Mikä WordPress-toimisto oikeasti tuntee WordPressin?

Perttu Tolvanen

Toimistot-hakemiston WordPress-firmat ovat kaikki kokeneita WordPress-toimistoja, joilla on kaikilla pitkä lista kunnollisia WordPress-referenssejä. Silti toimistojen välillä on eroja siinä miten nämä työkalunsa tuntevat.

Useimmille asiakkaille tällä ei tosin ole kovin suurta merkitystä, koska useimmat WordPress-sivustot eivät ole teknisesti tai konseptillisesti erityisen vaativia. Osa kuitenkin on, ja tällöin teknisen alustan vahva tuntemus tulee tarpeeseen. Tästä syystä Toimistot-hakemistoon on nyt tuotu uutena luokituksena ”WordPress-erikoistuminen”, jota arvioidaan kolmen tähden järjestelmällä. Kaikki hakemistossa olevat toimistot on päivitetty luokituksen mukaisesti.

WordPress-toimistot-Suomessa-2014

Tätä erikoistumisluokitusta kannattaa asiakkaiden katsoa erityisesti jos oma projekti on teknisesti poikkeuksellisen vaativa: esimerkiksi jos WordPress pitää integroida useaan eri taustajärjestelmään, jos kyseessä on extranet-tyyppinen kirjautumisen takana oleva palvelu tai palvelulta vaaditaan poikkeuksellisen korkeatasoista suorituskykyä. Aukoton mittari ei tämäkään kriteeristö ole, mutta suuntaa-antavana voi luokitusta pitää.

Kokemus on osoittanut, että mitä paremmin paremmin kumppani WordPressin (tai minkä tahansa käyttämänsä teknologian) tuntee, sitä epätodennäköisemmin yllättävät teknologiset esteet eskaloituvat todellisiksi ongelmiksi.

Kaupallisten järjestelmien kohdallahan erikoistuminen yleensä todistetaan erilaisten sertifikaattien kautta, mutta WordPressillä ei ole vastaavaa järjestelmää. WordPressin perustaja on kuitenkin itsekin ilmaissut, että WordPress-yhteisössä erikoistuminen tulisi todistaa aktiivisella osallistumisella yhteisön toimintaan – joko koodiosallistumisella tai esimerkiksi tapahtumien ja koulutuksien järjestämisellä.

Nyt tehty luokitus perustuu toimistoilta kerättyihin tietoihin, joiden pohjalta neliportainen järjestelmä määritettiin.

Luokituksessa kolme tähteä ansaitsi jos todistetusti on osallistunut aktiivisesti yhteisön toimintaan ja on kontribuoinut koodia yhteisöön. Erityisesti kooditason osallistumista arvostettiin tässä luokituksessa, koska sitä pidetään yleisesti avoimen koodin järjestelmien kohdalla varsin tärkeänä meriittinä osaamisesta. Myös Suomen ulkopuolella pidettyihin yhteisön konferensseihin ja tapahtumiin osallistumista pidettiin tässä luokituksessa tärkeänä osana aidosti erikoistuneen toimiston aktiviteetteja. H1 erottui muista toimistoista selkeästi sekä osallistumisen laajuuden että syvyyden osalta. Myös Frantic ja Aucor osoittivat laaja-alaista osallistumista ja panostuksia WordPress-yhteisön ja asiakkaiden osaamisen edistämiseen – mutta ero H1:seen oli varsin selkeä.

Varmasti parhaan esimerkin erikoistuneen toimiston profiilista saa lukemalla H1:sen sivustolla olevan kuvauksen heidän yhteisöosallistumisestaan. H1:sen erikoistumisen voikin sanoa olevan aivan omalla tasollaan, koska he ovat olleet jopa kansainvälisissä tapahtumissa puhujina ja osallistuneet myös WordPressin coren kehitykseen. Vielä ei toki puhuta valtavista suorituksista, mutta verrattuna muihin kotimaisiin toimijoihin ero on huomattava.

