WordPress on kasvattanut viime vuosina tasaisesti suosiotaan ympäri maailman, mutta erityisesti Suomessa WordPressin saama huomio on lisääntynyt lyhyessä ajassa nopeasti. Voisi jopa sanoa, että Suomessa on ollut ”WordPress-buumi” viime aikoina.
Useat digitoimistot ja mainostoimistot ovat avoimesti ryhtyneet liputtamaan WordPressin puolesta web-julkaisujärjestelmänä. Myös WordPressiin erikoistuneita firmoja on syntynyt muutamia Suomeen.
Aiemmin WordPress tunnettiin Suomessa lähinnä blogialustana vaikkakin monet mainostoimistot tekivät sillä paljon muunkinlaisia sivustoja. Nyt viime aikoina WordPressin käyttö on lisääntynyt nimenomaan ”normaalien verkkosivustojen” alustana.
Hyvin artikkelivetoisten sivustojen kohdalla WordPress on jopa noussut oletusvalinnaksi, koska esimerkiksi Drupal ei ole viime vuosina kehittynyt mitenkään tuotteistetumpaan suuntaan. WordPress taas on panostanut lähes pelkästään artikkelien julkaisemiseen liittyvien toimintojen kehitykseen.
WordPress erottuu julkaisujärjestelmäkentällä korkean tuotteistusasteensa johdosta. WordPressin takana oleva kehitysorganisaatio (WordPress Foundation) ei panosta esimerkiksi räätälöintien helpottamiseen vaan keskittyy perustoimintojen hiomiseen ja lisäosaekosysteemin tukemiseen. Tämä on kovin erilainen lähestymistapa kuin esimerkiksi toisella avoimen koodin hittituotteella, Drupalilla.
WordPressin vahvuudet järjestelmänä ovat etenkin sivustokonsepteissa joissa tuotetaan paljon artikkeleita tasaisena virtana. Tällaisia ovat esimerkiksi monien julkaisutoimintaa tekevien organisaatioiden sivustot, mutta myös esimerkiksi monet järjestöt ja yritykset tuottavat nykyisin paljon sisältöjä sivustoilleen.
WordPress on erittäin osuva valinta etenkin verkkosivustokonsepteissa joissa pysyvien sisältösivujen määrä on rajallinen, ja suurin osa sisältötyöstä keskittyy uutis-, blogi- tai tapahtumasivuvirtoihin.
WordPressin heikkoudet tulevat vastaan laajoissa sisältösivustoissa, joissa myös sisällöntuottajajoukko on moninainen. Tällöin esimerkiksi käyttöoikeuksien rajaaminen vain joihinkin sisältöhaaroihin ja sisältötyyppeihin voi WordPressissä osoittautua turhan hankalaksi toteuttaa. Käyttöoikeushallinnan rajoittuneisuus lieneekin tyypillisin WordPressin käyttöä rajoittava asia. Myös sisältöjen uudelleenkäyttö ja erilaiset sivupohjamallit ovat asioita joiden toteutus WordPress-maailmassa on huomattavasti monia kilpailevia järjestelmiä hankalampaa.
Myös useiden sivustojen toteutus samaan kokonaisuuteen ja monikielisyyden hallinta näiden välillä rajaavat WordPressin usein pois isompien sivustoprojektien teknologiavaihtoehdoista. Nämä kaikki ovat kuitenkin asioita, jotka eivät ole mitään tyypillisimpiä vaatimuksia verkkosivustoprojekteissa. Siksi WordPressin käytön leviämisen on helppo ennustaa jatkuvan entisestään.
WordPressin kehitykseen vaikuttaa myös epäilemättä paljon yhteisön kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Automattic-yritys joka pyörittää maailman suurinta WordPress-pilvipalveluympäristöä, WordPress.comia. Tämän kenties maailman suurimman ”verkkosivustofarmin” liiketoimintamalliin ei sopisi lainkaan rönsyilevä julkaisujärjestelmätuote, ja siksikin Automattic varmaan osallistuu aktiivisesti WordPressin kehitystoimintaan.
Toisaalta Automatticin tarjoama WordPress.com on myös WordPress-yhteisön vahvin myyntitykki. WordPress.comiin voi kuka tahansa perustaa ilmaiseksi verkkosivuston, ja kun halut kasvavat, niin omaa sivustoa voi varustella (luottokorttia vinguttamalla) omalla domainilla, paremmilla teemoilla ja muilla herkuilla. Varsin ainutlaatuinen on myös mahdollisuus siirtyä lopulta ulos pilvipalvelusta omaan ympäristöön täysin ilman työlästä julkaisujärjestelmän vaihtoprojektia. Tämä mahdollisuus erotteleekin WordPress.comin selkeimmin mm. Kotisivukoneen kaltaisista itsepalveluratkaisuista.
Oman WordPress-asennuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat sitten aivan toista luokkaa kuin WordPress.comin vakioitu paketti. Yli 15 000 lisäosaa takaavat, että monenlaiset sosiaalisen median upotukset ja lisätoiminnot voidaan toteuttaa omaan sivustoon kustannustehokkaasti.
WordPressin kehityksessä ekosysteemi ei ole ”kiva lisä”, vaan olennainen osa järjestelmää. Kun merkittävä osa erikoisista asioista tapahtuu lisäosien kautta, niin perusohjelmiston kehitys pysyy hallinnassa ja esimerkiksi päivitykset ovat helpompia toteuttaa. WordPressin automaattinen päivitysjärjestelmä on myös yksi kilpailijoiden kadehtimia toimintoja. Etenkin Joomlan päivitysvaikeuksia vuosia kironneet järjestöt ja yhteisöt ovat WordPressin maailmassa huomattavasti turvallisemmalla polulla. Tosin vaatii WordPress myös huolenpitoa, mutta tiukka paketti ja toimiva päivitysmalli auttavat merkittävästi. Suositut järjestelmät ovat aina hyökkäyksien kohteena, nyt ja tulevaisuudessa.
WordPressin kohdalla sivustojen ylläpitoratkaisut ovat myös poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Yleensä toteutuskumppanit aktiivisesti suosittelevat asiakkaalle jotain kolmatta osapuolta hosting-ratkaisun tarjoajaksi. Näin asiakkaalla on aidosti mahdollisuudet jatkossa vaihtaa kumppania jos projektin alunperin tehnyt kumppani ei jostain syystä enää miellytä.
Mikään rahasampo WordPress ei tosin kumppaneille ole. Jos asiakkaan vaatimukset osuvat WordPressin rajojen sisäpuolelle, niin saittien toteutus on varsin kustannustehokasta.
Jos sisältösuunnitelma ja ulkoasusuunnitelma ovat jo valmiina, niin tekninen toteutus sivustolle sijoittuu yleensä 3000 ja 9000 euron väliin. Erittäin monipuolisen ja näyttävän mediatalon sivuston saa toteutettua laadukkaasti jo 15 000 – 20 000 euron toteutusbudjetilla. Yli 50 000 euron WordPress-sivusto tuntuu jo kovin kuvitteelliselta projektilta. Useimmat WordPress-toteutukset sijoittunevatkin mainittuun muutaman tuhannen euron kokoluokkaan.
Monet pienet toimijat myös tarjoavat pienyrityksille WordPress-saitteja hyvinkin kustannustehokkaasti avaimet käteen -toimituksilla. Esimerkiksi Zoner tarjoaa 790 euron (+alv.) pakettia pienyrityksille WordPress-toteutuksena. Tarjouksen pitävyyteen voi myös suhtautua kohtuullisen luottavaisesti, koska WordPress ei ole mitenkään kiitollinen räätälöintikohde. Järjestelmää ei yksinkertaisesti kannata lähteä rikkomaan, koska näin estää hyvin nopeasti tulevat päivitykset ja tämän aiheuttamat ongelmat ovat asiakkaalle nopeasti ilmeiset.
Erikoistuneita WordPress-osaajia voisi toki olla Suomessa enemmänkin. Nyt erikoistuneet yritykset ovat vielä varsin pieniä firmoja, ja suurin osa WordPress-toteuttajista ei edelleenkään aktiivisesti tuotetta markkinoi. Esimerkiksi H1, Aucor, Wysiwyg, Arkimedia ja Kvaliitti kertovat sivuillaan avoimesti tekevänsä WordPressillä, mutta oikeastaan tyypillisempiä WordPress-tekijöitä ovat Franticin kaltaiset digitoimistot, jotka eivät asiasta erityisemmin huutele.
Yhtenä syynä matalaan profiiliin voi olla juuri WordPressin aiempi hintamielikuva keskinkertaisten ja edullisten sivustojen julkaisujärjestelmänä.
Kustannustehokas vaihtoehto WordPress onkin, mutta osaavissa käsissä WordPressin avulla tehdään myös todella näyttäviä ja tuloksellisia verkkototeutuksia. Etenkin jos budjetti projektiin on 5000 ja 30 000 euron väliltä, niin WordPress mahdollistaa tämän rahan käyttämisen todella tehokkaasti. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta katsottuna WordPress tarjoaa samassa paketissa myös poikkeuksellisen kestävän ja kehittyvän ratkaisun usean vuoden verkkokehitykseen.
Kustannustehokkaita työkalujahan tässä maassa riittää verkkotekemiseen, mutta suurin osa näistä edellyttävät sitoutumista seuraaviksi vuosiksi projektin tehneeseen ohjelmistofirmaan, tai pahimmillaan jopa yksittäisiin tekijöihin.
WordPressin valloitus alle 30 000 euron projekteissa on käynnissä kovaa vauhtia. Kilpailijoita toki riittää, mutta WordPressin suosioon ja kumppaniverkostoon verrattuna nämä Silverstripet, Concrete5:set, ExpressionEnginet ym. työkalut ovat auttamatta vielä varjoissa.
Drupal taas on kasvanut elefantiksi, ja Joomlan kehitys on jäätynyt niin työkaluna kuin yhteisönä. Kotimaisilla julkaisujärjestelmätoimittajilla taas on suuria vaikeuksia selittää asiakkailleen miksi näiden pitäisi sitoutua yksittäisen ohjelmistofirman tarjoamaan suljettuun tuotteeseen.
Tällä vauhdilla iso osa Suomen verkkomaailmasta ryhtyy hurisemaan WordPressin päällä seuraavina vuosina.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Verkkopalveluiden kehittämiseen keskittynyt konferenssi ”Webshaped” valtaa Wanhan Sataman toukokuun 23. päivä. Konferenssi on kotimaisen frontend-kehittäjäpiirin organisoima, ja se järjestetään nyt jo toista kertaa.
Konferenssin puhujakattaukseen kuuluu muun muassa Jake Archibald (Google Chrome), Jonathan Smiley (ZURB), Vitaly Friedman (Smashing Magazine), Darrell Stephenson (Soundcloud) ja Holger Bartel (uforepublic).
Tapahtuman hinta on 310€ (sis. alv) päivältä. Tänä vuonna myynnissä on myös opiskelijalippuja 150€ hintaan, sekä viiden, kymmenen ja 15 lipun paketteja.
Voit tutustua tunnelmaan katsomalla viime vuoden seminaarin fiilistelyvideon: Webshaped 2012, First Frontend Conference in Finland
>> Tarkempi ohjelma ja lisätietoja
PS. Vierityspalkin yleisöön kuuluville frontend-asiantuntijoille on kaksi ilmaislippua tarjolla. Lipun saa kaksi ensimmäistä kommentoijaa, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Miksi hype HTML5:sesta on laantunut? Oliko kaikki vain hypeä vai onko HTML5 nyt jotenkin integroitunut ”perustekemiseen”? Jätä kommenttiisi nimi ja sähköpostiosoite, niin pääset seminaariin ilmaiseksi. Lippu on henkilökohtainen.
Vierityspalkin ja Kelan yhdessä järjestämä ”Ketterän verkkoprojektin johtaminen” -seminaari pidettiin pari viikkoa sitten Helsingissä. Videot ja materiaalit tulevat saataville lähiviikkoina. Sitä odotellessa tässä seminaarin puheenjohtajan viisi (5) valikoitua poimintaa seminaarissa käsitellyistä aiheista.
Poiminnat voivat sisältää tulkintoja esityksistä, joten täydellisenä dokumentaationa seminaarin asiasisällöstä näitä muistiinpanoja ei kannata ottaa.
1) Product Ownerin osaaminen ja näkemys ratkaisee.
Aidosti ketterässä projektissa vastuu laadusta, tekemisen järjestyksestä ja myös käytettävistä menetelmistä on lopulta Product Ownerin (PO) vallassa ja vastuulla. Siksi ketterien projektien onnistuminen kiteytyy paljolti asiakkaan puolelta löytyvän pätevän PO:n löytymiseen.
Rooli on myös monella tapaa epäkiitollinen, koska PO on jatkuvasti vaarassa joutua ristipaineeseen jossa häntä prässäävät niin oma organisaatio kuin ketterä kehitystiimi. Täten erityisesti paineensietokyky ja vahva näkemys projektin tavoitteista korostuvat PO:n ominaisuuksina.
PO:lle myös kasautuu herkästi erittäin paljon tehtävää, joten erilaisia PO:ta tukevia rooleja kannattaa isossa projektissa harkita. Esimerkiksi HS.fi:n kehityksessä PO:n tukena on erillinen tekninen projektipäällikkö.
PO vastaa myös toteutuksen laatutasosta, joka helposti ketterissä projekteissa voi karata ylilaadun puolelle. Yksi seminaarissa korostetuista vaikeista asioista olikin se, että PO:n pitää olla valmis hyväksymään ”seiskan laatutaso” silloin kun tärkeätä on vain päästä eteenpäin eikä jäädä hiomaan yksittäisiä ominaisuuksia.
Ylipäätään PO:lta vaadittavia ominaisuuksia pidettiin hyvin ratkaisevina ketterässä projektissa, jossa tiimi työskentelee juuri niiden toimintojen eteen jotka PO on määritellyt seuraavana toteutettaviksi.
