WordPress ja isot sivustot -seminaari tulee syyskuussa

Onko WordPressistä isojen sivustojen julkaisujärjestelmäksi? Tämän kysymyksen ympärille on nyt järjestetty ilmainen aamupalaseminaari.

Seminaarissa kysymystä käsitellään viiden case-esimerkin kautta sekä paneelikeskustelussa. Seminaari on suunnattu asiakasorganisaatioiden edustajille. Jos sinulla on siis verkkosivustouudistus tulossa, ja WordPress mietityttää yhtenä vaihtoehtona, nyt on täydellinen tilaisuus tulla ottamaan asiasta selvää.

Wordpress_ja_isot_sivustot_seminaari_01

Seminaari pidetään tiistaina 16.9.2014 Helsingissä, Korjaamolla klo 9.15-11.30. Tämän noin kahden tunnin aikana tehdään katsaus Suomen julkaisujärjestelmämarkkinaan, WordPressin markkinakehityksen tilanteeseen sekä tutustutaan viiteen isoon sivustoon, jotka on toteutettu WordPressillä.

>> Haluan seminaariin

Jos aihe kolahtaa, niin laita hakemus tulemaan, vahvistus tulee vuorokauden sisällä.

Hakemuspohjainen ilmoittautuminen on käytössä, koska aihe on ajankohtainen monelle asiakkaalle sekä alan toimistolle. Nyt halutaan kuitenkin antaa etusija asiakkaille. Paikat täytetään hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Tilaa on yli 60:lle henkilölle Korjaamon Kulmasalissa, joten mukaan mahtuu muutama alan toimistossakin työskentelevä asiantuntija – jos perustelut ovat riittävän hyvät.

Seminaarin järjestää Vierityspalkki.fi-blogi yhteistyössä Byroon, Exoven, Franticin, H1:sen ja Solid Anglen kanssa.

Seminaarin tarkka ohjelma:

Puheenjohtajana toimii Perttu Tolvanen (Vierityspalkki.fi / North Patrol).

klo 8.45-9.15 on tarjolla aamupalaa

klo 9.15-9.30 WordPress ja kotimainen julkaisujärjestelmämarkkina / Perttu Tolvanen, North Patrol

klo 9.30-10.50 Viisi CASE-esitystä:

Kaikista esiteltävistä sivustoista avataan sivuston toiminnallisuuksia, projektin kulkua ja kokoa sekä ylläpidon käytänteitä. Tarkoitus on antaa yleisölle esimerkkejä siitä, millaista esiteltäviä sivustoja on hallita WordPressillä. Mikä on helppoa? Mikä on vaikeata?

10.50-10.55 tauko

10.55-11.30 Q&A-paneeli: yhteisessä käsittelyssä WordPressille vaikeat osa-alueet ja niiden mahdolliset ratkaisut, esim. monikielisyys, mediahallinta, tietoturva, isot hierarkiset sivustot, omat piensovellukset, laajennettavuus

Paneelin vetäjä: Perttu Tolvanen
Paneelin asiantuntijat:

11.30 Seminaari päättyy

>> Haluan seminaariin

WordPress-seminaarin ajankohtaisuus juuri nyt liittyy moneen asiaan. Maailmanlaajuisesti WordPressin markkinaosuus on kasvanut tasaisesti. Voi jopa sanoa, että WordPress on ottamassa jonkinlaista ’de facto’ -asemaa pienten ja keskisuurien verkkosivustojen alustana maailmanlaajuisesti. Samalla WordPressiä hyödyntävien digitoimistojen määrä on kasvanut, ja yhä useampi on myös ottanut WordPressin tärkeimmäksi julkaisujärjestelmätuotteekseen.

WordPressin soveltuvuus isompien sivustojen alustaksi on parantunut tasaisesti viime vuosina. Asiakkaiden silmissä aiempi sympaattinen blogialusta on alkanut tuntumaan yhä kiinnostavammalta vaihtoehdolta, eikä vähiten sen kustannustehokkuuden takia. WordPress-projektit ovat vielä toistaiseksi kertaluokkaa edullisempia kuin esim. Drupal-, Liferay- tai EPiServer-projektit.

Hintalappujen mahdollinen kasvaminen ja WordPressin kehittyminen yhä isompien sivustojen vaatimusten suuntaan ovat kuitenkin vielä kysymysmerkkejä. Varmaa on vain, että moni asiakas haluaisi nähdä WordPressin kehittyvän, ja samalla moni digitoimisto haluaisi päästä tekemään isompia projekteja.

Nämä ovat esimerkkejä asioista, joihin haetaan vastauksia seminaarissa. Hakemuslomakkeella myös osallistujat voivat ehdottaa aiheita seminaarin paneelin käsittelyyn, joten jos jokin asia askarruttaa, kerro se meille!

>> Hakemuslomake seminaariin

Vieraskynä: Katsaus WordPress-sivustojen tietoturvaan

Mikko Virenius. Artikkelin kirjoittaja on yksi Suomen kokeneimmista WordPress-asiantuntijoista, joka on kehittänyt sivustoja WordPressillä päätoimisesti vuodesta 2008 lähtien.

WordPressin tietoturvaan kohdistuu säännöllisin väliajoin (joskus myös aiheellistakin) kritiikkiä ja sen maine yleisesti tietoturvan osalta on vähintäänkin kyseenalainen. Aihe nousee esiin lähes poikkeuksetta tapauksissa, kun WordPressiä suunnitellaan käytettävän jonkin hieman laajemman ja tiukempaa tietoturvaa vaativan palvelun alustana.

Wordpress_kaltereiden_takana

Yksi syy huonoon maineeseen on se, että WordPressin laaja suosio vetää puoleensa paljon automaattisia ja puoliautomaattisia hyökkäyksiä, joiden aiheuttamat vahingot saavat paljon huomiota. Viimeisin laajasti uutisoitu hyökkäys tapahtui heinäkuun lopussa.

Syy näiden automaattisten hyökkäysten onnistumiseen puolestaan ovat lukemattomat päivittämättömät ja valvomattomat WordPress-asennukset, joiden kautta päästään pahimmassa tapauksessa käsiksi myös jaetun webhotellin tai virtuaalipalvelimen muihinkin sivustoihin. Sen sijaan itselleni ei ole vielä tullut vastaan tapausta, jossa oikein konfiguroituun ja ylläpidettyyn WordPress-sivustoon olisi päästy tuosta noin vain murtamaan.

WordPressin puolustukseksi on sanottava että tietoturvaraporteissa puhutaan usein ”WordPressin haavoittuvuudesta”, vaikka lähes poikkeuksetta paikkaamattomat haavoittuvuudet löytyvät jostain kolmannen osapuolen toteuttamasta lisäosasta tai teemasta. Joitain onnistuneita WordPressiin kohdistuneita hyökkäyksiä on tehty myös vanhentuneiden palvelinohjelmistojen, kuten PHP:n, kautta.

Ajoittain suunnittelupalavereissa kuulee jopa kehotuksia WordPressin täydelliseen välttämiseen, mitä itse pidän tietoturvan toteutumisen kannalta hieman jopa vaarallisena ajattelumallina. Mielestäni on riskialtista tuudittaa itsensä ja asiakkaat väärään turvallisuudentunteeseen väittämällä jotain toista järjestelmää kategorisesti turvallisemmaksi ja siirtämällä näin vastuun tietoturvasta itseltä järjestelmän vastuulle.

Oman kokemukseni mukaan WordPressillä voidaan toteuttaa myös tiukempaa tietoturvaa vaativia palveluita, kunhan tietoturvaa muistetaan lähestyä kokonaisuutena ja huomioida kaikki tietoturvan osa-alueet, jotka olen tässä katsauksessa jakanut palvelintason-, sovellustason- ja käyttäjätason tietoturvaan. Toisin sanoen WordPressin tietoturvaan pätevät kaikki samat asiat, jotka pitää huomioida ylipäätään verkkopalveluita suunnitellessa.

Tämän katsauksen tarkoituksena ei ole antaa vaihe vaiheelta –tyyppistä ohjeistusta tai tarkkaa reseptiä tietoturvallisen WordPress-sivuston ylläpitämiseen, vaan hieman laajentaa kuvaa WordPress-sivustojen tietoturvasta, joka esitetään yleensä kasana erilaisia temppuja ja niksejä.

Palvelintason tietoturva

Turvallinen palvelin on verkkopalvelun tietoturvan perusta, oli verkkopalvelu toteutettu sitten WordPressillä tai millä tahansa muulla julkaisujärjestelmällä. Mikäli palvelintason tietoturva ei ole kunnossa, sovellustason tietoturvatoimenpiteet ovat kokonaisuuden kannalta kuin Titanicin kansituolien järjestelyä.

En missään nimessä vastusta esimerkiksi yksinkertaisen yrityssivuston asentamista hyvään webhotelliin, mutta tietoturvan kannalta vaativimmassa palveluissa, kuten verkkokaupoissa, oma palvelininfrastruktuuri joko ylläpidettynä tai omassa ylläpidossa on mielestäni ehdoton minimivaatimus.

Tosiasia kuitenkin on, että jaettu webhotelli kun on yhtä turvallinen kuin sen heikoin lenkki. Mikäli palvelin sisältää esimerkiksi 100 erillistä sivustoa, on hyvin todennäköistä, että joukossa on yksi tai useampia sivustoja, joiden sovellustason tietoturvasta ei ole huolehdittu riittävän tarkasti. Tämä puolestaan avaa huonosti konfiguroidulla palvelimella mahdollisesti pääsyn myös palvelimen muihin sivustoihin. Toki yleensä ei näin ole.

Kun valitsen palveluntarjoajaa itselle tiukempaa tietoturvaa vaativaa palvelua varten, pyrin varmistumaan ainakin seuraavien asioiden toteutumisesta.

Päivitykset. Käyttöjärjestelmän ja palvelinohjelmistojen päivitykset ovat ajan tasalla ja niistä huolehditaan säännöllisesti.

Varmuuskopiointi. Palvelussa on mahdollisuus datan (tiedostot, tietokannat) varmuuskopiointiin kyseisen palvelimen ulkopuolelle.

Palomuuri. Mikäli palvelinta käytetään ainoastaan www-palvelimena, saapuvan liikenteen tulisi olla rajattu ainoastaan portteihin 80 (Apache) ja 22 (SSH) ja muiden porttien olla suljettuna.

SSH-palvelimen asetukset.

  • kirjautuminen root-käyttäjänä tulisi olla estetty
  • kirjautuminen pelkkää salasanaa käyttämällä on estetty = kirjautuminen tapahtuu SSH-avainparia käyttämällä)
  • kirjautumiseen tulisi käyttää vain vahvempaa protokollaa 2
  • kaikilla palvelimen käyttäjillä on tarpeisiin rajatut käyttöoikeudet ja oikeudet on annettu vain niitä todella tarvitseville henkilöille
  • brute force –hyökkäyksiin on varauduttu

Tiedostojen käyttö- ja omistusoikeudet. Tiedostojen käyttö- ja omistusoikeudet eivät saa olla liian väljät ja kriittisten tiedostojen sekä hakemistojen (.git/.svn/.htaccess) tulee olla suojattuna. Lisäksi jos palvelimella sijaitsee useampia sivustoja, tulee varmistaa, että PHP-tiedostot suoritetaan aina omistajiensa alla (suPHP). Muussa tapauksessa yksittäisen sivustojen käyttäjät voivat lukea esimerkiksi toisten käyttäjien wp-config.php-tiedostoja.

Valvonta. Palvelimella olisi hyvä olla käytössä jatkuva seuranta (esim. Zabbix tai New Relic) ja automaattiset sähköposti- tai tekstiviesti-ilmoitukset annettujen raja-arvojen ylittyessä suoritinkäytön, muistin tai PHP-virheiden osalta.

Hyökkäyksiltä suojautuminen. Yhteyksien tarjoajalla tulisi olla mahdollisuus reagoida hajautettuihin palvelunestohyökkäyksiin (DDoS) esimerkiksi liikennettä suodattamalla tai rajoittamalla liikenteen vain tiettyihin maihin. Lisäksi SSH-palvelinta kohtaan tehtävien brute force –hyökkäyksien esto pitäisi olla toteutettuna DenyHostsin, Fail2ban:in tai vastaavan ohjelman avulla.

Mikäli itsellä ei ole valmiuksia turvallisen alustan ylläpitämiseen tai mahdollisilta hyökkäyksiltä suojautumiseen, kannattaa palvelimen ylläpito ulkoistaa luotettavalle ja asiantuntevalle taholle.

Sovellustason tietoturva

Sovellustason tietoturvalla tarkoitan tässä katsauksessa itse WordPress-asennuksen ja sen lisäosien sekä teemojen tietoturvaa.

Lähtökohtaisesti sovellustason tietoturvatoimenpiteet alkavat jo asennuksesta. Henkilökohtaisesti suosittelen WordPressin osalta aina mukautettua asennusta ”Yhden klikkauksen” -asennusten sijaan. Mukautetulla asennuksella varmistetaan, että asennuksessa ei käytetä oletusasetuksia esimerkiksi WordPressin tai tietokannan käyttäjänimissä, tietokannan nimessä, tietokantataulujen etuliitteissä tai salausavaimissa. Samalla WordPressin pääkäyttäjätunnuksen ja tietokannan salasanat päästään asettamaan riittävän vahvoiksi.

Lisäosien sekä teemojen asentamien WordPressin lisäosahakemistosta on lähtökohtaisesti turvallista, mutta lisäosahakemiston ulkopuolelta asennettavat kannattaa teemat ja lisäosat käydä ainakin pintapuolisesti läpi myös koodipuolelta. Sama toiminnallisuus kun voidaan saada aikaan tietoturvan kannalta joko huonolla tai hyvällä koodilla. Toimivan tietojenkalasteluohjelmankin piilottamiseen vaaditaan vain yksi ainoa rivi.

Kun WordPress on asennettu, ainoa varma tapa välttyä ongelmilta on ohjelmiston, lisäosien ja teemojen säännöllinen päivittäminen sekä varmuuskopiointi. Sivuston päivittämisessä ja kehitystyössä suosittelen käyttämään aina paikallista kehitysympäristöä ja versionhallintaa, kuten Git:iä. Tällöin kaikki koodiin tehtävät muutokset tulevat dokumentoitua ja ne ovat tallessa useassa paikassa esimerkiksi mahdollisen palvelinvirheen varalta. Työskentelyn helpottumisen lisäksi versionhallinnan avulla on helppo seurata myös muuttuneita tiedostoja, mikä mahdollistaa onnistuneiden hyökkäysten tunnistamisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Sovellustasolla tietoturvan parantamiseen on useitakin eri lisäosia ja niksejä, joita löytyy esimerkiksi Sofokuksen artikkeleista 20 tapaa parantaa WP-asennuksesi turvallisuutta: osa 1 ja osa 2. Lisäisin artikkeleissa mainittuihin vinkkeihin vielä mm. WordPressin sisäisen koodieditorin piilottamisen, koska editoria käytetään jatkuvasti koodin syöttämiseen teemojen tiedostoihin osana automaattisia hyökkäyksiä. Myös etäjulkaisuun käytettävä XML-RPC –rajapinta on usein hyökkäysten kohteena ja sen poistaminen käytöstä on monissa tapauksissa kannattavaa, mikäli se ei ole esimerkiksi mobiilisovelluksen käytössä.

Pääsääntöisesti nämä tietoturvakikat ja -lisäosat ovat hyviä ja toimivia, mutta haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että sivuston kokonaistietoturva ei saisi rakentua pelkästään niiden varaan.

Käyttäjätason tietoturva

Käyttäjätason tietoturva koskee sekä palvelimen ylläpitäjiä että WordPressin ylläpitäjiä ja sivuston muita kirjautuneita käyttäjiä. Käyttäjätason tietoturvasta huolehtiminen on erityisen tärkeää palvelin- ja sovellustason ylläpitäjille, mutta en väheksyisi myöskään itse sivuston päivittäjien vastuuta tietoturvan kokonaisuudessa.

Keskeistä kaikilla tasoilla on, että käyttöoikeuksia myönnetään vain niitä tarvitseville henkilöille ja myönnettävät käyttöoikeudet on rajattu mahdollisimman tiukasti käyttäjän tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kaikki WordPress-sivuston ylläpitäjät eivät tarvitse pääkäyttäjän tunnuksia, vaan sisältöjen päivitys onnistuu myös alemmilla käyttöoikeustasoilla.

Käyttäjätason päivittäisessä tietoturvassa on lähtökohtaisesti kaksi perusasiaa. Ensinnäkin käytettävien salasanojen on oltava riittävän vahvoja. Toiseksi esimerkiksi WordPressissä ei tulisi käyttää samaa salasanaa, joka on jo käytössä jossain toisessa palvelussa, kuten sähköpostissa. Mikäli salasana pääsee vuotamaan WordPressin kautta ja samalla salasanalla pääsee kirjautumaan käyttäjän sähköpostiin, on todennäköistä, että sähköpostista löytyy joko lisää tunnuksia muihin palveluihin (esim. webhotellien tilausvahvistukset) tai sitten sähköpostitiliä voidaan käyttää salasanojen vaihtamiseen käyttäjän muissa palveluissa.

Nämä kaksi edellä mainittua ehtoa saa täytettyä parhaiten käyttämällä salasanojen muistamissovellusta. Sovelluksen valinnassa kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa esimerkiksi sen suhteen, että synkronoidaanko tallennetut tiedot pilveen vai ei.

Edelleen lisäturvaa WordPressin hallintaan kirjautumiseen saa kaksivaiheisella todennuksella, jonka käyttö on kuitenkin vielä suhteellisen harvinaista. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös palveluihin kirjautumiseen käytettävällä internetyhteydellä on merkitystä. En esimerkiksi suosittelisi käyttämään kriittistä palvelua esimerkiksi suojaamattoman julkisen WiFi:n kautta.

Suositukset

Katsauksen pohjalta voin antaa kolme suositusta kaikille WordPressiä ammattimaisesti hyödyntäville tahoille:

  1. Käytä vain luotettavien palveluntarjoajien palvelinratkaisuja ja ulkoista palvelimen ylläpito, mikäli omat resurssit eivät riitä turvallisen alustan ylläpitämiseen.
  2. Tee WordPressin päivittämisestä ylläpitosopimus, mikäli et aio itse huolehtia WordPressin, teemojen sekä lisäosien päivityksistä.
  3. Käytä lisäosa- ja teemakehitykseen ammattitaitoisia yrityksiä ja henkilöitä. Pelkkä yhteen asiaan erikoistuminen ei riitä, vaan toteuttajan pitää nähdä myös sivuston kokonaisuus, jonka yksi osa tietoturva on.

Tämän katsauksen tarkoituksena oli laajentaa kuvaa WordPressin tietoturvasta ja toisaalta korostaa, että ei ole samantekevää, että millaisella palvelimella WordPressiä ylläpidetään ja millaiset tekijät sivustoasi kehittävät. Henkilökohtaisesti uskaltaisin luottaa vaativammankin WordPress-toteutuksen esimerkiksi Aucorin, H1:sen tai Sofokuksen käsiin. (Henkilökohtainen mielipide, ei maksettu mainos). Toinen keskeinen viestini on se, että kun kokonaisuus on tietoturvan osalta kunnossa, WordPressiä voidaan käyttää hyvinkin monipuolisten palveluiden alustana. Tietenkään kaikkea ei kannata WordPressin pohjalle toteuttaa, mutta sen päätöksen pohjana ei pitäisi olla pelkästään tietoturva vaan soveltuvuus asiakkaan tarpeeseen muilla mittareilla.