Esimerkiksi Aucor on kotimaassa aktiivinen WordPress-toimisto, joka bloggaa WordPressistä, osallistuu tapahtumiin ja on julkaissut plugareita, mutta H1:seen verrattuna selkeästi maltillisemmin. Silti Aucorinkin toiminta ansaitsee kaksi tähteä, eikä kolmen tähden taso ole kovin kaukana. Myös Frantic saa kaksi tähteä, vaikka kovin aktiivista ei ole Franticinkaan osallistuminen ollut H1:seen verrattuna. Silti Franticilta on osallistuttu tapahtumiin, oltu puhujina ja kooditasonkin osallistumisesta on todisteita. On helppo sanoa, että osallistumisen laajuuden osalta niin H1, Aucor kuin Frantic näyttävät hyvää esimerkkiä siitä mitä on olla erikoistunut toimisto.

Myös yhden tähden luokituksen ansaitsemiseksi täytyi olla todistetusti aktiivinen yhteisön jäsen, mutta kovin laajaa yhteisöosallistumista ei tässä luokassa tarvinnut todistaa. Yhden tähden luokassa useimmat toimistot ovat aktiivisia yhteisöosallistujia ja keskustelijoita, mutta eivät ole osallistuneet kooditasolla järjestelmän tai lisäosien kehitykseen merkittävällä tavalla.

Yhden erikoistumistähden toimistoja voi pitää toimistoina, jotka selkeästi panostavat WordPress-yhteisön toimintaan, mutta eivät vielä kovin laajalla rintamalla. Esimerkiksi Geniem on kontribuoinut kooditasolla ja osallistunut Tampereen WordCampin järjestämiseen aktiivisesti, mutta ei ole vielä kunnostautunut puhujana tai osallistunut kansainvälisiin konferensseihin. Exove taas ei ole osallistunut kooditasolla vielä mitenkään, mutta on kunnostautunut WordPress Cafe -järjestäjänä ja seminaarisponsorina. Samoin Redland on ollut aktiivinen seminaariosallistuja ja järjestäjä, mutta ei ole vielä osallistunut kooditasolla yhteisön toimintaan. Trimedia on ollut osallistujana ja puhujana kotimaisissa tapahtumissa.

Ilman erikoistumistähtiä jääneet toimistot taas eivät ole mainittavasti osallistuneet yhteisön toimintaan edes tapahtumaosallistujana. Tämäkään ei tosin vielä tarkoita etteivätkö nämä toimistot voisi tehdä hyviä verkkopalveluita WordPressillä, mutta todennäköisesti näiltä toimistoilta ei saa nopeasti vastauksia kaikkein kiperimpiin WordPress-aiheisiin kysymyksiin. Tähän luokkaan sijoittuivat red&blue, Into-Digital, G-Works, Byroo, Solid Angle ja Evermade. Kaikille näille toimistoille oli leimallista, että etenkään minkäänlaista kooditason osallistumista ei oltu tehty. Osa näistä toimistoista kyllä todisteli tehneensä monenlaisia, omia WordPress-plugareita, mutta jostain syystä mitään näitä ei oltu kuitenkaan vielä julkaistu mihinkään. Erittäin hyvääkin osaamista voi siis näistä toimistoista löytyä, mutta selvästi toimistot eivät vielä ole oman osaamisensa esilletuomiseen panostaneet.

Toisaalta esimerkiksi red&blue tuskin edes haaveilee WordPress-erikoistujan manttelista, koska heidän vahvuutensa toimistona ovat reilusti muualla. Heille on tarpeellista olla ”riittävän hyvä” WordPress-osaaja, jotta asiakkaille saadaan tehtyä näyttäviä ja toimivia verkkosivustoja. Asiakkaidenkin on syytä tämä tiedostaa ja painottaa erikoistumista tilanteissa, joissa sitä oikeasti tarvitaan.

Ehkä eniten kirittävää tämän katsauksen perusteella on Byroolla. Byroon tekemä WordPress-liikevaihto on jo huomattavaa ja heillä on isoja referenssejä, mutta osallistuminen yhteisön toimintaan on olematonta. Muita yllättävän kevyellä panostuksella olevia toimistoja (suhteessa toiminnan laajuuteen) olivat mm. Solid Angle, Evermade ja Into-Digital.