Selvästi PO:lta vaadittavat ominaisuudet ovat myös asioita joita ei perinteisemmissä verkkoprojekteissa ole asiakkaan puolen projektipäälliköltä aiemmin odotettu. Täten asiakkaan puolen edustajalle kasautuva osaamispaine on yksi ketterien projektien merkittävä erityispiirre.
2) Kaikki mitä voi tehdä ennakkoon, niin kannattaa tehdä ennakkoon.
Erityisesti käyttöliittymän suunnittelu koettiin seminaarissa asiaksi jonka ennakkosuunnittelu on tärkeätä. Hyviä kokemuksia kuultiin etenkin prototyyppivetoisesta suunnittelusta, jossa on huomioitu alusta alkaen myös mobiili- ja tablettilaitteet. Tämän lisäksi tosin kannustettiin ottamaan ketterään projektiin mukaan myös käyttöliittymäsuunnittelija ainakin osa-aikaisesti jotta toteutustyön rinnalla voidaan tarkentaa ennakkoon tehtyjä ratkaisuja. Esimerkiksi Kela joutui toteutustyön rinnalla miettimään palvelunsa mobiilikäyttöliittymän varsin uusiksi, koska ennakkoon tehdyt suunnitteluratkaisut osoittautuivat ongelmallisiksi.
Käyttöliittymän suunnittelua ja toteutusta pidettiinkin yhtenä osa-alueena joka etenkin verkkopalveluprojekteissa voi aiheuttaa ongelmia vaikka sen suunnittelisikin pitkälti etukäteen.
Esimerkiksi paneelikeskustelussa kaikki pitivät käyttöliittymän ennakkosuunnittelua parhaana käytäntönä, mutta samalla painottivat mahdollisuutta muuttaa suunnitteluratkaisuja toteutustyön aikana.
Ehkä jopa hieman yllättäin paneelissa ei nähty käyttöliittymäsuunnittelijan olevan välttämättä osa teknisen toteutuksen tiimiä, vaan työskentely irrallaan tiimistä koettiin varsin hyvänä mallina.
Myös teknisen arkkitehtuurin ja palvelinratkaisujen suunnittelun osalta seminaarissa kannustettiin ”perinteiseen” tapaan, eli tarkkaan ennakkosuunnitteluun. Palvelinraudan ja teknisten arkkitehtuuriratkaisujen todettiin olevan hyvin ei-ketterää luonteeltaan, joten nämä suositeltiin hoitamaan kuntoon ennenkuin ohjelmiston toteutustiimi saapuu paikalle.
Ennakkoon tehtävän määrittelytyön osalta kuultiin myös mielenkiintoisia esimerkkejä erilaisista ”bootcamp”-ratkaisuista, joissa muutaman päivän hektisellä työpajatyöskentelyllä tehdään ennakkomäärittelyt kertarysäyksellä riittävään kuntoon. Näiden todettiin olevan hyviä ratkaisuja etenkin jos aikataulu on kiireellinen ja avainhenkilöitä on vaikea saada osallistumaan pitkään sarjaan suunnittelupalavereita.
3) Ketteryys sopii erityisen hyvin pitkäjänteiseen verkkopalveluiden kehitystyöhön.
Esimerkiksi Helsingin Sanomille ”ketterä projekti” oli vain tapa päästä parempaan jatkuvan kehittämisen tilaan. Myös Kelalla ketteryyden valinta perustui siihen, että edessä on heillä usean vuoden siirto- ja kehityshanke joka kattaa laajan julkisen sivuston lisäksi myös erittäin laajan kirjon uudelle alustalle siirtyviä extranet-palveluita.
Seminaarissa korostettiinkin moneen otteeseen, että projektimaisesti tehdyt ”ketterät projektit” ovat vain tapoja saada kerralla hieman enemmän muutosta aikaiseksi – ja ehkä ketteryyteen pitäisikin verkkoprojekteissa suhtautua enemmän jatkuvan kehityksen mallina. Etenkin HS.fi:n käyttämä Scrumin ja Kanbanin yhdistelmä korosti tätä jatkuvan kehityksen mallia – ja ketteryyden sopivuutta juuri tällaiseen jatkuvaan, hektiseen verkkopalvelun kehitystyöhön.
4) Prosessia ja toimintatapoja kannattaa muokata itselle sopivaksi.
Kaikesta ketterän kehityksen ympärillä käytävästä keskustelusta ja kirjallisuudesta voi helposti tulla mielikuva, että malliin liittyy paljon tiukkoja käytänteitä ja ehdottomia toimintatapoja. Käytännössä toimintamalleja saa ja kannattaa muokata rohkeasti omiin tarpeisiin soveltuviksi. Olipa HS ja Houston Inc kehitellyt jopa oman Scrumin ja Kanbanin yhdistelmänsä, ja piti tätä hyvin onnistuneena keitoksena.
Product Ownerinkin rooli ja tehtävät todettiin mukautuvan hyvin tapauskohtaisesti verkkoprojekteissa. Myös muiden tiimin jäsenten ja tukevien roolien tasapainoa kannustettiin hakemaan rohkeasti oman tilanteen mukaan. Esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelijan osallistumisesta teknisen toteutustiimin työhön tuntui olevan vielä useita eri näkemyksiä.
5) Mitä enemmän pystyy itse panostamaan projektiin, niin sitä enemmän ketteryydestä saa hyötyjä.
Kela ja HS.fi kumpikin osallistuvat kehitystyöhön huomattavan monipuolisella omalla tiimillä. Kelalla projektiin osallistui ulkopuolisten kehittäjien lisäksi myös kaksi täysipäiväistä omaa kehittäjää sekä neljän hengen sisältötiimi. Nämä olivat yhtä lailla osa projektia tekevää tiimiä kuin ulkopuolelta ostettu koodaustiimi.
Seminaarissa korostuikin vahvasti sisäisten resurssien merkitys ja riittävyys. Ilman riittäviä sisäisiä resursseja ketterä tiimi jää helposti tehottomaksi, ja esimerkiksi sisällöntuotantoa on vaikea saada pidettyä teknisen kehityksen tahdissa – testauksesta puhumattakaan.
Ketteryyden tuoma läpinäkyvyys ja muutoskyky vaatiikin vastapainokseen asiakkaalta vahvan tiimin ja kyvyn reagoida uusiin toimintoihin jatkuvasti. Pelkän testauskyvyn lisäksi asiakkaan tiimillä pitää olla resursseja aidosti käyttää uutta järjestelmää ja syöttää kehitystiimille palautetta ja kehitysehdotuksia. Jos tällaiseen hektiseen tiimityöhön ei ole asiakkaan puolella resursseja, niin merkittävä osa ketterän kehityksen tuomista hyödyistä jää toteutumatta.
Parhaimmillaan ketterä toteutustiimi tuo organisaation sisälle positiivista energiaa hehkuvan pyörremyrskyn joka auttaa uudistamaan ohjelmiston lisäksi sisältöjä, toimintatapoja ja koko tekemisen kulttuuria. Pahimmassa tapauksessa ketterä tiimi taas vain törmäilee jäykästi toimivan organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin eikä saa tuloksia aikaiseksi, koska joutuu odottelemaan muun organisaation hitaampaa toimintakulttuuria.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Torstaina järjestetään taas IAB Grand One -seminaari, jossa on valikoituja Grand One -kisan finalisteja kertomassa projektien taustoja. Tänä vuonna caset ovat hyvin kampanjavetoisia, mutta toki verkkoaiheisia.
Monessa casessa on tänä vuonna myös keskitytty todellisten lukujen ilmoittamiseen eikä vain näyttävien visuaalisten pläjäyksien esittelyyn. Esimerkiksi Finnairin case-kuvaus kertoo hyvin tarkkaan mitä tehtiin ja mitä saavutettiin. Muita caseja seminaarissa ovat mm. Laplication, Postin joulukorttimuistutus, Nissan Rumble ja Comptel.
Seminaarilipun hinta on poikkeuksellisen edullinen tänä vuonna myös, vain 100€ (+alv.). Seminaari alkaa klo 9.00 torstaina ja kestää puoleenpäivään. Seminaarin puheenjohtajana toimii Kati Sulin Fazerilta.
IAB myös tarjoaa Vierityspalkin lukijoille kolme ilmaislippua. Liput jaetaan nopeimmille lukijoille, jotka osaavat tämän jutun kommenteissa kertoa mitkä ovat ne avainluvut jotka jokaisesta verkkokampanjasta pitäisi seminaarissa ehdottomasti kertoa – ja vastaukseksi ei riitä ”ne eurot” – vaan mitkä ovat web-analytiikkaluvuista sellaisia joita markkinointimiestenkin pitää ymmärtää? Bounce rate? Conversion rate määriteltynä miten? Muuta?
>> Lisätietoa seminaarista ja lipun ostamisesta
Maaliskuu on ollut vilkas kuukausi Vierityspalkin Työpaikka-osiossa. Maaliskuun paikat ovat tosin lähes poikkeuksetta keskittyneet Helsinkiin. Ilmoituksissa on haettu hyvin laajasti erilaisia osaajia: front-end-osaajien lisäksi on kaivattu visuaalisia suunnittelijoita, myyjiä ja asiakkuuspalvelijoita. Isompaa rekryä on tehnyt muun muassa Crasman seitsemällä rekrytointi-ilmoituksellaan. Myös Fonecta, ActiveArk ja Siili Solutions hakevat useampia tekijöitä.
Tässä tällä hetkellä avoimia paikkoja:
- Asiakkuuspäällikkö (Crasman, Helsinki)
- Asiakaspalveluasiantuntija (Crasman, Helsinki)
- Sivustokehittäjä (sitebuilder, web-devaaja, web-kehittäjä, web-ohjelmoija) (Crasman, Helsinki)
- Järjestelmäasiantuntija (Crasman, Helsinki)
- Ohjelmistosuunnittelija front-end (ohjelmistokehittäjä) (Crasman, Helsinki)
- Konseptisuunnittelija (Crasman, Helsinki)
- Visuaalinen suunnittelija (graafinen suunnittelija, web-graafikko)
- Senior Software Designer (PHP) (Really, Helsinki) 31.3. mennessä
- UI & UX designer (Grabbit, Espoo)
- Digi-AD (Fonecta, Helsinki tai Turku) 2.4. mennessä
- Front-End Developer (Fonecta, Helsinki tai Turku) 2.4. mennessä
- Kehityspäällikkö (Fonecta, Helsinki) 2.4. mennessä
- Web-sovelluskehittäjä (Redland, Helsinki) 3.4. mennessä
- Sovelluskehittäjä ja web-kehittäjä (Sempre Media Oy, Helsinki) 3.4. mennessä
- 3-6 Junior Designer Trainees (Idean, Helsinki) 10.4. mennessä
- Front-end Developer (Activeark JWT Oy, Helsinki) 7.4. mennessä
- Ratkaisumyyjä/Myyntihenkinen konseptisuunnittelija (Wippii Work Oy, Helsinki) 4.4. mennessä
- Visual Design Trainee (Activeark JWT Oy, Helsinki) 1.4. mennessä
- Web Developer Extraordinaire (Tulos Helsinki Oy, Helsinki) 1.4. mennessä
- Ohjelmistokehittäjä / Software Developer (Smilehouse, Helsinki) 30.4. mennessä
- Visuaalinen suunnittelija (Wippii Work Oy, Helsinki) 9.4. mennessä
>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla
Vierityspalkki.fi -blogi ja Kela järjestävät yhteisen aamupalaseminaarin torstaina 21.3.2013. Seminaari on ilmainen ja mukaan mahtuu 50-60 ensimmäistä ilmoittautujaa.
Seminaarissa kaksi organisaatiota kertoo millaisia haasteita ja onnistumisia heidän ketterään verkkoprojektiin on liittynyt. Kokemuksiaan avaavat Kela (kela.fi uudistus) ja Helsingin Sanomat (HS.fi uudistus). Seminaarissa on puheenvuorot myös teknisiltä toimittajilta (Gofore ja Houston). Näin samoihin projekteihin saadaan seminaarissa sekä asiakkaan että teknisen toteuttajan näkökulmat.
Seminaari päättyy paneelikeskusteluun jossa tavoitteena on muodostaa ”Ketterän verkkoprojektin erityispiirteet” –taulu. Seminaarin puheenjohtaja on Vierityspalkki.fi:n päätoimittaja Perttu Tolvanen (North Patrol).
Seminaarin ohjelma:
- 8.00-8.30 Aamupala
- 8.30-8.40 Avauspuheenvuoro: Perttu Tolvanen, Vierityspalkki.fi / North Patrol
- 8.40-9.00 Kela.fi -uudistuksen johtaminen. Product Ownerin näkökulma. Marika Leed, Kela.
- 9.00-9.15 Kela.fi -uudistuksen teknisen tiimin ja scrummasterin näkökulma. Juhana Huotarinen, Gofore.
- 9.15-9.35 HS.fi -uudistuksen johtaminen. Product ownerin näkökulma. Mikael Liljedahl, Helsingin Sanomat.
- 9.35-9.50 HS.fi -uudistuksen teknisen tiimin ja scrummasterin näkökulma. Henri Meltaus, Houston Inc.
- 9.50-10.00 Tauko
- 10.00-10.30 Paneelikeskustelu: Miten ohjataan ketterää verkkoprojektia – ja miten pidetään kaikki sidosryhmät tyytyväisinä ja tietoisina projektin etenemisestä? Paneelikeskusteluun osallistuvat Marika Leed, Juhana Huotarinen, Henri Meltaus ja Karoliina Luoto (Golla). Paneelin vetäjän toimii Perttu Tolvanen.
