WordPressillä töitä jo pidempään – ja todistaneet pystyvänsä tekemään sillä laadukkaita verkkopalveluita projektista toiseen.

Tieto on koottu hyödyksi asiakkaille, jotta näiden olisi helpompaa jatkossa löytää sopivin kumppani WordPress-projekteihin.

Tekijöitä ilmoittautui määräaikaan mennessä 52. Vastaamiseen oli selvästi paneuduttu, ja projekteista ja visioista kerrottiin avoimesti. Tästä nöyrä kiitos kaikille vastanneille!

Tietoa saatiin kasaan niin suuri määrä, että luvattu aikataulu viivästyi ja päädyimme kertomaan tuloksista juttusarjan voimin. Luet nyt sen ensimmäistä osaa, jossa esittelemme yleistä tietoa Suomen WordPress-kentästä. Sarjan seuraavat, yrityksiä esittelevät artikkelit julkaistaan tammikuun alussa:

  • WordPress Suomessa: Erikoistuneet tekijät
  • WordPress Suomessa: Turvalliset ja osaavat tekijät
  • WordPress Suomessa: Pienet ja notkeat haastajat
  • WordPress Suomessa: Katsaus tehtyihin sivustoihin
  • WordPress Suomessa: Yrityshakemisto

 Missä tehdään WordPressiä? Mistä vastauksia tuli?

WP Suomessa kartalla

Vastauksia tuli yhteensä 52, mutta kuusi vastanneista toimii useammalla paikkakunnalla. Tähän karttaan on otettu mukaan heidän kohdaltaan muutkin toimipisteet.

Millaiset toimijat tekevät WordPressiä?

WP-tekijät

”Jotain muuta” -vaihtoehdon valinneita oli Vierityspalkin toimituksen mielestä poikkeuksellisen paljon. Tekijöitä hieman tarkemmin tarkastelemalla monet olikin luontevaa sijoittaa muihin kolmeen kategoriaan. Alla siis toimituksen korjaama grafiikka ehkä aavistuksen todellisemmasta jakaumasta.

WP tekijät Suomessa

Ehkä hieman yllätyksettömästi suurin osa vastanneista oli digitoimistoja. Freelancereita ei lopulta katsaukseen ilmoittautunut kuin yksitoista (11) kappaletta.

Kuinka monta WordPress-projekteihin päätoimisesti osallistuvaa henkilöä yrityksissä on?

WP-asiantuntijoiden määrät per yritys
Suurimmassa osassa yrityksiä vain 1-2 henkilöä osallistuu projekteihin päätoimisesti. Ehkä hieman yllättäen seuraavaksi eniten on yli viiden henkilön tiimejä. Yhdeksässä yrityksessä päätoimisesti projekteihin osallistuu 3-4 henkilöä.

Kuinka monta teknistä WordPress-asiantuntijaa yrityksissä on?

WP-teknisten asiantuntijoiden määrät per yritys

Teknisten asiantuntijoiden kohdalla jakauma on hieman ennakoidumpi. Yli puolet WordPress-firmoista nojaa yhteen tai kahteen tekniseen asiantuntijaan. Viiden henkilön tekninen tiimi löytyy vain kouralliselta firmoja.

Miten merkittävä osa WordPress on yrityksen palvelutarjonnasta?

WP merkittävyys liiketoiminnalle

 

WordPressin ”harrastajatyökalun” maine lienee ainakin tämän katsauksen perusteella syytä unohtaa. Suurimmalle osalle vastaajista WordPress-liiketoiminta on erittäin merkittävää toimintaa. Vain neljäsosa vastanneista katsoi WordPress-tekemisen olevan heille selvästi sivubisnes.

Mihin suuntaan näette WordPress-liiketoimintanne kehittyvän lähivuosina?

WP liiketoiminta kasvaa

Yhteenvetona voinee todeta, että katsaukseen on valikoitunut varsin laaja otos toimijoita joille WordPress-tekeminen on merkittävää liiketoimintaa. Tekijät ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, mutta niin on toisaalta webin tekeminen muutenkin. Suurin osa tekijöistä on pienempiä toimijoita, mutta mukana on myös jopa yllättävän paljon yrityksiä joilla on varsin hyvänkokoisia tiimejä.

Digitoimistojen valta-asema on ehkä yllättävänkin iso katsauksessa. WordPressiä ovat historiallisesti suosineet mainostoimistot varsin paljon, mutta kenties mainostoimistoille WordPress on edelleen vain yksi työkalu muiden joukossa.

Seuraavissa artikkeleissa pureudutaan pintaa syvemmälle, jopa yksittäisiin yrityksiin.

Sarjan seuraava osa esittelee WordPressiin erikoistuneita toimijoita Suomessa. Sarjan seuraavat, yrityksiä esittelevät artikkelit julkaistaan tammikuun alussa.

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

PS. Kuvitukset ja infografiikat on tehnyt kuvittaja Pirita Tolvanen.

Mitä kuuluu SilverStripelle?

Julkaisujärjestelmäkentällä on viime aikoina puhuttu paljon WordPressistä, mutta muillakin työkaluilla tehdään runsaasti projekteja tässä maassa. WordPressin kanssa kisailevat etenkin astetta joustavammat työkalut, kuten SilverStripe, Concrete5 ja Drupal. Näistä SilverStripe esiteltiin Vierityspalkissa pari vuotta sitten ja nyt tilanteeseen päätettiin kysyä päivitystä Flo Appsin Tapio Nurmiselta. Nurmisen Flo Apps on yksi aktiivisimpia SilverStripe-firmoja ja tekee myös projekteja WordPressillä joten kysymyksiin otettiin myös hieman vertailevaa näkökulmaa.

silverstripe-logo (png)

1) Onko tekijäkentälle tapahtunut muutoksia esittelyartikkelin kirjoittamisen jälkeen?

Suomessa SilverStripen käytöstä ovat luopuneet digitoimistot Aucor ja Barabra. Aktiivisia SilverStripe-yrityksiä ovat Suomessa tällä hetkellä ainakin:

2) Minkälaista kehitystä itse julkaisujärjestelmälle on tapahtunut? 

Maailmanlaajuisesti SilverStripen suosio on pysynyt viimeiset puolitoista vuotta ennallaan: ei noussut eikä laskenut (lähde).

Lähin vertailukohta SilverStripelle on Concrete5. Concrete5:n globaali markkinaosuus on mennyt SilverStripestä ohi, mutta vastaavasti SilverStripe-saittien kävijämäärät ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin Concrete5-saittien.

Melkoinen piristysruiske koko kansainväliselle SilverStripe-yhteisölle oli välineen 3-sukupolven julkaisu kesällä 2012. Uusi versio on kerrassaan erinomainen. Nyt sisällönhallinta on kokonaan erotettu SilverStripe Frameworkista.

CMS:n uusi käyttöliittymä on selkeä ja mielestäni parempi kuin esimerkiksi WordPressissä tai Drupalissa. Sisällönhallinta on suunniteltu taipumaan monimutkaisiin tietorakenteisiin ja SilverStripe Frameworkin ORM-malli mahdollistaa räätälöityjen tietorakenteiden käsittelyn aiempaa ketterämmin.

Uuden version oletusteemat ovat responsiivisia ja sivuja voi esikatsella CMS:ssä sekä mobiili-, tabletti- että desktop-näkymässä.

Uuden-Seelannin hallinto on ottanut kuluvan vuoden aikana SilverStripen käyttöön yhteiseksi julkaisualustakseen (Common Web Platform).