Seuraavaksi erikoistumisluokitus lisätään Drupal-toimistoille. WordPress-toimistojen erikoistumisluokituksia päivitetään tarvittaessa, ja seuraava laajempi katsaus erikoistumisluokituksiin tehdään loppuvuodesta. Sitä ennen palautetta ja kommentteja luokituksen kriteereistä ja hyödyllisyydestä otetaan mieluusti vastaan.

>> Kaikki Toimistot-hakemiston WordPress-firmat

  1. Anomuumi says:

    Kenen kannalta tällä on merkitystä?

    Koodikontribuutiot ovat toki kannatettavia muiden kehittäjien ja harrastajien kannalta. Asiakkaille sillä ei juuri ole merkitystä.

    Konferensseihin (julkisesti!) osallistuminen tai tapaamisten järjestäminen taas… Selkääntaputtelu ja julkisen esiintymisen harjoittelu lienee hienoa mutta kenestä?

    En mollaa H1:stä, joka on oikein hyvä firma. Suosittelen. Jos tätä nyt kuitenkin lukee joku ulkopuolinen, saa tästä kuvan, että tämä tähdittely jotenkin osoittaa H1:llä olevan salattua erikoisosaamista ahkeran matkailun ansiosta.

    Tähdittely on haitallista. Maallikko ei katso tähtien taakse ja näiden tähtien takana on asiakkaiden kannalta epäoleellisia asioita.

    Full disclosure: En ole töissä mainituissa tai muissakaan alan firmoissa. Olen vain ns. kiinnostunut osapuoli.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Anomuumi :)

    Ihan relevantti kysymys, ja sitähän tässä oikeastaan myös selvitetään. Kaupallisten järjestelmien kohdalla sertifikaattien merkitystä on pohdittu jo vuosikymmeniä, ja edelleen pohditaan kun parempaakaan systeemiä ei ole keksitty.

    En henkilökohtaisesti ole mitenkään esim. sertifikaattien suuri ystävä, koska monet niistä mittaavat käytännössä aivan toisenlaisia asioita kuin mihin ne on alunperin luotu (etenkin Microsoft-maailman sertit kun ovat joskus enemmän ’fanipoika’-mittareita kuin meriittejä oikeasta osaamisesta, tai sitten firmat hankkivat niitä ilmaisten lisenssien takia ainoastaan…).

    Referenssit ovat mielestäni ensisijainen mittari, jota asiakkaiden pitäisi katsoa, riippumatta siitä onko kyseessä kaupallinen tuote vai avoimen koodin tuote.

    Kaupallisten järjestelmien kohdalla sertien keskeisin merkitys on kuitenkin edelleen se, että niiden avulla ns. ”päästään mukaan peliin”. Eli niitä pitää suorittaa tietty määrä, jotta saavuttaa jonkinlaisen ”riittävän osaamisen statuksen”.

    Tässä tähtisysteemissä on sama idea takana, eli auttaa asiakkaita erottamaan helpommin ne toimistot, jotka ovat jo olleet ”mukana pelissä” pidempään ja nähneet kaikenlaista. En usko, että esim. Franticin, Aucorin ja H1:sen välillä on suuria eroja teknisessä osaamisessa, ja jos on, niin sillä ei ole merkitystä useimmille asiakkaille. En usko, että kaikkien toimistojen kannattaa edes pyrkiä kolmen tähden toimistoksi.

    Oma kantani on tällä hetkellä ehkä se, että useimpien kannattaisi pyrkiä kahden tähden toimistoksi, ja ilman tähtiluokitusta jääneiden kannattaisi ehdottomasti hankkia itsensä yhden tähden tasolle. Jatkossa voi hyvinkin olla, että on järkevää yhdistää tuo kolmen tähden ja kahden tähden taso, koska Frantic ja Aucor ovat jo tosiaan varsin hyvällä tasolla. Nyt mentiin tällä mallilla osittain sen takia, koska ero H1:sen ja muiden toimistojen välillä on vain niin iso.

    Osittain tuo luokitus palvelee varmasti myös potentiaalisia työnhakijoita. Ainakin itse kyselisin työhaastattelussa toimistoilta tästä yhteisöosallistumisesta, koska kyllähän tuolla osallistumisella on vaikutusta siihen, että miten toimistossa pystyy kehittymään asiantuntijana.