Tietoa kirjoittajasta

Mikko VireniusMikko Virenius on yksi Suomen kokeneimmista WordPress-asiantuntijoista, joka on kehittänyt sivustoja WordPressillä päätoimisesti vuodesta 2008 lähtien. Nykyään Mikko konsultoi muita WordPressiin erikoistuneita digitoimistoja mm. teema- ja lisäosakehityksessä yrityksensä Adian Oy:n kautta. Seuraa Mikkoa Twitterissä.

Kuvitus: Kuvittaja Pirita Tolvanen

EPiServer kasvaa Suomessa – mutta kaipaa lisää rakkautta digitoimistoilta

EPiServer on kasvattanut markkinaosuuttaan Suomessa viime vuosina nopeassa tahdissa. Ruotsalainen julkaisujärjestelmätuote ei kuitenkaan kilpaile suoraan esimerkiksi WordPressin kanssa vaan keskittyy ratkaisemaan isojen konsernien laajoja julkaisu- ja verkkokauppatarpeita. Tällä alueella EPiServerin Kalle Bäckman kuitenkin kaipaisi asennemuutosta kotimaiselta digitoimistokentältä. Pelkän hyvän suunnittelun lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää myös laadukkaisiin toteutuksiin. Bäckmanin mukaan Suomen web-markkinan isoin haaste ovat vain suunnitteluun keskittyneet digitoimistot, ja tämän asian korjaamiseksi pitäisi mallia ottaa reilusti Ruotsista.

kalle-backman-episerver-finland-2014

Kuvassa EPiServer Finland: Kalle Bäckman, Miika Niemelä, Petri Isola

EPiServer Finland liittyi nyt kesän lopulla Vierityspalkin sponsoreiden joukkoon, koska haluaa parantaa tunnettuuttaan myös alan tekijöiden keskuudessa. Asiakkaiden suunnalla viesti kuulemma jo menee perille ja kauppaa syntyy, mutta kaikki alan toimistot eivät vielä oikein tunne EPiServeriä. Tässä haastattelussa Kalle Bäckman avaa EPiServerin maailmaa etenkin digitoimistojen näkökulmasta ja selittää mitä asiakkaat oikein lisenssirahojensa vastineeksi saavat tältä ruotsalaiselta julkaisujärjestelmätuotteelta. Suomessahan EPiServerin kelkkaan ovat lähteneet etenkin isot konsernit, kuten Suunto, Orion, Fazer ja Alko.

EPiServerin historia lyhyesti – mistä kaikki on lähtenyt?

Firma on alunperin perustettu vuonna 1994. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen oma CMS-tuote. Tällöin EPiServerillä oli myös omaa projektiliiketoimintaa. Suomessa tällainen, vastaava omalla tuotteella projekteja tekevä firma on esimerkiksi Crasman. Tästä mallista EPiServer kuitenkin siirtyi nopeasti eteenpäin. Vuonna 2000 perustettiin kumppanuusohjelma. Ensimmäinen Microsoft-pohjainen CMS tuli pihalle 2002, ja siitä lähtien on Microsoftin mukana kuljettu. Myöhemmin on paletti laajentunut pienten yritysostojen kautta jonkin verran. Yhteensä EPiServerin kumppaniohjelmassa on tänä päivänä mukana 690 yritystä yli 30 maasta. Suomesta kumppaniohjelmassa on mukana 23 yritystä, joista seitsemän (7) premium-tasolla.

EPiServerillä on Ruotsissa todella hallitseva asema – mistä ylivoima Ruotsissa johtuu?

Ruotsin asema johtuu todennäköisesti erittäin hyvästä ajoituksesta. Ruotsissa EPiServer onnistui valtaamaan mm. julkishallinnon aikaisessa vaiheessa. Siellä myös päästiin nopeasti tilanteeseen, jossa EPiServer-kumppaneita oli todella paljon. Näin EPiServeristä tuli turvallinen valinta. Norja on itse asiassa aika samankaltainen. Siellä on myös syntynyt vahva kumppaniverkosto EPiServerin ympärille.

Milloin ja miksi EPiServer on tullut Suomeen?

2008 maaliskuun alussa avattiin konttori. Suomeen tulo liittyi omistuspohjan muutokseen. EPiServerin omistajaperhe myi osan yrityksestä pääomasijoittajalle, ja tässä takana oli nimenomaan kansainvälistymisen kiihdyttäminen.

Missä ovat EPiServerin kasvumarkkinat?

UK ja USA ovat ylivoimaisesti tärkeimmät. Ne ovat myös lähteneet kasvamaan kohtuullisen hyvin. Suomi kasvaa toki myös hyvää tahtia, myös esimerkiksi Tanska. UK:n ja USA:n markkinoihin verrattuna Suomi ja Tanska tietysti ovat pikkuriikkisiä. UK:n ja USA:n markkinoilla EPiServer on tosin pahimpia kilpailijoitaan jäljessä, esim. Sitecore on paljon pidemmällä näillä markkinoilla.

Miksi Sitecore kasvaa teitä nopeammin maailmalla?

Sitecore on ollut noilla mainituilla isoilla markkinoilla läsnä pidempään. Heidän panostukset markkinointiin ovat myös kovempia. Heillä on yksinkertaisesti ollut pidempään ihmisiä siellä läsnä tekemässä myyntityötä. Tätä kautta myös kumppaniverkosto on vahvempi. Suomessa tilanne on juuri toisinpäin.

Mitkä ovat teidän keskeisiä kilpailijoita?

Pohjoismaissahan ei edelleenkään nähdä todella isoja pelureita, kuten Adobea, käytännössä ollenkaan. Täten kilpailutilanne on täällä hyvin erilainen. Täällä nähdään edelleen jopa SharePointtia, mutta SharePoint on vähentynyt täälläkin merkittävästi viime aikoina. Drupalia nähdään todella paljon. Liferay näkyy julkisella puolella. Sitecorea jonkin verran, mutta aika pienessä roolissa käytännössä. SDL Tridionikin joissakin isoissa caseissa.

Microsoft-teknologioilla tehtyjä CMS-tuotteita on ylipäätään todella vähän, etenkin avoimen koodin puolella tarjonta on vähäistä. Tämä on iso ero verrattuna Java- ja PHP-maailmaan. Ehkä sekin hyödyttää EPiServeriä jonkin verran. Microsoftin tuotteita käyttävät organisaatiot kiinnittävät huomionsa EPiServeriin helposti.

Mitä maatoimisto oikein tekee? Myy?

Tärkein tehtävä on tukea kumppaneita. Jonkin verran toki markkinoidaan suoraan asiakkaille, mutta eniten aikaa menee kumppaneiden kautta toimimiseen. Myös uusista ominaisuuksista ja mahdollisuuksista sivistäminen on tärkeä osa toimintaa, niin kumppanien suuntaan kuin suoraan asiakkaille.

Mitä EPiServer maksaa?

Sellainen ”normaali asiakas”, jolla on tuotanto- ja testiympäristöt erikseen, maksaa ensimmäiseltä vuodelta 25 000 euroa lisenssejä. Sitten vuosittain lisenssin ylläpitomaksua tulee noin 5000 euroa vuodessa. Viidelle vuodelle laskettuna EPiServerin hinnaksi muodostuu noin 45 000 euroa.

Toki hintataso lähtee liikkeelle 13 000 eurosta, mutta tuohon mainittuun 25 tonnin luokkaan kuuluu EPiServer-asiakkaista ehkä 80% Suomessa.

Jos haluaa ”ihan kaiken”, eli esimerkiksi verkkokauppatoiminnot siihen samaan, niin sitten lähtöhinta on aavistuksen isompi, eli luokkaa 30 000 euroa. Sillä saa sitten tosiaan ihan kaiken.

Onko EPiServerin pääbisnes lisensseissä vai jossain muualla myös?

EPiServerin kauttahan saa tosiaan myös käyttöpalvelut, Everweb-palvelun kautta. Hostaus kasvaa kyllä tällä hetkellä aika paljon bisnesmielessä. Softabisnes on silti EPiServerille isoin bisnes, toiseksi suurin on käyttöpalvelut sitten.

Suomessa Everwebiltä on käyttöpalvelut ostanut ehkä 40% asiakkaista. Globaalisti Everweb-asiakkaita on noin 25% EPiServerin asiakkaista. Jatkossa myös Amazon- ja Azure-pilviympäristöjä tarjotaan siten, että Everweb hoitaa tuen näihin ympäristöihin. Tämä ei ole kuitenkaan vielä iso juttu, mutta tulevaisuudessa varmasti kasvaa.

45 000 euroa, aika iso summa – miksi asiakkaat maksavat?

EPiServer on tehty yksinkertaiseksi sisällöntuottajalle, siitä asiakkaat ensisijaisesti maksavat. Toinen tärkeä asia on tuotteen tarjoamat välineet projektivaiheeseen. Tyypillisen, ison konsernin verkkopalvelutarpeet saa EPiServerillä tehtyä tehokkaasti ilman todellista koodaamista. Verrattuna nyt esimerkiksi mainittuihin kilpailijoihin, niin kyllähän EPiServerissä on asioita ihan eri tavalla valmiina, ja hyvin mietittynä.

Osittain myös isot konsernit haluavat selkeän vastuutahon. EPiServerissä vastuu homman toimivuudesta ei hajaudu avoimen koodin yhteisölle ja kymmenien lisäosien tekijöille. Tämä ei kuitenkaan ehkä nykyisin enää ole niin iso erotteleva tekijä, mutta joillekin merkityksellinen. Nykyisin tämä ”turvallisuus”-argumentti ehkä liittyy enemmän vahvaan tuotekehitykseen ja kumppaniverkostoon.

Esimerkiksi Drupaliin ja WordPressiin verrattuna monet asiakkaat arvostavat EPissä nimenomaan helppokäyttöisyyttä sisällöntuottajan näkökulmasta. Tässä ei tosin nyt puhuta enää perusasioiden tekemisestä, kuten kuvan lisäämisestä, vaan siitä miten tehdään nopeasti kampanjasivustoja, miten tehdään A/B-testausta, miten optimoidaan laskeutumissivuja hakukoneelle. Sivuston personointi, työnkulut ja kieliversioiden hallinnat ovat myös pitkälle kehitettyjä kokonaisuuksia. Eikä näiden käyttöönotto vaadi lisärahaa joka kerta, vaan ne tulevat aidosti tuotteen mukana.

Lisenssihinta voi kuulostaa isolta, mutta itse asiassa kun asiakkaat pyytävät tarjouksia eri tahoilta, niin EPiServer on monelle konsernille näyttäytynyt jopa halvempana kuin esimerkiksi Drupal. Tämä on tietysti hyvin asiakaskohtaista, mutta kyllä moni asia on EPiServerissä suoraan paketista paljon pidemmällä kuin Drupalissa vaikkapa. Viime aikoina myös uskottavan verkkokauppa-alustan oleminen suoraan tuotteessa on ollut tärkeä tekijä.

Ihan oikeastiko teidän asiakkaille A/B-testaus on arkipäivää?

Kyllä niitä nykyisin yhä useampi käyttää. Monella on kuitenkin web-tiimejä, jotka haluavat tehdä kampanjasivustoja itsenäisesti ja hyödyntää A/B-testausta vaikkapa parhaan etusivumallin löytämisessä.

Onko EPiServer siis suunnattu vahvoille web-tiimeille?

Enemmänkin niin päin, että EPi on hyvä tuote silloin kun pitää pienellä porukalla saada paljon aikaan. Eikä tekeminen tarvitse koodausosaamista. Tällä tavalla tekemisessä voi olla mukana myös asiakkaan mainostoimisto tai digitoimisto.

EPiServerin add-on-store auttaa myös asiakkaan omaa tiimiä tekemään yhä enemmän asioita itse – tai asiakkaan mainostoimisto voi tehdä juttuja.

Miten EPiServer pärjää suhteessa vaikkapa WordPressiin?

WordPress on hieno tuote, mutta sillä on meidän näkökulmasta rajansa. Etenkin isojen asiakkaiden kaipaama laajennettavuus on rajallista. Integraatiot toisiin isoihin järjestelmiin, kuten CRM-tuotteisiin, laskutusjärjestelmiin, ERP-työkaluihin ym. ovat EPiServerille paljon tyypillisempiä. Verkkokaupan saa kytkettyä tuotetiedonhallintajärjestelmiin ja muutenkin valmispalikoita kytkentöihin muihin isojen organisaatioiden järjestelmiin löytyy paremmin. Lisäksi EPiServerille löytyy runsaasti kumppaneita, joille tällaiset integraatiot ovat ihan perustekemistä.

Ehkä joitain eroja on toiminnallisuuspuolellakin, mutta kyllä integroitavuuden nostaisin isoimmaksi asiaksi.

Niin, kyllähän EPiServer-kumppanit ovat Suomessa aika teknisiä. Miksei digitoimistoja kiinnosta? Onko EPiServer vaikea kehittää?

EPiServer ei todellakaan ole vaikeasta päästä oleva julkaisujärjestelmä kehittäjien näkökulmasta. EPiServer perustuu hyvin vahvasti Microsoftin .Nettiin ihan sellaisenaan. Esimerkiksi Sitecorehan on tehnyt paljon omaa kehitystyötä .Netin päälle, ja sitä kautta Sitecoren oppimiskynnys on paljon korkeampi kehittäjille. Verrattuna myös SharePointtiin on EPiServer ihan toisesta maailmasta. Yhden kumppanin koodari sanoi: ”SharePointin omaksumiseen meni 6 kuukautta ja EPiin 6 päivää.”

Ehkä merkittävin asia on se, että monet digitoimistot Suomessa eivät ole kovin teknisiä. Toteutusta on totuttu enemmänkin ostamaan alihankintana php-koodarijengeiltä. Ja kyllähän pienemmät kokonaisuudet, kuten kamppissaitit, nyt vain kannattaa tehdä WordPressillä.

Sitten kun puhutaan isommista asiakkuuksista, niin digitoimistojenkin kannattaisi enemmän katsoa EPiServerin suuntaan.

Kyllä varmaan eniten on kyse siitä, että digitoimistot ovat tottuneet ensisijaisesti php-maailmaan ja Microsoft-maailmaa ei tunneta. Toisaalta kyllä jotkut edelleen koodaavat ihan perusasioita asiakkailleen projektista toiseen – ja ovat tottuneet tähän bisnekseen. EPiServerissä ei perusasioita tarvitse enää koodata, joten voihan se olla pelottavaakin siirtyä tällaiseen suuntaan. Digitoimistojen konseptisuunnittelijoidenkin pitäisi ymmärtää EPiServerin tarjoamista mahdollisuuksista edes perusteet, jotta he osaisivat suunnitella todella toimivia konsepteja. Esimerkiksi sivujen ja blokkien käyttömahdollisuudet pitäisi tuntea, jotta aidosti pystyisi miettimään miten asiakas voi hyödyntää personointia tai käyttää etusivulla A/B-testausta.

Millaisia kumppaneita teiltä tällä hetkellä löytyy?

Korkeimman premium-tason kumppaneita ovat Solita, Sininen Meteoriitti, KnowIt, HiQ, Creuna, Tieto ja CGI. Premium-kumppaneilla on tarvittava määrä sertifioituja kehittäjiä ja projekteja tehtynä. Pienempiä kumppaneita ovat esimerkiksi Tietotalo ja Avenla.

Myönnettäköön, eiväthän nuo luetellut firmat tietysti mitään Grand One -palkintorohmuja ole olleet viime vuosina. Mutta kyllä tuolta listalta hyvää suunnitteluosaamistakin löytyy. Ja erityisesti sieltä löytyy osaamista pitkän tähtäimen roadmap-suunnitteluun ja todella viimeisen päälle oleviin toteutuksiin. Ja myös ylläpito-palvelut ovat tasalaatuisia, asiat eivät ole yksittäisen koodarin takana.

Digitoimistoista projekteissa on ollut mukana myös esimerkiksi Activeark JWT ja Frantic.

Mitä muuttaisit Suomen markkinassa jos pystyisit?

Esimerkiksi Ruotsista löytyy ihan eri tavalla digitoimistoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat – ja ihan globaalilla tasolla todella isoja projekteja ja asiakkuuksia. Suomessa jotenkin digitoimistot ovat keskittyneet tekemään vain ”putken alkupäätä”. Kyllä meidän kannalta parempia lopputuloksia syntyisi jos sama tekijä tekisi koko putken.

Suomessahan on siitä erikoinen tilanne, että isotkin firmat käyttävät pieniä digitoimistoja. Pienistä digitoimistoista löytyykin hyvää suunnitteluosaamista, mutta se WordPress ei sitten vain riitä isolle brändille. Esimerkiksi nyt Ruotsissa digitoimistot, kuten Nansen, ovat lähteneet ihan tietoisesti kasvattamaan myös toteutusmuskeleita. Ja ovat onnistuneetkin. Nansen on kasvanut jenkkeihin ja UK:hon lyhyessä ajassa.

En sano, että kotimaisten digitoimistojen pitäisi lähteä Lontooseen laukkaamaan, mutta kyllä esim. Cloud Nine ja LBi ovat sellaisia toimistoja joista kannattaisi esimerkkiä ottaa. Niillä on todella kova luova osasto, mutta myös vahva tekninen osasto. Sillä tavalla syntyy maailmanluokan verkkopalveluita.

Haastattelussa olivat läsnä EPiServeriltä Kalle Bäckman, Miika Niemelä ja Petri Isola. Ensisijaisesti kysymyksiin vastasi Kalle Bäckman.

Disclaimer: EPiServer on Vierityspalkki.fi-sivuston kaupallinen sponsori. Sponsorointi mahdollistaa ehdottaa juttuaiheita toimitukselle. Tämän jutun näkökulma, kysymykset ja Vierityspalkin kirjoittajan kannanotot ovat luonnollisesti täysin kirjoittajan omia.

Webin tekijä maailmalla: Tommi Forsström ja New York

Seuraavaksi maailmalle lähteneiden webin tekijöiden sarjassa on Tommi Forsström. Tommi on vaikuttanut jo muutaman vuoden ajan New Yorkissa ja kertoo haastattelussa kokemuksiaan tämän hektisen kaupungin työelämästä. Tommi työskentelee tällä hetkellä Greatist-startupissa teknisenä tuotepäällikkönä.

tommi-forsstrom-2014

1) Mikä sai lähtemään maailmalle hommiin?

Jossain vaiheessa täytettyäni 30, huomasin asuneeni koko elämäni n. 60 kilometrin säteellä ja totesin, että kasvaakseni merkittävästi ihmisenä, minun on nähtävä maailmaa jossain muuallakin, eikä vain turistin silmin, vaan heittäytymällä kokonaan sekaan.

Matkustin paljon nuorempana bänditouhujen takia ja tulin nähneeksi suurimman osan läntisen kulttuurin suurkaupungeista, enkä tämän takia oikeastaan kokenut koskaan erityisen merkittävää kaukokaipuuta. Rakastan Helsinkiä todella paljon ja tiedän sen olevan henkinen kotini. New York on kuitenkin aina ollut mielessäni erityisessä asemassa sen kulttuurihistoriallisen aseman takia. Vaikka kävinkin täällä ensi kertaa aikuisiällä vasta vuonna 2006, tiesin sen välittömästi olevan Helsingin rinnalla ainoa paikka maailmassa, jossa todella haluaisin asua.

Näin ollen muuton kohdetta ei kauhean kauaa tarvinnut miettiä.

2) Miten pitkään tiesit, että haluat ulkomaille duuniin ja mitä teit tänä aikana tavoitteen eteen?

Ikävä kyllä valitsin kohteekseni yhden vaikeimmista. Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka on (syystäkin) aika kireä, koska pitkälti koko muu maailma haluaa jostain syystä tähän hornankattilaan mukaan sekoilemaan.