3) Ketä vastaan SilverStripe kilpailee tällä hetkellä Suomessa eniten? Milloin SilverStripe on mielestäsi parempi vaihtoehto kuin WordPress?

Suomessa SilverStripe kilpailee muiden yleisimpien julkaisujärjestelmien kanssa: WordPressin, Concrete5:n ja osittain Drupalin. SilverStripe ei ole kovin laajalti tunnettu, joten meidän kokemuksemme mukaan ensisijaisesti pitää hankkia asiakas ja sitten, jos projektin tarpeet sitä edellyttävät, ehdottaa SilverStripeä julkaisujärjestelmäksi.

Jos SilverStripeä verrataan WordPressiin, niin WordPress sopii mielestäni projekteihin, joissa vaatimukset ovat kohtuullisen “vakiokamaa”: esimerkiksi verkkokauppaa, blogia ja kuvakarusellia. Toki SilverStripekin tarjoaa näitä, mutta omimmillaan se on projekteissa, joissa on sellaisia erityisvaatimuksia, joita WordPress-pluginit eivät tarjoa valmiiksi. On helpompi räätälöidä SilverStripeä kuin alkaa rakentaa / muokata sopivaa WordPress-pluginia. Etenkin tietointensiivisissä sivustoissa (kuten Töissä.fi) SilverStripen ORM taipuu visualisointien taustajärjestelmäksi joustavammin.

Toisaalta, juuri joustavuutensa ansiosta myös SilverStripe sopii kevyehköön “mainostoimistokäyttöön”. Tuore SilverStripellä tehty kampanjasaitti on Fonectan Vartissa verkkoon -sivusto.

Drupaliin verrattuna SilverStripe on suoraviivaisempi ja SilverStripen MVC-malli ja aito oliopohjaisuus tekee kehittämistyöstä näppärää.

Kiitos vastauksista Tapio Nurminen. WordPress on ehkä ottanut niskalenkkiä suosiossa, mutta julkaisujärjestelmämarkkina ei suinkaan ole vielä valmis, joten mukava kuulla, että SilverStripe porskuttaa myös.

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Pintaa syvemmällä: Suomenluonto.fi -verkkosivustouudistus

Suomenluonto.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella uudistuksesta vastanneelta verkkotuottaja Annakaisa Vänttiseltä miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Haastattelussa pureudutaan uudistuksen tavoitteisiin, sisällöntuotannon toteutukseen sekä projektin kustannuksiin ja kumppaneihin.

Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen vastaa Suomen luonnonsuojeluliitossa Suomen Luonto -lehden verkkosivustosta ja sosiaalisen median kanavista. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Nelonen Median verkkopalveluiden kehityksessä verkkotoimittajana. Annakaisa myös kirjoittaa suomenluonto.fi-sivustolle arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.

annakaisa-vanttinen-2013

1) Miksi sivustoa päätettiin lähteä uudistamaan?

Vanha sivusto oli staattinen, sinne ei juurikaan päivitetty sisältöä, alusta oli kankea ja vanhanaikainen ja rajoitti sisällöntuotantoa ja toiminnallisuuksien kehittämistä, eikä visuaalisuus vastannut lehden korkeaa laatua millään tavalla. Sivusto oli jäänyt kehityksestä jälkeen puuttuvien resurssien takia.

Uudistuksen tarkoituksena oli myös tuoda lehden aihepiirin sisältöjä laajemmalle kohderyhmälle, mahdollistaa juttujen laajentaminen verkkoon, nostaa digilehden markkinointia, aktivoida lukijoita erilaisilla kilpailuilla sekä mahdollistaa myös ajankohtaisempi uutisointi, kuin mikä on 10 kertaa vuodessa ilmestyvässä aikakausilehdessä mahdollista.

Printtilehden lukijakunta on verraten vanhaa ja nettiuudistuksella pyritään myös tavoittamaan nuorempia luonnon ja ympäristön teemoista kiinnostuneita Suomen Luonnon brändin pariin. Luonnollisesti yksi nettisivuston uudistumisen ja sisällön laajemman kohderyhmän saavuuttamisen tarkoituksena on myös uusien lehtitilausten (sekä printti että digi) saaminen.

Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasivat verkkotuottajan loppukeväästä 2012, ja verkkotuottajan yksi ensimmäisistä projekteista oli suomenluonto.fi-sivuston uudistaminen.

2) Mikä muodostui uudistuksen konseptillisesti merkittävimmäksi asiaksi?

Lehden laadukas sisältö ja arvostettu brändi haluttiin tuoda myös verkkoon ja laajentaa Suomen Luonnon kohderyhmää. Sivustosta haluttiin visuaalisesti näyttävä, mutta kuitenkin yksinkertainen ja selkeä käyttää. Lisääntyvä mobiilikäyttö haluttiin huomioida alusta saakka. Sisällöstä haluttiin tehdä kiinnostava ja päivitystahti suunniteltiin sellaiseksi, että sivustosta tulisi luonnon ystävän rutiinisaitti. Tietysti sivuston tarkoituksena on myös vahvistaa arvostettua brändiä, tuoda lisää tunnettuutta ja sen kautta uusia tilaajia niin printtilehdelle kuin digilehdellekin. Jakamisen helppous ja hakukoneoptimointi pidettiin mielessä alusta saakka.

3) Minkälaisia vaiheita uudistuksessa oli kokonaisuudessaan? Kauanko projektissa meni aloituksesta julkaisuun?

Aloituksesta julkaisuun meni puoli vuotta, mutta käytännössä aktiivisin vaihe kesti 2 kuukautta.

Alkuun määriteltiin toimituksen kanssa uuden verkkopalvelun tavoitteet, kohderyhmä ja verkkopalvelun suhde painettuun lehteen. Sisältöideat kerättiin, palasteltiin, järjesteltiin ja karsittiin sekä luotiin sisältösuunitelma tavoitteet ja kohderyhmä silmällä pitäen. Sisällöntuotantosuunnitelma kulki rinta rinnan sisältösuunnitelman kanssa. Sisällönsuunnittelun jälkeen sivuston rakennetta alettiin pohtia ja tehtiin ensimmäinen versio rakennesuunnitelmasta.

Konseptisuunnittelu, sisältösuunnittelu ja alustava rakennesuunnitelma tehtiin Suomen Luonnossa. Alustavalintaa varten konsultoitiin asiantuntijatahoa, jotta saatiin vielä ulkopuolinen mielipide alustan valintaan. Suomen luonnonsuojeluliitossa on käytetty vuosia Plone-julkaisujärjestelmää, mutta se koettiin liian raskaaksi ja vaikeakäyttöiseksi Suomen luonnon tarpeisiin. Alustaksi valittiin lopulta WordPress. Valintaa tuki muun muassa sisällön feedimäisyys, WP:n muokattavuus, sen sisällön luomisen helppous varsinkin kun sisällöntuottajia on monia, lisäosien ja plugareiden saatavuus, WP-tekijöiden suuri määrä Suomessa, jolloin kilpailutus oli helppoa ja jatkossa esimerkiksi uusia toiminnallisuuksia voi teettää eri alihankkijoilla tarvittaessa.

Sivuston tekninen toteutus kilpailutettiin vielä erikseen kolmen WordPressiä tekevän firman kesken. Kilpailutuksen voitti myös visun ja käyttöliittymän suunnitellut DDR Helsinki, joten koko sivusto toteutettiin käytännössä yhden firman kanssa yhteistyössä. Sivusto rakennettiin WP:lle siten, että Suomen Luonnon päässä pystyttiin testaamaan toiminnallisuuksia sitä mukaa kun ne valmistuivat, jotta bugit ja muut epäjohdonmukaisuudet saatiin korjattua sitä mukaa kun niitä ilmeni. Näin ollen myös sisällön syöttö pystyttiin aloittamaan heti eikä koko teknisen puolen valmistumista tarvinnut odottaa, vaan verkkotuottaja pääsi testaamaan sivua ja toiminnallisuuksia koko ajan.