- 10.30-10.40 Yhteenveto ja opitut asiat
- 10.40 Tilaisuus päättyy
Seminaariin toivotaan osallistujia niin asiakaspuolelta kuin toteutusprojekteja tekevistä yrityksistä. Etenkin jos omaan työhistoriaan on jo osunut hieman kokemuksia ketteristä projekteista, niin seminaari tarjoaa varmasti pohdittavaa siihen mitä tekisi paremmin seuraavalla kerralla.
>> Ilmoittaudu seminaariin (päivitys 14.3.2013: seminaari on täynnä, peruutuspaikoille voi ilmoittautua)
Seminaarissa käsittelyssä olevat projektit ovat kumpikin merkittävän kokoisia verkkosivustoprojekteja. Marika Leed ja Mikael Liljedahl taustoittavat käsittelyssä olevia projekteja:
Marika Leed:
”Kela.fi-uudistus käynnistyi vuonna 2011 esiselvityksellä, joka tehtiin yhteistyössä Logican kanssa. Sen perusteella valittiin alustaksi Liferayn Open Source -versio 6.1 CE. Tavoitteeksi asetettiin nopea alustanvaihto ja käyttöliittymän uudistaminen, sillä teknologia taustalla oli vanhentunut.
Uudistusprojekti perustettiin helmikuussa 2012. Käyttöliittymä uudistettiin Deasign Oy:n kanssa responsiiviseksi keväällä. Tekninen työskentely Goforen kanssa käynnistyi elokuun alussa. Toteutuksen sprinttien kesto oli kaksi viikkoa. Sisältöprojekti valmistui aikataulussa joulukuun alkuun mennessä. Tuotantoympäristön pystytys viivästyi Kelan sisällä pari kuukautta, minkä vuoksi varsinainen julkaisu jouduttiin siirtämään vuoden 2013 puolelle.”
Mikael Liljedahl:
”HS.fi uudistus käynnistettiin 2010 syksyllä, koska sivuston tekninen alusta oli vanhentunut, konsepti ei vastannut nykypäivän tarpeita ja sivusto ei tukenut kaikkia uusia mainosmuotoja.
Projekti päätettiin tehdä mahdollisimman pienissä osissa, jotta pystyisimme reagoimaan liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ajatus oli uudistaa HS.fi neljässä osassa kahden vuoden sisällä. Vuonna 2010 meillä ei ollut ajatustakaan muuttaa HS.fi:ta maksulliseksi osana projektia.
Toteutus tehtiin ketterin menetelmin niin, että kehitysprosessia muutettiin matkan varrella havaittujen ongelmien pohjalta. Hankkeen kaikki osat valmistuivat aikataulussa, budjetissa sekä tavoitescopessa ja kehitysmallia pystyttiin optimoimaan niin, että kehitysvauhti yli tuplaantui projektin loppuvaiheessa. Viimeinen vaihe eli HS.fi:n avoin maksumuuri toteutettiin neljässä kuukaudessa, sisältäen määrittelyn, toteutuksen, testauksen ja käyttöönoton. Kokonaishanke valmistui hieman tavoiteaikataulua nopeammin, selvästi alle tavoitebudjetin ja lopputulos on vastannut vähintään odotuksiamme.”
>> Ilmoittaudu seminaariin (päivitys 14.3.2013: seminaari on täynnä, peruutuspaikoille voi ilmoittautua)
PS. Seminaarin ovat mahdollistaneet yhteistyössä Vierityspalkin kanssa seuraavat organisaatiot: Kela, Helsingin Sanomat, Gofore, Houston Inc ja North Patrol.
Vuonna 2012 kotimaiset web-alan ammattilaiset puhuivat määrällisesti eniten kahdesta aiheesta: Facebookista ja mobiililaitteiden fiksusta huomioinnista. Ylivoimaisesti eniten web-alan keskustelua hallitsi sosiaalinen media, joka käytännössä useimmiten tarkoitti Facebookia.
Mobiilikeskustelussa huomion keskipisteeksi nousi etenkin responsiivisten verkkosivustojen toteutus. Erillisten mobiilisivustojen turhuudesta ala alkoi olla loppuvuodesta jo varsin samanmielinen.
Näiden kahden keskusteltua hallinneen teeman (Facebook ja mobiili) lisäksi alalla käytiin keskusteluja monesta eri aiheesta. Seuraavaksi on listattu viisi (5) keskeistä teemaa, jotka leimasivat web-alan keskustelua vuonna 2012. Teemat on valittu omavaltaisesti ja edustavat näin yksittäisen henkilön näkökulmaa alaa kohtaan. Kommenteissa sopii arvioida ja täydentää esitettyjä väitteitä.
Teema #1: Sosiaalisen median hyödyntämisessä siirryttiin kampanjoista hyödyllisiin käytännön sovellutuksiin
Eri aloille alkoi hahmottumaan erilaisia sovellusalueita, ja moni asiakasorganisaatio vakiinnutti jo toimintaa eri palveluissa – jopa palkaten yhteisömanagereita ja sosiaalisen median koordinaattoreita. Erikoista kehityksessä on tosin se, että rohkeimpia toimijoita ovat olleet sellaiset organisaatiot kuin Kela, Kirkko ja Poliisi. ”Seksikkäistä” mediataloista ei ole sosiaalisen median suunnannäyttäjiksi, koska mediatalot joutuvat suojaamaan liikaa nykyistä liiketoimintaansa.
Vuonna 2012 alettiin myös ymmärtää mihin sosiaalinen media ei välttämättä sovellu. Esimerkiksi B2B-organisaatiot suuntautuivat panostamaan esimerkiksi LinkedIniin ja SlideShareen Facebookin sijasta. Kuvapalveluissa Pinterest ja Flickr myös nostivat päätään hyödyllisinä tallennuspalveluina samankaltaisesti kuin YouTube videoiden puolella.
Facebookin osalta suuria konseptillisia läpimurtoja ei nähty, mutta palvelun merkitys etenkin kuluttajamarkkinoinnin saralla jatkoi kasvuaan – näin korostaen Facebookin erityisasemaa suhteessa muihin suosittuihin sosiaalisen median palveluihin.
Asiantuntijoiden saralla nähtiin viime vuonna myös lisääntyvää Twitterin käyttöä etenkin web-alalla. LinkedInin nousuhan on ollut tasaista Suomessakin jo useamman vuoden, joten sitä ei ehkä erityistrendinä enää voi pitää. Tosin vuonna 2013 voisi jo melkein sanoa, että web-ammattilainen joka ei ole LinkedInissä tai Twitterissä alkaa olemaan jopa suorastaan epäilyttävä alan ammattilainen.
Ylipäätään sosiaalisen median saralla keskustelussa päästiin ”strategisia hyötyjä kuvaavista powerpointeista” kohti käytännön sovellusalueita ja puhumaan eri palveluiden soveltuvuudesta eri tilanteisiin. Ehkä ensi vuonna huomio jopa kääntyy laajamittaisesti siihen mistä niitä sisältöjä sinne sosiaaliseen mediaan oikein taiotaan.
Teema #2: Hakukoneoptimointi ja mittaus tuli osaksi web-tiimien perustekemistä
Hakukoneoptimointi ja web-analytiikka eivät olleet vuonna 2012 hypetyksen kohteena juuri lainkaan, mutta tämä ei tarkoittanut sitä etteikö näihin asioihin olisi panostettu. Monen web-tiimin toiminnasta on tullut viime vuosina olennaisesti tavoitteellisempaa, ja hakukoneoptimoinnista on tullut osa normaalia sisällöntuotantoa ja pienkehitystä. Täten erityistarvetta hypetykseen ei tällä saralla ole enää myöskään ollut.
Projektivetoisesti tehtävissä sivustouudistuksissa optimoinnin ja mittauksen käyttö on lisääntynyt myös, mutta edelleenkin isojen uudistuksien tavoitteet ovat herkästi kovin maailmoja syleileviä. Paljon olisi vielä tehtävää uudistusprojektien viemisessä datavetoisemmiksi hankkeiksi, joissa todella tavoiteltaisiin parannuksia pysyviin hakukonesijoituksiin – eikä vain keskityttäisi pintakiillotukseen ja parempien etusivun karusellien toteutukseen.
Teema #3: Sisällöntuotannon merkitys ymmärrettiin asiakkaiden puolella
Sosiaalisen median ja hakukoneoptimoinnin menestyksekkään ja kestävän toteutuksen taustalla on lähes poikkeuksetta huomattava panostus sisällöntuotantoon. Organisaatiot jotka eivät luontaisesti ole mediataloja, tai omista edes omaa viestintätiimiä, ovat joutuneet ankarasti miettimään mistä saavat julkaistavia sisältöjä sivustolleen ja sosiaaliseen mediaan.
Avuksi on usein otettu mm. asiakaslehtien sisältöjä tai markkinointikampanjoiden resursseja, mutta nämäkin ovat herkästi vain tilapäisiä laastareita. Todellinen haaste organisaatioissa on pystyä tuottamaan sisältöjä tavoitteellisesti johonkin teemaan tai hakusanaan liittyen.
Esimerkiksi Valion verkkoläsnäolo on paljon enemmän reseptejä ja ruoanlaittoon liittyviä opastavia sisältöjä kuin tuotetietoja. Yhä useampi organisaatio on vuonna 2012 joutunut miettimään mitkä ovat niitä oman oman organisaation reseptejä – eli sisältöjä jotka kiinnostaisivat asiakkaita omassa verkkopalvelussa.
Viestintätoimistot ja monenlaiset sisältötoimistot kärkkyvät tällä hetkellä vesi kielellä tätä bisnesmahdollisuutta, mutta harvalle asiakasorganisaatiolla ratkaisu on radikaali sisältöjen ulkoa ostamisen lisääminen – ainakaan ilman merkittäviä markkinointi- ja viestintäpanostuksien uudelleenkohdentamista. Siispä fiksuja tapoja hyödyntää oman organisaation nykyisiä resursseja tarvitaan palavasti jotta verkon sisällöntuotantokilpailussa voi pärjätä!
Näistä ideoista myös kannattaa vuonna 2013 maksaa jos niitä joku taho pystyy tarjoamaan.
Teema #4: Asiointikanavien ja verkkokauppojen hidas kasvu jatkui edelleen
Verkkokauppojen suuresta kultaryntäyksestä vouhotetaan lähes vuosittain, mutta todellisuus vaikuttaa olevan lähinnä tasaista ja maltillista kasvua. Sama pätee erilaisiin asiointipalveluihin (extranetit ym.) joita askartelevat verkkosivustojensa kylkeen niin kuluttajabisneksen toimijat kuin B2B-yritykset.
Näitä kahta aluetta yhdistävät myös muut asiat. Kummankin kautta on hyvin vaikea tehdä nopeita voittoja, ja perusinvestointi palvelun pystyttämiseksi on yleensä merkittävä. Siksi verkkokaupat ja asiointikanavat tuskin yhtäkkiä ponnahtavat trendilistan kärkeen vaikka niiden saralla paljon työtä tehdäänkin.
Teknisen haastavuuden lisäksi etenkin verkkokaupat vaativat myös huomattavan pitkäjänteistä ja osaavaa markkinointia tuekseen. Moni organisaatio taas vasta opettelee verkkomarkkinoinnin perusteita, kuten aiemmin todettiin. Siksi verkkokauppojen ja erilaisten asiointipalveluiden kasvu lienee tiukasti sidoksissa siihen miten nopeasti tämän maan verkkomarkkinointiosaaminen kehittyy.
Verkkokaupan ja asiointipalveluiden saralla mikään ei kuitenkaan pakota yrityksiä seuraamaan markkinan yleistä kehitystä. Jos oma liiketoiminta on valmis kiihdytettäväksi verkkokaupan tai asiointipalveluiden avulla, niin osaavalla toimeenpanolla on yhtä paljon voitettavaa tänään kuin kahden vuoden päästä. Siksi tämä sektori on kenties kiinnostavin seurattava juuri nyt, koska sen alueella jotkut pystyvät tekemään huomattavia kilpailuetupyrähdyksiä.
Teema #5: Digitoimistokentän uusjako käynnistyi Nokian rahavirtojen tyrehtyessä
Kotimaisen digitoimistokentän riippuvaisuus Nokian projekteista ei ole ollut koskaan mikään salaisuus. Nokia on ollut muhkea tili monelle toimistolle, ja monen toimiston viime aikojen työntekijämäärien nopea lasku lienee hyvin suoraa seurausta tästä muutoksesta (esim. Luxus, Wunderman, White Sheep). Osa kotimaisista digitoimistoista on hakenutkin asiakkaitaan viime vuosina jo aktiivisesti muualta (esim. Frantic, ActiveArk).
Nokialle on tehty etenkin paljon resurssivuokrausta ja eksoottisia projekteja. Näin muut asiakkaat ovat saattaneet näyttää jopa köyhiltä ja tylsiltä. Nyt näistä ”normaaleista asiakkaista” pitäisi alkaa innostumaan. Haastetta vaikeuttaa, että se asenne ja osaaminen joka vakuutti Nokian, ei todennäköisesti säväytä keskisuomalaista talonrakennuskonsernia samalla tavalla.
Täten odotettavissa on digitoimistokentän uusjakoa. Parhaat kehittävät palveluitaan ja pärjäävät, osa epäilemättä kutistuu ja tyytyy mainostoimistohenkiseen purnaukseen siitä miten kotimainen digisektori on menossa surkeampaan suuntaan.
Digitoimistokentällä on käyty läpi myös viime vuosina muita muutoksia. Aiemminkin mainittu sisältökilpailun ja hakukoneoptimoinnin kasvu on siirtänyt monen asiakkaan painopistettä jatkuvaan kehittämiseen yksittäisten projektien sijasta. Tämä muutos ei ole helpottanut etenkään koodaukseen painottuneiden digitoimistojen muuntumista palvelemaan Nokian lisäksi myös muita asiakkaita.