Aloin käytännön toimet muuton eteen joskus vuoden 2009 tienoilla. Opiskelin viisumiviidakon perusteet ymmärtääkseni mistä on kyse ja lähettelin hakemuksia kokemustani vastaaviin paikkoihin. Olin tullut melko hemmotelluksi Suomessa, jossa on todella helppoa olla iso kala pienessä lammessa. En ollut koskaan kohdannut mitä todellinen kilpailu työpaikoista voi olla.

Seuraava etappi oli vuoden 2011 alkupuolella, kun eräs Nokian osasto, jolle olin tehnyt melko paljon hommia alihankkijana vihdoin keksi millä korteilla he saisivat minut houkuteltua mukaan omaksi työntekijäksi: oma pulpetti Bostonin toimistolla. Rekrylle lyötiin kättä päälle ja sovittiin, että aletaan viemään hommaa eteenpäin. Luvattiin, että HR-osasto ottaa piakkoin yhteyttä.

Luvattua yhteydenottoa ei kuitenkaan tullut ja viikon välein luvattiin, että “ihan kohta tapahtuu, on vaan vähän organisaatio jumissa”.

Vähän myöhemmin syykin tälle selvisi, kun Nokian ensimmäinen massiivinen YT-kierros julkistettiin.

“Ihan kohta” -pingistä jatkettiin kuitenkin vielä pari kuukautta. Kesäkuun tienoilla kuitenkin aloin vihdoin todeta, että ei tämä tästä taida mihinkään liikkua. Kuin sattumalta silmiini osui Ville Vesterisen (Arctic Startup / Gray Area Labs) twiitti CTO:ta New Yorkissa metsästävästä yrittäjästä. Otin Villeen yhteyttä ja paria Skype-palaveria myöhemmin löysin itseni viikkoa myöhemmin New Yorkista sopimassa roolistani uudessa yrityksessä. Tähän vielä n. 8 kuukautta päälle firman perustamista sekä viisumisäätöjä ja uusi osoite meren takana oli paketissa.

3) Mitä olet oppinut?

En tiedä liittyykö tämä ikään vai todella epäterveen työkulttuurin kanssa kanssakäymiseen, mutta olen oppinut ns. “work-life balancen” merkityksen. Tämä kaupunki sykkii todella epätervettä kilpailuhenkeä ja se saa ihmiset voimaan erittäin pahoin töissä.

Onneksi olen pohjoismaisen työkulttuurin (ja Futuricen) kasvatti ja tarpeeksi isoilla natsoilla varustettu, että voin omissa työpaikoissani yrittää pakottaa kulttuuria työntekijöitä kunnioittavampaan ja omaa elämää arvostavampaan suuntaan. Ihmiset Pohjoismaissa eivät ymmärrä miten hyvin asiat siellä työelämässä oikeasti ovat.

Toinen melko itsestäänselvä oppi on monikulttuurisuuden ja erilaisten kommunikaatiotapojen arvostus. Suomessa on helppo unohtaa, että elämme melko homogeenisessä monokulttuurissa ja kommunikaatio peilaa sitä niin hyvässä kuin pahassakin.

Täällä on ensiarvoisen tärkeää oppia lukemaan ihmisestä tämän kommunikaatiotapa. Suomalaista rehellisyyttä ja suorasukaisuutta todella oppii arvostamaan, kun on pari kertaa lyönyt varpaansa kiveen ja kuvitellut, että ihmiset oikeasti sanovat mitä tarkoittavat. Tai tullut täysin väärinymmärretyksi negatiivisena niuhona kun on laukonut mielipiteitään suoraan ja kaunistelematta.

4) Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli työympäristön ja projektien suhteen verrattuna Suomeen? Ovatko ne toteutuneet?

Olin toki tietoinen edellisen vastauksen haasteista, mutta niiden massiivinen vaikutus työelämään oli kyllä pieni yllätys.

Koska olen ollut startupeissa töissä en ole varsinaisesti tehnyt projektihommia. Startupit ovat sinänsä aika samanlaisia kaikkialla maailmassa, mutta toki on aika inspiroivaa työskennellä maantieteellisesti paikassa, jossa vertaisverkostosta löytyy käytännössä mitä tahansa ja jossa mahdollisuuksien rajana on äärettömyys.

Mutta arki on toki aika samanlaista missä tahansa. Välillä on helppo unohtaa, että asuu ja työskentelee yhdessä maailman huikeimmista paikoista. Pitää vain muistaa vetää pää ulos omasta ahterista ja herätellä itseään siihen missä on.

5) Mikä on parasta (juuri nyt) ulkomailla töissä olemisessa?

Työurallani on ollut monia kasvujaksoja, mutta mikään niistä ei vedä vertoja viimeiselle 2,5 vuodelle. Koen edelleen oppivani uutta päivittäin ja haastavani ymmärrykseni ja osaamiseni rajoja. Ympärilläni on ihmisiä kaikista maailman nurkista ja kulttuureista, joista kaikista on paljon opittavaa. Vaikka olenkin tehnyt Suomessakin paljon töitä monikulttuurisissa ja kansainvälisissä projekteissa, siellä ei pääse lähellekään tätä heterogeenisyyttä.

En myöskään varsinaisesti voi valittaa, että työmatkapyöräreittini kulkee Williamsburg Bridgen yli Lauttasaaren sillan sijaan. Salmisaaren ranta on kaunis, mutta Manhattanin skyline silti hieman komeampaa katsottavaa.

6) Mitä verkkosivustoja, blogeja, julkaisuja seuraat pysyäksesi alan hermolla?

Tässä kohtaa internetin hämmästyttävä kansainvälisyys tekee ulkomailla asumisen tyhjäksi – en käytännössä ole muuttanut juuri mitään “toimialaseurannan” alle meneviä käytäntöjäni muuton jälkeen. Tosin en nykyään sinänsä seuraa kovin aktiivisesti mitään tiettyjä blogeja (pl. klassikot kuten Coding Horror, A List Apart, Seth Godin, Matt Cutts, Steve Blank, Pölli Tästä, Signal vs. Noise yms), vaan luotan Twitter-seurattavieni ja lähipiirini kuraation voimaan. Toistaiseksi ei ole ollut Instapaperin lukulistalla luettavan puutetta. New Yorkissa onneksi on paljon aikaa häiriöttömälle lukemiselle, kun metrossa ollessa ei internet-yhteyttä ole, joten offline-lukulistaa pääsee ahmimaan läpi.

Ainoa poikkeus on se, että täällä pääsee halutessaan näkemään aika hyvin livenä melkoisia legendoja seminaareissa jatkuvasti. Kylillä on koko ajan jos jonkinlaista tapahtumaa päällä ja niissä on aina puhumassa eturivin tyyppejä.

>> Seuraa Tommia Twitterissä

Halvat nettisivut ja nopeasti – miten irtoaa?

Minulta kysytään usein vinkkejä siihen, että miten saisi webbisivut todella halvalla pystyyn vaikkapa jollekin harrastusyhdistykselle, bändille tai pienelle yritykselle. Vastaaminen ei ole aivan helppoa tällaiseen, mutta yleensä esitän seuraavat kolme vaihtoehtoa.

nettisivut-halvalla-kuvitus-cutout

1) Parilla sadalla eurolla liikenteeseen: Kotisivukone tai WordPress.com

Ensimmäinen vaihtoehto on minusta Kotisivukone, joka on Suomessa saavuttanut ylivoimaisen markkinajohtajan aseman itsepalvelutuotteena. Kotisivukoneen omistaa tosin nykyisin Fonecta, mutta toistaiseksi tämä ei ole vaikuttanut palvelun kehitykseen merkittävästi. Kotisivukone on pitkälle hiottu itsepalvelutuote, joka ei ole aivan ilmainen, mutta jolla saa yksinkertaisen sivuston pystyyn todella nopeasti ja todella halvalla. Parinsadan euron “avaimet käteen” -lisäpaketilla saa myös visuaalisen ulkoasun omanlaisekseen, joten perusteemoihin ei tarvitse tyytyä.

Kotisivukone ei ole aivan perinteinen julkaisujärjestelmä, koska se on samalla ”taitto-ohjelma” sivustolle. Innokas pk-yrittäjä askartelee työkalulla täysin itsenäisesti sivuston pystyyn jo parissa tunnissa valmiiden sivupohjien ja esimerkkien avulla. Vuodessa lysti maksaa muutamia satasia riippuen ominaisuuksista, joita sivustolleen haluaa. Vastaavaa hinta-laatusuhdetta on täysin mahdoton saada halvimmaltakaan veljenpojalta.

Vastoin ehkä yleistä käsitystä Kotisivukoneella voi tehdä myös ihan hyvännäköisiä sivustoja, mutta se toki vaatii näkemystä ja osaamista. Mitä tahansa visuaalista ulkoasua ei työkalu mahdollista, mutta jos budjetti on isompi asia kuin ulkoasu, niin Kotisivukone täyttää useimpien pk-yrittäjien ja pienten yhdistysten tarpeet vallan mainiosti.

Joskus tosin perinteistä sivustoa parempi ratkaisu on perustaa blogi. Tällöin suosittelen poikkeuksetta WordPress.com -ratkaisua, koska tällä ratkaisulla vauhtiin pääsee nopeasti ja siihenkin saa ostettua komeita ulkoasuteemoja muutamilla kymmenillä euroilla. Kaiken muun hyvän lisäksi sivustoon saa kytkettyä oman domainin eikä ratkaisu lukitse mitenkään palvelun asiakkaaksi ikuisiksi ajoiksi. Esimerkiksi Googlen Bloggerista tai monista muista ilmaisista blogipalveluista ei voi siirtyä lainkaan joustavasti omaan sivustoon sitten kun tarpeet kasvavat.

WordPress.com -vaihtoehto vaatii tosin hieman perehtymiskykyä ja omaa osaamista, mutta esimerkiksi monille harrastusporukoille vaihtoehto on hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen.

Tiivistäen: Kaupallisten tahojen kohdalla suosittelen yleensä arvioimaan Kotisivukoneen varsin tarkasti, koska Kotisivukoneen tarjoamat lisäpalvelut saattavat hyvinkin tulla tärkeiksi tulevaisuudessa (mm. verkkokauppa, uutiskirjeet, varauskalenteri). WordPress.com on ylivertainen blogialusta, mutta ei mitään muuta.

2) Avaimet käteen -projekti parilla tonnilla: kotisivutehdas-yritykset

Puoli-ilmaisten ratkaisujen (edellä kuvatut Kotisivukone ja WordPress.com) jälkeen suosittelen tutustumaan joihinkin “kotisivutehtaisiin”, joita on Suomessakin melkoinen määrä. Näistä monet ovat porskuttaneet jo vuosia ja toteuttaneet jopa kymmeniä tuhansia sivustoja.

Esimerkiksi Mainostoimisto Värikäs (Tampere), Sitefactory (Helsinki / Joensuu), Servia Finland (Jyväskylä), Vilperi (Turku) ym. toimijat ovat tällaisia lähinnä omilla julkaisujärjestelmillä sivustoja toteuttavia firmoja, joiden kautta saa omanlaisen ja asiallisen perussivuston tonnilla tai parilla.

Monille pk-yrityksille tällainen ratkaisu on ihan järkevä jos tavoitteena on todellinen avaimet käteen -toimitus ilman, että tarvitsee ymmärtää edes kovin paljoa siitä mitä on ostamassa. Nämä firmat lisäksi hoitavat domainit ja sähköpostitkin tarvittaessa kuntoon samalla rahalla. Näiden kotisivutehdas-ratkaisujen ylivoimaisesti paras puoli on se, että jos jotain kysyttävää tai ongelmia ilmenee, niin aina voi soittaa tai lähettää mailia yhteen paikkaan – josta sitten myös yleensä vastataan ja autetaan eteenpäin.

Osa näistä toimijoista suunnittelee ja toteuttaa sivustoja todella hämmentävän matalilla aloituskustannuksilla, joten sopimuksien kanssa kannattaa olla tarkkana. Lähes poikkeuksetta näiden yrityksien liiketoimintamalli perustuu kuukausimaksuihin, ja sopimukset saattavat myös olla määräaikaisia ja useiden vuosien pituisia.

Toimintamallia voisi verrata kännyköiden kytkykauppaan. Halvalla komea sivusto pystyyn, ja maksu sitten pienissä erissä seuraavan viiden vuoden aikana. Kesken sopimuskauden toimijaa ei myöskään ole mahdollista vaihtaa, joten kannattaa todella varmistua sopimusvaiheessa, että valitun toimijan kanssa pärjää sen seuraavat viisi vuotta.

Helppoheikki-henkisestä meiningistä huolimatta parhaimmillaan erittäin hyvä hinta-laatusuhde, ja asiallinen sivusto pystyyn parilla palaverilla tai jopa puhelinkeskustelulla.

Tämän blogin lukijoille (tai heidän lähipiirilleen edes) tätä vaihtoehtoa on toki vaikea suositella. Useimpien näiden firmojen tekeminen ja toimintamalli on pysynyt samana 90-luvulta asti, eikä tällaista tekemisen mallia voi pitää yleisesti ottaen kovin kestävän ja laadukkaan webin tekemisenä.

Käytännössä moni menneisyyteen jämähtänyt, pieni mainostoimisto toteuttaa tässä maassa myös tätä mallia. Välttäisin näitäkin tapauksia.

Eli vielä tiivistäen: Jos oikein halvalla lähtee ja ymmärrät diilin riskit, niin anna palaa vain. Jos taas yhtään arveluttaa, niin suosittelen jatkamaan etsintöjä.

3) Boutique-vaihtoehto alle viidellä tonnilla: Freelancerit ja pienet digitoimistot

Viimeisenä vaihtoehtona vasta yleensä suosittelen tutustumista joihinkin pieniin digitoimistoihin tai web designer -freelancereihin, jotka toteuttavat pieniä sivustoja tarvittaessa hyvinkin kustannustehokkaasti. Tällaisten käsityöläishenkisten tekijöiden avulla voi parhaimmillaan muutamalla tonnilla saada oikein omanlaista lopputulosta, hyvää palvelua ja jopa opastusta saitin kanssa pärjäämiseen.

Nykyisin moni freelancerikin toteuttaa sivustot WordPressillä, joten freelancerin vaihtaessa päivätöihin asiakas ei jää niin helposti täysin oman onnensa varaan. Asiakkaan kannalta järkevintä onkin tällaisissa tilanteissa varmistaa, että sivusto tehdään WordPressillä eikä jollain eksoottisemmalla välineellä. Myös sivuston palvelinratkaisu kannattaa valita sellaiseksi, että se ei ole freelancerin keittiössä pyörivä serveri, vaan joku yleisesti käytössä oleva hosting-ratkaisu, esim. Nebulan palvelinpaketti.

Esimerkki tällaisesta boutique-henkisestä digipajasta on vaikkapa Digitoimisto Dude Jyväskylästä. Muita potentiaalisia kandidaatteja voi löytää esimerkiksi tuoreesta WordPress-firmojen katsauksesta.

Suosituksia fiksuista pienistä toimistoista kannattaa myös kysellä kollegoilta, koska laadukkaita perussivustoja osaa tässä maassa tehdä kyllä moni pieni toimisto, jopa mainostoimistot.

Avoimet duunit web-alalla kesällä 2014

Lomat jo lähestyvät monilla, mutta samalla moni alan firma tuntuu valmistautuvan syksyn työruuhkaan. Avoimia työpaikkoja on näin kesänkin alussa avoinna varsin mukavasti. Tässä katsaus Vierityspalkin avoimet työpaikat -palstan tuoreimpiin ja kiinnostavimpiin ilmoituksiin.

>> Kaikki avoimet työpaikat

 

Webin tekijä maailmalla: Miika Puputti

Franticin Design Directorina työskennellyt Miika Puputti vaihtoi keväällä Frankfurtin maisemiin siirtyessään Razorfishille Creative Director -tehtävään. Vierityspalkki päätti kysyä mieheltä mikä sai lähtemään ja miltä maailma näyttää germaanien web-kentältä katsottuna.

Miika Puputti 2014

1) Mikä sai lähtemään maailmalle hommiin?

Olin aikoinaan Lontoossa kaksi viikkoa BaseOne nimisessä mainostoimistossa vaihdossa tekemässä Saabia ja Symantecia. Se kokemus oli sen verran hieno, että ajatus ”isossa maailmassa” työskentelemisestä jäi kummittelemaan mieleen. Tammikuussa kun headhuntteri otti yhteyttä, ja lopulta paljastui että kyseessä oli Razorfish, oli pakko katsoa mihin asti rahkeet riittäisivät.

2) Miten pitkään olet tiennyt, että haluat ulkomaille duuniin ja mitä teit tänä aikana?

Tässä tapauksessa en edes ollut kaavaillut lähtöä, vaan kaikki tapahtui nopeasti, piti pitkästä aikaa väsätä portfolio ja kuvata kaikki mitä oli neljän vuoden aikana tehnyt uransa eteen. Aktiivisuus twitterissä, tapahtumissa ja slidesharessa varmasti auttoivat hakijoita löytämään, eli kaikki mielipidejohtajuus ja muu millä voi oman osaamisensa tuoda esiin varmasti on plussaa.

3) Mitä uskot oppivasi?

Asiakkaat ja budjetit tekemiseen on ihan eri suuruusluokassa kuin Suomessa. Ja todella taitavilta kolleegoilta on hyvä oppia uutta. Täällä Saksassa tekemisen intensiteetti on kovempi ja päivät on pikkasen pidempiä. Ainakin Razorfishillä. Suomalaiseen osaamiseen luotetaan täällä ja suomalaiset firmat on tuttuja monille, joten kannattaa myös uskoa omaan tekemiseen ja olla ylpeä.

4) Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla on työympäristön ja projektien suhteen verrattuna Suomeen?

Ennakkoon odotin että meininki olis kaoottisempaa, mutta ison toimiston puolesta tulee paljon järjestelmiä ja myös ehkä vähän enemmän byrokratiaa. Työympäristönä Razorfish on mahtava, todella mukavia kollegoja ja jopa jättikorporaation johtajat toivottivat tervetulleiksi asiakkuuteen lämpimästi. Eli ihmiset on olleet mukavia sekä Saksassa ja Suomessa. Projekteista odotin että on isommat budjetit, mutta kyllä täällä isot asiakkuudet panostavat todella paljon enemmän digitaalisiin palveluihin ja markkinointiin. Suomi voisi ottaa mallia ja laittaa lisää euroja palveluiden kehityksen ja markkinointiin.

5) Mitä verkkosivustoja, blogeja, julkaisuja seuraat pysyäksesi alan hermolla?

Twitterissä uusimmat jutut, Offscreen-lehden blogi ja lehti, AWWARDS ja Siteinspire on hyviä inspiraation lähteitä. Blogeista myös Viget, Huge ja Teehan + Lax -firmojen blogit on kovaa kamaa.

>> Seuraa Miikaa Twitterissä

Kuva: Toni Mielonen

Vinkkejä myyntitapaamisiin digitoimistoille ja muille palveluntarjoajille

Auttaessani asiakkaita valitsemaan kumppaneita ja teknologioita verkkopalveluprojekteihinsa istun varsin paljon tapaamisissa erilaisten palveluntarjoajien kanssa. Tyypillisesti nämä tapaamiset ovat finaalitapaamisia, joissa tarjousten perusteella on jo isommasta joukosta valittu vain pari-kolme parasta kandidaattia.

myyntipresentaatio

Näiden 2-3 tunnin mittaisten myyntitapaamisten perusteella yleensä valitaan se paras kandidaatti, jonka kanssa sitten jatketaan sopimusneuvotteluihin ja lopulta projektin toteutukseen. Nämä myyntitapaamiset ovat siis kandidaateille se totuuden hetki, jossa asiakas pitää vakuuttaa, ja ns. hoitaa homma kotiin.