Alusta saakka haluttiin pitää mobiilikäytön lisääntyvä käyttö mielessä ja sivusto suunniteltiin alusta saakka eri näytöille skaalautuvaksi.

suomenluonto-fi-2013-vierityspalkki-blogin-kuvitus

4) Paljonko uudistus työllisti sisällöntuottajia? Millainen sisällöntuotanto-organisaatio uuden saitin takana on?

Ennen julkaisua sivustolle tuotiin artikkeleita, videoita ja kuvia, mutta loppujen lopuksi vanhalta sivustolta tuotiin aika vähän sisältöä uuteen. Vanhojen lehtien netissä julkaistut artikkelit ja kuvat tuotiin uusille sivuille tuomaan sisältömassaa julkaisuun. Tämä osuus hoidettiin muutaman henkilön voimin.

Tällä hetkellä sivustolle tuottaa sisältöä koko Suomen Luonto -lehden toimitus sekä verkkotuottaja. Lisäksi avustajia käytetään jonkin verran sisällöntuotannossa. Sivuston kävijät ovat tärkeä osa saitin sisällöntuotantoa, sillä yksi suosituimmista osioista on Havaintokirja, johon kävijät voivat lähettää luontokuviaan. Sivustolla julkaistaan myös osa printtilehden sisällöstä. Lehdestä on myynnissä myös digiversio ja muun maksullisen sisällön keinoja pohditaan.

5) Miten paljon uudistus maksoi?

Graafinen suunnittelu ja käyttöliittymäsuunnittelu kilpailutettiin kolmella firmalla ja lopulta sen teki DDR Helsinki yhteistyössä Suomen Luonnon verkkotuottajan kanssa. Hinnaksi tälle paketille tuli noin 2500 euroa.

Tekninen toteutus maksoi noin 10 000 euroa. DDR Helsinki huomio hinnassa Suomen Luonnon järjestötaustan tekemällä projektin järjestöalennuksella. Hinnat ovat alvittomia.

>> Tutustu Suomenluonto.fi-sivustoon

Kiitokset Suomen luonnonsuojeluliitolle ja Annakaisalle projektin avaamisesta Vierityspalkin lukijoille. Nyt alkavassa juttusarjassa tullaan esittelemään erilaisia verkkouudistuksia pienistä isoihin ja onnistuneista epäonnistuneisiin. Haluatko mukaan sarjaan? Laita mailia perttu(at)projekti55.fi.

Disclaimer: Kirjoittaja on osallistunut hankkeen toteutukseen asiantuntijakonsultin roolissa (julkaisujärjestelmäsuositus).

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

WordPress-firmat Suomessa – ilmiantakaa itsenne!

WordPress on yleistynyt Suomessa viime vuosina nopeasti ja monet isotkin sivustot ovat löytäneet järjestelmän hyödyt. WordPressiin avoimesti erikoistuneita firmoja ei kuitenkaan ole kovin paljon tässä maassa.

Todellisuudessa WordPressillä sivustoja takovat useat kymmenet firmat, elleivät jopa sadat toimistot, jos mainostoimistotkin lasketaan mukaan. Nyt Vierityspalkin kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä katsaus tähän kirjavaan toimistokenttään.

Wordpress_kuvitus_sininen

Katsaus WordPress-firmoihin Suomessa julkaistaan Vierityspalkissa lokakuun lopussa. Sitä ennen on kaikilla WordPressiä tekevillä firmoilla mahdollisuus kertoa itsestään ja ilmoittautua mukaan katsaukseen.

>> Ilmoittautumislomake WordPress-firmojen katsaukseen

Ilmoittautumislomakkeessa kysytään tietoja tehdyistä WordPress-projekteista, asiantuntijoista sekä WordPressin merkityksestä yrityksen liiketoiminnalle kokonaisuutena. Mitä tarkemmin ja laajemmin omaa toimintaa jaksaa kuvata, niin sitä paremmin varmistaa pääsyn koosteartikkeliin.

Myös yksittäiset freelancerit saavat ilmoittautua mukaan. Jos oman osaamisen laadun onnistuu todistamaan, niin muutamallakin tehdyllä projektilla saattaa päästä mukaan katsaukseen.

Erityisesti tässä kuitenkin haetaan niitä yrityksiä Suomesta jotka ovat tehneet WordPressillä töitä jo pidempään – ja ovat todistaneet pystyvänsä tekemään WordPressillä laadukkaita verkkopalveluita, projektista toiseen. Jos siis edustat tällaista yritystä, niin pidä huoli, että lomake lähtee palautukseen ennen 16.10.2013 määräaikaa.

Ilmoittautuneisiin firmoihin saatetaan ottaa yhteyttä lisätietojen saamiseksi.

Katsauksen tarkoituksena ei ole tehdä arviota siitä ketkä ovat Suomen kovimmat tai ahkerimmat WordPress-firmat, vaan ensisijaisesti saada kokonaiskuva markkinasta ja listata aktiivisimmat toimijat Suomessa.

Agenda on yksinkertainen: helpottaa asiakkaiden työtä sopivan kumppanin löytämisessä.

Tämä on tarkoituksena. Kaikki mukaan!

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Tampereen digimediafestari MindTrek 1-3.10.2013

Digimediaa ja teknologiayrittäjyyttä yhdistävä MindTrek-festivaali valtaa Tampereen teollisen historian sydämen, Finlaysonin, 1.-3. lokakuuta 2013. Pääesiintyjänä on Applen toinen perustajajäsen Steve Wozniak.

MindTrek

Vuodesta 1997 järjestetty festivaali esittelee digimaailman uusimpia ilmiöitä. Tänä vuonna keskiössä ovat muun muassa robotiikka, kyberturvallisuus sekä lisätty todellisuus.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään Valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät, joka edistää ja tuo esille teknologiaan perustuvaa suomalaista yrittäjyyttä.

Puhujina MindTrek-festivaalilla ovat muun muassa Stonesoftin Kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll, Google Suomen mediaratkaisujen johtaja Tommi Pelkonen, Effi ry:n Ville Oksanen sekä Suomen Robottiviikon kuraattori Cristina Andersson.

Teknologiayrittäjyyspäivät esittelee alan nimiä Suomesta, kuten Huawein kehitysjohtajan Mikko Terhon, Yle Mediapoliksen päällikön Minna Tiihosen, KONE:n designjohtajan Anne Stenrosin.

Kaksipäiväisen tapahtuman hinta on 145€ (+ alv 24%). Opiskelijat pääsevät festarille 75€ (+ alv 24%) hintaan.

>> Lisätiedot MindTrekin verkkosivuilta

Vierityspalkki tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden ansaita ilmaisliput MindTrekiin. Vastaa kommenttikentässämme kysymykseen: Onko MindTrekin ohjelmatarjonta kiinnostavaa web-ammattilaisen näkökulmasta? Miten kehittäisit ohjelmatarjontaa? Kolme parasta ensimmäisen päivän aikana annettua palautetta MindTrekin ohjelmasuunnittelijoille palkitaan lipuilla.