Yhteenveto: Projektibisneksestä verkkokehittämisen konsultoinnin suuntaan
Etenkin alan toimistojen näkökulmasta muutos projektibisneksestä konsultoinnin suuntaan on ollut viime vuosina huomattava. Asiakkaat eivät enää unohda verkkopalveluaan uudistusprojektin jälkeen vaan miettivät sisältöstrategioita, hakukoneoptimointia ja mittausta ihan toisella tapaa kuin muutama vuosi aiemmin. Se, että onko alan toimistoilla tähän tarjottavaa, tai onko tässä kehityksessä edes heille bisnestä tehtäväksi, on vielä hieman kysymysmerkki.
Tyypillisessä verkkopalveluprojektissa ei enää ole pääasiana mielettömän sivustopläjäyksen täräyttäminen maailmaan, vaan sivusto pitää saada pystyyn nopeasti ja tehokkaasti jotta voidaan keskittyä sisällöntuotantoon, optimointiin, mittaukseen ja markkinointiin.
Tämä paine osuu myös vahvasti alan digitoimistoihin, jotka ovat kuitenkin tottuneet tekemään ison osan liikevaihdostaan koodailemalla asiakkaille eksoottisia verkkosivustoja.
Nyt pitäisi siirtyä aikakauteen, jossa haetaan kustannustehokkuutta perustekemiseen ja laatua jatkuvaan kehitykseen. Tässä on haastetta kerrakseen alalle.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Vierityspalkin Twitter-tilin keskeisiä poimintoja joulukuussa 2012. Linkkivinkkejä parhaisiin blogiartikkeleihin, presentaatioihin, työpaikkoihin ja tapahtumiin.
Toimituksen huomautus: Edellä olevaan kysymykseen ei tullut yhtään vastausta, mutta sitäkin enemmän ilmaantui samaa aihetta ihmetteleviä tahoja. Ehkä kukaan ei todellakaan tiedä miksi sitä tehdään, mutta silti moni ”asiantuntijakin” tekee sitä kun kerran muutkin sitä tekevät.
Seuraa Vierityspalkin Twitter-tiliä.
Vierityspalkin julkaisujärjestelmät-artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä. Jos olet kiinnostunut esittelemään edustamasi tuotteen, niin ota yhteyttä Vierityspalkin toimitukseen.
Sarjan 12. osassa on vuorossa avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä Concrete5. Concrete5 on kehitetty alunperin Yhdysvalloissa, mutta nykyisin sillä on satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa. Suomessa Concrete5:a hyödyntää useampi digitoimisto. Kysymyksiin vastasivat Websuunnittelija Heikki Ylipaavalniemi WTF Design:sta, CEO Antti Hukkanen Mainio Tech:sta ja Janne Kalliola Exove:sta.
1. Millainen historia Concrete5:lla on?
”Siinä missä muut järjestelmät ovat yleensä ajatelleet lähinnä kehittäjänäkökulmaa, Concrete5:n lähtökohtana on ollut se, että verkkojulkaisuprosessissa on mukana monia muitakin asiantuntijoita, kuten julkaisijat ja graafikot. Concrete5 on alun perin Yhdysvalloissa kehitetty järjestelmä.
Kehitys alkoi vuonna vuonna 2003, jolloin rakennettiin Concrete CMS 1.0, joka oli tuolloin vielä kaupallinen järjestelmä. Järjestelmän pääperiaatteet olivat yksinkertaisyys, joustavuus ja monipuolisuus.
Concrete CMS uudistui perusteellisesti vuonna 2008, jolloin julkaistiin versio 5. Järjestelmä siirtyi käyttämään avoimen lähdekoodin MIT-lisenssiä, ja samalla nimeksi muutettiin Concrete5. Järjestelmää jaettiin alun perin SourceForge-palvelun kautta, mistä latauksia alkoi kertyä yli 1000 päivässä.
Nykyään järjestelmällä on kymmeniä tuhansia live-asennuksia ja satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa. Concrete5:lla on kansainvälisiä yhteisöjä muun muassa Suomessa, Japanissa, Espanjassa, Italiassa, Venäjällä ja Saksassa.
Concrete5 on huomioitu vuosina 2010 ja 2011 Open Source CMS Market Share Reportissa. Vertailluista järjestelmistä Concrete5 on kasvanut nopeimmin. (Lisätietoa julkaisujärjestelmän historiasta)”
2. Millainen taustaorganisaatio järjestelmällä on?
”Concrete5:n taustalla on Concrete CMS Inc., jonka päämaja on Yhdysvalloissa Portlandissa. Sen lisäksi järjestelmän avoimen lähdekoodin kehittämiseen osallistuu kehittäjiä eri puolilta maailmaa. Yhteensä avoimen lähdekoodin yhteisössä on yli 100 000 jäsentä. (Tämän voi katsoa vaihtamalla profiili-id:tä Concrete5-yhteisössä, esimerkiksi tästä profiilista)
Concrete5:llä on myös aktiivinen markkinapaikka, josta on saatavilla kehittäjäyhteisön tuottamia lisäosia sekä ilmaiseksi että nimelliseen hintaan.
Suomessa Concrete5:een pohjautuvia sivustoja tekevät muun muassa WTF Design, Mainio Tech, Exove ja Koodiavain.
Suomessa on myös oma suomenkielinen yhteisö Concrete5:lle. Sivustolta voi muun muassa ladata täysin suomenkielisen version Concrete5:sta, kokeilla demoa, tutustua järjestelmään ja käyttöohjeisiin sekä osallistua keskusteluihin.”
3. Mitkä julkaisujärjestelmät näette keskeisimpinä kilpailijoina tällä hetkellä?
”Concrete5:n pääasiallisina kilpailijoina ovat WordPress, Joomla! ja Drupal. Käyttäjämäärissä mitattuna Concrete5 ei ole vielä lähellä näitä kolmea, mutta sen suosio on kasvanut tasaisesti, ja kahtena edellisenä vuonna sen suosio on kasvanut nopeimmin kaikista CMS-järjestelmistä.
Vuonna 2011 järjestelmä kasvoi viikoittaisella latausmäärällään 517 % edellisvuoteen verrattuna (2011 Open Source CMS Market Share Report).”
4. Millä teknologialla tuotteenne on toteutettu?
”Concrete5 pohjautuu Zend Framework –sovellusalustaan, eli se on PHP- ja MySQL-pohjainen sovellus. Käyttöliittymäpuolella käytössä on jQuery ja jQuery UI. Lisäksi järjestelmään on integroitu TinyMCE-tekstieditori, jonka avulla sisältöä voi muokata samantyylisesti kuten esimerkiksi Microsoft Wordissa. Hallintaliittymän CSS-tyylityksiä varten järjestelmään on integroitu Twitterin Bootstrap-kirjasto.”
5. Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan Concrete5:n?
”Concrete5:n valinnan taustalla ovat yleensä järjestelmän helppokäyttöisyys, laajennettavuus ja monipuolisuus. Sivuston saa nopeasti asennettua ja sitä on helppo lähteä kehittämään eteenpäin. Concrete5 tarjoaa monipuoliset työkalut kehittäjälle sivuston perustamisvaiheessa ja on myös erittäin helppo loppukäyttäjälle.
Käyttökoulutukseen kuluva aika on huomattavasti pienempi kuin käytettävyydeltään monimutkaisemmilla järjestelmillä. Asiakkaalle tarvitsee vain näyttää perustoiminnot, jonka jälkeen hän osaa muokata sivustoa hyvin omatoimisesti helpon käytettävyyden ansiosta. Järjestelmän ylivoimainen käytettävyys tehostaa siis sekä asiakkaiden että kehittäjäorganisaatioiden työskentelyä.
Concrete5 tarjoaa myös monipuolisen version- ja oikeuksien hallinnan. Näiden avulla www-sivujen ylläpito on helppoa myös isommassa organisaatiossa, jossa päivittäjiä on useampia. Ja mikä tärkeintä: Concrete5 on tarvittaessa kokonaan suomenkielinen.”
6. Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä hetkellä?
”a) Tuki monipuolisille sisältötyypeille. Concrete5:n tuottamat sivut koostuvat lohkoista (blocks). Näitä lohkoja voidaan sijoittaa esimääriteltyihin alueisiin ja muuttaa niiden järjestystä. Lohkojen avulla sivustolle voidaan lisätä esimerkiksi tekstiä, kuvia, videoita, animaatioita, kyselyjä ja paljon muuta. Lohkoja voi myös toteuttaa itse MVC-malliin pohjautuen, jolloin Concrete5:n avulla voidaan näyttää melkein mitä tahansa sisältöä.
b) Helppokäyttöisyys. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa käyttäjä huomaa sivustollaan kirjoitusvirheen. Muissa järjestelmissä hänen täytyy siirtyä ensin hallintapaneeliin, etsiä sivu sieltä, muokata se ja palata sitten sivustolle katsomaan, että muutos meni oikein. Concrete5:ssa sivu voidaan ottaa muokattavaksi suoraan lennosta, korjata virhe, hyväksyä muutos ja jatkaa eteenpäin. Muutoksesta tehdään automaattisesti revisio, jolloin edelliseen versioon voi palata helposti.
c) Kehittämisen helppous. Concrete5:lle esimerkiksi teemojen suunnittelu ja lisäosien rakentaminen on helppoa ja tehokasta, johtuen järjestelmän model-view-controller –arkkitehtuurimallista (MVC). Lisäksi staattisen HTML-sivupohjan siirtäminen Concrete5:n sivupohjaksi on äärimmäisen yksinkertaisesta: määrittelet vain sivupohjaan kohdat, joihin sisältöalueita voi lisätä ja sivupohja on valmis. Lisäksi mitä tahansa Concrete5:n osaa on helppo muokata tarpeita vastaavaksi oliomallin ylikuormituksen (overloading) avulla.”
7. Millaisessa hintaluokassa Concrete5-julkaisujärjestelmällä tuotetut projektit tyypillisesti liikkuvat?
”Yksittäisen projektin hintaa on vaikea arvioida, koska tähän vaikuttaa sivuston laajuus ja mahdolliset lisäpalvelut. WTF Design:lla on olemassa peruspaketti WTF Web, perussivusto, johon kuuluu etusivun lisäksi kymmenen alasivua. Tämän paketin hinta on 1 500 euroa + alv.
Mainio Tech:lla tyypillinen projekti on kokonaisen sivuston rakennus räätälöidyn ulkoasun kera. Mainio Techin hinnat alkavat 3 000 eurosta + alv. Hintaan vaikuttavat muun muassa erityistarpeet ulkoasulle, sivuston tarvitsemat lisäosat sekä erityinen tekninen räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Exove toteuttaa suurempia sivustokokonaisuuksia, joiden hinnat ovat käytännössä aina yli 5 000 euroa ja useimmiten yli 10 000 euroa (molemmat hinnat arvonlisäverottomia). Sivuston hintaan vaikuttaa erilaisten sivupohjien lukumäärä, kieliversiot ja integraatiot taustajärjestelmiin.”
8. Miten lisenssikustannuksenne muodostuu? Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?
”Erillisiä lisenssikustannuksia ei ole, ellei kehitystyön nopeuttamiseksi käytetä maksullisia lisäosia, joiden lisenssi on tyypillisesti sivustokohtainen ja hinta joitakin kymmeniä euroja. Tässä kokoluokassa toteuttavan yrityksen lienee järkevintä sisällyttää nämä kertaluontoiset kulut projektin toteutuskustannuksiin. Asiakkaalle tulee toteutuskustannuksien lisäksi vain webhotellin tai virtuaalipalvelimen vuosimaksut. Vaatimuksena on PHP- ja MySQL-tuki. Hostauksen hintaan vaikuttaa paljon sivuston laajuus ja esimerkiksi kuukausittaiset kävijämäärät.”
9. Millaisia verkkopalveluita julkaisujärjestelmällä on eniten tuotettu?
”Concrete5:lla on suunniteltu projekteja laidasta laitaan. Alla muutamia esimerkkejä.”
Esimerkki 1: Amphion Loudspeakers http://www.amphion.fi
Toteuttaja: Mainio Tech
Esimerkki 2: Band Company http://www.band.fi
Toteuttaja: Mainio Tech
Esimerkki 3: Enontekiön Erälukio http://www.eralukio.fi
Toteuttaja: WTF Design Oy
Esimerkki 4: Inariviikot http://www.inariviikot.fi
Toteuttaja: WTF Design Oy
Esimerkki 5: Kauneuspiste Helmi http://www.kauneushelmi.com
Toteuttaja: WTF Design Oy
Esimerkki 6: Maa- ja vesitekniikan tuki http://www.mvtt.fi
Toteuttaja: Mainio Tech
Esimerkki 6: Fondia http://www.fondia.fi
Toteuttaja: Exove
Lisää esimerkkisivustoja löytyy Concrete5:n omilta verkkosivuilta.
Yhteenvetoa ja Perttu Tolvasen kommentit:
Concrete5 kuuluu viime aikoina ilmaantuneisiin Joomlan markkina-aseman haastajiin. Uudemman sukupolven edustajana Concrete5 kisailee mainostoimistojen ja digitoimistojen suosiosta etenkin WordPressin, Drupalin ja SilverStripen kanssa. WordPressin vahvalle asemalle aivan pienimpien sivustojen saralla Concrete5 tuskin mitään mahtaa, mutta Drupalin monimutkaisuutta ja raskautta vastaan Concrete5:llä lienee paljonkin sanottavaa. Moderni php-pohjainen julkaisujärjestelmä yhdistettynä varsin kattavaan lisäosamarkkinapaikkaan on hyvä paketti niin asiakkaiden kuin digitoimistojen näkökulmasta.
Kun alan toimijat vielä alkavat hiljakseen herätä siihen todellisuuteen, että yksi järjestelmä ei tee kesää kaikille asiakkaille, niin Concrete5 tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon tilanteisiin joissa WordPress ei riitä ja Drupal tuntuu liian järkäleeltä. Mikään räätälöintialusta Concrete5 ei tosin sekään ole, joten erikoisia ratkaisuja toteuttavat tahot pysynevät kiltisti Drupal-leirissä. Pienellä budjetilla (5000-30 000 euroa) liikkuville asiakkaille Concrete5 tarjonnee parhaimmillaan erittäin hyvää kustannustehokkuutta ja käytettävyyttä, mutta myös mahdollisuuksia vaihtaa toteutuskumppania jos sukset menevät jostain syystä ristiin valitun kumppanin kanssa.
Concrete5 antaa myös poikkeuksellisen esimerkin siitä miten tärkeätä IT-talojen on tehdä yhteistyötä silloin kun tuodaan jotain uutta järjestelmää markkinoille. Concrete5.fi -sivusto on kolmen toimijan yhteinen projekti. On hienoa nähdä, että yhteistyö onnistuu vaikka toimijat varsin suoria kilpailijoita ovatkin. Samankaltaista yhdessä tekemisen meininkiä toivoisi monen muunkin järjestelmän ympärille.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Joensuu.fi on menossa uusiksi ja kaupungin viestintä on päättänyt avata uudistusprosessia Facebookin avulla kaikille kiinnostuneille. Jos kaupunkien verkkoviestintä liittyy omiin töihin tai projekteihin, niin kannattaa ottaa sivu seurantaan.
Uudistuksessa pähkäillään parhaillaan sisältörakenteita ja navigaatioita. Kumppaneina projektissa Joensuun kaupungilla on mainostoimisto Fabrik ja it-toimittaja Arcusys. Kummatkin ovat Joensuussa toimivia alan firmoja. Tekniseksi alustaksi Arcusysin myötä tulee Joensuulle Liferay-portaalialusta, joka on käytössä myös esimerkiksi Kuopion kaupungin verkkosivuston alustana.
Esimerkillisesti kaupungin viestintä avaa sivulla myös pohdintaansa sosiaalisen median kanavien käytöstä. Kaupungin sivuston isoin haaste lienee heterogeenisen sisältömassan organisointi, mutta nykyaikaiseen verkkokonseptointiin kuuluu myös sosiaalinen media kiinteänä osana.
Perinteisesti tällaista avointa projektia on pyöritetty blogin kautta, mutta tokihan Facebook on tämän hetken trendikkäin väline myös tällaiseen toimintaan. Facebookin kautta kaupungin viestintä saa myös palautetta työstään ja pystyy pallottelemaan ideoitaan ulkopuolisten kanssa. Pitkiä pohdintoja ei projektitiimi harrastakaan, joten blogin hyödyntäminen olisi saattanut olla liian raskas malli.
>> Seuraa Joensuun kaupungin verkkouudistusta Facebookissa
PS. Pidemmän tähtäimen hyödyllisyyden näkökulmasta on kuitenkin edelleen kiva nähdä myös vastaavien projektien projektiblogeja. Esimerkiksi Kela.fi-uudistuksesta bloggaava Marika Leed on avannut heidän projektiaan esimerkillisesti blogin avulla. Tällaista lisää!
Vierityspalkki on aktivoitunut syksyllä 2012 Twitterissä, ja oikeastaan koko kotimainen web-ala on tuntunut panostavan Twitteriin viime kuukausina aikaisempaa aktiivisemmin. Moni asiantuntija on ryhtynyt oikeasti käyttämään Twitteriä uutispalveluna ja verkostojensa seurantaan. Etenkin ihmeelliset Foursquare-spammaamiset ja muut erikoisemmat käyttötarkoitukset ovat vähentyneet alan osaajien keskuudessa. Ehkä havaittavissa on siis jopa pientä Twitter-buumia?
Buumia tai ei, niin Twitter on juuri nyt paras paikka alan puheenaiheiden ja tapahtumien seurantaan. Vierityspalkin Twitter-tilillä on otettu linjaksi myös uudelleentwiitata mahdollisimman laajalti kotimaisia, kiinnostavia twiittejä ja puheenaiheita. Tässä blogiartikkelissa on nyt tehty kooste tähän Vierityspalkin tilin sisältöön. Jos haluat seurata tämänkaltaista virtaa jatkossakin, niin kannattaa ottaa Vierityspalkin Twitter-tili seurantaan.
Lisää kiinnostavia web-aiheisia twiittejä: Vierityspalkin Twitter-tili.
Torstaina Vierityspalkin lukijoilla on mahdollisuus päästä kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja verkkomainonnan tuoreimmista trendeistä. Verkkomainonnan kasvua ja kehitystä ajava IAB järjestää tuolloin Helsingissä aamupäivän mittaisen maksullisen HOT or NOT -seminaarin, joka on kohdennettu verkkomainonnan tekijöille, suunnittelijoille ja ostajille. Vierityspalkin lukijoille on tarjolla kaksi (2) vapaalippua paikan päälle ja mahdollisuus seurata seminaaria live-streamin kautta ilmaiseksi. Luonnollisesti seminaaria voi myös seurata Twitterissä hashtageilla #iabseminaari ja #digitrends.
Puhujina seminaarissa ovat muun muassa Thomas Schnoor Nugg.ad:sta, Jesper Urban Adformista sekä Elina Rosenlund CyberLightning:sta. Tilaisuuden hinta on IAB:n jäsenille 150 euroa (+ alv 23%) ja ei-jäsenille 300 € (+ alv 23%). IAB:n sivuilla voi tutustua tarkkaan seminaariohjelmaan.
Vierityspalkin lukijoille on tarjolla seminaariin kaksi (2) ilmaislippua, jotka jaetaan kahdelle nopeimmalle tämän artikkelin kommentoijalle. Kommentoi juttua, kerro nimesi ja sähköpostiosoitteesi, niin pääset seminaariin. Lippu on henkilökohtainen.
Seminaarin live-streamausta voi seurata IAB Finlandin sivuilta torstaina klo 9-12. Puheenvuorot löytyvät sivuilta myös jälkikäteen klippeinä.
Loppuvuodesta 2012 on luvassa vielä monenlaisia koulutuksia ja seminaareja web-ammattilaisille. Parhaillaan on esimerkiksi Helsingissä käynnissä loppuunmyyty Slush-seminaari joka kokoaa yhteen myös web-alan startuppeja ja sijoittajia. Tässä poimintoja varsin vilkkaasta loppuvuoden seminaari- ja koulutustarjonnasta.
Tiedätkö seminaarin tai tapahtuman joka ei ollut listalla? Käy ilmoittamassa se Vierityspalkin ”Tapahtumat” -osioon! Tänä vuonna ilmestynyt uusi osio kokoaa yhteen kotimaisen web-kentän seminaarit, koulutukset ja alan firmojen aamiaistilaisuudet. Palstalle voi kuka tahansa ilmoittaa uuden tapahtuman.
Artikkelissa tehdään katsaus Valio Reseptit -sovelluksen suunnitteluun ja toteutukseen Windows 8 -käyttöjärjestelmälle. Erityishuomiota projektissa kiinnitettiin kosketuskäyttöliittymän tuomiin suunnitteluhaasteisiin ja sovelluksen suorituskyvyn varmistamiseen. Sovellus nojaa Valio.fi -verkkopalvelun rajapintoihin, ja tarjoaa näin käyttäjille vaihtoehtoisen käyttöliittymän verkkopalvelun keskeisimpiin sisältöihin.
Kirjoitin toukokuussa 2011 Vieraskynä-artikkelin Valio.fi–verkkopalvelun uudistusprojektista. Tuossa hankkeessa yksi keskeinen tavoite oli luoda verkkopalvelu, joka paitsi seisoisi tukevasti omilla jaloillaan, olisi samalla myös alusta muille mahdollisille palveluille. iPhone-sovellus julkaistiinkin pian itse saitin jälkeen, ja nyt vuorossa oli Windows 8 –sovellus.
Valion Windows 8 -sovellus
Valio.fi-verkkopalvelu on suunniteltu käytettäväksi modernilla selaimella, ja siitä on myös erillinen mobiiliversio valio.mobi. Kesällä 2012 päätettiin ryhtyä toteuttamaan reseptiselailuun keskittyvää sovellusta Windows 8 –alustalle. Kohteena olivat nimenomaan tabletit ja muut kosketusohjattavat Windows 8 –laitteet. Motivaatiota sovelluksen tekemiseen kuvaa parhaiten Valion digimarkkinoinnista vastaava Jussi-Pekka Erkkola: ”Halusimme Valiolla lähteä kokeilemaan erilaista laajennusta verkkopalvelullemme ja –sisällöillemme. Uskomme Windows 8 –tabletien löytyvän tulevaisuudessa myös useiden suomalaisten kotikokkien keittiöstä.”
Tavoitteena oli luoda sovellus, joka jatkaisi saitin visuaalisesti houkuttelevaa linjaa, ja tekisi uusien reseptien löytämisen ja kokeilemisen helpoksi. Erityisesti tablettikäytössä kiinnostava on ajatus reseptien esillä pitämisestä nimenomaan ruoanlaittokäytössä. Läheskään koko valio.fi:n toimintovalikoimaa sovellukseen ei haluttukaan: yksinkertaisella on hyvä lähteä, ja sovellusten helppo päivitettävyys tekee paloittain kehittämisestä houkuttelevaa. Näistä syistä esimerkiksi oma keittokirja ja kauppalistatoiminnot päätettiin jättää ulos sovelluksesta.
Saitin toteutusprojektin tapaan konseptoinnista huolehti Valve Branding, ja Offbeat Solutions veti ja toteutti projektia Appelsiini Finlandin avustuksella. Projekti aloitettiin kesä-heinäkuussa, ja sovelluksen ensiversio julkaistiin Windowsin Storeen syyskuun lopussa. Ja onneksi Erkkola jatkaa: ”Olemme hyvin tyytyväisiä Valio Reseptit -applikaation ensimmäiseen Windows 8 -versioon.”
Kosketuskäyttöliittymää tekemässä
Melko harvalla webin vääntäjällä on kokemusta kosketusohjatun käyttöliittymän suunnittelusta. iOS-appsien kermasta kosketuskokemuksensa ammentaneelle ajatus oman sovelluksen suunnittelusta tuntuu enimmäkseen helpolta, niin kuin parhaiden sovellusten käyttäminenkin tuntuu. Mutta kuten yleensä, kepeän käytettävyyden takana on raskasta suunnittelua ja päinvastoin.
Microsoftille täytyy antaa pisteet kahdesta asiasta: Ensinnäkin Windows 8 –käyttöliittymien periaatteet on sekä suunniteltu että kuvattu erittäin hyvin. Ohjemateriaalia riittää, ja iso osa siitä on ihan laadukastakin – kunhan vain saa tekemissuuntautuneen sielunsa motivoitua opiskeluun.
Toisekseen kosketuskäyttöliittymän teknisestä toteuttamisesta on tehty suurin piirtein niin suoraviivaista kuin siitä nyt järkevästi voi tehdä. Kosketuseleiden tunnistamista ja kohdentamista ei tarvitse juuri miettiä.
Kasin käyttöliittymä tarjoaa joukon hyviä valmiita ratkaisumalleja, mutta niiden soveltaminen omaan käyttöön haastaa suunnittelijan. Esimerkiksi laajoille listauksille suositellaan toteutettavaksi ns. semanttinen zoom, joka mahdollistaa pitkän listan tarkastelun ryhmiteltynä, visuaalisesti tiiviimmässä muodossa. Hyvä idea, mutta millainen esitystapa missäkin näkymässä toimii?
Yllä Valio Reseptit –sovelluksen etusivu “zoomattuna ulos” – siis supistettuna kategorioiksi. Alakuvassa taas sama etusivu ilman zoomia, vaakasuunnassa vierivänä listana.
Entä kun käyttäjä “snappaa” sovelluksen pieneksi, 320 pikseliä leveäksi palstaksi näytön reunaan? Kätevä toiminto mahdollistaa kevyen kahden tehtävän moniajon tablettiympäristössäkin, mutta millainen asettelu on käyttökelpoinen 320 pikselin leveydessä?
Kuvassa Valion sovellus snapattuna näytön vasempaan reunaan. Lopun näyttöpinnan täyttää selain, jolla voi vaikka hakea lisätietoja ruoanlaiton tueksi.
Snapattu sovellus on aina 320 pikseliä leveä, mutta voi olla kummalla puolella tahansa. Jäljelle jäävään tilaan voi avata minkä vain sovelluksen.
Oma kysymyksensä on näytön pistetiheyden vaihtelu. 1920×1080-resoluutio kannattaa täyttää 24” näytöllä aivan eri tavalla kuin jos kysymys on kymmeneen tuumaan puristetun HD-tabletin näytöstä. Windows 8 tukee tätä erottelua todella hyvin, mutta miten näihin kaikkiin eri tilanteisiin kannattaa suunnitella? Entäpä jos näyttö on pystysuorassa?
Kuvassa Valion sovelluksen etusivunäkymä 2560×1440 –työpöytänäytöllä.
Vastaavia kysymyksiä on paljon, ja erilaisia taittoja kertyy. Suunnittelijan urakka tietysti helpottuu muutamassa kuukaudessa, kun Windows Storeen kertyy tuhansia hyviä ja huonoja malleja – muotokielen eri variaatiot tulevat helposti näkyville. Projektia aloitettaessa valmiita sovelluksia ei montaa kymmentä ollut, joten vaikutteita oli haettava lähinnä demosovelluksista. Niissä vain harvemmin on riittäviä datamääriä kunnolliseen käytännön testailuun.
Vähän kerrassaan käyttöliittymä kuitenkin löysi muotonsa, ja iso kiitos siitä kuuluu Valvelle: jos suunnittelija olisi lähtenyt vääntämään käyttöliittymää iOS-opeilla saati sitten web-pohjalta, eihän siitä mitään olisi tullut. Nyt kun kaikki osapuolet perehtyivät muotokielen spekseihin, kommunikaatio ja iterointi oli varsin jouheaa.