Tapaamisten tiedossa olevasta tärkeydestä huolimatta tapaamiset eivät aina mene kuten ennakkoon on odotettu. Erityisesti nämä seuraavaksi listaamani viisi kohtaa ovat sellaisia, joita on kovin vaikea ennakkoon pyytää kandidaateilta, mutta jotka ovat lopulta kuitenkin ne kaikkein tärkeimmät asiat, jotka ratkaisevat kuka kisan voittaa.

1) Olkaa innostuneita. Osoittakaa intohimonne ammattianne ja tekemiänne projekteja kohtaan. Älkää olko etäisiä asiantuntijoita jotka vain viisastelevat pöydän toiselta puolelta. Harva haluaa tehdä töitä kivikasvojen kanssa. Esiintykää ryhdikkäästi, kysykää hyviä kysymyksiä, vastatkaa ilman jargonia. Olkaa läsnä.

2) Asiantuntijat esiin. Esiintykää joukkona asiantuntijoita, aina. Vaikka tulisitte kuinka isosta firmasta, niin asiakas on kuitenkin ostamassa aina projektia, jonka tekevät jotkut ihmiset, jotkut tyypit. Esiintykää siis tiiminä, uskaltakaa näyttää millaista teidän kanssa olisi jutella ja tehdä töitä. Olkaa oma itsenne. Jos asiakas kokee luottamusta esiteltyyn tiimiin, niin yleensä se tiimi voittaa kisan. Myyntimiehen tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti vain viedä tiimi sinne myyntitapaamiseen ja ohjata keskustelua, asiantuntijoiden tehtävä on vakuuttaa ja vastata kysymyksiin.

3) Olkaa hyödyllisiä asiakkaalle, tuottakaa arvoa. Jos teillä on hieno prosessi, niin kertokaa miten kyseinen prosessi on toiminut jollekin toiselle asiakkaalle ja miksi. Havainnollistakaa ja kertokaa tarinoita. Ihmiset oppivat tarinoista ja esimerkeistä, eivät abstrakteista prosessikaavioista. Kaksikin tuntia on paljon aikaa keskustella. Todellinen asiantuntija pystyy tässä ajassa sanomaan paljonkin asioita, jotka auttavat asiakasta eteenpäin omassa projektissaan. Kaikkia asiakkaan ongelmia ei tarvitse ratkaista, mutta silti myyntipalaverin jälkeen asiakkaan tiimin tulisi kokea olevansa fiksumpi kuin ennen palaveria.

4) Kertokaa miten, vääntäkää rautalangasta. Yksikään asiakas ei ole sanonut myyntipalaverin jälkeen, että ”he olivat liian konkreettisia ja näyttivät liian paljon esimerkkejä”. Huonoillakin referensseillä voi päästä pitkälle, jos osaa avata tekemisiään hyvin ja luoda asiakkaalle tunteen, että ”nuo osaavat tehdä asioita, olisimme hyvissä käsissä heidän kanssaan”. Abstraktilla myyntipresiksellä voittaa kisan vain jos muutkin kandidaatit ovat olleet yhtä epäkonkreettisia. Yksikin luottamusta herättävä ja hyvillä käytännön esimerkeillä varustautunut kandidaatti kisassa, niin peli on kovin erilainen. Pätee niin suunnitteluprojekteihin kuin toteutusprojekteihin.

5) Näyttäkää referenssejä, kertokaa taustoja, osoittakaa ymmärtävänne asiakkaidenne liiketoimintaa. Lähes kaikki alan firmat toistelevat nykyään viiden minuutin välein myyntipalavereissa ymmärtävänsä asiakkaidensa liiketoimintaa (jopa niin paljon, että se usein ärsyttää asiakkaita). Tämän mantran toistelemisen sijasta useampien kannattaisi kertoa tarinoita siitä miten heidän asiakkaansa verkkoa hyödyntävät. Ei aina tarvitse erotella mitkä jutut olivat toimiston ideoita ja mitkä asiakkaan ideoita. Vakuuttavimpia ovat yleensä ne tahot, jotka vain kertovat mitä heidän asiakkaansa verkossa tekevät ja miksi. Jos toimisto tietää mitä heidän asiakkaansa verkossa tekevät ja miksi he tekevät, niin tämä pelkästään on paljon vakuuttavampaa kuin yksikään prosessislaidi ”liiketoimintalähtöisestä palvelumuotoiluprosessista”.

Saa kommentoida ja jatkaa listaa kommenteissa.

Kuvitus: Pirita Tolvanen

Pintaa syvemmällä: Helsingin Energian verkkosivustouudistus

Helen.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella kehityspäällikkö Jukka Heliniltä miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Jukka päätti kertoa omin sanoin, miten koko projekti eteni suunnittelusta kilpailutusvaiheisiin ja lopulta toteutukseen ja julkaisuun.

jukka-helin-2013

Helen.fi-uudistus, kertojana Jukka Helin

Helsingin Energia palvelee noin 400 000 asiakasta ympäri Suomea. Lisäksi vastaamme siitä, että pääkaupungissa on lämpöä ja viileää riittävästi kelillä kuin kelillä. Sivuston kannalta tärkeä liiketoiminta, sähkön myynti, on vahvasti kilpailtua, ja kulujen karsiminen palvelun laadusta tinkimättä on tärkeimpiä tavoitteita. Tätä pohjaa vasten lähdimme keväällä 2012 uudistamaan helen.fi-sivustoa, jonka edellisestä isommasta päivityksestä oli kulunut noin neljä vuotta. Tältä puolitoistavuotinen projekti näytti projektipäällikön silmin.

verkkosivustouudistus-helen-fi-2014

Vanha sivusto ei enää palvellut kunnolla vaativaa asiakaskuntaa, eikä se antanut ylläpitäjille riittäviä mahdollisuuksia ketterästi luoda uutta sisältöä erilaisiin markkinointi- ja viestintätarpeisiin. Tästä oli myös vahva yhteisymmärrys sisäisesti.

Päätimme jakaa projektin kahteen itsenäiseen osaan, suunnitteluun ja konseptointiin sekä toteutukseen.

Osa 1. Suunnittelu ja konseptointi

Tarjouspyynnöt suunnittelutoimistoille lähtivät kesäkuun alussa 2012, ja nimet saatiin sopimuspapereihin Ideanin kanssa elokuussa. Siitä alkoi tiivis kolmen kuukauden suunnitteluponnistus, jonka aikana järjestettiin useita tapaamisia erilaisten asiakkaiden kanssa ja pohdittiin sisäisesti, mitä sivustolta haluamme. Sisäisesti fokuksena oli kohdella sivustoa eräänlaisena palveluntuottajana. Kysyimmekin keskusteluissa jatkuvasti: “Mitä haluamme sivuston meille tuottavan?” Kysymyksenasettelu auttoi myös pääsemään yli tunnepitoisista keskusteluista, kuten minkä värisiä elementtejä sivuilla pitäisi olla ja kenellä pitäisi olla näkyvyyttä etusivulla ja kuinka paljon.

Ideanissa käyttäjätutkimuksesta ja projektista vastasi Elina Uusimäki, käyttöliittymä- ja vuorovaikutussuunnittelusta Heikki Sarkkinen. Visualisteina toimivat Leo Hakola ja Mikko Lahti.

Kollaasi-eri-screeneilla-helen-fi

Hankala CMS-valinta

Yksi pääsyistä suunnittelun ja toteutuksen jakamiseen kahteen eri projektiin oli tarve ostaa lisäaikaa teknisen alustan valintaan. Helsingin Energia on pitkälti Microsoft-talo ja hallinnan yhtenäistämiseksi meillä oli näkemys siitä, että kaikki verkkopalvelumme tulee tuottaa samalla alustalla, tässä tapauksessa SharePointilla. Ulkoisilla sivuilla käytössämme ei aiemmin ollut varsinaista julkaisujärjestelmää ja muiden ylläpitäjien tarinoita kuunnellessamme emme olleet aivan vakuuttuneita siitä, onko SharePoint oikea järjestelmä meille ulkoisten sivujen alustaksi.

Päätöksenteko järjestelmähankkeissa ei ole aina helppoa, joten päätimme ottaa valintaan konsultit mukaan. North Patrolin Sami Kalanen ja Perttu Tolvanen pyydettiin arvioimaan konseptisuunnitelmamme ja antamaan oma näkemyksensä tulevan toteutusprojektin kustannuksista eri järjestelmillä. Finalisteiksi potentiaalisina toteutusalustoina olimme valinneet Drupalin, SharePointin ja EPiServerin.

Tiimissä totesimme myöhemmin, että North Patrolille maksettu 10 000 euroa oli projektin parhaiten käytettyjä rahasummia. Sen perusteella mutu-keskustelu eri alustojen vahvuuksista ja heikkouksista loppui ja pystyimme valitsemaan järjestelmän omien prioriteettiemme pohjalta. Tällä kertaa painotimme valinnassa helppoa ylläpitoa, helppoa jatkokehitystä ja alhaisempia kustannuksia. Voittajaksi valittiin EPiServer 7.

Tarjouskilpailu 2

Nyt elettiin marraskuuta 2012. Meillä oli käsissämme erinomaiseksi arvioimamme konsepti, jota oli validoitu kattavasti asiakkailla. Lisäksi tiesimme, millä järjestelmällä haluamme lähteä tekemään toteutusta. Enää piti löytää oikeat EPiServer-tekijät. Tiesimme jo tässä vaiheessa, että kun sivuston ensimmäinen versio saadaan julkaistua, niin töitä riittää vielä. Halusimme siis ykköstiimin tekemään palvelua toteutuksen ja ylläpidon aikana. Kilpailutukset julkisella sektorilla, johon Helsingin Energiakin kuuluu, ovat usein aikaa vieviä. Saimme tarjouspyynnöt joulukuun alussa potentiaalisille toimittajille, mutta nimet meillä oli sopimuspaperissa vasta huhtikuussa 2013. Erittäin tiukan kilpailun voitti Tieto.

Osa 2. Toteutus

Kilpailuttaminen kannatti, sillä olimme (ja olemme yhä) erittäin tyytyväisiä Tiedolta saamaamme toteutustiimiin. Janne Kuusela (EPiServer-arkkitehti), Timo Hiltunen (määrittely ja konseptointi), Arto Seppänen (html-toteutus), Dawid Madzia (koodaus), Grzegorz Jeremias (koodaus) ja Sanna Bitter (projektipäällikkö) tekivät erinomaista työtä. Tiimi teki projektin napilleen budjettiin ja selvästi etuajassa. Suunniteltu julkaisu oli marraskuun lopussa 2013, mutta julkaisimmekin jo marraskuun alussa. Olisimme voineet ehtiä ulos aiemminkin, mutta sisällöntuotannon viimeistelyn vuoksi meidän piti venyttää julkaisua pari viikkoa toteutuksen valmistumisesta.

Sisällöt on tärkeimpiä

Julkaisun ”viivästymisestä” tullaankin projektin kolmanteen osa-alueeseen, joka ei alun perin ollut aivan yhtä hyvin harkittu kuin design ja toteutus. Nimittäin sisältötyö. Lopullisille verkkosisällöille tai niiden ylläpidolle, buzzwordin mukaisesti sisältöstrategialle, ei ollut annettu vielä juurikaan huomiota alkuvuodesta 2013. Mutta projektin onneksi saimme sisäisesti järjesteltyä asiat siten, että toteutukseen saatiin mukaan omasta henkilökunnastamme Anu Peltonen, joka sai vastuulleen koko sivuston sisältöjen suunnittelun ja toteutuksen kolmella kielellä. Yhä edelleenkin pidän pienenä ihmeenä, että myös sisällöt saatiin kunnialla kasaan ja syötettyä sivustolle edellä alkuperäistä aikataulua, joka oli jo itsessään kireäksi suunniteltu.

Miksi onnistuimme?

Kaikkiaan tätä saittiuudistusta voi pitää omasta kokemuksestani onnistuneena. Kaikilla mittareilla mitattuna teimme tiiminä hyvää työtä ja voimme olla ylpeitä lopputuloksesta. Miksi siis onnistuimme, vaikka mokaamisen paikkoja oli puolentoista vuoden aikana kylliksi? Vastaus piilee mielestäni vain ja ainoastaan projektiin osallistuneissa ihmisissä. Ensinnäkin, saimme projektin omistajalta ja ohjausryhmältä täyden luottamuksen tehdä asiat ammattitaitomme mukaan kunnolla. Sovimme jo alussa, että projektin ykköskriteeri on laatu. Lisäksi projektin jäseniin luotettiin täysillä, puolin ja toisin. Kullakin oli selkeät tavoitteet ja vastuut sekä suuri vapaus tehdä mielestään oikeat ratkaisut omalla alueellaan. Keskustelut eri toimittajien välillä pyrittiin pitämään avoimina. Sitoutuneen ja osaavan tiimin ansiosta projekti saatiin maaliin alle budjetin ja aikataulun, vaikka laatu oli projektin ensisijainen tavoite.

Kehitettävääkin löytyy projektin jäljiltä. Keskeisimpänä lienee projektiin käytetty aika. Itse työhön meni 1,5 vuodesta noin kahdeksan kuukautta. Muu aika kului kilpailutuksissa. Lisäksi sisältöjen suunnittelu olisi hyvä ottaa vielä aikaisemmassa vaiheessa mukaan.

Sivuosissa, olkoonkin että tärkeissä, olivat Quru sekä InPulse ja Audipek. Quru teki meille SEO-kartoituksen ennen ja jälkeen julkaisun sekä hoiti tarvittavien uudelleenohjausten suunnittelun julkaisun yhteydessä. Inpulse puolestaan teki liki valmiille sivustolle suorituskykytestauksen. Audipek teki käännökset suomesta ruotsiin ja englantiin.

Tuloksia

Nyt julkaisusta on kulunut muutama kuukausi, joten voimme alkaa arvioimaan tarkemmin tuloksia. Suurta dramatiikkaa julkaisuun ei liittynyt. Jo nyt on kuitenkin todettavissa, että konversioon johtava keskimääräinen aika sivustolla on tipahtanut yli 10 %. Lisäksi välitön poistumisprosentti on laskenut n. 15 %. Työ on kuitenkin vasta alussa ja tämä vuosi keskitytään palvelun parantamiseen.

Kirjoittaja: Jukka Helin
Infografiikka: Pirita Tolvanen

”Käsityöläismeiningillä webbisivuja” – Digitoimisto Dude

Vierityspalkin WordPress-toteuttajien katsaukseen osallistui lukuisia pieniä toimistoja, mutta näistä muutama erottui joukosta erityisen hyvällä asenteellaan. Yksi näistä oli Digitoimisto Dude Jyväskylästä.

Kahden nuoren miehen boutique-henkinen digipaja takoo Jyväskylässä hyvännäköisiä ja toimivia verkkosivustoja paikallisille yrityksille. Vierityspalkki tapasi tämän designer-koodari-duon Jyväskylässä ja kyseli miten firma on syntynyt, minkälaiset projektit eniten työllistävät, ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia kaksikolla on. Puhuimme myös projektien hintatasosta, ja siitä kuinka Dude hyödyntää WordPressiä.

digitoimisto-dude-2014-04-25

Digitoimisto Dude Oy on Roni Laukkarinen ja Juha Laitinen.

Miksi päätitte perustaa oman toimiston? Miten homma sujuu?

”Kolme vuotta oltiin samassa työpaikassa, ja jossain vaiheessa sitten keksittiin, että mikseipä laitettaisi omaa puljua pystyyn. Ajatuksena oli saada vähän enemmän vapautta ja luovuutta tekemiseen. Edellinen työpaikkamme myös tuki mahtavasti päätöstämme ja saimme heille alihankintasopparinkin alkuun. Tähän mennessä kaikki mitä on haettu, niin on toteutunutkin tosi hyvin. Kohta on vuosi paketissa, ja mitään ei ole valittamista. Tulevaisuuden osalta ei ole suuria suunnitelmia, eka vuosi kuitenkin vasta kohta takana, ja hyvin on tähän asti kaikki mennyt.”

Minkälaisia projekteja teette asiakkaillenne?

”Verkkosivut ovat meidän ydin, sitä molemmat tykkäävät tehdä. Joskus tehdään toki logoja ja mainostoimistohommia, mutta kyllä me vahvasti digipaja-puolelle ollaan kallistuttu. Isommat brändäykset ja sellaiset jätetään muille, me ollaan parempia sitten vaikkapa Facebook-integraatioiden tekemisessä verkkosivustolle. Verkkosivustoprojektien lisäksi on tehty jonkin verran puhdasta fronttia ohjelmistotaloille, mutta kyllä se perusprojekti meille on sellainen paikallisen pienen firmat webbisivut, 2000 eurosta ylöspäin.”

Minkälaisista hinnoista teidän projekteissa puhutaan?

”Meidän projektit ovat 2000 euron ja 6000 euron välissä. Juuri työn alla oleva 6000 euron saitti on selkeästi isoimmasta päästä, ja siinä on jo monipuolista blogia ja verkkokauppaa mukana. Ja siihen 6000 euroon on myös tehty typografiat ja yritysilmettä myös. Asiakas on sellainen kiinnostava startuppi, jolla on selkeä tuote. Järkevin projektikoko meidän kohdalla lienee 4000 euron luokkaa. Sillä saa meiltä paljon. Verrattuna kilpailijoihin, niin meidän hintataso on ehkä hieman markkinaa alhaisempi. Useimmilla kilpailijoilla ehkä hinnat alkavat 4000 eurosta, ja helposti menevät yli 6000 euron – ja toki isommat toimistot sitten pyytävät perussaiteistakin kymppitonnia.”

Miksi teidät valitaan ja miten erotutte kilpailijoista?

”Pieni, ketterä, nopea toimija. Me reagoidaan nopeasti ja meidän kanssa on mutkatonta työskennellä. Tähän asti tämä on toteutunut ihan hyvin. Alussa ehkä otettiin kaikki toimeksiannot vain vastaan, nyt on tullut kieltäydyttyäkin muutamista tiukkojen aikataulujen projekteista. Isommat kilpailijat ainakin tekee asioita ehkä vähän kankeammin, meidän kanssa asiat sujuu kuten asiakkaalle on helpointa. Ja on toki meidän hintatasokin houkutteleva monille.”

Ketä vastaan kilpailette? Mainostoimistoja vastaan vai Kotisivukonetta?

”Me ollaan aika vahvasti räätälöidyn, tai omannäköisen, tekemisen puolella. Siksi varmaan mainostoimistot ja sellaiset lähempänä, ehkä Mainostoimisto MEOM Jyväskylässä esimerkiksi, jos pitää mainita joku.”

Miten käytätte WordPressiä; millaisia lisäosia tai muita lisäjuttuja tyypillisesti käytätte?

”WordPressiä käytetään kaikissa projekteissa, verkkokaupatkin tehdään WooCommerce-lisäosalla. Ei se WooCommerce ehkä isoihin verkkokauppoihin käy, mutta näihin meidän caseihin oikein hyvin riittää. Mitään isompia omia plugareita ei olla tehty, lähinnä erilaisia Facebook-palikoita. Meillä on tietty setti plugareita joita käytetään oikeastaan kaikissa projekteissa. Tärkeitä ja tyypillisiä ovat meille mm. Advanced Custom Fields, W3 Total Cache, WP Smush.it, Akismet, WordPress SEO by Yoast, Gravity Forms sekä tietysti WooCommerce verkkokauppoihin. Lisäksi ACF:n ja WooCommercen lisäpalikoita on käytetty paljon.”

Onko yrittäjä-uralla tullut yllätyksiä tai haasteita?

”Oikeastaan on yllättänyt se, että miten helposti kaikki on sujunut. Me ollaan saatu hyvää apua yrityspalvelukeskuksesta, ja sit hyvä tilitoimisto saatu myös. Välillä on toki tehty pitkää päivää, ja viikonloppuhommiakin, mutta ei tämä ole vielä harmittanut kertaakaan. Perhe-elämän yhteensovittaminen ehkä isoin haaste ollut.”

