Puhukaamme enemmän kosketeltavuudesta

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 8 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Apu360-sovellus on kiinnostava kokeilu A-lehdiltä.

Responsiivisuus on ollut iso trendi, josta on puhuttu vuosia. Ja hyvä että on puhuttu, koska sen laadukas toteutus on edelleen haaste. Silti, nyt voisi jo siirtyä eteenpäin responsiivisuudesta – nimittäin kosketeltavuuteen.

Moninaistuvat laitteemme eivät ole haaste vain erilaisten resoluutioiden ja kääntyvien näkymien suhteen, haaste on myös tehdä verkkopalveluista sormilla navigoitavia. Paksut ja kömpelöt sormet verkkosivuston kimpussa ovat hyvin erilainen asia kuin yksittäinen hiiren kursori.

animoitu kuvitus vierityspalkki

Tästä muutoksesta pitäisi puhua enemmän, ja alan toimistojen pitäisi nostaa esiin enemmän hyviä käytänteitä tällä alueella.

Edelleen vaikkapa Julkaisut-palstalla virtaa paljon uusia verkkopalveluita, joissa esimerkiksi kuvakarusellit eivät ole kosketusnäytöllä käytettäviä. Tai isot kuvapinnat etusivulla eivät ole linkkejä, vaan kosketusnäytönkin käyttäjä pakotetaan klikkaamaan otsikkotekstejä, joita voi olla linkeiksi vaikea kosketusnäytöllä tunnistaa.

Yksi syy mobiilisovellusten trendiin on kuitenkin ollut se, että mobiilisovelluksissa ollaan astetta pidemmällä pienen kosketuskäytön tukemisessa. Yleensä kyse on myös aika yksinkertaisista asioista, esimerkiksi selkeistä nappuloista, klikattavista kuvapinnoista ja hyvin mietitystä navigoinnista. Moni laadukas mobiilisovellus esimerkiksi pyrkii välttämään käyttäjältä vaadittavia klikkauksia, koska ruudun jatkuva tökkiminen sormella ei vain ole kovin helppoa tai mukavaa. Mukavampaa on vierittää tai liu’uttaa. Jos näitä oppeja sovellettaisiin enemmän myös verkkosivustoihin, niin voitaisiin ehkä jo puhua responsiivisuuden seuraavasta tasosta.

Responsiivisuuden ensimmäinen aalto on tuonut kuitenkin verkkosivustoihin paljon hyvää. Hyvin tehty responsiivisuus on tuonut moniin sivustoihin lisää ilmavuutta ja helpottanut sivustojen vieritystä kosketusnäytöillä. Yksittäisiä sivuja on jo yleensä kohtuullisen järkevää lukea ja käyttää kosketusnäytöllä.

Navigoinnissa ei kuitenkaan olla vielä kovin pitkällä.

Edelleen liian moni sivusto piilottaa koko navigaation jonkun menu-ikonin taakse, eikä tarjoa muita tapoja löytää sivuston keskeisiä osia. Moni sivusto käyttää myös edelleen erilaisia efektejä, jotka kertovat hiirikäyttäjälle elementin olevan linkki (ns. hover/mouse-over jne.). Tällaisesta kikkailusta pitäisi päästä kokonaan eroon.

Käyttöliittymäefektien ja toiminnallisuuksien pitäisi olla yhtälailla toimivia kosketuksella ja hiirellä. On kuitenkin kohtuullisen selvää, että nämä kaksi käyttötapaa tulevat olemaan isossa roolissa vielä vuosia eteenpäin – ja nimenomaan rinnakkaisina käyttötapoina, jopa päällekkäisinä.

Monella toimistolla on tässä aiheessa vielä selvästi työnsarkaa. Asiakkaiden kannalta alueen merkitys myös nousee koko ajan kun mobiilikäyttö kasvaa. Täten on kohtuullisen selvää, että tällä alueella erottuminen voisi olla hyvinkin mahdollista. Ehkä kosketeltavuudesta voisi jopa tulla responsiivisuuden kaltainen markkinointitrendi.

Vähintään asiakkaiden kannattaa kiinnittää huomiota toimistojen referensseihin, koska kosketeltavuus, jos jokin, on toteutustaitoa, ei vain suunnittelutoimistojen juttuja.

PS. Tilaa Vierityspalkin kuukausikirje sähköpostiisi.

PSS. Animoitu kuvitus by kuvittaja Pirita Tolvanen

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

2 kommenttia on “Puhukaamme enemmän kosketeltavuudesta”

  1. Moikka,
    onko teillä jo “listaa” toimistoista, joissa hyviä kosketeltavuuscaseja on?

    Terkuin
    Nina H

  2. Hei Nina. Itselleni ei ole tullut vastaan vielä yhtään kotimaista referenssiä tai projektikuvausta, jossa olisi korostettu kosketeltavuuden laatua lopputuloksessa. Ulkomaisten toimistojen referenssitarinoissa olen tähän jo törmännyt, mutta en vielä kotimaassa. Yksittäisiä designereita toki löytyy, jotka ovat tätä asiaa jo pidempään miettineet, mutta näistäkin suurin osa varmaan työskentelee mobiilisovellusten parissa.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun