Tiera ajaa alas ylläpitämänsä kaupunkisivustot vuodenvaihteessa
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 8 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Drupal on yllättävän iso bisnes Suomessa: "30-40 miljoonaa euroa".
Vierityspalkki kirjoitti aiemmin Kuntien Tieran yllättävästä päätöksestä irtautua verkkosivuliiketoiminnastaan. Nyt on selvinnyt, että Kuntien Tiera todellakin lopettaa rakentamiensa sivustojen ylläpidon vuodenvaihteessa. Ylläpitoa ei siirretä eteenpäin, tai liiketoimintaa myydä, vaan palvelimet yksinkertaisesti sammutetaan.
Asiakkaille on annettu kuusi kuukautta (alkaen kesäkuusta 2016) aikaa siirtyä muualle Tieran palvelinympäristöstä. Pelastusrenkaita tarjoilevat mm. Affecto (joka toimi viimeisimpänä Tieran Drupal-kehityskumppanina) ja Citrus. Myös Exove on tiettävästi ottanut joitain sivustoja haltuunsa (Exove oli Tieran alkuperäinen Drupal-kumppani hankkeessa).
Hanke on ollut hyvin surullinen tarina, mutta on silti yllättävää miten tylysti Tiera on päättänyt alasajon hoitaa.
Osa asiakkaista on päättänyt siirtää palvelunsa uuteen hosting-ympäristöön ja päätynyt ylläpidossa jonkun edellä mainitun Drupal-kumppanin hoiviin. Tiettävästi syksyn aikana moni kunta on myös kiireellä pistänyt verkkosivustouudistuksen pystyyn, ja esimerkiksi siirtynyt pikavauhtia WordPressin päälle (tai on parhaillaan kiireen vilkkaa siirtymässä).
Hanketta tuntevien henkilöiden kanssa keskustellessa syyllisiä tilanteeseen löytyy runsaasti, joten yksiselitteisiä johtopäätöksiä on vaikea hankkeesta tehdä. Moni asiakasorganisaatio on pettynyt hankkeen myötä Drupaliin järjestelmänä, mutta silti Drupal tuntuu kokonaisuutena olevan vähiten syyllinen hankkeen ongelmiin.
Isoin ongelmien lähde on vaikuttanut olevan alusta saakka Tieran puutteellinen ja osaamaton projektijohto hankkeelle. Hanketta on ajettu eteenpäin kuuntelematta asiantuntijoiden tai asiakkaiden näkemyksiä, koska Tieran johto on halunnut nopeita käyttöönottoja ja todennettavia tuloksia. Tämä taas on johtanut kiireeseen ja laatuongelmiin, ja on ollut myös perussyynä siihen miksi alkuperäinen toteutus tehtiin hyvin kokemattomalla Drupal-tiimillä.
Ehkä Drupalin “syyksi” voi sanoa lähinnä sen, että tämänkaltainen vaativa Drupal-toteutus vaatisi käytännössä hyvin kokeneet tekijät perustoteutukseen, jotta hallittu monistettavuus ja jatkokehitys toteutuisi. Tieran tapauksessa Exovelta omituisen alihankintaketjun kautta hankittu tiimi ei vastannut tähän vaatimukseen, ja heikosta perustoteutuksesta on kärsitty läpi koko hankkeen.
Hankkeen epäonnistumisessa ei ole kyse kuitenkaan pelkästään tekniikasta, vaikka sillä on ollut iso osuus asiaan. Tieran ja asiakaskuntien välinen yhteistyö on ollut vaikeata alusta asti. Kaikki hankkeeseen liittyneet kunnat eivät suinkaan tulleet mukaan vapaaehtoisesti, vaan verkkosivusto oli osa isompaa kuviota keskittää hankintoja Tieralle. Moni viestintäyksikkö oli takajaloillaan pakotetusta yhteistyökuviosta jo alusta saakka, ja haasteet käytännön työssä varmasti vain pahensivat tilannetta.
Tieran hankkeen olisi varmaan käytännössä pitänyt osoittautua asiakkaille aivan erinomaisen loistavaksi ja lähes ilmaiseksi, jotta alusta saakka epäilevät asiakkaat olisivat palveluun rakastuneet. Sopimusriitoja on myös ollut runsaasti, ja tiettävästi jotkut asiakkaat ovat eläneet Tieran toteuttaman verkkosivuston kanssa jopa täysin sopimuksettomassa tilassa.