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

”Ei olla hirveästi tulevaisuutta vielä pohdittu. Ainakaan ei lähdetä sellaiseksi pelkkää graafista puolta tekeväksi toimistoksi enemmän suuntautumaan. Tekninen puoli on meille tärkeätä, ja halutaan tehdä asiat itse.”

Toimiiko netin tekemisen markkina Suomessa teidän mielestä?

”Kyllä toimii. Alussa firmaa perustaessa hirvitti, että riittääkö keikkaa, etenkin kun samantyyppisiä toimijoita on todella paljon – mutta kyllä osaaville tekijöille tuntuu vain hommaa riittävän. Ja varmasti jatkossakin. Netti muuttuu koko ajan niin nopeasti, ja sehän tästä mielenkiintoista tekeekin.”

>> Digitoimisto Duden verkkosivut

WordPress-toteuttajat Suomessa 2014

WordPress Suomessa

Vierityspalkki järjesti lokakuussa 2013 Suomen WordPress-tekijöiden haun. Tarkoituksena oli koota yhteen kattava tieto tekijöistä, näiden palveluista, osaamisesta, erikoistumisesta sekä WordPressin merkityksestä liiketoiminnalle kokonaisuutena. Aiemmin katsauksesta on julkaistu yhteenvetoartikkeli, jossa Suomen WordPress-kentästä on laadittu yhteenvetotilastoja selvityksen perusteella.

Tieto on koottu hyödyksi asiakkaille, jotta näiden olisi helpompaa jatkossa löytää sopivin kumppani WordPress-projekteihin.

Tekijöitä ilmoittautui määräaikaan mennessä 52 kpl. Katsaukseen mukaan pääsi näistä tekijöistä 41 kpl. Nämä mukaan päässeet sijoitettiin kolmeen eri kategoriaan: 1) erikoistuneisiin (3 kpl), 2) turvallisiin ja osaaviin (9 kpl) sekä 3) pieniin ja notkeisiin haastajiin (29 kpl).

wordpress-suomessa-katsaus-2014-firmat

Katsauksesta karsittiin pois lähinnä pienempiä toimijoita sekä yrityksiä, joiden pääliiketoiminta oli selkeästi jotain muuta kuin verkkosivustojen tekemistä.

Erikoistuneiden kategoriaan listattiin toimistot, joilla WordPress-tekemisen katsottiin olevan selkeästi merkittävää liiketoimintaa eikä yrityksillä ole muita, merkittäviä toimialueita. Lisäksi erikoistuneiden listalle pääsyyn vaikutti osallistuminen WordPress-yhteisön toimintaan ja aktiivisuus alalla WordPressin puolestapuhujana.

Turvalliseksi ja osaavaksi toimijaksi listattiin toimistot, jotka ovat selkeästi osoittaneet osaamisensa ja kokemuksensa WordPress-kentällä, mutta joita ei voi kuitenkaan kutsua WordPressiin erikoistuneiksi toimijoiksi.

Haastajiksi sijoitettiin pääosin vasta hiljattain WordPressiin siirtyneitä digitoimistoja sekä yhden miehen/naisen firmoja.

Katsauksen kategoriajako kannattaa kuitenkin ottaa viitteellisenä. Kaikista kategorioista löytyy erittäin hyvää osaamista ja toimistojen palvelupaletit vaihtelevat. Siksi kannattaa käydä koko lista läpi ennenkuin päättää omat suosikkinsa.

Katsauksessa on mukana pieniä toimistoja (liikevaihto vain muutamia satoja tuhansia euroja, töissä 1-3 henkeä), keskikokoisia toimijoita (noin miljoonan liikevaihto, töissä kymmenkunta henkeä) sekä isompia toimijoita (liikevaihto kaksi miljoona tai enemmän, töissä useita kymmeniä henkilöitä).

KATEGORIA 1: Erikoistuneet tekijät

Erikoistuneet tekijät ovat tässä kategorisoinnissa turvallisia, osaavia ja erikoistuneita. Näiltä toimistoilta sopii asiakkaana odottaa hieman perus-digitoimistoa enemmän ymmärrystä ja osaamista WordPressistä. Erikoistuneiden kategoriaan ei ole päässyt koon tai minkään yksittäisen meriitin perusteella. Erikoistuminen on asenne, uskallus sitoutua johonkin, ja ylpeyttä esitellä osaamistaan.

H1 (Helsinki / Tampere)

H1 on yksi voimakkaimmin WordPressiin erikoistuneista toimijoista Suomessa tällä hetkellä. Yrityksen palveluksessa olevista henkilöistä useampi on tunnettu henkilö WordPress-yhteisössä ja henkilöt ovat aktiivisia bloggaajia WordPressiin liittyvistä aiheista. Daniel Koskinen mm. vastaa WordPressin suomen kielen käännöstyöstä. Kokoluokaltaan H1 on vielä melko pieni digitoimisto verrattuna moniin kilpailijoihin, mutta silti he ovat WordPress-kentällä jo varsin kokenut ja osaamisensa todistanut talo.

Frantic (Helsinki)

Frantic on yksi Suomen perinteikkäimmistä ja tunnetuimmista digitoimistoista, joka on suunnitellut ja toteuttanut sivustoja jo 90-luvulta saakka. Franticin toteuttamille sivustoille on aina ollut leimallista visuaalinen näyttävyys, mutta kuitenkin käytettävyyden ehdoilla. Tässä katsauksessa Frantic onkin ainoita toimijoita, jotka ovat myös profiloituneet vahvasti suunnitteluosaamisensa kautta. Viime vuosina Frantic on ryhtynyt liputtamaan WordPressin puolesta julkaisujärjestelmävalintanaan. Frantic tosin käyttää laajoissa toteutuksissa usein myös Catalyst-frameworkkia, mutta silti Suomen markkinoilla Frantic lienee kiistatta yksi WordPressin näkyvimpiä tukijoita. Kokoluokaltaan Frantic asettuu tämän katsauksen isoimpiin toimijoihin yli kolmen miljoonan euron liikevaihdollaan.

Aucor (Turku)

Aucor on melko pieni, mutta verkkopresenssiltään hyvin aktiivinen digitoimisto Turusta. WordPressin puolesta Aucor on puhunut jo pitkään ja myös toteuttanut varsin paljon laadukkaita verkkopalveluita WordPressin avulla. Aucorista löytyy myös WordPressin yhteisöön aktiivisesti osallistuvia henkilöitä, ja muutenkin Aucorin intohimo laadukkaiden sivustojen toteutukseen erottelee firmaa edukseen monista muista toimijoista.

KATEGORIA 2: Turvalliset ja osaavat tekijät

Turvalliset ja osaavat tekijät ovat yrityksiä jotka ovat tehneet WordPressillä paljon sivustoja, mutta joille WordPress-tekeminen ei syystä tai toisesta ole ydinliiketoimintaa – tai vielä kovin merkittävää pääliiketoimintaa. Moni tämän kategorian firmoista tekee hyvää liiketoimintaa ja julkaisee säännöllisesti näyttäviä verkkopalveluita, mutta ei syystä tai toisesta aivan yllä WordPress-tekemisen asenteessaan erikoistuneiden toimistojen tasolle. Silti tästä listasta löytyy monelle shorttilistalle laadukkaita kandidaatteja.

Adian (aiemmin nimellä Arkimedia, Jyväskylä)

Mikko Virenius on yksi ehdottomia WordPress-pioneereja Suomessa. Hän vastasi aiemmin käännöstyöstä ja julkaisi WordPressiä käsitteleviä artikkeleita. Hänen yrityksensä toimii nykyisin Adian-nimellä Jyväskylästä käsin. Adian on käytännössä yhden miehen organisaatio, mutta on sijoitettuna tässä katsauksessa turvallisiin ja osaaviin toimijoihin, koska Mikko on toiminut WordPressin parissa poikkeuksellisen pitkään.

Exove (Helsinki / Oulu)

Exove on pääasiallisesti Drupal-toteutuksia tekevä raskaamman sarjan digitoimisto Helsingistä. Exovella on kuitenkin aina ollut valikoimissaan useita eri julkaisujärjestelmiä ja tämän myötä heillä on myös WordPressistä vahvaa kokemusta. Exove on viime aikoina profiloitunut WordPressin parissa mm. järjestämällä WordPress Cafe -tilaisuuksia.

Solid Angle (Helsinki)

Solid Angle on varsin tuore, melko pieni digitoimisto Helsingistä, joka on kuitenkin kunnostautunut toteuttamalla varsin laajoja ja näyttäviä WordPress-sivustoja.

Zeeland (Helsinki)

Massiivinen markkinointiviestintäkonserni Zeeland tarjoaa kaiken muun ohella myös WordPress-toteutuksia, ja on itse asiassa tehnyt niitä jo melkoisen määrän. Zeelandin digiyksikkö toteuttaa myös Drupalilla, mutta WordPressiinkin löytyy huomattava määrä osaajia. Täten etenkin jos samalla kertaa haluaisi ostaa myös markkinointiviestinnän suunnittelua, tai muita markkinoinnin toteutuspalveluita, niin Zeeland voi olla hyvin vahva kandidaatti.

Mainostoimisto Redland (Helsinki)

Redland kuuluu myös mainostoimistoihin, jotka ovat tehneet WordPressin avulla komeita ja isoja sivustoja. Täten jos mainostoimistomeininki maistuu, niin Redland kuuluu ehdottomiin kärkikandidaatteihin WordPress-kentällä.

Activeark JWT (Helsinki)

Activeark JWT on maan isoimpia digitoimistoja, jolta myös löytyy toteutusosaamista verkkopalveluille. WordPress ei ole Activearkin tyypillisin työväline, mutta siitäkin kokemusta löytyy. Jos siis ison digitoimiston palvelupaletti vetää puoleensa, niin Activeark on hyvä kandidaatti myös WordPress-toteutuksille.

Barabra (Helsinki)

Barabra tunnetaan erityisesti mainostoimistojen alihankkijana, mutta myös suorat asiakassuhteet kelpaavat. Barabra erottuu digitoimistojen kentältä erikoistumisellaan toteutuksiin. Useimmat toimistot kun yleensä painottavat suunnitteluosaamistaan ja kohtelevat toteutustaitoja hieman ”välttämättömänä pahana”. Barabra sanoo reilusti, että toteutukset ovat tärkeä osa heidän toimintaansa, ja WordPress on nykyisin heidän eniten käyttämänsä julkaisujärjestelmä.

Into-Digital (Helsinki / Jyväskylä)

Into-Digital kuuluu Barabran ja EASTin ohella toimistoihin, jotka palvelevat ensisijaisesti mainos- ja markkinointiviestintätoimistoja. Omien sanojensa mukaan Into-Digital tekee WordPressillä 9/10 verkkosivustoprojektistaan, joten kokemusta on kertynyt jo melkoisesti. Tyypilliset projektit näillä alihankkijatoimistoilla ovat yleensä melko pieniä, mutta toisaalta projektien määrä lienee varsin huikea, koska useimmat kuuluvat digitoimistokentällä kuitenkin keskikokoisiin toimijoihin yli miljoonan euron liikevaihdoillaan. Into-Digitalin viimeisin tilikausi lähentelee jo kahden miljoonan rajapyykkiä.

Mainostoimisto Värikäs (Tampere)

Mainostoimisto Värikäs kuuluu tämän maan kustannustehokkaisiin verkkosivustotehtaisiin, joita on aiemminkin esitelty Vierityspalkissa. Pääasiallisesti Värikäs tekee sivustoja omalla julkaisujärjestelmällään, mutta asiakkaan pyytäessä sivustot syntyvät myös WordPressillä. Värikäs palvelee pk-yrityksiä myös muissa mainonnan ja markkinoinnin tarpeissa tarvittaessa.

KATEGORIA 3: Pienet ja notkeat haastajat

Pieniä ja notkeita haastajia kannattaa harkita etenkin pienempiin projekteihin, mutta joskus myös isompiin kokonaisuuksiin jos aikataulu ei ole kovin kireä. Pienien toimijoiden etuja ovat yleensä kustannustehokkuus, joustavampi palvelu ja mahdollisuus hoitaa kaikki asiat samojen henkilöiden kanssa. Parhaimmillaan pienet toimijat tarjoavat todella loistavaa hinta-laatusuhdetta ja huolehtivat silti palvelusta pitkäjänteisesti ja rakkaudella. Kääntöpuolena on riski siitä, että tekijä kyllästyy hommiinsa, siirtyy päivätöihin tai vaihtaa bisnestä. Yleisesti ottaen pienet toimijat sopivat parhaiten asiakkaille, jotka ottavat itse paljon vastuuta sivustostaan eivätkä odota kumppanilta niin paljon jatkuvaa huolenpitoa.

Sofokus (Turku)

Sofokus on useilla eri teknologioilla verkkopalveluita toteuttava keskikokoinen yritys Turusta, joka pääsee haastajalistan kärkeen lähinnä aktiivisen WordPressiin keskittyneen bloggauksensa ansiosta. Sofokuksen teknologiapaletti on varsin laaja, joten heille WordPress on vain yksi työkalu muiden joukossa, mutta Sofokuksessa on selkeästi huomattu, että WordPress ei enää ole vain yksi julkaisujärjestelmä muiden joukossa, vaan etenkin selkeiden perussivustojen kategoriassa omaa sarjaansa. Sofokuksen WordPressiin erikoistunut blogi on WP-opas.

Wysiwyg (Tampere / Porvoo)

Wysiwyg on melko pieni toimija Tampereelta, joka on tehnyt WordPressillä jo huomattavan aikaa suurimman osan sivustoprojekteistaan. Hiljattain Wysiwyg myös osti toisen WordPress-toimijan Kvaliitin, joka toimii Porvoossa. Wysiwyg edustaa varsin tyypillistä alan pientä toimijaa, joka toteuttaa WordPressillä pääasiallisesti muutaman tuhannen euron sivustoprojekteja joko suoraan asiakasorganisaatioille tai mainostoimistojen alihankkijana.

Digitoimisto Dude (Jyväskylä)

Dude on pieni ja tuore digitoimisto Jyväskylästä. Kahden miehen firma ei ole vielä ehtinyt toimia pitkään, mutta on kerännyt jo runsaan määrän referenssejä WordPress-toteutuksista. Tällaisia hyvällä asenteella olevia boutique-henkisiä, pieniä digitoimistoja soisi tässä maassa olevan enemmänkin.

G-Works (Helsinki)

G-Works on pieni digitoimisto, jolla on WordPress-projekteja kertynyt jo kunnioitettava määrä. Tehdyt sivustot eivät myöskään ole aivan yksinkertaisimpia ja suppeimpia, joten G-Works vaikuttaa hyvältä haastajalta moneen projektiin. Pääosin G-Works tuntuu työskentelevän mainostoimistojen teknisenä toteutuskumppanina, mutta tuntuu toisaalta olevan aivan tyytyväinen tähän rooliinsa. G-Works on myös rakentanut omia piensovelluksiaan WordPress-projektiensa tueksi, joten teknistä osaamista WordPressistä vaikuttaisi löytyvän. Toisaalta tällaisten toimistokohtaisten erikoisratkaisujen kanssa kannattaa asiakkaan aina olla tarkkana, ettei päädy toimittajalukkoon riitatilanteessa.

Flo Apps (Helsinki)

Flo Apps on pienehkö verkkosivustoprojekteihin ja datavisualisointeihin erikoistunut digitoimisto Helsingistä. Flo Apps on Vierityspalkissakin ollut esillä SilverStripe-toteutuksiensa kautta, mutta Flo Apps toteuttaa myös WordPressillä pienempiä verkkosivustoja. Historiansa ja referenssien osalta Flo Apps voisi olla turvallistenkin tekijöiden kategoriassa, mutta WordPress-tekeminen on heillä vasta alkuvaiheissa, joten sijoitus haastajien joukkoon on osuvampi.

Evermade (Espoo)

Evermade on pienehkö digitoimisto Espoosta, joka toteuttaa asiakkailleen sivustoja WordPressillä ja ExpressionEnginellä.

Mainostoimisto MEOM (Jyväskylä)

Mainostoimisto MEOM Jyväskylästä on hyvä esimerkki digiin keskittyneestä mainostoimistosta, joka on ottanut WordPressin tärkeäksi osaksi palvelutarjontaansa. Toimistolla on hyviä referenssejä, mutta varsin lyhyen toimintahistoriansa johdosta sijoittuu tässä katsauksessa vielä haastajien joukkoon.

Viidakkorumpu (Turku)

Viidakkorumpu on pieni toimisto Turusta, joka on kuitenkin tehnyt verkkoa jo pitkän rupeaman. Oma julkaisujärjestelmä on vaihtunut jo jokin aikaa sitten WordPressiin, joten kokemusta on ehtinyt kertymään. Viidakkorummun profiili on aavistuksen enemmän mainostoimiston puolella verrattuna esimerkiksi toisiin turkulaisiin, Aucoriin ja Sofokukseen, mutta verkkosivustoja tämäkin firma pääasiallisesti puskee.

EAST (Helsinki)

EAST on tässä katsauksessa sukulaissielu Into-Digitalille ja Barabralle, koska tarjoaa palveluitaan vain mainostoimistoille ja muille suunnittelufirmoille. WordPress-kokemusta on kuitenkin kertynyt ja toteutusvoimaa löytyy tarvittaessa myös Suomen ulkopuolelta, joten hyvää alihankkijatahoa etsivälle EAST on varmasti hyödyllinen tuttavuus.

redandblue (Helsinki)

Readandblue on pieni digitoimisto, jonka tyyppisiä boutique-henkisiä pieniä toimistoja aina tarvitaan, mutta joita ei web-puolella viime vuosina ole ollut enää kovin paljoa. Redandbluekin on tosin kovin tuore toimisto, joten vielä ei heillekään referenssejä WordPress-toteutuksista ole kertynyt kovin paljon.

Syrjä Interactive (Tampere)

Syrjä Interactive on yhden miehen verkkosivustotehdas Tampereelta. WordPressilläkin tehtyjä sivustoja on kertynyt jo pitkä lista.

Jemiina Hautamäki (Tampere)

Jemiina Hautamäki on web-suunnittelija kahden hengen toimistossa ja toteuttaa WordPressillä verkkosivustoja, niin suoraan asiakkaille kuin alihankintana toisille toimistoille.

Geniem (Tampere)

Geniem on pääasiallisesti mobiilikehitykseen keskittynyt pieni toimisto Tampereelta, mutta myös WordPress-verkkosivustoja Geniem on toteuttanut jo varsin runsaasti. Jos oman sivuston rinnalle on suunnitteilla myös mobiilisovelluksia, niin Geniem lienee hyvä tutustumiskohde.

Tumedia (Masku)

Tumedia on yhden miehen operaatio Maskusta. Sivustoja on syntynyt runsaasti WordPressillä ja Drupalilla. Tumedia profiloi itsensä reilusti ja avoimesti digitoimistojen ja mainostoimistojen alihankkijaksi ja ilmoittaa sivustolla jopa tuntihintansa. Esimerkillistä toimintaa.

Sometek (Helsinki)

Sometekin Ilkka Olander kuuluu yksittäisiin WordPress-osaajiin, jotka toteuttavat sivustoja, kouluttavat ja bloggaavat aktiivisesti aiheesta. Sometek on hyödyntänyt WordPressiä etenkin oppilaitosten kanssa erilaisissa projekteissa ja palveluissa. Ilkan blogiin kannattaa tutustua etenkin verkkopedagogiikasta ja WordPressistä kiinnostuneiden.

Digitoimisto Contrast (Helsinki)

Digitoimisto Contrast on pieni toimisto Helsingistä, joka tekee pelkästään WordPress-sivustoja asiakkailleen.