    Palautetta ja kommentteja otetaan todellakin vastaan, ja itsekin tulen etenkin asiakkailta tästä asiasta kyselemään tänä vuonna. Oma tavoitteeni on, että Toimistot-hakemistossa pitää olla jotain tällaista laadullista kulmaa referenssien lisäksi. Onko tämä se malli jolla mennään, siitä en vielä ole varma.

  3. Jaana Björklund says:

    Vastaan nyt mainitun putkan toimarin roolissa, sordiinot päälle siis ;).

    Avoimen lähdekoodin järjestelmissähän mikään tieto ei ole salattua, se on saatavilla kaikille, jotka vaivaantuvat ottamaan asioista selvää. Henkilökohtaisesti olen kokenut avoimen lähdekoodin järjestelmien yhteisöllisen toiminnan huomattavasti monipuolisemmin ja motivoivammin osaamista kehittäväksi, kuin kaavamaiset sertifiointijärjestelmät. Avoin keskustelu, tiedon jakaminen ja mahdollisuus päästä keskustelemaan kasvoista kasvoihin sekä järjestelmän ydinkehittäjien, että kansainvälisten bisnestähtien kanssa päihittää pänttäämisen ja ruksien sutimisen lomakkeisiin 6-0. Matkustaminen jää kiinnostavuudessa helposti kakkoseksi aidon vuorovaikutuksen mahdollisuuden rinnalla. Osaamisen mitattavuus tuottaa toki tässä haasteita…

    Omassa työkulttuurissa tosiaan rohkaisemme osallistumaan – ja sitä meidän ihmiset tekevät myös vapaa-ajallaan. Osaamisen kehittäminen on omasta mielestäni ehdottomasti yksi keskeinen osa työmotivaation vaalimista – ja WordPress-yhteisö tarjoaa tähän poikkeuksellisen hedelmällisen maaperän.

    Toisesta näkökulmasta… …osallistuminen tuotekehitykseen on erinomainen keino osaamisen kasvattamiseen. Laadun tarkkailu on monessa suhteessa tiukkaa ja vaatimustaso ehdottomasti pakottaa ottamaan asioista perinpohjin selvää. Esim. kansainvälisyys- ja saavutettavuusnäkökulmat on huomioitava aivan toisella tasolla, kuin keskimääräisissä projektitoteutuksissa.

    Mittareista voi toki keskustella, sitä en sano, mutta kyllä osallistuminen sellaisena näin sisäpiirin näkökulmasta toimii. Ja sisäpiiriähän ei tässä tapauksessa oikeasti edes ole! Suosittelen lämpimästi myös monipuolisesti WordPressiä hyödyntäville asiakkaille yhteisölliseen toimintaan osallistumista, vähintäänkin WordCampeihin osallistumisen tasolla.

    Jatkamme esiintymisen harjoittelua myös tulevissa WordCampeissä, tervetuloa kuuntelemaan ja juttusille!

  4. Tolvasen Kontaktit says:

    Näissä vierityspalkin jutuissa tuntuu jatkuvasti toistuvan Tolvasen työhistoria ja henkilökohtaiset kontaktit ja kaveruus. En pidä näitä artikkeleja kovinkaan objektiivisina. Tämä ei ole katkeruutta tai kateutta eikä ole tarkoitus sanoa, etteikö näissä menestyneillä ole meriittinsä. Silti tämän taso on lähellä nollaa.

  5. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommenteista. Tässä asiassa mittarointi on tosiaan kohtuullisen haasteellista, ja siksikin tässä huomioitiin pelkästään ns. mitattavia suureita. Olen itsekin sitä mieltä, että esim. seminaariosallistuminen ei sellaisenaan välttämättä kerro mistään muusta kuin aktiivisuudesta. Siksi pelkällä osallistumisella ei oikeastaan tässä mallissa saa edes yhtä tähteä. Yhden tähden taso edellyttää vähintään puhumista niissä seminaareissa tai aktiivista järjestelyihin osallistumista. Kahden tähden luokassa tarvitaan taas nimenomaan jo tuotekehitystyyppistä osallistumista, joko coren kehitykseen tai plugareina.