Mitä tästä pitäisi oppia?
Tieran hanke on vahva todiste yhteiskehittämisen vaikeudesta. Silti yhteiskehittelyn järkevyyttä ei tulisi Tieran tunaroinnin takia kyseenalaistaa. Tiera haki tälläkin hankkeella itselleen ensisijaisesti vahvaa kaupallista liiketoiminta-aluetta, eikä tavoitteena ollut ensisijaisesti kuntakentän yhteisen edun ajaminen. Jos yhteistä etua olisi aidosti ajettu, niin Tiera olisi ottanut vahvaa tuoteomistajuutta konseptista ja tarjoamastaan palvelupaketista. Tiera olisi voinut jopa julkaista koodinsa avoimesti, ja mahdollistaa asiakkaille paikallisten kumppaneiden käyttämisen, keskittyen itse perustuotteen kehitykseen ja esimerkiksi vahvan hosting-ympäristön tarjontaan. Nyt Tiera vain käytti saamaansa toimittajaloukku-asemaa hyväkseen ja toimitti asiakkailleen keskivertoa heikompia verkkosivustoprojekteja.
On myös myös hyvä muistaa, että koko lystin maksoivat kunnat, jotka Tieran omistavat. Ehkä siksi tästä ei ole liiemmin myöskään huudeltu, koska viime kädessä vastuussa ovat kunnat itse. Nyt Tiera-seikkailu on verkkopalvelukehityksen osalta ohitse, ja moni kunta on aika lailla lähtöpisteessä.
Ehkä seuraavassa yhteiskehittelyn yrityksessä ei kaikkia pelikortteja jaeta yhdelle pelaajalle.
[Jälkikommentti 16.12.2016: Artikkelin julkaisun jälkeen artikkelissa esitetty väite Exoven kokemattomasta tiimistä on kyseenalaistettu Exoven toimesta, mutta artikkelia ei ole lähdetty muokkaamaan, koska alkuperäisessä artikkelissa esitetty väite oli saatu useasta eri lähteestä. Osa käydystä keskustelusta tämän asian osalta löytyy jutun kommenteista.]
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
7 kommenttia on “Tiera ajaa alas ylläpitämänsä kaupunkisivustot vuodenvaihteessa”
Kommentointi on suljettu.
Janne Kalliola
Nyt tulee sen verran raskaita syytöksiä tiimimme osaamattomuudesta ja ilman tsekkaamista meiltä, että on ihan pakko vastata.
Alihankintaketjun kummallisuudesta kannattaa kysellä Tieralta, me saimme tarjouspyynnön kumppanimme kautta ja toimitimme projektiin suunnittelua ja toteutustyötä. Aivan normaali käytäntö alalla, kun hyviä Drupal-osaajia ei kuitenkaan ole kovin monessa firmassa ja ne firmat eivät taas välttämättä ole sopimussuhteessa julkiseen toimijaan.
Projektijohto ei ollut meillä, eli toimitimme resursseja. Tiimissämme oli riittävästi kokemusta tuollaisen sivuston tekoon. Paineet julkaisuun olivat kuitenkin kovat ja sivustoja vietiin julki keskeneräisenä, kuten artikkelissakin todettiin. Kunnon pohjaa ei koskaan ehditty tekemään. Mutta kyse ei ole missään nimessä osaamattomuudesta.
Arvostaisin, jos jatkossa kysyttäisiin myös toimittajan kommentteja ennen kuin vedettäisiin johtopäätöksiä.
Janne Kalliola,
CEO / Exove
Aki-Ville Pöykiö
Kannattaisiko Perttu pohtia myös sitä vaihtoehtoa vähän tarkemmin, että ehkä se “one size fits all”-konsepti jota sinäkin olit merkittävässä roolissa tässä Tieran projektissa mukana luomassa ja edistämässä ei sittenkään ollut oikea ratkaisu kunnille? Ja ehkä tällä myös oli osaltaan vaikutusta projektin haasteille?
Kuntien kirjo on todella laaja, heidän tarpeensa ja resurssinsa hyvin erilaiset ja myös viestinnän ja palvelun tarpeet ja tavoitteet verkossa eroavat hyvin paljon kuntien välillä. Samoin kuntien verkkosivustosta vastaa eri kunnissa hyvin eri tahot, joillakin viestinnälliset tavoitteet korostuvat huomattavasti verrattuna esim. kuntapalveluiden esilletuomiseen. Tämä kävi hyvin selvästi esiin tämän projektin aikana, jossa itse vastasin juurikin tuosta kuntakohtaisesta sivustojen räätälöinnistä ja kiersin juttelemassa kuntien kanssa heidän toiveistaan ja tarpeistaan. Kunnat nimenomaan toivoivat ja tarvitsivat ratkaisulta enemmän joustoa, kuin konsepti tai tekninen alusta suunnitelmallisesti tarjosi.
Yhteinen alusta kaikille oli kaunis ajatus, mutta oliko se sittenkään kovin realistinen tai toimiva konsepti?
Ystävällisesti,
Aki-Ville Pöykiö
Suunnittelujohtaja
Exove Design Oy
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Janne. Hyvin kiteytät perusongelman omassa kommentissasi. Asiakkaiden ei minusta tuosta kannata tehdä johtopäätöksiä teidän talon yleisen osaamistason suhteen, vaan enemmänkin välttää vastaavia hankinta- ja projektijohtorakenteita, koska tuollaisessa toimintamallissa on väistämättä paljon riskejä, ja Tieralla niistä toteutuivat suurinpiirtein kaikki mahdolliset.
Julkishallinnossa yleinen väliportaiden läpi tapahtuva ketjutettu resurssien ostaminen oli minusta tässä se isoin, yksittäinen ongelma. Toinen asia on sitten tuo Tieran kiireellinen aikataulu ja siitä seuranneet ongelmat, joiden syyt sitten voivat olla hyvinkin monet, riippuen keneltä kysyy.
Jutussa ei ole tarkoituksella lainattu ketään tahoa suoraan, koska kaikkien osapuolten kommentit ovat hyvin vahvasti omaa näkökulmaa puolustavia (ja osittain toisia syytteleviä), joten tässä on tarkoituksella otettu tulkinnallinen lähtökohta – ja siitäkin syystä että itsekin olin mukana hankkeen alkuvaiheessa.
Perttu Tolvanen
Aki: Tuota asiaahan nimenomaan on tässäkin blogissa aiemmissa jutuissa pohdittu, ja nimenomaan yhteisen konseptin mahdottomuus on avoimesti kyseenalaistettu. Olen siis kanssasi täysin samaa mieltä. Kuntien tarjoamat palvelut ovat ylätasolta katsottuna samanlaisia, mutta käytännössä eri kuntien tavat toteuttaa tehtäviään ovat hyvin erilaisia. Etenkin isot kaupungit tekevät asioita hyvin eri tavoilla kuin pienet, ja isommista resursseista johtuen myös usein eri tavoilla kuin toiset isot kaupungit. Pienissä kunnissa samankaltaisuutta, ja kykyä hyväksyä valmisratkaisuja, on paljon enemmän.
Tieran ja pilottikaupunkien kanssa tätä asiaa silloin jumpattiin erityisen paljon, ja alkuvaiheen konseptityön suosituksena silloin nimenomaan oli kahden eri pohjan ratkaisu, mutta tämä ei sopinut Tieran liiketoimintasuunnitelmiin, joissa haluttiin myydä yhtä mallia kaikille. Kahden pohjan malli nähtiin ehkä myös isojen kaupunkien kannalta epäkiinnostavaksi, koska Suomessa on pieniä ja keskikokoisia kuntia paljon enemmän kuin isoja kaupunkeja. Pelkona ehkä oli, että isot kaupungit eivät sitten saisi jaetusta pohjasta niin paljon hyötyjä kuin pienemmät (ja kehitys painottuisi pienempien pohjaan koska pieniä kuntia on niin paljon enemmän). Tässä vaiheessa mukana oli myös malli, jossa pienien kuntien pohja olisi ollut hyvin vakioitu, mutta isojen kuntien malli olisi taas ollut joustavampi (eli asiakaskohtaisesti tehty joiltain osin eikä saman standardoinnin/päivityssyklin alainen).
Lopputuloksena oli kuitenkin se, että lähdettiin yhdellä mallilla liikkeelle, ja mahdollinen kahteen “koriin” jakautuminen tapahtuisi myöhemmin, sitten kun jaettu kehitys olisi ylipäätään todettu toimivaksi malliksi. Nyt tiedämme miten se sujui.
Tämä sama asia tietysti liittyy koko Tieraan, jossa on koko toiminnan lähtökohtana se, että samat ratkaisut palvelevat koko kuntakenttää, pieniä ja isoja. Tällaisen kahden pohjan malli olisi ollut ristiriidassa koko Tieran perusajatuksen kanssa, ja tämä lienee se todellinen syy miksi Tieran johto linjasi, että mitään kaksipäisiä ratkaisuja ei tulla tarjoamaan.
Oma kantani on tosiaan edelleen se, että pienille kunnille vakioinnista olisi valtavasti hyötyä, ja siellä oltaisiin myös valmiimpia ottamaan vastaan keskitetyn kehitystyön tuloksia sellaisenaan, ja sitä kautta olisi paljon hyötyjä saavutettavissa. Tieran liiketoiminta-ajatukseen tällainen pienten kuntien kustannustehokkaan, monistettavan verkkopresenssin ajatus ei kuitenkaan istu. Tierassa isot kaupungit ovat myös liian isossa asemassa, ja isot kaupungit haluavat aina jotain omanlaista ja erikoista. Isojen kaupunkien kohdalla se realistinen yhteistyön kautta tapahtuva tehostamisen malli olisikin ehkä enemmän avoimen lähdekoodin kautta tapahtuvaa komponenttien jakamista ja yhteiskehittelyä – ei täysin samasta puusta valettu pohjamalli.
Turun kaupungin esimerkki on siksi kiinnostava isojen kaupunkien kannalta. Pienempien osalta ollaan nyt tosiaan lähtöpisteessä. Se, että jokainen kunta nyt rakentelee WordPressillä ja ties millä työkaluilla omia sivustojaan, tuskin on kansalaisten kokonaisedun kannalta järkevin malli.
Perttu Tolvanen
Lisätty artikkeliin nyt jälkikommentti jutun loppuun, jossa todetaan Exoven eriävä näkökulma tuon kokemattomuusväitteen osalta. Olet Janne oikeassa, että teidän näkökulman tähän asiaan olisi voinut tarkistaa ennen julkaisuakin. En usko, että se olisi muuttanut esitettyä väitettä, mutta olisi varmaan ollut hyvän tavan mukaista todeta suoraan jutussa, että teidän näkökulma on eriävä. Otetaan opiksi jatkoa ajatellen.
Jutun tavoitteena ei kuitenkaan ole löytää ja ristiinnaulita syyllisiä, vaan pyrkiä tuomaan esiin niitä tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet Tieran päätökseen, ja ehkäistä samojen virheiden toistumista muissa hankkeissa. Esimerkiksi Valtorin YJA-hankkeessa on paljon samankaltaisia elementtejä kuin tässä hankkeessa.
Jari Pullinen
Paljonko North Patrol laskutti Tieraa? Ja miten arvioitte omaa onnistumistanne tässä hankkeessa?
Perttu Tolvanen
Hei Jari. Tieran konsultaatio on tehty ennen North Patrol -aikaa, eli aikana jolloin toimin soolokonsulttina Projekti55 Oy -firmani kautta. Kyse on suorahankintarajan (30k) alle tehdystä asiantuntijakonsultaatiosta, jossa ei ollut varsinaisesti kyse projektista, vaan Tieralle tarjotusta asiantuntijatuesta projektin valmisteluvaiheessa.
Tieran case lienee yksi monista syistä siihen, että vastaavaa asiantuntijaresurssien myymistä emme harrasta juurikaan North Patrolissa, vaan pyrimme aina ottamaan selkeän projektivastuun jostain valmistelun vaiheesta. Pelkästään asiakkaan tiimin osana asiantuntijana toimiessa harvoin pääsee vaikuttamaan projektin toteutusmalliin kovin paljon, vaikka se tietysti puhtaasti laskutettavan liiketoiminnan näkökulmasta on kaikkein helpointa ja riskittömintä rahaa.
Muita kysymyksiä?