Nettiapina (Vantaa)

Nettiapinan Heikki Hyppänen kuuluu myös WordPress-freelancer-tyyppisiin tekijöihin. Referenssejä on kuitenkin jo kertynyt isommistakin toteutuksista, joten hyvää soolototeuttajaa hakevan kannattaa kysellä tarjousta myös täältä suunnalta.

7am (Helsinki / Vaasa)

7am on pieni digitoimisto, jonka referenssit koostuvat lähes pelkästään musiikkialan sivustoista. Kapeasta alueesta ja häpeällisestä omasta sivustostaan huolimatta referenssilista on vakuuttava. Osaavaa WordPress-toteutusta siis saatavilla tästä osoitteesta, ja etenkin jos haaveissa on saada musabändille WordPress-sivusto.

Doweb (Tampere)

Doweb on takonut vuosien varrella paljon sivustoja omalla Doweb-julkaisujärjestelmällään. Vuonna 2013 Doweb vaihtoi WordPressiin ja on siitä lähtien toteuttanut mm. erilaisten pk-yritysten sivustoja WordPressillä. Doweb kuuluu pieniin digitoimistoihin Tampereelta.

Eccola (Porvoo)

Eccola on pieni toimija Porvoosta, joka on erikoistunut toteuttamaan WordPressillä verkkosivustoja. Eccola on myös hyvä esimerkki pk-yrityksille palveluita tarjoavasta pienestä toimijasta, joka pystyy WordPressin avulla tarjoamaan laadukkaan kokonaispaketin asiakkailleen, ja kustannustehokkaaseen hintaan.

Mainostoimisto Mainio (Tampere)

Mainostoimisto Mainion kaltaisia toimijoita löytyisi varmaan tästä maasta runsaasti jos lähtisi etsimään. Mainostoimistoille WordPress on hyvä väline tehdä asiakkailleen sivustoja ja ainakin Mainio on älynnyt nämä mahdollisuudet. Mainio kuuluu selvästi astetta teknisesti keskivertoa pätevämpiin mainostoimistoihin tässä maassa, joten etenkin Tampereella olevien asiakkaiden kannattanee tutustua tapaukseen.

Efilon (Joensuu)

Efilon on pieni digitoimisto Joensuusta, joka on tehnyt mm. musiikkialan sivustoja WordPressillä. Verkkosivustojen lisäksi Efilon tekee mobiili- ja tablet-sovelluksia.

Planetoidi.com (Helsinki)

Planetoidi.com kuuluu myös pieniin toimistoihin, jotka haastavat vakiintuneempia toimijoita. Etenkin erittäin kustannustehokasta tekemistä hakevien asiakkaiden kannattaa yleensä jutella pienempien toimijoiden kanssa. Laatutyötä voi saada joskus erittäin kustannustehokkaasti, ja Planetoidiltakin löytyy varsin hyviä referenssejä jo listaltaan.

W3 Group (Helsinki / Tampere / Kerava / Pori)

W3 Group on laaja-alainen ohjelmistotalo, joka tekee myös verkkosivustoja monilla eri tekniikoilla. Pienimpiä sivustoja ovat hekin ryhtyneet nyt tekemään WordPressillä vaikka laajaa referenssivalikoimaa ei heillä vielä olekaan.

Cloud9 (Helsinki)

Cloud9 kuuluu yhden miehen WordPress-toteuttajiin, jonka referensseistä löytyy mm. ravintoloiden sivustoja.

Mekanismi (Helsinki)

Mekanismi on pieni digitoimisto, jolla ei ole vielä isoa määrää referenssejä, mutta ainakin erilaisia omia markkinointisivustoja on verkkoon generoitu melkoinen määrä. Kustannustehokasta saittiprojektia kaipaavan kannattaa vilkaista Mekanismin tarjonta.

Foxnet (Helsinki)

Foxnetin Sami Keijonen on hyvä esimerkki WordPress-osaajasta, joka on tehnyt aktiivisesti töitä järjestelmän parissa jo pidempään, mutta ei toteuta sivustoja kuin sivutoimenaan. Vastaavia tekijöitä lienee tässä maassa käytännössä satoja, ellei enemmänkin. Jos hakusessa on kustannustehokas tekijä esimerkiksi jonkun yhdistyksen tai vastaavan sivuston toteuttajaksi, niin tämäntyyppisiin tekijöihin kannattaa olla yhteydessä.

WebAula (Vaasa)

WebAula on pieni digitoimisto Vaasasta, jonka perustajat ovat vielä osittain opiskelujen maailmassa, mutta ovat jo toteuttaneet hyvän määrän WordPress-saitteja. Tällaisia opintojen ohessa pyöriviä WordPress-toimistoja lienee tässä maassa reilusti. Jos äärimmäinen kustannustehokkuus on tähtäimessä, niin nämä voivat olla hyvin kiinnostavia tutustumisen kohteita.

Webteca (Numminen)

Webteca on yhden naisen digitoimisto, joka on siirtynyt Joomlasta WordPressiin viime aikoina. Yksittäisten freelancereiden aiempi suosikki Joomla on selvästi kadonnut historiaan lähes kokonaan, ja nykyisin useimmat freelancerit vannovat WordPressin nimeen.

Huom! Katsaukseen ilmoittautui enemmän toimijoita kuin mitä tähän listaukseen otettiin mukaan. Esimerkiksi freelancereiden kohdalla merkittäviä kriteereitä olivat, että onko liiketoiminnalla jonkinlaista esittelysivustoa verkossa, ja onko toiminnan tavoitteena päätoimisuus. Täten monet, erittäin osaavankin oloiset freelancerit karsiutuivat katsauksesta valitettavasti (esimerkkinä vaikkapa Joonas Ylitalo tai Natja K.). Etenkin freelancereita ja muita pieniä toimistoja kannustetaankin ilmoittautumaan jutun kommenteissa – siellä ei ole yhtä tiukka kriteeristö käytössä!

Yhteenveto ja kommentit:

Suomen WordPress-toteuttajien tarjonta on kasvanut nopeasti viime vuosina. WordPressin käyttäjiksi on hypännyt etenkin pieniä digitoimistoja ja omilla julkaisujärjestelmillä saitteja vääntäneitä firmoja. Mainostoimistoistakin moni on tullut ”ulos kaapista” ja avoimesti ryhtynyt kertomaan tekevänsä verkkosivustoprojektit WordPressillä.

Isompiakin sivustoja on ryhdytty tekemään WordPressillä, mutta projektien kokoluokka pysynee jatkossakin suurimmalti osin 2000-8000 euron välillä. Kovin montaa isompaa WordPress-toteuttajaa ei tässä maassa edes ole, joten isompien brändien näkökulmasta WordPress on valitettavasti edelleen pääosin pienten firmojen leikkikenttää. Tämä asetelma ei myöskään ole muuttumassa kovin nopeasti, koska WordPress ei järjestelmänä edes tavoittele isompia projekteja, vaan nimenomaan haluaa keskittyä maailmanvalloitukseen pienten sivustojen saralla.

Pienten sivustojen tarvitsijoille WordPress on kuitenkin melkoinen karkkikauppa. Pelkästään tässä katsauksessa läpikäyty toteuttajakumppanikenttä tarjoaa vaativallekin ostajalle valinnanvaraa aivan laidasta laitaan. Harvoin on tällä alalla ostajalla näin paljon hyviä toimistoja mistä valita. Nauttikaa shoppailusta!

Uutuus: Web-alan koulutukset -palsta

Vierityspalkissa on nyt uutena osiona ”Koulutukset”-palsta. Palsta koostaa yhteen paikkaan web-alan ammattilaisille tarjottavia koulutuksia. Palsta toimii samalla periaatteella kuin Avoimet työpaikat -palstakin. Ilmoittaminen on täysin ilmaista ja onnistuu kätevästi lomakkeen avulla. Koulutuksen tietoja pääsee muokkaamaan myöhemmin samalta koneelta, jolta ilmoituksen on alunperin jättänyt.

Uusia koulutuksia voi myös seurata Twitter-tilin @WebKoulutus -kautta. Ota palsta seurantaan, niin pysyt mukana kotimaisessa koulutustarjonnassa.

web-koulutus-twitterissa-2014-03-23

>> Web-alan koulutukset Twitterissä

Palstalla julkaistaan koulutuksia joiden aihepiiri on verkkoviestintä, verkkomarkkinointi tai web-kehityksen osa-alueet. Esimerkiksi puhtaasti ohjelmointitekniikoihin keskittyneitä koulutuksia ei palstalla julkaista. Täten eniten hyötyä uudesta palstasta saanevat viestinnällisistä asioista kiinnostuneet henkilöt. Esimerkiksi sosiaalista mediaa käsitteleviä koulutuksia onkin palstalla jo nyt runsaasti.

Palstan yhtenä tarkoituksena on myös helpottaa alan toimistojen itsenäisen koulutustarjonnan toteutusta. Esimerkiksi monet sosiaalisen median konsulttitalot tarjoavat koulutuksia, mutta näiden löydettävyys asiakkaiden näkökulmasta voi olla haasteellista. Nyt Vierityspalkin uusi palsta pyrkii helpottamaan yksittäisten koulutusten markkinointia.

>> Ilmoita uusi koulutus palstalle

Näin ostat konseptisuunnittelua – vinkkejä digitoimiston valintaan

Kun tiedetään, että suunnittelun laatu vaikuttaa suoraan saavutettaviin tuloksiin, on hämmästyttävää, miten vähän huomiota yrityksissä kiinnitetään hyvien suunnittelijoiden valitsemiseen ja palvelumuotoiluprojektien ostamiseen.

Konseptisuunnitteluprojektin ostaminen ei ole helppoa. Toimistojen lähestymistavat eroavat toisistaan laidasta laitaan ja niiden kokemustaustat ovat varsin erilaiset. Siksi on vaikea arvioida, sopiiko jokin tietty toimisto juuri sinun projektiisi vai ei. Valintaprosessia voi silti monin tavoin sujuvoittaa ja varmistaa valinnan onnistuminen.

Tässä artikkelissa annan 13 vinkkiä, miten kehityt paremmaksi ostajaksi. Noudata neuvoja ja takaan, että seuraava konseptisuunnitteluprojektisi tuottaa parempia tuloksia – ja todennäköisesti nykyistä vähemmin kustannuksin.

Online construction

Vinkit 1–6: Näin valmistaudut konseptisuunnitteluprojektiin

1) Tee käyttäjätutkimus. Se ei ole ylettömän vaikeaa, etkä tarvitse siihen digitoimistoa. Jos haluat apua sidosryhmien, asiakkaiden ja käyttäjien haastatteluihin, palkkaa käyttäjätutkimuksiin erikoistunut toimisto (esim. Adage, Cresense, User Intelligence Finland). Tutkimus vaatii yleensä muutaman kuukauden, joten aloita ajoissa. Varmista, että prosessi dokumentoidaan kunnolla, jotta voit tarjota koko paketin (kysymykset, keskustelunaiheet, vastaukset) myöhemmin konseptisuunnittelijalle. Ihanteellista on, jos pystyt vielä tekemään tiivistelmän tutkimuksen tuloksista ja esittelemään sen tärkeimmät löydökset oman firmasi johdolle.

2) Aseta projektille liiketoiminnalliset tavoitteet. Haastattele johtoryhmääsi ja avainsidosryhmiä. Muodosta palautteen pohjalta visio projektista. Mutta älä odota, että liiketoimintatavoitteet syntyvät konseptisuunnitteluprojektin aikana. Sinun tulee itse olla koko ajan selvillä liiketoimintatavoitteista käyttäjätutkimuksen ja johdon haastattelujen pohjalta. Jos kaipaat apua tavoiteasetantaan, käytä konsulttia tai kysele ammattilaisverkostostasi toisten kokemuksia.

3) Kirjoita sivustosi kolmesta tärkeimmästä käyttäjäryhmästä käyttäjäprofiilit. Sinunhan pitäisi tuntea niin bisneksesi kuin asiakkaasi. Voit toki pyytää konseptisuunnittelutoimistoa parantelemaan profiileja, mutta sinulla itselläsi pitäisi olla jo kaikki data kerättynä ja ainakin summittainen kuva profiileista, ennen kuin konseptisuunnittelu aloitetaan.

4) Laadi ja hyväksytä projektin budjetti. Jos tunnet liiketoimintasi, nykytilanteesi ja tavoitteesi, sinun pitäisi pystyä suurin piirtein arvioimaan, tarvitseeko sivusto pelkän päivityksen vai onko se rakennettava uudestaan alusta alkaen. Valitsemiesi konseptisuunnittelijoiden pitäisi aina saada etukäteen tietää, paljonko olet valmis investoimaan. Kukaan ei halua suunnitella design-elementtejä, jotka lopuksi hylätään rahan puutteessa. Suunnitteluprosessi on aivan erilainen riippuen siitä, onko toteutukseen käytettävissä 50 000 vai 200 000 euroa.

5) Valitse omasta organisaatiostasi projektiryhmä ja asiantuntijaryhmä. Hyvä projektiryhmä on 3-6 henkilöä. Ryhmässä on tärkeätä olla innostuneita ja liiketoimintaa tuntevia henkilöitä. Tärkeintä on, että ryhmästä löytyy liiketoiminnan ymmärrystä käytännönläheiseltä tasolta sekä tietoa tulevaisuuden uudistustarpeista. Yleensä asiakasrajapinnassa vuosia olleet henkilöt ovat parhaita valintoja. Joskus tiivistä ja tehokasta projektiryhmää on vaikea saada kasaan, ja tällöin laajempi asiantuntijaryhmä auttaa. Asiantuntijaryhmä on tyypillisesti 10-15 hengen ryhmä jolta projektiryhmän jäsenet voivat pyytää kommentteja ja lisätietoja sekä kutsua tapaamisiin tarpeen mukaan. Asiantuntijaryhmästä kannattaa yleensä tehdä myös kaikkia liiketoimintayksiköitä edustava, jolloin se toimii myös viestintälinkkinä eri puolille organisaatiota siitä mitä suunnitteluprosessissa tapahtuu.

6) Päätä, mitä haluat projektin lopputulemaksi. Powerpoint-presentaation, ulkoasutiedostot (PSD) vai HTML-prototyypin? Mikä on tärkein dokumentti, joka projektin pitäisi tuottaa? Yleissääntö on, että mitä perusteellisemmin olet valmistautunut, sitä pidemmälle menevää loppudokumentaatiota voit edellyttää. Jos olet tehnyt huolellisen käyttäjätutkimuksen ja tiedät, mitä haluat, tähtää aina mahdollisimman pitkälle vietyyn prototyyppiin.

Jos päätät maksaa prototyypistä, niin viimeistele myös sisältösuunnitelma ajoissa. Prototyyppi ilman lopullista päänavigaatioehdotusta ja kourallista oikeita sisältöjä on rahan tuhlausta.

Budjetoi konseptisuunnitteluprojektiin vähintään noin 20 000 euroa (+ alv). Jos ostat myös käyttäjätutkimuksen, yksityiskohtaisen sisällön suunnittelun ja prototyypin, kasvata budjettiasi aina 50 000 euroon asti. Yleensä laajan ja monimuotoisen sivustonkaan suunnittelun hinnan ei pitäisi nousta yli 50 000 euron. Harva toimisto edes osaa sen suurempia suunnitteluprojekteja pitää näpeissään.

Jos projektisi on aidosti laaja ja monimutkainen, niin pilko tekeminen useampaan suunnitteluprojektiin. Jos raha ei ole niukka resurssi, voit harkita myös pienen design-tiimin kiinnittämistä osaksi projektiryhmää. Puhdas resurssiostaminen kuitenkin on suositeltavaa yleisesti ottaen vasta kun kokonaisprojektin budjetti lähestyy seitsemännumeroisia lukuja tai tavoiteltava kohdepalvelu on jotain hyvin uudenlaista.

Vinkit 7–11: Miten valita paras toimisto

7) Päätä, tarvitsetko digitaalisen markkinoinnin toimistoa vai käyttäjäkokemukseen erikoistunutta toimistoa. Vain harva toimisto kykenee molempiin. Suurillakin toimistoilla on vaikeuksia miehittää projektia asianmukaisesti, jos asiakkaan vaatimuksena on vahva kokemus molemmilta alueilta. Useimmat digitoimistot ovat parempia käyttäjäkokemuksen suunnittelussa kuin digimarkkinoinnin konsultoinnissa. Turvallisinta on ensi sijassa vaatia vahvaa näyttöä käyttäjäkokemuksen suunnittelussa.

8) Päätä, haluatko toimiston, joka on keskittynyt puhtaasti suunnitteluun vai toimiston, joka pystyy myös toteuttamaan sivuston. Suunnittelutoimistot ovat tavallisesti parempia fasilitoimaan työpajoja ja ajattelemaan oikeasti käyttäjän parasta. Mitä enemmän tarvitset hyvää designia, sitä todennäköisemmin finalistien lista kannattaa koota puhtaasti suunnittelutoimistoista. Jos projektisi on helpohko ja suhteellisen suoraviivainen, voi olla, että kannattaa valita toteutukseen kykenevä toimisto. Täyden palvelun toimistot ovat usein parempia suunnittelemaan sivustoja, joita on myöhemmin helppo ylläpitää ja kehittää edelleen. Erityisesti jos budjettisi on rajallinen, kannattaa ehkä suosia toimistoja, joilla on toteutuskykyä. Vaikket jatkaisikaan yhteistyötä saman kumppanin kanssa, konsepti on täyden palvelun toimiston suunnittelemana luultavasti halvempi toteuttaa.

9) Vaadi aina kiinteä projektihinta ja hyvä projektisuunnitelma. Kiinnitä erityistä huomiota toimistojen menetelmiin ja työpajasuunnitelmiin. Kiinteä tarjous pakottaa toimistot paneutumaan projektiin tosissaan sen sijasta, että ne esittäisivät vain oivallisen “design-lähestymistapansa” (jota ne eivät kuitenkaan missään tapauksessa pääse toteuttamaan, koska hinta ampaisisi taivaisiin). On myös hyvä kertoa toimistoille avoimesti, paljonko olet valmis sijoittamaan konseptisuunnitteluprojektiin, ainakin summittaisesti, kuten “30 000 ja 40 000 euron väliltä”.

10) Vaadi nähtäväksesi kaikkien projektiin osallistuvien suunnittelijoiden henkilökohtaiset CV:t ja yksityiskohtaiset tiedot heidän projektikokemuksestaan. Konseptisuunnitteluprojekteissa on henkilökohtainen projektikokemus huomattavasti tärkeämpi kuin toimiston kokemus. Jokainen tarjokas, jonka tiimiin kuuluu vähintään kaksi todella kokenutta ja taitavaa suunnittelijaa, pitäisi ottaa vakavasti. Voit myös pyytää lisätodistusta suunnittelijoiden taidoista ja paneutumisesta toimivien verkkokokemusten luomiseen. Parhailla konseptisuunnittelijoilla on blogi, Slideshare-tili tai muita keinoja osoittaa intohimonsa työhön.

Pelkkä aktiivinen verkkoläsnäolo ei kuitenkaan ole hyvän suunnittelijan mittari. Moni osaava ammattilainen pitää verkossa matalaa profiilia tai keskittyy verkkotekemisessään vapaa-ajan harrasteisiin. Tavalla tai toisella hyvältä konseptisuunnittelijalta kuitenkin löytyy kovia todisteita työn jäljestä ja tuloksista. Älä valitse suunnittelijaasi vain pitkän kokemuksen perusteella. Vaadi todisteita tuloksista.

11) Pyydä jokaisesta sinulle esitetystä referenssiprojektista yhteyshenkilön kontaktitiedot. Jos jokin referenssi tuntuu erityisen sopivalta omaan tarpeeseesi, ota yhteys kontaktihenkilöön ja kysy, miten projekti sujui ja millainen rooli suunnittelijoilla oli. Kysy erityisesti, mitä asiakas oli tehnyt pohjatyöksi, ennen kuin suunnittelijat aloittivat oman työnsä. Valitettavan usein parhaat referenssit ovat projekteja, joissa asiakas on hoitanut kaiken ajattelutyön ja suunnittelijat pelkästään muotoilivat asiakkaan vahvan vision kauniiksi designiksi (mikä toki on täysin hyväksyttävää, jos olet juuri sitä hakemassa).

Viimeisenä vaiheena huolehdi siitä, että tapaat ehdotetun tiimin henkilökohtaisesti, ennen kuin teet lopullisen päätöksesi. Tarjokkaista on luultavasti aika helppo valita kaksi finalistia, ja näiden välillä tehdä lopullinen päätös tapaamisten pohjalta. Haluathan tiimin, jonka kanssa tulet toimeen!

Vinkit 12-13: Miten varmistaa projektin eteneminen suunnitteluvaiheen jälkeen

12) Tarkista projektin lopussa mitä olet edellyttänyt lopputuloksina ja vaadi luvattujen dokumenttien toimittaminen. Moni toimisto lopettaa työt oma-aloitteisesti leiskoihin tai prototyypin raakileeseen ja jättää toiminnallisuuksien kuvaukset kirjoittamatta. Jos aiot tehdä projektin ketterästi ja mietit asiat loppuun vasta myöhemmin, niin tämä on tietysti ok, mutta jos haluat ennustettavan hintalapun toteutukselle, niin vaadi suunnittelutoimistoa kirjoittamaan tehdyt päätökset paperille – muodolla ei ole niin väliä, kunhan tehdyt päätökset toiminnallisuuksista kirjataan jonnekin ylös. Ketteräänkin toteutusprojektiin on helpompi lähteä kun on jokin pohja jota vasten muutoksia voi tehdä. Vaadi lopputulokset. Älä hyväksy löysästi suunniteltuja leiskoja lopputuloksena.

13) Ota suunnittelutoimisto mukaan toteutustiimin briiffauspalaveriin. Täydellisessä maailmassa samat tekijät tietysti toteuttavat myös palvelun, mutta reaalimaailmassa tämä onnistuu harvoin, etenkin isommissa projekteissa. Täten varmista, että suunnitteluvaiheen tietämys siirtyy eteenpäin. Hyvä briiffauspalaveri on tarpeellinen tiedonsiirtokäytäntö vaikka dokumentit olisivat kattavat. Joskus kannattaa myös hyödyntää suunnittelutoimiston käyttöliittymäosaamista toteutustiimin tukena, moni toteutustiimi kun ei ole parhaimmillaan käyttöliittymäasioissa.

Yhteenveto: Tee omat kotityösi huolella ennenkuin lähdet ostamaan konseptisuunnittelua. Mitä paremmin itse ymmärrät liiketoimintasi ja asiakkaasi, niin sitä enemmän saat irti hyvistä suunnittelijoista. Toimiston valinnassa pitää vaatia paljon, mutta kun saat parhaat kandidaatit finaaliin, niin ole myös realisti odotuksiesi suhteen. Suurin osa parhaistakin suunnittelijoista on briljantteja vain ”pinnan kuorrutuksessa” ja käyttökokemuksen suunnittelussa. Bisneskonseptin ja palvelun jatkuvan kehityksen suunnittelu onnistuu harvoilta. Panosta siis yhtä lailla oman projektiryhmäsi kokoamiseen ja omaan rooliisi päätöksentekijänä. Projektin loppuvaiheilla muista vaatia luvatut tulokset ja hyödynnä konseptikumppania myös seuraavissa vaiheissa tarvittaessa.

PS. Suomessa tyypillisiä konseptisuunnittelukumppanikandidaatteja ovat esimerkiksi Activeark JWTAdage, Avaus, CavaCreunaFranticIdeanN2NordkappPalmuValve.

Lisäksi monet pääasiallisesti verkkopalveluita toteuttavat yritykset voivat myös olla hyviä konseptisuunnittelukumppaneita, kuten esimerkiksi Ambientia, Exove, Innofactor, Sininen Meteoriitti, Solita. Ja toki myös elefanttien syövereistä voi löytyä päteviä suunnittelijayksilöitä, esim. Tiedolta tai Accenturen omistamasta Fjordista.

PSS. Tämän jutun ensimmäinen versio julkaistiin North Patrolin blogissa nimellä ”How to buy concept design – 10 tips for cost-effectiveness”. Jutun kommenteissa hyviä lisäyksiä tekivät Jarno Peltoniemi Solitasta ja Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta. Osa tämän toisen version lisäyksistä on suoraan heidän ehdottamiaan. Kiitos!

”Herätyspuheet on pidetty, nyt töihin”

Solitan Ossi Lindroos ja Vapa Median Ilona Hiila olivat Ylen aamu-tv:ssä tänään kertomassa Solitan organisoiman Think Tankin viimeisimmästä raportista. Haastattelu käsittelee mm. digitalisaation esteitä ja edistämistä Suomessa, ja vertailee Suomea ja Ruotsia mm. verkkokauppojen kehityksessä.

ossi-lindroos-ilona-hiila-aamutv-2014

>> Katso haastattelu YLE Areenassa

Vastaavia ”digi pitäisi ottaa vakavasti myös kulmahuoneissa” -puheenvuoroja ja toivomuksia rohkeampien investointien puolesta on nyt viime aikoina ollut monella suunnalla. Tämä Ylen aamu-tv:n haastis kuitenkin päättyy lopulta varsin osuvaan kommenttiin Solitan Ossi Lindroosilta:

”Herätyspuheet on nyt pidetty ja nyt pitäisi kääriä hihat ja lähteä töihin.”

Samaa mieltä. Enemmän itse tekemistä, ja vähemmän kaunopuheita ja raportteja asian tärkeydestä.

Avoimia työpaikkoja web-alalla avoinna ennätysmäärä

Vuosi 2014 on käynnistynyt web-alalla raivokkaalla työntekijöiden haulla. Vierityspalkin avointen työpaikkojen palstalla on tällä hetkellä auki upeat 54 paikkaa! Työpaikkoja löytyy laajasti eri tehtävistä, kuitenkin front end -osaamista on eniten haussa – Vierityspalkille tyypillisesti. Mutta myös esimerkiksi markkinoinnin osaajia, projektipäälliköitä ja copywritereita tarvitaan. Idean hakee seitsemän ilmoituksen voimin kokonaista tiimiä (Solutions Consultant, Junior Consultant, Project Manager, Front-End Developer, Sr. Visual Designer, Sr. Interaction Designer ja Content Designer).

Erikoispoimintana mainittakoon kaksi kesätyöilmoitusta: Qvik hakee UX-suunnittelijaa tai mobiilikehittäjää kesäksi Helsinkiin, Reaktor hakee kesäksi intohimoisia koodareita, käyttöliittymäsuunnittelijoita, konseptoijia sekä graafisia suunnittelijoita.

Mikäli paikat kiinnostavat, kannattaa kiirehtiä: lähes puolella viimeinen hakupäivä on tämän kuun lopussa!

Tammikuussa umpeutuvat hakuajat:

Helmikuussa umpeutuvat hakuajat:

Seuraavissa työpaikoissa ei ole viimeistä hakupäivää mainittu:

>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla

PS. Ilmoittajat: Vierityspalkki on siirtynyt ilmoitusten esitarkastukseen ennen julkaisua, johtuen jatkuvista palstan väärinkäyttöyrityksistä. Ilmoitukset julkaistaan yleensä palstalla pari päivää ilmoituksen lähetyksen jälkeen. Kiitos kärsivällisyydestänne.

Pintaa syvemmällä: Turkuamk.fi -verkkosivustouudistus

Turkuamk.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella uudistuksen projektipäällikkö Päivi Saalastolta miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Haastattelussa pureudutaan uudistuksen tavoitteisiin, sisällöntuotannon toteutukseen sekä projektin kustannuksiin ja kumppaneihin.

turku-amk-verkkosivusto-uudistus-2014-screenshotteja

1) Miksi sivustoa päätettiin lähteä uudistamaan?

Turun ammattikorkeakoulussa oli jo pitkään mietitty www-sivujen erottamista Turun kaupungin julkaisualustasta ja kun varmistui, että ammattikorkeakoulu anoo yhtiöitymistä, oli myös aika aloittaa nettisivu-uudistus.

Vanhoista sivuista näki jo ensi silmäyksellä, että ne oli julkistettu vuonna 2006 ja tiedon löytyminen senaikaisesta organisaatiolähtöisestä esitystavasta oli vaikeaa. Vuosien saatossa sivumäärä oli kasvanut huimasti ja jokainen yksikkö esitti vapaasti omia tietojaan sivuilla. Sisällöntuottajien määrä oli yli 200 ja säännöt olivat rapautuneet.

Vuoden 2011 lopussa haettiin sisäisesti projektipäällikkö sivu-uudistukseen. Projektipäällikkö aloitti vuoden 2012 alussa. Suunnitteluvaiheessa projektipäällikön lisäksi projektiryhmään kuuluivat verkkotoimittaja, projektiassistentti ja apuna oli tarvittaessa suunnittelijoita IT-palveluista. Pieni tehokas ryhmä, puolipäiväisesti työskentelevät projektipäällikkö, verkkotoimittaja ja projektiassistentti, teki töitä tiiviisti ja määrätietoisesti vaatimusmäärittelyn aikaansaamiseksi.

Kesästä 2012 projektipäällikön työsuhde laajennettiin kokopäiväiseksi.

2) Mikä muodostui uudistuksen konseptillisesti merkittävimmäksi asiaksi?

Julkaisujärjestelmän kolme päätavoitetta olivat:
1. Responsiivinen ulkoasu: mahdollistaa sivujen mukautuvuuden eri laitteille
2. Käyttäjälähtöisyys: käyttäjä löytää helposti hakemansa tiedon
3. Sisällöntuotanto: Tiedontuottaminen ja –hallinta on helppoa

Kohta 2 oli todella haasteellinen. Organisaatioperustainen esitystapa piti unohtaa ja lähteä käyttäjäryhmistä: potentiaaliset opiskelijat, yksittäistä koulutusta hakevat, yritysten edustajat, rahoittajat, muut asiakasryhmät. Tätä miettimään perustettiin neljä työryhmää, jotka pyrkivät asettumaan asiakkaan saappaisiin. Työryhmään haettiin halukkaita Turun ammattikorkeakoulun intranet-sivuilla. Halukkaita tuli niin, että jokaiseen työryhmään saatiin seitsemän edustajaa. Halukkaat olivat hakutoimistosta, opintotoimistosta, kirjastosta, tutkimus- ja kehitys –toiminnasta, täydennyskoulutuksesta, kansainvälisistä asioista, markkinoinnista ja viestinnästä sekä opiskelijakunnasta. Nykyisten opiskelijoiden edustusta ei ollut, koska he eivät olleet ensisijaisia uusien sivujen käyttäjiä. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden viestintä hoidetaan intranetin kautta.

Kukin ryhmä otti osakseen yhden asiakasryhmän tiedontarpeen ja esittämisen pohtimisen. Kukin ryhmä kokoontui kevään 2012 aikana neljä kertaa. Projektiryhmä valmisteli aina tapaamisissa käsiteltävät asiat ja jokaisen tapaamisen tavoitteena oli tehdä päätöksiä, miten tieto esitetään. Sivujen toimintaa simuloitiin Axure-ohjelmalla.

Satasivuista vaatimusmäärittelyä tehtiin puoli vuotta. Leiskojen suunnitteluun käytettiin Exovea, jotta saatiin suuntaa antava ehdotus ulkoasusta vaatimusmäärittelyyn. Tekemisen puolessa välissä konsultti (Perttu Tolvanen, North Patrol) katselmoi vaatimusmäärittelyn ja sen mukaan siihen tehtiin taas muutoksia ja parannuksia. Tuntui, ettei vaatimusmäärittely ollut koskaan valmis, vaan sen tekemiseen vain laitettiin piste, jotta saatiin aikataulun mukaan tarjouspyynnöt lähtemään.

3) Minkälaisia vaiheita uudistuksessa oli kokonaisuudessaan? Kauanko projektissa meni aloituksesta julkaisuun? 

Vuosi 2012 meni vaatimusmäärittelyn tekemisessä ja toimittajan valinnassa. Toimittajan valinta tehtiin lyhyen kaavan mukaan. Neuvottelukutsuun vastanneista neljä toimittajaa kutsuttiin pisteytyksen perusteella neuvotteluun, Neuvottelukierroksia oli vain yksi ja siihen osallistui kolme toimittajaa. Neuvottelujen jälkeen vielä korjattiin vaatimusmäärittelyä ja sen perusteella pyydettiin kolmelta neuvotteluun osallistuneelta toimittajalta tarjoukset.

turkuamk-vuosi-2012-verkkouudistuksen-vaiheet

Tarjoukset pisteytettiin ja toimittajaksi valittiin Anders Inno Oy (julkaisujärjestelmänä Django CMS). Valitusaika oli aikataulutettu sopivasti jouluksi ja uudeksi vuodeksi. Valituksia ei tullut, joten tammikuussa 2013 aloitettiin toimitusprojekti.

turkuamk-vuosi-2013-verkkouudistuksen-vaiheet

Ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin potentiaalisille opiskelijoille tarkoitettu osuus. Osuuden käytettävyyttä testattiin noin sadalla nuorella ja saatiin niin positiivisia tuloksia, että samoilla linjoilla jatkettiin. Testauksen organisoi ICT-portti. ICT-portti on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Park Oy:n yhteistyöhanke, joka auttaa Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.

ICT-portti valikoi lukion ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen (potentiaaliset opiskelijat) ja sopi testauksista siellä. Projekti kustansi kolme puhelinta, mutta muuten testauksessa opiskelijat käyttivät omia puhelimiaan. Lisäksi noin 10 opiskelijaa kävi käytettävyystestauslaboratoriossa testaamassa desktop-käytettävyyttä.

Kesäkuussa 2013, konsultti (Perttu Tolvanen, North Patrol) auditoi toimituksen ja opasti sekä meitä että toimittajaa, miten jatkosta selviydytään. Kesän jälkeen oli kiivasta aikaa: toimittaja teki osuuksia ja me testasimme ja teimme korjausehdotuksia. Samaan aikaan koulutimme sisällöntuottajia, joita on noin 50. Loka-marraskuussa oli hyväksymistestaus ja suorituskykytestaus. Hyväksymistestauksessa, jonka testitapaukset olivat suoraan vaatimusmäärittelystä, ilmeni vielä liuta huonoja toiminnallisuuksia, jotka toimittaja korjasi.

Sivut julkistettiin aikataulun mukaisesti 17.12.2013. Projektiryhmä oli ylpeä saavutuksestaan ja sai paljon kiitosta. Jälkeenpäin katsottuna on aina kohtia, jotka olisi pitänyt hoitaa toisin. Koska toimittaja räätälöi pala palalta sivuja vaatimusmäärittelyn ja joka toinen viikko käytyjen palavereiden perusteella, niin jatkuva testaaminen ja virheistä raportoiminen olisi helpottunut, jos siihen olisi ollut käytössä siihen suunniteltu sovellus. Nyt raportointia tehtiin erilaisin tiedostoin Basecampissa ja kokonaistilannetta oli välillä vaikea hahmottaa.

Nuorten toimittajien edustajien kanssa yhteistyö sujui mukavasti ja toiminta oli joustavaa. Kokemattomuus aiheutti joitakin kertoja neuvottelupaikkoja, koska toimittaja oli lupautunut tekemään asioita tietämättä työn vaatimaa resursointia. Näistä paikoista kuitenkin selvittiin aina keskustelemalla ja etsimällä kompromisseja.

4) Paljonko uudistus työllisti sisällöntuottajia? Millainen sisällöntuotanto-organisaatio uuden saitin takana on?

Nettisivu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli vähentää sisällöntuottajia ja saada rakenteellisesti ja kielellisesti hallittua sisältöä. Sisällöntuottajia uusilla sivuilla on noin 50, mikä on huima vähennys entiseen määrään. Eri yksiköitä pyydettiin nimeämään sisällöntuottajat ja heidän määränsä rajattiin jo etukäteen. Rajausta perusteltiin sillä, että sisällöntuottajilta vaaditaan mobiilikirjoittamistaitoja ja siihen heille annetaan koulutusta. Tässä vaiheessa kaikki sujui hyvin, mutta syksyllä 2013, kun tuotantoversiota kirjoitettiin, niin joissakin yksiköistä tuli toive saada lisää sisällöntuottajia. Joitakin perusteltuja toiveita hyväksyttiin ja koska henkilövaihdoksiakin oli tapahtumassa vuodenvaihteessa, niin uusi koulutusrupeama tehdään 2014 vuoden alussa.

Sisällöntuottajille siis tarjottiin koulutusta sekä mobiilikirjoittamisesta että itse julkaisuohjelman (Django CMS) käytöstä. Mobiilikirjoittamiskoulutus ulkoistettiin Hanna Takalalle ja julkaisuohjelman koulutuksesta huolehti verkkotoimittaja (Anders Inno Oy). Sisällöntuottajat antoivat positiivista palautetta julkaisujärjestelmän käytettävyydestä verrattuna vanhaan ja osallistuivat myös koulutuksen jälkeen syksyllä 2013 järjestettyihin työpajoihin, joissa tehtiin tekstejä tuotantoversioon.

Projektiryhmä oli vaiheistanut sisällöntuotannon, määritellyt sivukartan avulla jokaisen sivun vastuuhenkilön ja ns. pakolliset sivut, joiden täytyi olla valmiina julkaisuvaiheessa. Aikataulussa pysyttiin hyvin ja projektiryhmä avitti sisällöntuotantoa tekemällä monien sivujen sisällön ja tarkistuttamalla sen ko. vastuuhenkilöllä.

5) Miten paljon uudistus maksoi?

Suuri kustannuserä tuli kokopäiväisen projektipäällikön ja kahden puolipäiväisen projektityöntekijän palkoista. Toimittajan (Anders Inno) osuus oli 90 300 €, käytettävyystestaukset (ICT-portti) 1 500 € (opiskelijatyönä), mobiilikirjoittaminen (Hanna Takala) 6 000 € sekä katselmointi ja auditointi (North Patrol) 10 000 €. Hinnat ovat arvonlisäverottomia.

>> Tutustu Turkuamk.fi-sivustoon

Kiitokset Turun ammattikorkeakoululle ja Päivi Saalastolle projektin avaamisesta Vierityspalkin lukijoille.

Disclaimer: Kirjoittaja on osallistunut hankkeen toteutukseen asiantuntijakonsultin roolissa (vaatimusmäärittelyn auditointi ja toteutusvaiheen loppuvaiheen auditointi).

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

WordPress Suomessa: Yleiskatsaus alan toimijoihin

Wordpress Suomessa

Vierityspalkki järjesti lokakuussa 2013 Suomen WordPress-tekijöiden haun. Tarkoituksena oli koota yhteen kattava tieto tekijöistä, näiden palveluista, osaamisesta, erikoistumisesta sekä WordPressin merkityksestä liiketoiminnalle kokonaisuutena. Myös yksittäiset freelancerit haluttiin mukaan. Kokoon haluttiin saada lista yrityksistä ja tekijöistä, jotka ovat tehneet WordPressillä töitä jo pidempään – ja todistaneet pystyvänsä tekemään sillä laadukkaita verkkopalveluita projektista toiseen.

Tieto on koottu hyödyksi asiakkaille, jotta näiden olisi helpompaa jatkossa löytää sopivin kumppani WordPress-projekteihin.

Tekijöitä ilmoittautui määräaikaan mennessä 52. Vastaamiseen oli selvästi paneuduttu, ja projekteista ja visioista kerrottiin avoimesti. Tästä nöyrä kiitos kaikille vastanneille!