Digin mitalla -kirja selventää verkkomainonnan jargonia

Mainostajien liiton julkaisema Digin mitalla -artikkelikokoelma on tuoreimpia web-alan kirjajulkaisuja. Kirjassa laaja joukko kirjoittajia käsittelee verkkomarkkinoinnin ja -myynnin mittaamisen haasteita ja käsitteistöä. Kirjan lopussa on lisäksi kaksi case-kuvausta.

digin-mitalla-kirja-toolossa-kuvattuna-2013-09

Kirjan on koonnut Tomi Pyyhtiä (RAY). Mittausmenetelmien osalta kirjoittajina on Seppo Roponen (comScore), Mikko Seppä (Snoobi), Raino Vastamäki (Adage), Teemu Relander (Sanoma), Janne Korpi (Quru) ja Marko Filenius (Descom). Case-esimerkit ovat Fazerilta (Kati Sulin) ja RAY:ltä (Jani Engberg ja Tomi Pyyhtiä).

Kirjan kohderyhmänä ovat selvästi mainonnan ja markkinoinnin ammattilaiset. Verkkokampanjoinnin käsitteistöä ja verkkomainonnan ostamista käsitellään kirjassa kattavasti. Osansa saavat myös palveluiden mittaaminen ja jopa käytettävyyden arviointikin. Kokonaisuutena kirja on kuitenkin vahvasti painottunut siihen miten verkkomainontaa kannattaa ostaa ja mitata.

Kohderyhmän kannalta on ehkä harmillisinta se, että varsinaisia case-esimerkkejä ei kirjassa ole kuin kaksi kappaletta. Valtaosa kirjan artikkeleista keskittyy nimittäin lähinnä sivistämään lukijaa erilaisista alan kirjainyhdistelmistä ja mittausmenetelmistä. Täten kirja on hyvin oppikirjamainen käsitevyörytys.

Jonkin verran artikkeleissa on myös päällekkäisyyttä. Useampikin kirjoittaja selittää mitä konversio-optimointi tarkoittaa. Asiantuntija-artikkeleita vaivaakin jatkuva uusien käsitteiden vyörytys ja abstraktien esimerkkien käyttäminen. Useamman esimerkin kohdalla tulee mieleen, että mahtaako esimerkki olla lainattu suoraan alan kansainvälisestä kirjallisuudesta.

Ylipäätään kirjaa lukiessa herää kysymys, että ollaanko Suomessa tällä alueella todellakin näin alkutekijöissä, että alan asiantuntijat keskittyvät käsitesekamelskan selventämiseen? Ja mahtaako tällainen omalla käsiteymmärryksellä brassailu todella edistää digitaalisen mainonnan kenttää?

Kirjan lopussa oleva käsitekokoelma on kuusisivuinen. Siitä myös puuttuu monia käsitteitä joita kirjoittajat heittelevät ohimennen jutuissaan. Esimerkiksi kun RAY puhuu Facebook-sivun hyödyntämisestä, niin käytetään OOH-termiä*. Kuinka moni web-alan ammattilainen on joskus törmännyt OOH-termiin? Jos tämä on jokin yleisesti käytetty ja perusteltu ilmaisu, niin sivistäkää kommenteissa kirjoittajaa tästä yleissivistyksen aukosta. (*OOH = Out Of Home)

Joukossa on toki hyviäkin artikkeleita. Etenkin Raino Vastamäen artikkeli käytettävyystestauksista on oppikirjamaisuudestaan huolimatta erittäin hyvä artikkeli. Vastamäki poikkeaa myös muista kirjoittajista sanoessaan melko suoraan ettei mittaaminen saa olla itsetarkoitus eikä siitä tulisi tehdä liian monimutkaista. Vastamäki myös sanoo suoraan, että jos rahaa on vähän, niin usein kannattaa investoida tekemiseen eikä mittaamiseen. Ilmeisimmät ongelmat kokonaisuudessa ovat kuitenkin yleensä asiantuntija-arvioinnilla tunnistettavissa. Vastamäen käytettävyysartikkeli sopisi kuitenkin paremmin johonkin muuhun kirjaan, koska kaikkien muiden kirjoittajien näkökulma keskittyy pääosin oman verkkopalvelun ulkopuolella tapahtuvaan mittaamiseen.

Isojen mainostajien on toki syytä ymmärtää verkkomainonnan mittaamisen hienoudet, joten kyllä kirjaa ansiokkaana suorituksena täytyy pitää. Eniten kirjaa lukiessa käy sääliksi juuri mainonnan ostajia jotka joutuvat opiskelemaan alan termistön. Jargonia paljon harrastava IT-alakin tuntuu aika selkokieliseltä verrattuna verkkomainonnan ammattilaisten jargonihuumaan.

Fazerin Kati Sulinin case-kuvaus kirjan lopussa onkin ylivoimaisesti paras palanen kirjassa. Sulin kertoo selkokielisesti miten Fazer mittaa online-läsnäoloaan ja kuinka valtavasta datan määrästä on tunnistettu pari olennaisinta mittaria ja keskitytty näihin. Sulin myös sanoo suoraan yhden alan varmasti keskeisimmistä haasteista: ”Yritämme häivyttää jargonin mittareiden ympärillä, jotta mahdollisimman moni fazerilaisista ymmärtäisi olemmeko onnistuneet verkkotekemisessä, vai onko parannettavaa.”. Tässä riittääkin työtä, koska ennen tätä lausetta alan asiantuntijat ovat kirjassa juuri käyttäneet 150 sivua tämän jargonin esittelyyn varsin itsetarkoituksellisen kuuloisesti.

Sulinin tiivis kuvaus Fazerin online-mittaamisen havainnoista tekeekin kirjasta jo yksinään ostamisen arvoisen. Case kertoo miten Fazer mittaa markkinaosuuttaan Googlessa ja kuinka eri palvelualojen pääsivujen bounce ratea vertaillaan eri maiden välillä. Ei siis mittareihin hukkumista vaan muutaman jutun seurantaa säännöllisesti.

On Fazerkin varmaan tehnyt oman osansa monimutkaisemmista harjoituksista, mutta case ainakin keskittyy todellisiin havaintoihin – ei mittarointitekniikan hienouksien esittelyyn. Esimerkiksi yhden mittauksen johtopäätöksenä Fazer havaitsi, että maksettu mainonta Facebookissa heikensi kuluttajien halua sitoutua brändiin. Tällaista havaintoa voi jo pitää varsin konkreettisena mittaustuloksena.

RAY:n kampanjacase lienee hyödyllinen luettava myös monille verkkokampanjoita suunnitteleville. Siinä mittaaminen on viety todella pitkälle – aina loppuun saakka. Maksullinen verkkopelaaminen onkin hyvin kiitollinen kohde mittaamiselle kun kampanjoinnin tavoitteena on jotain aidosti mitattavaa – rekisteröityminen ja pelaaminen tässä tapauksessa.

Yhteenvetona: Kirja on todellakin käsikirja vaikeaan käsitesekamelskaan joka alalla vallitsee. Jos toimenkuvaan siis kuuluu suunnitella verkkokampanjoita, niin kirja on varmasti ostamisen arvoinen paketti. Alusta loppuun kirjan lukemista ei kuitenkaan voi suositella ellei halua siirtyä jonkun mediatoimiston palkkalistoille. Käsikirjana ja katsauksena alan jargon-helvettiin kirja puolustaa paikkaansa.

Web-ammattilaisille laajemmin kirjaa voi suositella lähinnä Fazerin case-kuvauksen takia joka on konkreettinen katsaus siihen miten keskitytään olennaiseen verkkomaailmassa.

>> Kirjan voi tilata diginmitalla.fi -sivuston kautta.

Web-alan tapahtumat syksyllä 2013

Alkavana syksynä on runsaasti seminaareja ja tapahtumia web-alan ammattilaisille. Syyskuun puolivälissä tapahtumia on lähes ruuhkaksi asti, kun Sisältöstrategiaseminaari CS Forum 2013, Mainostajien Liiton Digin mitalla -seminaari ja User Experience Summit Finland 2013 järjestetään samojen kolmen päivän aikana.

Suurin osa tapahtumista sijoittuu Helsinkiin, mutta MindTrek 2013 järjestetään Tampereella lokakuun alussa. Tapahtumien lippujen hinnat vaihtelevat parin sadan ja puolentoista tuhannen euron välillä. Yksi maksutonkin tapahtuma joukosta löytyy: Exove järjestää kaikille avoimen WordPress Cafén Helsingissä tiistaina 10.9.2013.

  • WordPress Café Helsingissä 10.9.2013. Tilaisuus on tarkoitettu WordPress-käyttäjien ja -kehittäjien verkostoitumiseen.
  • Sisältöstrategiaseminaari CS Forum 2013 Helsingissä 11.-13.9.2013. Maailmanlaajuisesti suurimmassa sisältöstrategiaseminaarissa suomalaiset ja kansainväliset sisältöjen huippuosaajat jakavat kokemuksiaan tuloksellisista tavoista hyödyntää sisältöjä liiketoimintansa tukena. Keskiviikko on valinnainen workshop-päivä, torstai ja perjantai varsinaisia konferenssipäiviä.
  • Digin mitalla -seminaari Helsingissä 12.9.2013. Seminaari on tarkoitettu kaikille markkinoinnin ja -myynnin päättäjille, jotka haluavat syventää osaamistaan digitaalisen liiketoiminnan mittaamisessa ja tuloksellisessa verkkoliiketoiminnassa.
  • User Experience Summit Finland 2013 Helsingissä 13.9.2013. Yhden päivän tapahtuma tuo yhteen kolme brändäyksen kovaa nimeä key note -puhujiksi.
  • eCommunication & UX Summit! 2013 Helsingissä 17.-18.9.2013. Tapahtuman kolmessa ohjelmalinjassa käsitellään mobiilin ja intranetin uusimpia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, Sharepointin hyötyjä tiedonjakamisessa sekä hyvän käyttökokemuksen luomista.
  • MindTrek 2013 Tampereella 1.-3.10.2013. Kansainvälinen MindTrek keskittyy teknologian, tiedon ja median tulevaisuuteen.
  • Reaktor Design Day Helsingissä 3.10.2013. Design-konferenssi, jonne odotetaan yleisöä Suomen lisäksi myös muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta.
  • Reaktor Dev Day Helsingissä 4.10.2013. Konferenssi koodaajilta koodaajille, jonne odotetaan yleisöä Keski-Euroopasta asti.
  • Sähköisen palvelukanavan suunnittelu ja ostaminen -koulutus Helsingissä 14.-15.10.2013 pureutuu erityiskysymyksiin joihin etenkin isoissa verkkopalvelu-uudistuksissa törmätään
  • Slush Helsingissä 13.-14.11.2013. Kuudetta kertaa järjestettävä Slush lukeutuu Euroopan merkittävimpiin kasvuyritystapahtumiin. Tänä vuonna tapahtuma tekee uuden Aasian aluevaltauksen.
  • SharePoint Hyvät, Pahat ja Rumat Helsingissä 19.-20.11. Kuudetta kertaa järjestettävä seminaari kertoo kaunistelematta niin hyvää, pahaa kuin rumaakin SharePoint-toteutuksiin liittyen.

Tiedätkö seminaarin tai tapahtuman joka ei ollut listalla? Käy ilmoittamassa se Vierityspalkin ”Tapahtumat” -osioon! Osio kokoaa yhteen kotimaisen web-kentän seminaarit, koulutukset ja alan firmojen aamiaistilaisuudet. Palstalle voi kuka tahansa ilmoittaa uuden tapahtuman.

Web-alan avoimet työpaikat nyt myös Twitterissä

Vierityspalkin erittäin suosittu avoimet työpaikat -palsta on seurattavissa nyt myös Twitterissä. ”Web-alan avoimet duunit” -tilille (@WebDuunitSuomi) nousevat automaattisesti kaikki julkaistut työpaikkailmoitukset palstalta. Myös RSS-syöte pysyy saatavilla, mutta moni web-ammattilainen tuntuu siirtyneen aktiiviseksi Twitterin käyttäjäksi, joten Twitterin lisääminen tarjontaan tuntui järkevältä.

kuvitus-web-alan-duunit

Samalla palstan moderointia hieman kiristetään, koska viime talven aikana etenkin rekrytointiyritykset ovat olleet aktiivisia palstan hyödyntäjiä myös sellaisten duunien hakemiseen jotka eivät web-alaan suoranaisesti ole liittyneet. Etenkin erilaisia ohjelmistosuunnittelijoita haetaan jatkuvasti, mutta näiden osalta Vierityspalkin linja on ollut aika tiukka. Vain selkeästi web- tai mobiilikehitykseen liittyviä koodaripaikkoja on sallittu Vierityspalkin palstalle.

Vierityspalkin Facebook-sivulle tullaan jatkossa myös nostamaan säännöllisesti kiinnostavimpia avoimia työpaikkoja. Jos työpaikan vaihto ei ole juuri nyt aivan ajankohtaista, mutta haluaisi kuitenkin hieman seurailla tilannetta, niin Vierityspalkin Facebook-sivu voi soveltua tähän.

Työpaikkojen ilmoittaminen palstalle pysyy edelleen täysin ilmaisena ja tapahtuu helposti lomakkeen avulla. Palstan tarkoitushan on helpottaa web-ammattilaisia löytämään sopivia duuneja, ja myös helpottaa alan firmoja rekrytoimaan osaavaa porukkaa. Tässä tehtävässä palsta on palvellut alaa jo useita vuosia ja toivottavasti palvelee jatkossakin entistä paremmin!

>> Seuraa Web-alan avoimet duunit -tiliä Twitterissä

Videot: Ketterän verkkoprojektin johtaminen -seminaari (2013)

Vierityspalkki.fi -blogi ja Kela järjestivät yhteisen aamupalaseminaarin torstaina 21.3.2013. Seminaariin osallistui yli 70 ketteristä verkkoprojekteista kiinnostunutta web-alan ammattilaista. Seminaarissa kuultiin poikkeuksellisen suoraa puhetta isojen verkkoprojektien haasteista. Etenkin Kelan Marika Leed ja HS.fi:n uudistusta vetänyt Mikael Liljedahl avasivat rohkeasti projektien onnistumisia ja heikommin menneitä alueita.

Seminaarin puheenvuorot myös videoitiin Vierityspalkki.fi -blogin, Kelan ja North Patrolin sponsoroimana. Videoinnista vastasi Tapahtumataltiointi Muisto. Nyt kaikki videot ovat YouTubessa ja linkitettynä myös tähän blogiartikkeliin. Olkaa hyvät!

Tapahtumataltiointi Muisto teki seminaarin puheenvuoroista myös viiden minuutin koostevideon, jonka kiireiset voivat vilkaista ja arvioida kannattaako seminaarin videoihin uhrata aikaansa.

Kiireisten kannattaa myös tutustua aiemmin julkaistuun muistiinpanokoosteeseen.

Puheenvuorot seminaarista kokonaisuudessaan:

Seminaarin avaus: Perttu Tolvanen, seminaarin puheenjohtaja, North Patrol

Marika Leed: Kela.fi -uudistuksen johtaminen. Product Ownerin näkökulma.