Pohjana rajapinnat
Verkkopalvelun asiakasliittymänä toimivan sovelluksen on saatava yhteys kotipesäänsä. Yksinkertaisimmillaan tarvittava rajapinta voi olla vaikkapa RSS-feedi, mutta useimmiten tarvitaan jotain monimutkaisempaa. Meillä hyvä ennakkosuunnittelu maksoi itseään takaisin, sillä toteutimme jo alkuperäisen verkkopalveluprojektin yhteydessä OData-muotoon pohjautuvat rajapinnat tiedonhakuun. OData tarjoaa sekä suht’ luettavaa ATOM-formaattia että kompaktia JSONia, joista jälkimmäisellä päädyimme siirtämään reseptidatan palvelimelta clientille. Sovellukseen upotettujen videoiden takia käytämme myös YouTuben APIa.
Tiedonsiirron tekeminen itsessään ei ole kovinkaan kivuliasta tai työlästä. Hyvän käyttökokemuksen takaaminen vaati kuitenkin enemmän miettimistä: miten paljon dataa siirretään missäkin vaiheessa?
Teknisillä tempuilla päästiin siihen, että kerran vuorokaudessa päivitettävä reseptidata pieneni kolmeen megatavuun. Tämän jälkeen pohdintaa vaativat reseptikuvat, jotka tietysti välimuistitetaan päätelaitteeseen. Mutta onko tehokkaampaa hakea kaikista kuvista yksi isompi versio ja tehdä skaalaukset asiakaspäässä – omalla clientilla sen voi tehdä hyvin laadukkaastikin – vai hakea kuva eri versiona eri käyttötilanteisiin, jolloin selailu toimii nopeammin?
Reseptikuvien kokonaismassa oli selailunäkymien pienessäkin koossa noin 40 megatavua, ja reseptisivujen isomman kuvakoon vaatimat kuvat olisivat olleet jo päälle sadan megan pläjäys. Kun osa laitteista käyttää verkkoa 3G-yhteydellä, ei tällaisten tietomäärien siirtäminen sovelluksen käynnistyessä oikein tullut kyseeseen.
Niinpä päädyttiin hakemaan kuvia sitä mukaa kuin tarvitaan, ja kaikki haettu materiaali pidetään paikallisessa välimuistissa. Kuvia haetaan kolmessa koossa, joista skaalataan muut tarvitut näkymät. Sovellusta voi käyttää myös ilman internet-yhteyttä – tällöin käytetään välimuistissa olevia kuvia, jos niitä suinkin on.
Verkkoyhteyksien ja rajapintojen käyttöä voi optimoida lähes rajattomasti. Windows 8 kertoo sovellukselle, jos käyttäjä on 3G-vierasverkossa (roaming) tai jos hän maksaa verkkoyhteydestään siirtomäärän mukaan. Tällöin sovellus voi optimoida tiedonsiirtonsa näiden tietojen mukaan. Jälleen kerran: teknisesti helppoa, mutta mikä palvelee parhaiten käyttäjää?
Sertifiointi ja julkaisuprosessi
Microsoftin sovelluskaupan sertifiointiprosessi muistuttaa Applen vastaavaa. Ennen sertifiointia kehittäjä ajaa työasemallaan tekniset tarkastukset, jolloin teknisten perusvikojen (liian hidas käynnistys, väärin tehty paketointi tms.) osalta palautteen saa saman tien, ilman odotusta. Kauppaan lähetetyn sovelluksen katselmointi kestää joitain päiviä, ja sinä aikana Microsoft tarkastaa myös sovelluksen sisällön soveltuvuuden ja käytännön toimivuuden.
Meillä oli ennen sertifiointia pieniä epäilyksiä siitä, mahtavatkohan ne siellä oikeasti suomenkielisiä softia tarkastella. Mutta kyllä näin mitä ilmeisimminkin käy, sillä ensimmäinen versio palasi bumerangina pikapuoliin: olivat osanneet navigoida videoihin ja todenneet, etteivät ne heillä toimineet. Tämä johti meidän kannaltamme hankalaan tilanteeseen, kun ongelma ei toistunut meillä millään keinolla.
Tässä kohtaa paljastuukin niin Windowsin kuin Windows Phonenkin kauppasertifiointien pahin ongelma: palautteen laatu ei ole kovin hääviä. “Videos do not seem to be functional” ei lopulta auta kovastikaan kehittäjää, joka on huolella yrittänyt sovelluksensa testata, eikä saa ongelmaa millään toistumaan. Tämä videomysteeri saatiin kierrettyä, mutta ei vieläkään kokonaan ratkaistua.
Toivoa sopii, että Microsoft onnistuu kehitettämään sertifiointiprosessistaan interaktiivisemman ja läpinäkyvämmän. Tällä hetkellä se on kiistatta Windows 8 –ohjelmoinnin epämiellyttävin kohta. Alustan eduksi täytyy tosin sanoa, että sertifiointikriteerit on määritelty melko yksityiskohtaisesti ja yksikäsitteisesti, joten kehittäjällä on kohtalaiset mahdollisuudet ymmärtää ja jopa ennakoida saamaansa sertifiointipalautetta.
Windows 8 ympäristönä
Kun sovellus viimein päätyy Storeen, sen käytöstä saa koko joukon mielenkiintoisia tilastoja: Kuinka moni kopioi sovelluksen? Millaiset ihmiset sitä käyttävät ja missä päin maailmaa? Kuinka kauan päivässä? Valion sovellus on vielä sen verran nuori, että näistä tilastoista on liian varhaista vetää mitään johtopäätöksiä sen paremmin keittiötablettikäytön yleisyydestä kuin Windows 8:n menestyksestäkään.
Kuvassa Storen tarjoamia tilastonäkymiä ajalta ennen Windows 8:n julkaisua.
Joka tapauksessa telemetria antaa hyvää pohjaa sovelluksen kehittämiselle. Kehittäjälle erityisen hyödyllistä on se, että sovelluksessa tapahtuneet virheet siirtyvät myös kehittäjän tarkasteltavaksi, jolloin tavanomaisia kaatumistilanteita voi korjailla ilmankin, että käyttäjät edes suoranaisesti raportoivat niistä.
Uudessa Windowsissa on omia erikoisuuksiaan: esimerkiksi reseptihaku tehdään Windowsin yleisellä hakutoiminnolla, joka vain kohdentuu oletuksena nimenomaan valitun sovelluksen aineistoon. Ratkaisussa on paljon hyvää, mutta käyttäjä tietysti etsii ensin hakutoimintoa sovelluksen käyttöliittymästä, ei Windowsin valikosta. Samaten esiin pyyhkäistävät sovelluskohtaiset toimintovalikot ovat yllätyksiä vanhaan Windowsiin tottuneelle, käyttipä sitten näppäimistöä, hiirtä tai kosketusohjausta.
Sovelluskauppa ja sertifiointikäytännöt kannustavat voimakkaasti luottamaan siihen, että Microsoft opettaa kyllä käyttäjät Windows 8:n tavoille. Kehittäjää tietysti huolettaa toimintojen piilottaminen näkymättömiin valikoihin. Aika näyttää, miten kasi rupeaa käyttäjiltä sujumaan.
On hyvä idea sijoittaa haku kaikissa sovelluksissa samaan paikkaan, mutta milloin käyttäjät oppivat pyyhkäisemään hakutoiminnon esiin oikealta?
Projektista opittua
Windows 8 –sovelluksen tekeminen oli opettavainen kokemus kaikille projektiin osallistuneille. Ensimmäistä versiota voi hyvällä omallatunnolla kutsua valmiiksi, mutta tiimin hampaankoloon jäi monta toteuttamatonta kehitysideaa. Optimoitavaa olisi rajattomasti – aina suorituskyvystä, isojen resoluutioiden taitoista ja tiedonsiirtomääristä alkaen. Projektiin kuluneita työtunteja ei kukaan täsmälleen laskenut, mutta pelkkä tekninen toteutus kasvoi varmastikin sadan henkilötyöpäivän luokkaan. Toisaalta iso osa tehdystä perehtymistyöstä ei myöskään päätynyt tämän sovelluksen hyödyksi, olihan kyseessä yleisempi alustaanperehtymishanke.
Sovelluksen “oikeaa työmäärää” on vielä näin vähäisellä kokemuksella mahdotonta luotettavasti arvioida. Osaavalta talolta on kuitenkin selvästi jatkossa lupa odottaa varsin paljon toteutusta muutaman kymppitonnin budjetilla.
Tämä sovellus tehtiin käyttäen C#-kieltä ja XAML-pohjaista taittoa, mutta sovelluksia voi vääntää myös HTML5/CSS/JavaScript-yhdistelmällä. Käyttöjärjestelmän tarjoama ominaisuusvalikoima ja kaikki mahdollisuudet ovat samat. Tämä ei tarkoita sitä, että vanhan Windowsin XAML-gurun kyvyt kelpaisivat suoraan, tai että webbiveteraani voisi välttää opiskelun. Kohtuullisella pohjaosaamisella täyttyy kuitenkin uuden alustan tärkein kriteeri: kehittäjä voi enimmäkseen keskittyä suunnitteluhaasteisiin. Karmeita viime metrien tunkkauskokemuksia toki nähtiin tässäkin, mutta seuraavan projektin osalta toivoa on jo paljon enemmän. :-)
Tulemme julkaisemaan projektista vielä tarkempia teknisiä tarinoita. Linkit niihin laitamme ainakin Facebook-sivullemme. Ja kuten viimeksikin, vastaamme mielellämme kysymyksiin tämän kirjoituksen kommenttiosuudessa. Haluamme vielä lopuksi esittää kiitoksen kumppaneillemme Appelsiinille ja Valvelle – ja tietysti ennen muuta Valiolle, jonka ennakkoluulottomuus ja avoimuus mahdollistivat sekä projektin teon että tämän tarinan kertomisen.
Valio Reseptit Windowsin sovelluskaupassa
Verkkopalveluita toteuttava Crasman kaipaa juuri nyt palvelukseensa ketteriä sivustokehittäjiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti vaativiin selainpohjaisiin käyttöliittymäratkaisuihin. Crasman kaipaa hakijoiltaan palavaa halua oppia ja hyviä referenssejä vaadittavista tekniikoista enemmän kuin monen vuoden kokemusta ja korkeakoulututkintoa.
Ote vaatimuksista/edellytyksistä:
”Olet taitava JavaScript-koodari ja tunnet hyvin jQueryn ja muut selainpohjaisen front-endin työkalut ja kirjastot. Sinulla on hyvä tuntemus CSS- ja HTML5- teknologioista. Luonnollisesti tunnet käytetyimpien selainten ominaispiirteet, ongelmat ja kiertotiet hyvin. Lisäksi ymmärrät Apachen, PHP:n ja tietokantapalvelinten perusteita.”
Sivustokehittäjät ovat osa tiimiä, joka vastaa verkkopalveluiden toteutuksesta Crasmanin asiakkaille. Verkkopalvelut rakennetaan Crasmanin omalle julkaisujärjestelmälle.
Crasman kuuluu kotimaisen web-alan konkarifirmoihin, jonka oma julkaisujärjestelmätuote Crasmanager on varsin laajalti käytössä Suomessa keskisuurissa organisaatioissa. Hiljattain Crasman on juuri uudistanut oman julkaisujärjestelmätuotteensa kokonaisuudessaan. Uuden julkaisujärjestelmätuotteen uusi nimi on Crasman Stage.
Kotimaisten toteutuskumppaneiden saralla Crasman edustaa jokseenkin harvinaista porukkaa, koska Crasman on edelleen aidosti kiinnostunut nimenomaan julkisten verkkopalveluiden toteutuksesta. Monien kilpailijoiden ollessa kiinnostuneita lähinnä rahakkaampien extranet-palveluiden ja räätälöityjen asiakaspalvelukanavien rakentamisesta on mukavaa, että jotkut firmat edelleen haluavat tehdä hyviä verkkosivuja.
Lisätietoa: Ketterä sivustokehittäjä.
PS. Onko firmassasi polttava tarve saada lisää ammattilaisia palkattua? Vierityspalkin avoimet työpaikat -palsta on web-ammattilaisten parissa erittäin suosittu ja ilmainen palsta. Jos paikan täyttämisellä on erityinen hoppu, niin voit myös ostaa “Haku päällä” -jutun web-aiheiselle ilmoituksellesi 300 euron (+alv.) kappalehintaan.
Jaana Waarin tuore opinnäytetyö valottaa haastatteluiden kautta uusmedia-alan myrskyisiä alkuvuosia, ja nopeasti kehittyneitä käytänteitä ja tekniikoita. Alan konkareille opinnäyte tuskin tarjoaa mitään uutta, mutta tuoreemmille osaajille kommentit alkuvaiheen myllerryksistä voivat olla kiinnostavia. Opinnäytteessä on haastateltu muutamaa pitkän linjan graafisen puolen web-ammattilaista ja tehty katsaus alkuvaiheiden visuaaliseen muotokieleen.
Tähän koosteartikkeliin on poimittu satunnainen katsaus opinnäytteen sisältämiä kommentteja. Näistä teksteistä voi aistia 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alkupuolen tunnelmia alasta jota tuolloin tunteikkaasti uusmediaksi kutsuttiin.
Opinnäytteessä asioita on katsottu vahvasti tekijöiden näkökulmasta, ja isossa roolissa ovat tekniikat jotka mullistivat eniten tekemistä. Alkuaikoina esimerkiksi vaikeasti hallittava selainmaailma sai Flashin tuntumaan suorastaan pelastavalta enkeliltä tekijöiden ja visualistien näkökulmasta.
”Flashin hyvä puoli sen yleistyessä 1990-luvun lopulla oli selainriippumattomuus. Kun verkkosivuja piti eri selainten tukiessa erilaisia asioita tehdä joskus useita erilaisia versioita, Flash-animaatio toistui yhdenmukaisesti kaikilla selaimilla vaatien käyttäjän tietokoneelta ainoastaan ajantasaisen Flash Player -version.”