Tietoa saatiin kasaan niin suuri määrä, että luvattu aikataulu viivästyi ja päädyimme kertomaan tuloksista juttusarjan voimin. Luet nyt sen ensimmäistä osaa, jossa esittelemme yleistä tietoa Suomen WordPress-kentästä. Sarjan seuraavat, yrityksiä esittelevät artikkelit julkaistaan tammikuun alussa:

  • WordPress Suomessa: Erikoistuneet tekijät
  • WordPress Suomessa: Turvalliset ja osaavat tekijät
  • WordPress Suomessa: Pienet ja notkeat haastajat
  • WordPress Suomessa: Katsaus tehtyihin sivustoihin
  • WordPress Suomessa: Yrityshakemisto

 Missä tehdään WordPressiä? Mistä vastauksia tuli?

WP Suomessa kartalla

Vastauksia tuli yhteensä 52, mutta kuusi vastanneista toimii useammalla paikkakunnalla. Tähän karttaan on otettu mukaan heidän kohdaltaan muutkin toimipisteet.

Millaiset toimijat tekevät WordPressiä?

WP-tekijät

”Jotain muuta” -vaihtoehdon valinneita oli Vierityspalkin toimituksen mielestä poikkeuksellisen paljon. Tekijöitä hieman tarkemmin tarkastelemalla monet olikin luontevaa sijoittaa muihin kolmeen kategoriaan. Alla siis toimituksen korjaama grafiikka ehkä aavistuksen todellisemmasta jakaumasta.

WP tekijät Suomessa

Ehkä hieman yllätyksettömästi suurin osa vastanneista oli digitoimistoja. Freelancereita ei lopulta katsaukseen ilmoittautunut kuin yksitoista (11) kappaletta.

Kuinka monta WordPress-projekteihin päätoimisesti osallistuvaa henkilöä yrityksissä on?

WP-asiantuntijoiden määrät per yritys
Suurimmassa osassa yrityksiä vain 1-2 henkilöä osallistuu projekteihin päätoimisesti. Ehkä hieman yllättäen seuraavaksi eniten on yli viiden henkilön tiimejä. Yhdeksässä yrityksessä päätoimisesti projekteihin osallistuu 3-4 henkilöä.

Kuinka monta teknistä WordPress-asiantuntijaa yrityksissä on?

WP-teknisten asiantuntijoiden määrät per yritys

Teknisten asiantuntijoiden kohdalla jakauma on hieman ennakoidumpi. Yli puolet WordPress-firmoista nojaa yhteen tai kahteen tekniseen asiantuntijaan. Viiden henkilön tekninen tiimi löytyy vain kouralliselta firmoja.

Miten merkittävä osa WordPress on yrityksen palvelutarjonnasta?

WP merkittävyys liiketoiminnalle

 

WordPressin ”harrastajatyökalun” maine lienee ainakin tämän katsauksen perusteella syytä unohtaa. Suurimmalle osalle vastaajista WordPress-liiketoiminta on erittäin merkittävää toimintaa. Vain neljäsosa vastanneista katsoi WordPress-tekemisen olevan heille selvästi sivubisnes.

Mihin suuntaan näette WordPress-liiketoimintanne kehittyvän lähivuosina?

WP liiketoiminta kasvaa

Yhteenvetona voinee todeta, että katsaukseen on valikoitunut varsin laaja otos toimijoita joille WordPress-tekeminen on merkittävää liiketoimintaa. Tekijät ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, mutta niin on toisaalta webin tekeminen muutenkin. Suurin osa tekijöistä on pienempiä toimijoita, mutta mukana on myös jopa yllättävän paljon yrityksiä joilla on varsin hyvänkokoisia tiimejä.

Digitoimistojen valta-asema on ehkä yllättävänkin iso katsauksessa. WordPressiä ovat historiallisesti suosineet mainostoimistot varsin paljon, mutta kenties mainostoimistoille WordPress on edelleen vain yksi työkalu muiden joukossa.

Seuraavissa artikkeleissa pureudutaan pintaa syvemmälle, jopa yksittäisiin yrityksiin.

Sarjan seuraava osa esittelee WordPressiin erikoistuneita toimijoita Suomessa. Sarjan seuraavat, yrityksiä esittelevät artikkelit julkaistaan tammikuun alussa.

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

PS. Kuvitukset ja infografiikat on tehnyt kuvittaja Pirita Tolvanen.

Mitä kuuluu SilverStripelle?

Julkaisujärjestelmäkentällä on viime aikoina puhuttu paljon WordPressistä, mutta muillakin työkaluilla tehdään runsaasti projekteja tässä maassa. WordPressin kanssa kisailevat etenkin astetta joustavammat työkalut, kuten SilverStripe, Concrete5 ja Drupal. Näistä SilverStripe esiteltiin Vierityspalkissa pari vuotta sitten ja nyt tilanteeseen päätettiin kysyä päivitystä Flo Appsin Tapio Nurmiselta. Nurmisen Flo Apps on yksi aktiivisimpia SilverStripe-firmoja ja tekee myös projekteja WordPressillä joten kysymyksiin otettiin myös hieman vertailevaa näkökulmaa.

silverstripe-logo (png)

1) Onko tekijäkentälle tapahtunut muutoksia esittelyartikkelin kirjoittamisen jälkeen?

Suomessa SilverStripen käytöstä ovat luopuneet digitoimistot Aucor ja Barabra. Aktiivisia SilverStripe-yrityksiä ovat Suomessa tällä hetkellä ainakin:

2) Minkälaista kehitystä itse julkaisujärjestelmälle on tapahtunut? 

Maailmanlaajuisesti SilverStripen suosio on pysynyt viimeiset puolitoista vuotta ennallaan: ei noussut eikä laskenut (lähde).

Lähin vertailukohta SilverStripelle on Concrete5. Concrete5:n globaali markkinaosuus on mennyt SilverStripestä ohi, mutta vastaavasti SilverStripe-saittien kävijämäärät ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin Concrete5-saittien.

Melkoinen piristysruiske koko kansainväliselle SilverStripe-yhteisölle oli välineen 3-sukupolven julkaisu kesällä 2012. Uusi versio on kerrassaan erinomainen. Nyt sisällönhallinta on kokonaan erotettu SilverStripe Frameworkista.

CMS:n uusi käyttöliittymä on selkeä ja mielestäni parempi kuin esimerkiksi WordPressissä tai Drupalissa. Sisällönhallinta on suunniteltu taipumaan monimutkaisiin tietorakenteisiin ja SilverStripe Frameworkin ORM-malli mahdollistaa räätälöityjen tietorakenteiden käsittelyn aiempaa ketterämmin.

Uuden version oletusteemat ovat responsiivisia ja sivuja voi esikatsella CMS:ssä sekä mobiili-, tabletti- että desktop-näkymässä.

Uuden-Seelannin hallinto on ottanut kuluvan vuoden aikana SilverStripen käyttöön yhteiseksi julkaisualustakseen (Common Web Platform).

3) Ketä vastaan SilverStripe kilpailee tällä hetkellä Suomessa eniten? Milloin SilverStripe on mielestäsi parempi vaihtoehto kuin WordPress?

Suomessa SilverStripe kilpailee muiden yleisimpien julkaisujärjestelmien kanssa: WordPressin, Concrete5:n ja osittain Drupalin. SilverStripe ei ole kovin laajalti tunnettu, joten meidän kokemuksemme mukaan ensisijaisesti pitää hankkia asiakas ja sitten, jos projektin tarpeet sitä edellyttävät, ehdottaa SilverStripeä julkaisujärjestelmäksi.

Jos SilverStripeä verrataan WordPressiin, niin WordPress sopii mielestäni projekteihin, joissa vaatimukset ovat kohtuullisen “vakiokamaa”: esimerkiksi verkkokauppaa, blogia ja kuvakarusellia. Toki SilverStripekin tarjoaa näitä, mutta omimmillaan se on projekteissa, joissa on sellaisia erityisvaatimuksia, joita WordPress-pluginit eivät tarjoa valmiiksi. On helpompi räätälöidä SilverStripeä kuin alkaa rakentaa / muokata sopivaa WordPress-pluginia. Etenkin tietointensiivisissä sivustoissa (kuten Töissä.fi) SilverStripen ORM taipuu visualisointien taustajärjestelmäksi joustavammin.

Toisaalta, juuri joustavuutensa ansiosta myös SilverStripe sopii kevyehköön “mainostoimistokäyttöön”. Tuore SilverStripellä tehty kampanjasaitti on Fonectan Vartissa verkkoon -sivusto.

Drupaliin verrattuna SilverStripe on suoraviivaisempi ja SilverStripen MVC-malli ja aito oliopohjaisuus tekee kehittämistyöstä näppärää.

Kiitos vastauksista Tapio Nurminen. WordPress on ehkä ottanut niskalenkkiä suosiossa, mutta julkaisujärjestelmämarkkina ei suinkaan ole vielä valmis, joten mukava kuulla, että SilverStripe porskuttaa myös.

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Pintaa syvemmällä: Suomenluonto.fi -verkkosivustouudistus

Suomenluonto.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella uudistuksesta vastanneelta verkkotuottaja Annakaisa Vänttiseltä miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Haastattelussa pureudutaan uudistuksen tavoitteisiin, sisällöntuotannon toteutukseen sekä projektin kustannuksiin ja kumppaneihin.

Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen vastaa Suomen luonnonsuojeluliitossa Suomen Luonto -lehden verkkosivustosta ja sosiaalisen median kanavista. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Nelonen Median verkkopalveluiden kehityksessä verkkotoimittajana. Annakaisa myös kirjoittaa suomenluonto.fi-sivustolle arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.

annakaisa-vanttinen-2013

1) Miksi sivustoa päätettiin lähteä uudistamaan?

Vanha sivusto oli staattinen, sinne ei juurikaan päivitetty sisältöä, alusta oli kankea ja vanhanaikainen ja rajoitti sisällöntuotantoa ja toiminnallisuuksien kehittämistä, eikä visuaalisuus vastannut lehden korkeaa laatua millään tavalla. Sivusto oli jäänyt kehityksestä jälkeen puuttuvien resurssien takia.

Uudistuksen tarkoituksena oli myös tuoda lehden aihepiirin sisältöjä laajemmalle kohderyhmälle, mahdollistaa juttujen laajentaminen verkkoon, nostaa digilehden markkinointia, aktivoida lukijoita erilaisilla kilpailuilla sekä mahdollistaa myös ajankohtaisempi uutisointi, kuin mikä on 10 kertaa vuodessa ilmestyvässä aikakausilehdessä mahdollista.

Printtilehden lukijakunta on verraten vanhaa ja nettiuudistuksella pyritään myös tavoittamaan nuorempia luonnon ja ympäristön teemoista kiinnostuneita Suomen Luonnon brändin pariin. Luonnollisesti yksi nettisivuston uudistumisen ja sisällön laajemman kohderyhmän saavuuttamisen tarkoituksena on myös uusien lehtitilausten (sekä printti että digi) saaminen.

Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasivat verkkotuottajan loppukeväästä 2012, ja verkkotuottajan yksi ensimmäisistä projekteista oli suomenluonto.fi-sivuston uudistaminen.

2) Mikä muodostui uudistuksen konseptillisesti merkittävimmäksi asiaksi?

Lehden laadukas sisältö ja arvostettu brändi haluttiin tuoda myös verkkoon ja laajentaa Suomen Luonnon kohderyhmää. Sivustosta haluttiin visuaalisesti näyttävä, mutta kuitenkin yksinkertainen ja selkeä käyttää. Lisääntyvä mobiilikäyttö haluttiin huomioida alusta saakka. Sisällöstä haluttiin tehdä kiinnostava ja päivitystahti suunniteltiin sellaiseksi, että sivustosta tulisi luonnon ystävän rutiinisaitti. Tietysti sivuston tarkoituksena on myös vahvistaa arvostettua brändiä, tuoda lisää tunnettuutta ja sen kautta uusia tilaajia niin printtilehdelle kuin digilehdellekin. Jakamisen helppous ja hakukoneoptimointi pidettiin mielessä alusta saakka.

3) Minkälaisia vaiheita uudistuksessa oli kokonaisuudessaan? Kauanko projektissa meni aloituksesta julkaisuun?

Aloituksesta julkaisuun meni puoli vuotta, mutta käytännössä aktiivisin vaihe kesti 2 kuukautta.

Alkuun määriteltiin toimituksen kanssa uuden verkkopalvelun tavoitteet, kohderyhmä ja verkkopalvelun suhde painettuun lehteen. Sisältöideat kerättiin, palasteltiin, järjesteltiin ja karsittiin sekä luotiin sisältösuunitelma tavoitteet ja kohderyhmä silmällä pitäen. Sisällöntuotantosuunnitelma kulki rinta rinnan sisältösuunnitelman kanssa. Sisällönsuunnittelun jälkeen sivuston rakennetta alettiin pohtia ja tehtiin ensimmäinen versio rakennesuunnitelmasta.

Konseptisuunnittelu, sisältösuunnittelu ja alustava rakennesuunnitelma tehtiin Suomen Luonnossa. Alustavalintaa varten konsultoitiin asiantuntijatahoa, jotta saatiin vielä ulkopuolinen mielipide alustan valintaan. Suomen luonnonsuojeluliitossa on käytetty vuosia Plone-julkaisujärjestelmää, mutta se koettiin liian raskaaksi ja vaikeakäyttöiseksi Suomen luonnon tarpeisiin. Alustaksi valittiin lopulta WordPress. Valintaa tuki muun muassa sisällön feedimäisyys, WP:n muokattavuus, sen sisällön luomisen helppous varsinkin kun sisällöntuottajia on monia, lisäosien ja plugareiden saatavuus, WP-tekijöiden suuri määrä Suomessa, jolloin kilpailutus oli helppoa ja jatkossa esimerkiksi uusia toiminnallisuuksia voi teettää eri alihankkijoilla tarvittaessa.

Sivuston tekninen toteutus kilpailutettiin vielä erikseen kolmen WordPressiä tekevän firman kesken. Kilpailutuksen voitti myös visun ja käyttöliittymän suunnitellut DDR Helsinki, joten koko sivusto toteutettiin käytännössä yhden firman kanssa yhteistyössä. Sivusto rakennettiin WP:lle siten, että Suomen Luonnon päässä pystyttiin testaamaan toiminnallisuuksia sitä mukaa kun ne valmistuivat, jotta bugit ja muut epäjohdonmukaisuudet saatiin korjattua sitä mukaa kun niitä ilmeni. Näin ollen myös sisällön syöttö pystyttiin aloittamaan heti eikä koko teknisen puolen valmistumista tarvinnut odottaa, vaan verkkotuottaja pääsi testaamaan sivua ja toiminnallisuuksia koko ajan.

Alusta saakka haluttiin pitää mobiilikäytön lisääntyvä käyttö mielessä ja sivusto suunniteltiin alusta saakka eri näytöille skaalautuvaksi.

suomenluonto-fi-2013-vierityspalkki-blogin-kuvitus

4) Paljonko uudistus työllisti sisällöntuottajia? Millainen sisällöntuotanto-organisaatio uuden saitin takana on?

Ennen julkaisua sivustolle tuotiin artikkeleita, videoita ja kuvia, mutta loppujen lopuksi vanhalta sivustolta tuotiin aika vähän sisältöä uuteen. Vanhojen lehtien netissä julkaistut artikkelit ja kuvat tuotiin uusille sivuille tuomaan sisältömassaa julkaisuun. Tämä osuus hoidettiin muutaman henkilön voimin.

Tällä hetkellä sivustolle tuottaa sisältöä koko Suomen Luonto -lehden toimitus sekä verkkotuottaja. Lisäksi avustajia käytetään jonkin verran sisällöntuotannossa. Sivuston kävijät ovat tärkeä osa saitin sisällöntuotantoa, sillä yksi suosituimmista osioista on Havaintokirja, johon kävijät voivat lähettää luontokuviaan. Sivustolla julkaistaan myös osa printtilehden sisällöstä. Lehdestä on myynnissä myös digiversio ja muun maksullisen sisällön keinoja pohditaan.

5) Miten paljon uudistus maksoi?

Graafinen suunnittelu ja käyttöliittymäsuunnittelu kilpailutettiin kolmella firmalla ja lopulta sen teki DDR Helsinki yhteistyössä Suomen Luonnon verkkotuottajan kanssa. Hinnaksi tälle paketille tuli noin 2500 euroa.

Tekninen toteutus maksoi noin 10 000 euroa. DDR Helsinki huomio hinnassa Suomen Luonnon järjestötaustan tekemällä projektin järjestöalennuksella. Hinnat ovat alvittomia.

>> Tutustu Suomenluonto.fi-sivustoon

Kiitokset Suomen luonnonsuojeluliitolle ja Annakaisalle projektin avaamisesta Vierityspalkin lukijoille. Nyt alkavassa juttusarjassa tullaan esittelemään erilaisia verkkouudistuksia pienistä isoihin ja onnistuneista epäonnistuneisiin. Haluatko mukaan sarjaan? Laita mailia perttu(at)projekti55.fi.

Disclaimer: Kirjoittaja on osallistunut hankkeen toteutukseen asiantuntijakonsultin roolissa (julkaisujärjestelmäsuositus).

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

WordPress-firmat Suomessa – ilmiantakaa itsenne!

WordPress on yleistynyt Suomessa viime vuosina nopeasti ja monet isotkin sivustot ovat löytäneet järjestelmän hyödyt. WordPressiin avoimesti erikoistuneita firmoja ei kuitenkaan ole kovin paljon tässä maassa.

Todellisuudessa WordPressillä sivustoja takovat useat kymmenet firmat, elleivät jopa sadat toimistot, jos mainostoimistotkin lasketaan mukaan. Nyt Vierityspalkin kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä katsaus tähän kirjavaan toimistokenttään.

Wordpress_kuvitus_sininen

Katsaus WordPress-firmoihin Suomessa julkaistaan Vierityspalkissa lokakuun lopussa. Sitä ennen on kaikilla WordPressiä tekevillä firmoilla mahdollisuus kertoa itsestään ja ilmoittautua mukaan katsaukseen.

>> Ilmoittautumislomake WordPress-firmojen katsaukseen

Ilmoittautumislomakkeessa kysytään tietoja tehdyistä WordPress-projekteista, asiantuntijoista sekä WordPressin merkityksestä yrityksen liiketoiminnalle kokonaisuutena. Mitä tarkemmin ja laajemmin omaa toimintaa jaksaa kuvata, niin sitä paremmin varmistaa pääsyn koosteartikkeliin.

Myös yksittäiset freelancerit saavat ilmoittautua mukaan. Jos oman osaamisen laadun onnistuu todistamaan, niin muutamallakin tehdyllä projektilla saattaa päästä mukaan katsaukseen.

Erityisesti tässä kuitenkin haetaan niitä yrityksiä Suomesta jotka ovat tehneet WordPressillä töitä jo pidempään – ja ovat todistaneet pystyvänsä tekemään WordPressillä laadukkaita verkkopalveluita, projektista toiseen. Jos siis edustat tällaista yritystä, niin pidä huoli, että lomake lähtee palautukseen ennen 16.10.2013 määräaikaa.

Ilmoittautuneisiin firmoihin saatetaan ottaa yhteyttä lisätietojen saamiseksi.

Katsauksen tarkoituksena ei ole tehdä arviota siitä ketkä ovat Suomen kovimmat tai ahkerimmat WordPress-firmat, vaan ensisijaisesti saada kokonaiskuva markkinasta ja listata aktiivisimmat toimijat Suomessa.

Agenda on yksinkertainen: helpottaa asiakkaiden työtä sopivan kumppanin löytämisessä.

Tämä on tarkoituksena. Kaikki mukaan!

Perttu Tolvanen

Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.

Wanhat