Lataa Marika Leedin esityksen kalvot (SlideShare).

Juhana Huotarinen: Kela.fi -uudistuksen teknisen tiimin näkökulma

Mikael Liljedahl: HS.fi -uudistuksen johtaminen. Product Ownerin näkökulma.

Lataa Mikael Liljedahlin esityksen kalvot pdf-muodossa.

Henri Meltaus: HS.fi -uudistuksen teknisen tiimin näkökulma

Paneelikeskustelu: Marika Leed, Karoliina Luoto, Henri Meltaus, Juhana Huotarinen

Videoiden katsomisen ohella kannattaa myös vilkaista seminaarin muistiinpanokooste. Seminaarin annista kirjoitetut viisi tiivistystä puheenjohtajaltahan olivat:

1) Product Ownerin osaaminen ja näkemys ratkaisee.
2) Kaikki mitä voi tehdä ennakkoon, niin kannattaa tehdä ennakkoon.
3) Ketteryys sopii erityisen hyvin pitkäjänteiseen verkkopalveluiden kehitystyöhön.
4) Prosessia ja toimintatapoja kannattaa muokata itselle sopivaksi.
5) Mitä enemmän pystyy itse panostamaan projektiin, niin sitä enemmän ketteryydestä saa hyötyjä.

Lue lisää: Muistiinpanot: Ketterän verkkoprojektin johtaminen.

Lopuksi kiitokset kaikille seminaarin mahdollistaneille tahoille: Kela, Helsingin Sanomat, Houston Inc., Gofore, North Patrol.

Jos haluat varmistaa jatkossa tiedon tulevista seminaareista, niin ilmoittaudu Vierityspalkin postituslistalle.

Avoimia työpaikkoja web-alalla alkukesästä

Kevät on ollut vilkas Vierityspalkin työpaikkapalstalla. Vielä näin kesän kynnyksellä työpaikkoja on auki mukavasti. Moni on keskittynyt web-kehittämiseen, mutta muutamia designerin, copywriterin ja sosiaaliseen mediaankin erikoistuneiden paikkoja on auki vielä tällä hetkellä. Avoimet työpaikat ovat keskittyneet Helsinkiin ja Turkuun, sekä yksittäiset paikat Espooseen ja Maltalle.

Esimerkiksi F-Secure hakee nopealla aikataululla neljää uutta osaajaa. Samankaltaisella aikataululla on liikenteessä Activeark JWT Oy, joka hakee digitaalisten palveluiden suunnittelijaa. 

Tässä poimintana tämän hetken avoimet paikat. Jos paikat kiinnostavat, niin kannattaa olla nopea! Monen hakuaika päättyy jo ennen kuun puoltaväliä:

>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla

Sisältöstrategiasemma CS Forum tulee syksyllä Helsinkiin

Kansainvälinen sisältöstrategiaseminaari CS Forum järjestetään Helsingissä 11.-13.9.2013. Tapahtuman pääpuhujina nähdään matkailualaa muuttanut Airbnb, uuden sisältöstrategian kehittänyt Nokia sekä General Electrics.

logo_cs_forum_500px_nimiö

CS Forum kutsuu itseään sisältöstrategien, käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja infoarkkitehtien kansainväliseksi ammattilaistapahtumaksi. Kolmipäiväinen konferenssi pureutuu alan trendeihin, parhaisiin caseihin ja uusimpiin toimintamalleihin. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma rantautuu nyt Pariisin, Lontoon ja Kap Kaupungin kautta Helsinkiin.

Tapahtuman tuotanto-organisaationa häärii Helsingissä sisältöstrategiafirma Vapa Media.

Pääpuhujina tapahtumassa kuullaan suomalaisia ja kansainvälisiä nimiä. Torstaina 12.9.  lavalle astuvat Airbnb:n brändijohtaja Vivek Wagle, Nokian online-kokemusten johtaja Tuomas Manninen, General Electricin sisältömarkkinoinnista vastaava Katrina Craigwell sekä joukko muita kansainvälisiä sisältöstrategian ammattilaisia.

CS Forum on tarkoitettu kaikille sisällöistä kiinnostuneille ja niiden kanssa työskenteleville. Suurin osa osallistujista on web-suunnittelun, markkinoinnin, viestinnän sekä sisältöjen ammattilaisia.

>> Lisätietoa CS Forum -seminaarin verkkosivuilta

Liput maksavat kahden päivän seminaariin alkaen 550 euroa. Tämä hinta on voimassa vielä perjantaihin asti, jonka jälkeen liput maksavat 770 euroa (30.6.2013 asti). Lisäksi on mahdollisuus osallistua workshoppeihin, jotka järjestetään seminaaria edeltävänä päivänä.

PS. Vierityspalkin lukijoille on tarjolla yksi kahden päivän ilmaislippu. Lippu jaetaan parhaalle kommentille joka kiteyttää parhaiten sen miksi sisältöstrategiasta vouhkataan nyt vuonna 2013 näin paljon, miksei jo 10 vuotta sitten? Aamupäivän aikana tulleet kommentit huomioidaan.

Sosiaalinen media tarvitsee aina exit-suunnitelman

Organisaatiot ovat menneet viime vuosien aikana innokkaasti sosiaaliseen mediaan. Etenkin Facebookiin on menty vauhdikkaasti – joskus hyvän idean kanssa, joskus vain siksi kun ”kaikki muutkin ovat siellä”.

iStock_000018275713Small

Irrallisista sosiaalisen median kokeiluista on nyt kuitenkin monella taholla siirrytty strategisemman käytön suuntaan.

Suomi24-palvelussa esimerkiksi Kela ja Kirkko keskustelevat ja palvelevat tietoa kaipaavia sidosryhmiään. YouTubesta on tullut videoiden jakelun oletuspaikka lähes kaikille organisaatioille. Flickrin ja Pinterestin kilpailu kuvagallerioiden oletuspaikasta on parhaillaan käynnissä. Viimeisimpänä merkittävänä kehityskulkuna on alkanut leviämään Facebook-kommentoinnin ulottaminen myös omille sivuille.

Nämä ovat kaikki todella esimerkillisiä suorituksia siitä miten käytetään sosiaalista mediaa tehokkaasti. Esimerkiksi kommentoinnin oma tekninen toteutus verkkopalveluun on usein yllättävän kallis operaatio asiallisine spam-estoineen ja moderointikäyttöliittymineen. Lisäksi toteutus vaatii vielä jatkuvaa investointia jotta kommentointitoiminnallisuus pysyy toimintakuntoisena ja laadukkaana. Houkutus ottaa käyttöön Facebook-kommentointi myös omalla sivustolla on suuri.

Etenkin kotimaisissa verkkopalveluissa tämä Facebookiin nojaaminen kommentoinnissa on nyt viime aikoina lisääntynyt huomattavasti.

Tällaisen päätöksen äärellä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki sosiaalisen median palvelut toimivat omilla ehdoillaan ja kehittyvät myös koko ajan nopeata vauhtia.

Esimerkkinä potentiaalisista riskeistä toimikoon viime vuonna melko laajasti raportoitu The Cool Hunter -case, jossa erittäin suosittu Facebook-sivu poistettiin ylläpidon toimesta yllättäin ja palauttamisessa meni useita kuukausia.