”Maari Fabritius luonnehti Flashin tuloa suureksi mullistukseksi. Flash muutti koko suunnittelun tuoden enemmän mahdollisuuksia tehdä jotain erilaista kuin aiemmin, kuten klassisempaa multimediakerrontaa ja omia genrejään. (Fabritius, 2011). Sanna Veijalaisen työpaikalla suunnittelijat toivoivat, että pääsevät Flash-animaatiokurssille, jonka he kävivätkin Taideteollisessa korkeakoulussa.”
Julkaisujärjestelmät taas toivat asiakkaille paljon hyötyjä, mutta vaikeuttivat uudistuksien toteutusta entisestään.
”Toinen mullistava tekijä Flashin ohella oli julkaisujärjestelmien yleistyminen verkkosivujen tuotannossa. Jarmo Kniivilän mielestä 2000-luvun taitteessa alkanut julkaisujärjestelmäbuumi asetti alkuvaiheessa haasteita taitolle. Kaikki ei enää ollut helppoa ja mahdollista.”
”Sisällön määrä sivustoilla kasvoi ja tekstisisällön hallinnointi oli huomattavasti helpompaa, kun teksti oli kirjoitettuna eikä kuvana. Kniivilä kertoi, että julkaisujärjestelmän myötä sivuston päivittäjien määrä lisääntyi, kun asiakas pystyi itse päivittämään sisältöjä järjestelmässä. Tämä aiheutti visuaalisen haasteen, kun sisältöä voitiin syöttää ohjeistuksista välittämättä, jolloin visuaalinen kokonaisuus oli vaarassa rikkoutua.”
Selainten, HTML:n ja muiden tekniikoiden nopea kehitys toi tekemiseen ajoittain jopa kaaoksen tuntua.
”Haastattelemani Marco Pajari muistaa palaverin, jonka jälkeen hän oli tosi kiukkuinen, kun kukaan ei ollut palaveria ennen kertonut, että taustakuvan voi toteuttaa – edellisviikolla se ei vielä ollut teknisesti mahdollista (Pajari, 2011).”
”Haastattelemani Migu Snäll vahvisti, että alan alkuajat olivat “yhtä hemmetin löytöretkeä”. Aina, kun tuntui että hahmotti edes jonkun asian, piti yrittää jotain vieläkin uudempaa. Silloin ei vielä ollut kunnon koulutusta tai sääntöjä tekemiseen, joten alkuajat olivat myös todella luovaa tutkimusmatkailua. (Snäll, 2011.)”
Sekava tekeminen sai ensimmäisen kerran ryhtiä kun rahat alkoivat tulla selkeämmin markkinoinnista tai viestinnästä.
”Pikkuhiljaa nettipalvelujen ostaminen alkoi kuitenkin sujua luontevammin ja internetmarkkinointi siirrettiin markkinointibudjettiin, jolloin asiakkaat katsoivat asiaa sisäisesti aivan uusin silmin. Budjetit nousivat ja asiakkaan organisaatiossa alettiin asioida markkinointiväen kanssa IT-osaston sijaan. Muutos alkoi Snällin mukaan noin vuosina 1998–1999 ja eteni hitaasti. (Snäll, 2011.)”
”Marco Pajari taas muistaa alan alkuvaiheesta pioneerimaisen ajattelun, että yritysten pitää olla internetissä rohkeampia eikä graafisesta ohjeistosta tarvinnut välittää, koska se oli ”paperi- maailman” säännöstö.”
On mielenkiintoista lukea mitkä asiat ovat mullistuneet täysin, mitkä ovat pysyneet, ja mitkä ovat kenties jopa tulleet takaisin. Esimerkiksi alkuaikoina graafikoita vaivasivat kovin hitaat internet-yhteydet, jotka vaikeuttivat näyttävien grafiikoiden toteutusta. Viime vuosina mobiilibuumin kasvaessa moni pitkän linjan graafikko saattaa olla huomannut näiden rajoitteiden yllättävän paluun.
Opinnäytteessä on paljon kuvakaappauksia yli kymmenen vuoden takaisista ”käsityöläissivustoista”. Näitä katsellessa huomaa hyvin kuinka nykyisin 2010-luvulla eletään aivan toisenlaisessa osittain julkaisujärjestelmien tuomassa ”laatikkomaailmassa”. Toisaalta villeistä pop-upeista, Flashilla tehdyistä navigaatioista ja monista muista ongelmalapsista on päästy eroon.
Jaana Waari toteaa opinnäytteensä lopuksi, että loppujen lopuksi tekeminen itsessään ei ole muuttunut kovin paljon alkuajoista. Edelleen on kyse alasta, jossa tekniikan kehitys ohjaa asioita, mutta jossa ihmiset muodostavat tekemisen ytimen.
Lue koko opinnäyte: Opinnäyte: Uusmedia-alan alku oli yhtä hemmetin löytöretkeä. Suomessa vuosina 1996-2003 ammattimaisesti suunniteltujen verkkosivujen tarkastelua eläytymällä ja rekonstruoimalla (Jaana Waari 2012)
Satama oli aikanaan iso uusmediatoimisto, joka näytti mallia miten design ja teknologia saatiin kohtaamaan. Sataman hajottua Suomessa on ollut varsin vähän digitoimistoja, jotka olisivat olleet vahvoja keskittymiä sekä suunnitteluosaamisessa että teknisessä toteuttamisessa.
Moni ”Sataman jälkeläinen” on kyllä onnistunut vakuuttamaan suunnittelupuolen hallinnassa vuosien varrella, mutta etenkin teknisen puolen uskottava hallinta on ontunut lähes kautta linjan. Voisi jopa sanoa, että Sataman murenemisen jälkeen web-alan isot tekniset toteutukset ovat liukuneet lähes järjestelmällisesti isojen IT-konsernien kuten Tiedon, Logican ja kumppaneiden haltuun.
Toisaalta viime vuosina on tapahtunut alalla paljon. Keskittymiä on alkanut syntymään, ja myös isojen IT-konsernien valta-asema isojen web-projektien parissa on heikentynyt. Pienet toimijat ovat saaneet isoja projekteja, ja keskisuuret toimijat ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Aivan Sataman kaltaista hallitsevaa toimijaa ei ole kuitenkaan syntynyt alalle. Monia hyviä haastajia kylläkin. Nyt kysymys kuuluukin, että ketkä ovat tällä hetkellä nämä ”Sataman perilliset”, eli isot kotimaiset digitoimistot?
Tässä artikkelissa tehdään katsaus muutamiin kandidaatteihin, jotka ainakin tavoittelevat aktiivisesti ”ison digitoimiston” manttelia kotimaisessa markkinassa. Artikkelissa ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen millainen on ”täydellinen digitoimisto”, eli esimerkiksi pitääkö digitoimistolla olla ehdottomasti vahvaa toteutuskykyä vai ei. Lista on aakkosjärjestyksessä. Listaa sopii täydentää kommenteissa.
ActiveArk. Pitkän linjan toimija, joka on onnistunut kasvamaan myös henkilömäärältään melkein kolminumeroiseen sarjaan. Nykyisin myös kykyjä tekniseen toteutukseen , ja näin ehkä tällä listalla lähimpänä pitkän linjan digitoimistoa, joka on systemaattisesti tehnyt itsestään ”uutta Satamaa”. Hiljattain tosin liittoutunut ison mainostoimistokonsernin kanssa, joten tulevaisuus hieman kysymysmerkki. Isoa ja luovaa digitoimistoa etsivälle asiakkaalle ActiveArk on kuitenkin varsin itsestäänselvä shorttilistakandidaatti. Erottuu Sataman perintöprinsessoista toimijana, joka panostaa astetta enemmän ulkonäöllisiin meriitteihin kuin enemmän teknisesti orientoituneet kollegansa.
atBusiness. Sataman raunioista erilaisten fuusioiden myötä muodostunut integraattori on nykyisin vahvasti Microsoft-teknologioihin erikoistunut tekninen toteuttaja. Integraattori-leimasta huolimatta talossa on edelleen vahvaa suunnitteluosaamista, ja webbiäkään ei tehdä pelkästään SharePointilla. Meteoriitin ja Futuricen ohella pääsee tähän katsaukseen mukaan huomattavan henkilöstömääränsä näkökulmasta, ja koska pystyy olemaan uskottava myös isojen konsernien IT-osastojen näkökulmasta. Sataman kaltaista visionööristä profiilia ei atBusiness ole kuitenkaan onnistunut rakentamaan, ja tuskin on tavoitellutkaan edes. Hieman ujo perintöprinsessa.
Avaus. Hiljakseen kasvanut yritysryhmittymä alkaa lähentelemään jo sadan hengen kokoluokkaa. Talosta löytyy markkinointikonsultteja, käyttöliittymäosaamista ja myös eri teknologioita hallitsevia toteutustiimejä. Julkaisujärjestelmienkin saralla Avaus tekee useilla eri tuotteilla, joskin rummuttaa Sitefinityä nykyisin voimakkaimmin. Avauksen vahva teknologiaosaaminen onkin perua pitkän historian omaavasta Uomasta, joka sulautui Avaukseen. Avaus lienee tämän listan toimijoista niitä harvoja, jotka ovat myös julkisuudessa tunnustaneet olevansa tekemässä samansuuntaista kokonaisuutta kuin Satama aikoinaan. Ei ehkä vielä Sataman ”se” perillinen, mutta kunnianhimoisin perintöprinsessa ehdottomasti.
Frantic. Pitkän linjan digitoimisto porskuttaa edelleen vahvasti, mutta ei ole olennaisesti vuosien aikana onnistunut kasvamaan muutaman kymmenen hengen kokoluokastaan ylöspäin. Toisaalta Frantic on edelleen perustajiensa käsissä eikä ole lähtenyt sekoilemaan kansainvälisten mainostoimistokonsernien kelkkaan. Erikoisuutena Franticilla on myös ”ylläpitopuoli” – eli Frantic huolehtii monien isojen brändien verkkonäkyvyyden ja sisältöjen kehityksestä ja pyörittämisestä hieman ulkoistusdiilien kaltaisten järjestelyiden hengessä. Täten Frantic ei ole pelkästään hienoja powerpointteja tuottava talo, vaan on kädet savessa monien käytännön asioiden kanssa myös. Sataman perillisenä Frantic on täten varsin vahvoilla – vaikka ei laajojen, teknisesti vaativien web-projektien toteuttaja olekaan.
Futurice. It-alan tuoreita raketteja, joka Reaktorin ohella nautiskelee trendikkään putiikin maineesta. Web-alalla ehdottomasti kallistunut toteuttajapuolelle, mutta raapii asiakkaiden ovea myös suunnitteluosaamisen saralla. Henkilöstömäärältään jo muhkea talo, koska on onnistunut ohittamaan sadan hengen etapin jo aikoja sitten. Asenteeltaan ja yhteishengeltään Futurice kisaa vahvasti Sataman ”todellisen perillisen” manttelista. Vielä aavistuksen tekninen talo kuitenkin, joten yltää korkeintaan perintöprinsessaksi.
N2. Asenteeltaan ja energialtaan Sataman jalanjäljissä. Tekee rohkeita asioita myös koko alan edistämiseksi, ja on monessa mukana. Ehkä lähimpänä ”Satamasta karannutta suunnittelutiimiä” joten asema listalla siksi perusteltu. Teknisen puolen osalta kuitenkin mainostoimistotasolla eikä kisaa toteutuskykyä omaavien digitoimistojen kanssa. Täten ei aivan yllä edes perintöprinsessa-statukseen. Perinnönjaossa silti ajoittain mukana.
Nitro. Uusmediatoimistoksi itseään reilusti nimittävä konserni alkaa myös olemaan melkoinen osaamiskeskittymä. Erikoisuutena Nitrolla ovat 3D-osaaminen ja video-osaaminen. Täten Nitro liukuu ehkä jo isojen tuotantoyhtiöiden suuntaan – vaikkakin kutsuu itseään edelleen myös digitoimistoksi. Nitron lähestyminen on joka tapauksessa piirun verran enemmän mainostoimistojen puolella kuin teknisesti vahvojen digitoimistojen saralla. Ehkä Sataman jäljillä ajoittain, mutta ei perillinen aivan kuitenkaan.
Sininen Meteoriitti. Microsoft-teknologioihin erikoistunut verkkopalvelutoteuttaja, joka kuitenkin SharePoint-painotuksellaan kallistunut viime vuosina enemmän intranettien kuin web-toteutuksien suuntaan. Kilpailee toki isoista web-projekteista edelleen, mutta on profiililtaan selvästi kallistunut enemmän teknisen kokonaistoteuttajan puolelle kuin luovan suunnittelun suuntaan. Meteoriitti edustaa AtBusineksen, Futuricen ja Avauksen ohella kuitenkin niitä harvoja kotimaisia firmoja, jotka pystyvät uskottavasti suunnittelemaan isojakin verkkopalvelukokonaisuuksia, toteuttamaan suunnittelemansa vaativan teknisen kokonaisuuden, ja lisäksi ylläpitämään pystytetyt isot kokonaisuudet. Täten ainakin kokonaisprojekteja ostavien tahojen näkökulmasta asema Sataman perintöprinsessana on oikeutettu.
Valve. Erityisesti web-alan suunnittelupuoleen erikoistunut toimisto, joka on viime vuosina tosin paininut myös talousvaikeuksissa. Valve on kuitenkin edelleen monien isojen brändien suunnittelukumppani, ja uusien liittoumien kautta on yrittänyt rakentaa itselleen myös uskottavampaa konsultointi- ja teknistä osaamista. Vuosien varrella tosin aina ollut jokseenkin ”tuulisen toimiston” maineessa. Nimi kantaa kuitenkin uskottavuutta edelleen ja vuosien aikana Valveen suunnalta on tullut paljon terävää näkemystä alalle. Sataman perillisenä Valve on kenties se puolivallaton perintöprinssi, jonka ryhdistäytymistä moni kilpailija salaa pelkää.