    Moni ilman tähtiäkin jäänyt toimisto on esim. itselleni tuttu North Patrolin kilpailuttamista projekteista ja tiedän siellä olevan hyvin osaavaa jengiä. Tässä katsauksessa ei kuitenkaan mitään tällaisia subjektiivisia asioita otettu huomioon. Esim. kaikki kooditason osallistuminen piti todistaa linkeillä, eli pelkkä väite osallistumisesta ei riittänyt.

    Mitä tulee ”Tolvasen Kontaktit” -kommentaattorin heittoon: Minun kontaktini ja työhistoriani ovat LinkedInissä kaikkien nähtävillä ja moni meistä varmasti tuntee joitakin henkilöitä esim. yhteisen työhistorian takia paremmin kuin toisia. Siksikin kiinnitän asiaan varsin paljon huomiota niin hankintakonsulttina työskennellessäni että tätä blogia kirjoittavana henkilönä – ja siksikin avaan esim. näissä jutuissa kriteerit mahdollisimman avoimesti. Pidän itsekin tärkeänä sitä, että tällaiset katsaukset kestävät arvioinnin. Esim. tässä katsauksessa ei tosiaan käytetty edes subjektiivisia mittareita, joten rankingin arviointihan on hyvin helppoa. Valituista kriteereistäkin on käyty keskustelua useiden toimistojen kanssa etukäteen, mutta ensisijaisestihan kriteerit tulevat suoraan avoimen koodin yhteisöjen yleisesti käyttämistä mittareista.

  6. Perttu Tolvanen says:

    Heh, loistava kirjoitus, Jani :) Itsekin useiden eri järjestelmien tapahtumissa käyneenä olen huomannut ihan saman asian. Ei jossain DrupalConissa voi käydä älyllistä keskustelua siitä, että onko Drupal johonkin paras väline vai ei. Ihan sama noissa WordPress-tapahtumissa.

    Mutta, se missä ne tapahtumat ovat hyviä, niin niissä kyllä näkee juuri sitä että mihin kaikkeen ne työkalut taipuvat ja miten niitä oikein kannattaa taivuttaa vaikeisiin tapauksiin. Esim. just vaikka toi monikielisyysasia on ollut noissa WordCamp Europeissa isosti agendalla. Monesti tietty olen ollut yleisössä, ja miettinyt että ”nyt kyllä käytetään työkalua x aivan väärään tarkoitukseen, tämä palvelu olisi ollut melko triviaali suoritus työkalulla y”.

    Hyvä puoli asiassa on se, että kyllä noissa seminaareissa juuri näkee niitä erikoisempia ja vaativampia caseja, ja sitä kautta väitän niiden käyntien korreloivan jonkin verran sen osaamisen kanssa – ainakin tietoisuuden kanssa siitä että miten asioita kannattaisi tehdä.

    Huono puoli on tosiaan sitten juuri tuo kuvaamasi vaikutus, että ne samat konferenssit toimivat vähän herätysjuhlien kaltaisina sessioina entisestään vahvistaen sitä kuplaa siitä että oma järjestelmä on paras kaikkeen mahdolliseen.

    Minusta toimiston erikoistuminen ja yksilöiden älyllinen kiinnostus oman päätyökalun ulkopuolelle ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat hyvin sitoutuneita oman toimistonsa bisnesstrategiaan, mutta tutkivat hyvin avoimesti myös muita teknologioita ja tapoja tehdä asioita. Usein toimiston kannattaa olla erikoistunut, yksilöiden ei välttämättä kannata olla yksisilmäisiä.

  7. Jaakko Alajoki says:

    Moikka ja terveiset nollan tähden toimistosta!