The Cool Hunter (TCH) on designiin ja popkulttuuriin keskittynyt 8-vuotias blogi, jonka kuukausittaiset kävijämäärät ovat yli 2 miljoonaa. Blogin kommentointi oli siirretty aiemmin Facebookin avulla tapahtuvaksi, ja osittain tämän kautta Facebook-sivun tilaajamäärä kasvoi jopa 1500-2000 tykkääjällä päivittäin. Poistamisen aikaan Facebook-sivulla oli 788 000 fania ja sisältöä oli tuotettu sivulle viiden vuoden ajan. Blogiinkin tuli Facebook-sivun kautta yli 10 000 klikkausta päivittäin.

Blogin suomalainen pääkirjoittaja Tuija Seipell kommentoi Vierityspalkille viime vuoden tapahtumia: ”FB-sivun menettäminen ei ollut mikään pieni hikka. Kyseessä oli vakava interaktiivisuuden menetys, puhumattakaan siitä, miten massiivinen määrä sisältöä tilin mukana hävisi”, kertoo blogin pääkirjoittaja Tuija Seipell.

Blogin yrittäessä saada vastausta tilin poistoon, FB:n ainoa vastaus on ollut: ”This user was disabled for repeat IP infringement.” The Cool Hunter ei mielestään ollut rikkonut sääntöjä, paitsi pariin otteeseen jakamalla kuvia, joiden kuvaaja ei ollut tiedossa. Tämä on The Cool Hunterin perustajan Bill Tikosin mukaan ollut – ja myöhemmin myös Facebookin vahvistama – syy tilin sulkemiseen. Mutta mistä kuvista on ollut kyse ja kuka valitukset on tehnyt, ei vastauksia ole Facebookin suunnasta kuulunut.

Tällä hetkellä The Cool Hunterin Facebook-sivu on palautunut toimintaan, ja vaikka esimerkki on hyvin dramaattinen, niin se ei ole mitenkään täysin poikkeuksellinen. Isot sosiaalisen median palvelut joutuvat päivittäin tekemään isoja ratkaisuja joilla voi olla vaikutuksia moneen pieneen liiketoimintaan – eikä näiden isojen sosiaalisen median tahojen ydinliiketoimintaa ole palvella esimerkiksi yrityksiä tai yksittäisten blogien toimintaa. Siksi riskit myös kasvavat mitä suositummiksi nämä palvelut tulevat.

Yhteenveto: Pelkästään varoittavien esimerkkien takia ei kannata omia suunnitelmia lähteä radikaalisti muuttelemaan. Jos Facebook-kommentointi tuntuu hyvältä ratkaisulta omalle sivustolle, niin se kannattaa ottaa käyttöön – mutta kannattaa selvittää miten peruuttaminen tapahtuisi jos jotain yhtäkkiä muuttuisi.

Kommentoinnin hallinnointi, videoiden julkaiseminen ja kuvagallerioiden pyörittäminen eivät ole menneet yksinkertaisempaan suuntaan viime vuosina, mutta niiden toteutus onnistuu yhä pienemmillä teknisillä investoinneilla. Kääntöpuolena ovat lisääntyvät riskit yllättäviin, isoihinkin muutostarpeisiin.

Lisätietoa jutussa viitatusta esimerkistä:

WordPress asettaa julkaisujärjestelmien perusstandardin

WordPress on kasvattanut viime vuosina tasaisesti suosiotaan ympäri maailman, mutta erityisesti Suomessa WordPressin saama huomio on lisääntynyt lyhyessä ajassa nopeasti. Voisi jopa sanoa, että Suomessa on ollut ”WordPress-buumi” viime aikoina.

Wordpress Suomi, kuvitus, kuvittaja Pirita Tolvanen

Useat digitoimistot ja mainostoimistot ovat avoimesti ryhtyneet liputtamaan WordPressin puolesta web-julkaisujärjestelmänä. Myös WordPressiin erikoistuneita firmoja on syntynyt muutamia Suomeen.

Aiemmin WordPress tunnettiin Suomessa lähinnä blogialustana vaikkakin monet mainostoimistot tekivät sillä paljon muunkinlaisia sivustoja. Nyt viime aikoina WordPressin käyttö on lisääntynyt nimenomaan ”normaalien verkkosivustojen” alustana.

Hyvin artikkelivetoisten sivustojen kohdalla WordPress on jopa noussut oletusvalinnaksi, koska esimerkiksi Drupal ei ole viime vuosina kehittynyt mitenkään tuotteistetumpaan suuntaan. WordPress taas on panostanut lähes pelkästään artikkelien julkaisemiseen liittyvien toimintojen kehitykseen.

WordPress erottuu julkaisujärjestelmäkentällä korkean tuotteistusasteensa johdosta. WordPressin takana oleva kehitysorganisaatio (WordPress Foundation) ei panosta esimerkiksi räätälöintien helpottamiseen vaan keskittyy perustoimintojen hiomiseen ja lisäosaekosysteemin tukemiseen. Tämä on kovin erilainen lähestymistapa kuin esimerkiksi toisella avoimen koodin hittituotteella, Drupalilla.

WordPressin vahvuudet järjestelmänä ovat etenkin sivustokonsepteissa joissa tuotetaan paljon artikkeleita tasaisena virtana. Tällaisia ovat esimerkiksi monien julkaisutoimintaa tekevien organisaatioiden sivustot, mutta myös esimerkiksi monet järjestöt ja yritykset tuottavat nykyisin paljon sisältöjä sivustoilleen.

WordPress on erittäin osuva valinta etenkin verkkosivustokonsepteissa joissa pysyvien sisältösivujen määrä on rajallinen, ja suurin osa sisältötyöstä keskittyy uutis-, blogi- tai tapahtumasivuvirtoihin.

WordPressin heikkoudet tulevat vastaan laajoissa sisältösivustoissa, joissa myös sisällöntuottajajoukko on moninainen. Tällöin esimerkiksi käyttöoikeuksien rajaaminen vain joihinkin sisältöhaaroihin ja sisältötyyppeihin voi WordPressissä osoittautua turhan hankalaksi toteuttaa. Käyttöoikeushallinnan rajoittuneisuus lieneekin tyypillisin WordPressin käyttöä rajoittava asia. Myös sisältöjen uudelleenkäyttö ja erilaiset sivupohjamallit ovat asioita joiden toteutus WordPress-maailmassa on huomattavasti monia kilpailevia järjestelmiä hankalampaa.

Myös useiden sivustojen toteutus samaan kokonaisuuteen ja monikielisyyden hallinta näiden välillä rajaavat WordPressin usein pois isompien sivustoprojektien teknologiavaihtoehdoista. Nämä kaikki ovat kuitenkin asioita, jotka eivät ole mitään tyypillisimpiä vaatimuksia verkkosivustoprojekteissa. Siksi WordPressin käytön leviämisen on helppo ennustaa jatkuvan entisestään.

WordPressin kehitykseen vaikuttaa myös epäilemättä paljon yhteisön kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Automattic-yritys joka pyörittää maailman suurinta WordPress-pilvipalveluympäristöä, WordPress.comia. Tämän kenties maailman suurimman ”verkkosivustofarmin” liiketoimintamalliin ei sopisi lainkaan rönsyilevä julkaisujärjestelmätuote, ja siksikin Automattic varmaan osallistuu aktiivisesti WordPressin kehitystoimintaan.

Toisaalta Automatticin tarjoama WordPress.com on myös WordPress-yhteisön vahvin myyntitykki. WordPress.comiin voi kuka tahansa perustaa ilmaiseksi verkkosivuston, ja kun halut kasvavat, niin omaa sivustoa voi varustella (luottokorttia vinguttamalla) omalla domainilla, paremmilla teemoilla ja muilla herkuilla. Varsin ainutlaatuinen on myös mahdollisuus siirtyä lopulta ulos pilvipalvelusta omaan ympäristöön täysin ilman työlästä julkaisujärjestelmän vaihtoprojektia. Tämä mahdollisuus erotteleekin WordPress.comin selkeimmin mm. Kotisivukoneen kaltaisista itsepalveluratkaisuista.

Oman WordPress-asennuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat sitten aivan toista luokkaa kuin WordPress.comin vakioitu paketti. Yli 15 000 lisäosaa takaavat, että monenlaiset sosiaalisen median upotukset ja lisätoiminnot voidaan toteuttaa omaan sivustoon kustannustehokkaasti.

WordPressin kehityksessä ekosysteemi ei ole ”kiva lisä”, vaan olennainen osa järjestelmää. Kun merkittävä osa erikoisista asioista tapahtuu lisäosien kautta, niin perusohjelmiston kehitys pysyy hallinnassa ja esimerkiksi päivitykset ovat helpompia toteuttaa. WordPressin automaattinen päivitysjärjestelmä on myös yksi kilpailijoiden kadehtimia toimintoja. Etenkin Joomlan päivitysvaikeuksia vuosia kironneet järjestöt ja yhteisöt ovat WordPressin maailmassa huomattavasti turvallisemmalla polulla. Tosin vaatii WordPress myös huolenpitoa, mutta tiukka paketti ja toimiva päivitysmalli auttavat merkittävästi. Suositut järjestelmät ovat aina hyökkäyksien kohteena, nyt ja tulevaisuudessa.

WordPressin kohdalla sivustojen ylläpitoratkaisut ovat myös poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Yleensä toteutuskumppanit aktiivisesti suosittelevat asiakkaalle jotain kolmatta osapuolta hosting-ratkaisun tarjoajaksi. Näin asiakkaalla on aidosti mahdollisuudet jatkossa vaihtaa kumppania jos projektin alunperin tehnyt kumppani ei jostain syystä enää miellytä.

Mikään rahasampo WordPress ei tosin kumppaneille ole. Jos asiakkaan vaatimukset osuvat WordPressin rajojen sisäpuolelle, niin saittien toteutus on varsin kustannustehokasta.

Jos sisältösuunnitelma ja ulkoasusuunnitelma ovat jo valmiina, niin tekninen toteutus sivustolle sijoittuu yleensä 3000 ja 9000 euron väliin. Erittäin monipuolisen ja näyttävän mediatalon sivuston saa toteutettua laadukkaasti jo 15 000 – 20 000 euron toteutusbudjetilla. Yli 50 000 euron WordPress-sivusto tuntuu jo kovin kuvitteelliselta projektilta. Useimmat WordPress-toteutukset sijoittunevatkin mainittuun muutaman tuhannen euron kokoluokkaan.

Monet pienet toimijat myös tarjoavat pienyrityksille WordPress-saitteja hyvinkin kustannustehokkaasti avaimet käteen -toimituksilla. Esimerkiksi Zoner tarjoaa 790 euron (+alv.) pakettia pienyrityksille WordPress-toteutuksena. Tarjouksen pitävyyteen voi myös suhtautua kohtuullisen luottavaisesti, koska WordPress ei ole mitenkään kiitollinen räätälöintikohde. Järjestelmää ei yksinkertaisesti kannata lähteä rikkomaan, koska näin estää hyvin nopeasti tulevat päivitykset ja tämän aiheuttamat ongelmat ovat asiakkaalle nopeasti ilmeiset.

Erikoistuneita WordPress-osaajia voisi toki olla Suomessa enemmänkin. Nyt erikoistuneet yritykset ovat vielä varsin pieniä firmoja, ja suurin osa WordPress-toteuttajista ei edelleenkään aktiivisesti tuotetta markkinoi. Esimerkiksi H1, Aucor, Wysiwyg, Arkimedia ja Kvaliitti kertovat sivuillaan avoimesti tekevänsä WordPressillä, mutta oikeastaan tyypillisempiä WordPress-tekijöitä ovat Franticin kaltaiset digitoimistot, jotka eivät asiasta erityisemmin huutele.

Yhtenä syynä matalaan profiiliin voi olla juuri WordPressin aiempi hintamielikuva keskinkertaisten ja edullisten sivustojen julkaisujärjestelmänä.

Kustannustehokas vaihtoehto WordPress onkin, mutta osaavissa käsissä WordPressin avulla tehdään myös todella näyttäviä ja tuloksellisia verkkototeutuksia. Etenkin jos budjetti projektiin on 5000 ja 30 000 euron väliltä, niin WordPress mahdollistaa tämän rahan käyttämisen todella tehokkaasti. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta katsottuna WordPress tarjoaa samassa paketissa myös poikkeuksellisen kestävän ja kehittyvän ratkaisun usean vuoden verkkokehitykseen.

Kustannustehokkaita työkalujahan tässä maassa riittää verkkotekemiseen, mutta suurin osa näistä edellyttävät sitoutumista seuraaviksi vuosiksi projektin tehneeseen ohjelmistofirmaan, tai pahimmillaan jopa yksittäisiin tekijöihin.

WordPressin valloitus alle 30 000 euron projekteissa on käynnissä kovaa vauhtia. Kilpailijoita toki riittää, mutta WordPressin suosioon ja kumppaniverkostoon verrattuna nämä Silverstripet, Concrete5:set, ExpressionEnginet ym. työkalut ovat auttamatta vielä varjoissa.

Drupal taas on kasvanut elefantiksi, ja Joomlan kehitys on jäätynyt niin työkaluna kuin yhteisönä. Kotimaisilla julkaisujärjestelmätoimittajilla taas on suuria vaikeuksia selittää asiakkailleen miksi näiden pitäisi sitoutua yksittäisen ohjelmistofirman tarjoamaan suljettuun tuotteeseen.

Tällä vauhdilla iso osa Suomen verkkomaailmasta ryhtyy hurisemaan WordPressin päällä seuraavina vuosina.

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Webshaped tulee taas Helsinkiin ja kokoaa yhteen frontend-aktiivit

Verkkopalveluiden kehittämiseen keskittynyt konferenssi ”Webshaped” valtaa Wanhan Sataman toukokuun 23. päivä. Konferenssi on kotimaisen frontend-kehittäjäpiirin organisoima, ja se järjestetään nyt jo toista kertaa.

webshaped-2013

Konferenssin puhujakattaukseen kuuluu muun muassa Jake Archibald (Google Chrome), Jonathan Smiley (ZURB), Vitaly Friedman (Smashing Magazine), Darrell Stephenson (Soundcloud) ja Holger Bartel (uforepublic).

Tapahtuman hinta on 310€ (sis. alv) päivältä. Tänä vuonna myynnissä on myös opiskelijalippuja 150€ hintaan, sekä viiden, kymmenen ja 15 lipun paketteja.

Voit tutustua tunnelmaan katsomalla viime vuoden seminaarin fiilistelyvideon: Webshaped 2012, First Frontend Conference in Finland

>> Tarkempi ohjelma ja lisätietoja

PS. Vierityspalkin yleisöön kuuluville frontend-asiantuntijoille on kaksi ilmaislippua tarjolla. Lipun saa kaksi ensimmäistä kommentoijaa, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Miksi hype HTML5:sesta on laantunut? Oliko kaikki vain hypeä vai onko HTML5 nyt jotenkin integroitunut ”perustekemiseen”? Jätä kommenttiisi nimi ja sähköpostiosoite, niin pääset seminaariin ilmaiseksi. Lippu on henkilökohtainen.

Wanhat