White Sheep. Flash-kampanjoita huimat määrät maailmaan puskenut digitoimisto on kasvanut vuosien varrella tasaisesti. Kuuluu isompaan yritysryhmään, joten pelailee monenlaisissa asiakkuuksissa myös tämän linkin kautta. White Sheep tosin pääsee listalle lähinnä tuotteliaisuutensa ansiosta. Uutta tuotantoa pukkaa ulos tältä lammaslaumalta ajoittain hengästyttävää vauhtia. Isojen konsernien strategisissa toteutuksissa White Sheeppiä ei kuitenkaan näe. Ei täten vielä Sataman perillinen, vaikka kovaa yritystä moneen suuntaan onkin.
Zeeland. Markkinointiviestintäkonserni on saavuttanut muhkean kokoluokan ja muistuttaa isoa digitoimistoa vahvasti vaikka tekee myös paljon ”perinteisiä juttuja”. Nitron ohella Zeelandin profiili muistuttaa paljon enemmän teknisesti lahjakasta mainostoimistoa kuin puhtaasti digikenttään erikoistunutta toimijaa. Myös sekava konsernirakenne, joka pitää sisällään yli 100 tekijää laajasta kirjosta osaajia on omiaan profiloimaan Zeelandin enemmän ”mainostoimistokonserni 2.0:ksi” kuin todelliseksi Sataman perilliseksi.
Kymmenet kovat toimistot jäivät listalta pois lukuisista eri syistä. Esimerkiksi yli sadan hengen digitoimisto Luxus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, ja olisi varmasti voinut olla mainittuna listalla. Myös vaikkapa pohjoismainen digitoimisto Creuna on luonut ansiokkaasti profiilia Suomessakin. Nopeasti kasvava Creuna Finland myös tavoittelee jokseenkin samantyyppistä profiilia kuin Satama aikoinaan. Aivan tuoreimpia haastajia ei tälle listalle kuitenkaan otettu.
Myös suurimmat it-alan toimijat, kuten Tieto ja Logica jätettiin listalta pois niiden aivan toisenlaisen kokoluokan johdosta. Isojen toimijoiden sisältä voi kuitenkin löytyä paljon osaamista ja toimintakulttuuriakin kuin mitä Satama aikanaan edusti. Kenties keskikokoisiakin integraattoreita, kuten Solitan, olisi voinut listalla mainita. Ja epäilemättä monia muitakin.
Sana on kommenteissa vapaa. Täydennä, korjaa ja kommentoi.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Avoimia työpaikkoja on lisätty Vierityspalkkiin alkusyksyn ajan tasaista tahtia. Syksyn paikat ovat enimmäkseen keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Työpaikoissa haetaan viime kevään lailla erityisesti frontend-osaajia, mutta myös ohjelmistosuunnittelijoita ja projektinhallinnan ammattilaisia tarvitaan.
Tässä joukko poimintoja tällä hetkellä avoimista paikoista:
>> Kaikki avoimet työpaikat web-alalla
Suomalainen Drupal-integraattori Mearra yhdistyy kolmen muun eurooppalaisen palveluntarjoajan – ruotsalaisen NodeOnen, hollantilais-belgialaisen Krimsonin ja saksalaisen Wunderkrautin kanssa. Uuden yrityksen nimeksi tulee Wunderkraut, josta fuusion myötä tulee maailman suurin Drupal-asiantuntijayritys. Konsernin johtoon nousee suomalainen internet-yrittäjä ja kansainvälisen Drupal-järjestön hallituksen jäsen Vesa Palmu.
Suomalaisten aloitteesta syntyneessä fuusiossa yhdistyy neljä merkittävää asiantuntijayritystä. Yhdistyminen vastaa Palmun mukaan asiakastarpeeseen:
”Moni kansainvälinen suuryritys on valinnut avoimen lähdekoodin Drupal-järjestelmän pääasialliseksi julkaisujärjestelmäkseen ja tarvitsee kumppanin, joka kykenee vastaamaan kaikkein vaativimpiinkin teknologiatarpeisiin ja tuottamaan globaalilla tasolla skaalautuvia palveluita.”
Uusi Wunderkraut tarjoaa Drupalille konsultointi-, ylläpito- ja koulutuspalveluita. Yrityksen palveluksessa on 140 työntekijää ja sen toimipisteet sijaitsevat Tukholmassa, Göteborgissa, Antwerpenissa, Gentissa, Kööpenhaminassa, Helsingissä, Turussa, Münchenissa, Valmierassa, Riikassa, Rotterdamissa, Oslossa ja Lontoossa.
Kotimaisenkin Drupal-kentän näkökulmasta Mearran siirtyminen eurooppalaiseen sarjaan on huomattava muutos. Mearra on viime vuosina kasvanut tasaisesti, ja ollut mukana useissa isoissa Drupal-hankkeissa. Toisaalta Mearra on myös erottunut kotimaisesta Drupal-kentästä keskittymällä vaativiin Drupal-toteutuksiin ja painottanut mm. ketterän kehityksen menetelmiä. Etenkin Vesa Palmu on puhunut Drupalin hyödyntämisestä monissa muissakin käyttötarkoituksissa kuin web-julkaisujärjestelmänä. Täten Wunderkraut-kuvioon siirtyminen on luonteva askel, ja jättää todennäköisesti jopa tilaa pienemmille Drupal-toimijoille jotka keskittyvät enemmän Drupalin hyödyntämiseen web-julkaisujärjestelmänä.
Drupal-integraattoreiden keskittymistä voi jopa ennustaa tapahtuvan vieläkin enemmän, koska Drupalin kehityssuunta on ollut yhä enemmän vaativiin, raskaisiin verkkopalveluihin, ja erityisesti extranet-tyyppisiin kokonaisuuksiin. Tämänkaltainen kehityspolku järjestelmän osalta vaatii taakseen myös isompia integraattoreita ja palvelukykyä myös maarajojen ulkopuolella.
Janne Vuorenmaa. Kirjoittaja toimii Veikkauksen digitaalisten kanavien kehityspäällikkönä.
Mobiilipelaaminen on viimeisen vuoden aikana ollut Veikkauksen kehitystyön keskiössä. Veikkaus on parhaillaan kehittämässä kokonaan uutta, kosketusnäyttöisille päätelaitteille suunnattua digitaalista asiointikanavaa. Lisäksi Windows Phone-, Android-, Symbian- ja IOS-laitteille on luotu pelisovellukset. Samalla on päästy vertailemaan natiivitoteutuksen ja html5-kehittämisen eroja. Tässä artikkelissa avataan kokemuksia tähänastisesta kehitystyöstä.
Valitsimme mobiilikanavan uudistusta aloittaessamme Veikkauksen pääasialliseksi teknologiaksi html5:n (html5, CSS3, JavaScript). Uutta kanavaa lähdettiin rakentamaan web app -ajatuksella eli niin, että mobiiliverkkosivu toimii sovellusmaisesti ja käyttöliittymän logiikka toteutetaan JavaScriptillä. Palveluita lähdettiin alusta asti suunnittelemaan käyttökokemuksen ehdoilla. Pelilomakkeiden suunnittelussa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja helppouteen ominaisuuksista tinkimättä, ja odotus- ja latausajat pyrittiin minimoimaan. Web app -tyyliin toteutettu palvelu voidaan ladata asiakkaan selaimeen kerran, jonka jälkeen tiedonsiirron tarve on minimaalinen ja palvelun käyttö on nopeaa ja miellyttävää.
Uusittu mobiilikanava ei kuitenkaan ole vielä valmis, joten asiakaspalautetta meillä ei vielä ratkaisuista ole. Käytettävyystestien tulokset ovat kuitenkin lupaavia, ja teknologiavalinnan hyödyt ovat jo joiltain osin käyneet ilmi: pystyimme hyödyntämään kanavauudistuksen käyttöliittymätoteutuksia sovellusprojektissamme.
Html5 vastaan natiivi
Android-, IOS- ja Symbian-sovellusten toteutuksessa hyödynnettiin mobiilikanavauudistuksen html5-toteutusta paketoimalla html5-käyttöliittymät Phonegap-alustalla sovellukseksi. Windows Phone -sovellus päätettiin kuitenkin tehdä natiivina. Näin päädyimme mielenkiintoiseen asetelmaan: rakentaessamme ominaisuuksiltaan koko lailla identtisiä sovelluksia kahdella eri toteutustavalla pääsimme vertailemaan teknologiavalintamme seurauksia käytännössä. Projektien vertailukelpoisuutta paransi vielä se, että sovellukset olivat saman tahon – ja osin jopa samojen henkilöiden – toteuttamia. Html5-toteutus rakennettiin ensin Androidille, jonka jälkeen se portattiin IOS- ja Symbian-laitteille.
Windows Phone -sovelluksen toteuttamiseen natiivina vaikutti muutama tärkeä seikka: Sovellus tehtiin yhteistyössä Nokian ja Microsoftin kanssa, ja pystyimme hyödyntämään kummankin yrityksen osaamista Windows Phone -kehittämisessä. Lisäksi Windows Phonen käyttölogiikka eroaa muista puhelimista merkittävästi, joten käyttöliittymä olisi pitänyt joka tapauksessa suunnitella ja toteuttaa erikseen.
Natiivisovelluksen ja html5-sovelluksen toteuttamiset olivat kustannuksiltaan lähes yhtä suuret, mutta html5-sovelluksen porttaaminen alustalta toiselle osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi. Etenkin siirtymä Androidilta iPhonelle oli hyvin helppoa, ja pahimmassakin tapauksessa sovelluksen porttaaminen uuteen alustaan lisäsi sovelluksen kokonaiskustannuksia vain noin 10 prosenttia.
Porttaamisen haasteet tulivat vanhempien laitteiden suorituskyvystä. Veikkauksen tapauksessa html5 + CSS + Javascript -toteutus ei tuonut juurikaan rajoitteita ominaisuuksille, mutta heikommalla suorituskyvyllä varustetut laitteet eivät selviytyneet kunnialla esimerkiksi Pitkävedon käyttöliittymästä täydellä pelilistalla. Symbian-versiosta jouduimme karsimaan merkittävästi CSS-tehosteita ja esteettisiä elementtejä, ja lopulta vähentämään pelattavissa olevien kohteiden enimmäismäärän 50:een, jotta sovellus olisi käytettävä. Natiivitoteutuksella tämä ei välttämättä olisi ollut tarpeen. Android- ja IOS-laitteilla emme tällaisia ongelmia kohdanneet.
Mitä on opittu?
Windows Phone -sovellus julkaistiin tammikuun lopussa. Android-sovellus saatiin asiakkaille vapuksi ja Symbian-sovellus kesäkuun alussa. Vastaanotto on ollut pääosin hyvin positiivista, ja sovelluksia on ladattu ahkerasti. Tätä kirjoittaessani Windows Phone ja Android -sovelluksia on ladattu lähes 30 000 puhelimeen ja Symbian-sovellus löytyy noin 10 000 puhelimesta. Koska sovelluksia myös käytetään varsin aktiivisesti, on todettava, että kysyntää oli. Olemme saaneet myös parannusehdotuksia ja palautetta puutteista, ja kehitämme sovelluksia niiden perusteella.
Veikkauksen sovelluksen käyttöönottaneiden asiakkaiden laitekanta on yllättävän nuorta. Oletuksemme oli ”koko kansan palvelu” viitaten asiakkaiden laitteiden ominaisuuksiin, mutta raporttien perusteella tuo oletus meni alakanttiin. Veikkauksen sovelluksesta kiinnostuneiden laitteet ovat merkittävästi tuoreempia kuin yleensä saman kategorian sovelluksen lataajilla.
Suosituimpien Symbian-laitteiden suorituskyky jää valitettavan kauas siitä, mitä se on uudemmilla puhelimilla. Siitä huolimatta laitteiden omistajat ovat olleet erittäin aktiivisia sovelluksen käyttöönottajia. Vaikka käyttökokemus ei ihan ole kilpailukykyinen Android- ja IOS-puhelimiin verrattuna, sovellusta kuitenkin käytetään aktiivisesti.
Windows Phone -sovellus on ollut suosittu. Seitsemän kuukauden jälkeen voinee todeta, ettei kyse ole pelkästä alkuinnostuksesta. Sovelluksen käyttöaktiivisuus ei ole lähtenyt laskuun, vaan se on löytänyt paikkansa usean asiakkaan pelivälineenä.
Html5 osoittautui hyväksi valinnaksi sovellusten kehittämiseen. Vaikka Symbianin kanssa kohdattiin haasteita, jo kahden tuetun alustan kanssa saavutettiin selkeitä kustannusetuja. Toistaiseksi emme ole saaneet sovellustamme hyväksyttyä Applen jakelukanavaan, mutta uskomme, että syksyllä löydämme sellaisen ominaisuusvalikoiman, joka on sekä Applen hyväksyttävissä että palvelee asiakkaitamme kohtuullisesti.
Wanhat
Tietoa seminaareista
Vierityspalkki.fi-blogi järjestää satunnaisesti ajankohtaisseminaareja kiinnostavista verkkomaailman aiheista. Seminaarien organisoinnista vastaa Perttu Tolvanen. Seminaarit ovat ilmaisia osallistujille. Tulevien seminaarien aiheita ovat mm. julkaisujärjestelmät Suomessa, erilaiset projektimallit ja verkkosivustojen konseptisuunnittelu. Jos olet kiinnostunut puhumaan seminaarissa tai yrityksesi haluaisi sponsoroida seminaaripaikan, niin ota yhteyttä Perttuun (perttu (at) projekti55.fi). Jos haluat ennakkotietoa tulevista seminaareista, niin ilmoittaudu Vierityspalkin postituslistalle.