    Meillä Evermadella on pyritty kehittämään omaa WordPress-osaamista aktiivisesti. Olemme panostaneet erityisesti kehitysympäristöön, kehitystyökaluihin, prosesseihin, omiin lisäosiin, dokumentointiin, lisäosien evaluointiin sekä omaan pohjateemaan, jota käytämme kaikkien projektien taustalla. Meillä on sisäinen kehitysprosessi, jossa työkaluja ja prosesseja jalostetaan jatkuvasti. Kehitystyöhön on uponnut esimerkiksi vuoden 2015 aikana satoja tunteja. Kaiken tekemisen tavoitteena on asiakaslähtöisesti parantaa laatua, nopeuttaa reagointiaikoja ja tiivistää aikatauluja.

    Oma käsitykseni yrityksemme osaamisesta on muodostunut useista eri lähteistä. Olen lukenut viimevuosien aikana satoja työhakemuksia ja haastatellut kymmeniä kehittäjiä muista toimistoista. Olen keskustellut toisten toimistojen kanssa. Olen kahlannut netissä. Olemme jatkaneet muiden alunperin kehittämiä WordPress-toteutuksia. Näistä kokemuksista itselleni on syntynyt sellainen kuva, että ei se meidän WordPress-osaaminen ainakaan sieltä ihan huonoimmasta päästä ole.

    Täältä nollan tähden kerhosta on tietysti helppo huudella, mutta mielestäni tällaisen tähtiluokituksen perustaminen yhteisökontribuutioihin on ongelmallista. Minusta tämän aineiston perusteella voidaan ainoastaan todeta, mitkä yritykset osallistuvat yhteisön toimintaan. Tuomioiden jakelu “oikeasta WordPress-tuntemuksesta” on melko vaarallista.

    Esimerkiksi jos Evermade tarjoaisi tilojaan WordPress-tapaamiselle, niin se ei tarkoita, että osaisimme integroida WordPressin paremmin useaan eri taustajärjestelmään tai tehdä extranet-tyyppistä kirjautumista (mikä on muuten aika triviaalia). Myöskään seminaarisponsorointi ei auta, kun pitäisi optimoida WordPressin suorituskykyä. Mutta tähden sillä saa.

    Lisätähden saisimme myös kääntämällä WordPressiä suomeksi, mutta auttaisiko se meitä ihan oikeassa maailmassa antamaan nopeita vastauksia kaikkein kiperimpiin WordPress-aiheisiin kysymyksiin? Enpä usko.

    Ymmärrän, että yhteisöosallistumista on helppo mitata. Minusta on hienoa, että Vierityspalkin toimisto-osiota viedään pelkästä listauksesta laadullisempaan suuntaan. Nyt minusta on kuitenkin tehty yksisilmäisestä näkökulmasta aika liberaaleja johtopäätöksiä, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat ostopäätöstä tekevää asiakasta harhaan.

    Osallistuminen yhteisön toimintaan on myös ehdottomasti kannatettavaa ja myönnettävä on, että Evermadella on sillä saralla petrattavaa. Tähän olemme hakemassa muutosta ihan strategiatasolla.

    En ole kuitenkaan valmis myöntämään, ettemmekö me Evermade tuntisi WordPressiä oikeasti.

    Jaakko “Nolla tähteä” Alajoki
    CTO, Evermade

  8. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Jaakko.

    Nostat esiin juuri niitä asioita, joista itsekin olen kantanut huolta tätä tähtisysteemiä suunnitellessa. Ja te kuulutte niihin firmoihin joihin viittasin myös aiemmassa kommentissa. Varmasti teiltä osaamista löytyy, olette vain suhteettoman vähän panostaneet sen asian kertomiseen.

    Ongelmahan on minun näkökulmasta se, että jos te ette kerro julkisesti mitään tuosta tekemästänne työstä, niin sen työn olemassaoloa on yksinkertaisesti vaikea todentaa. Ja kaikki muutkin toimistot väittävät panostavansa hirveästi sisäiseen tuotekehitykseen, plugarikehitykseen, kehityskäytänteisiin ym ym. asioihin.

    Harkitsin esim. sitä että olisin haastatellut jokaisen toimiston teknisen pomon/vastuullisen, mutta tiedän North Patrolin kautta oikein hyvin miten se sujuu (teemme sitä jatkuvasti kuitenkin). Sellainen menee hyvin subjektiiviseksi hyvin nopeasti – ja vaikka sekin voi olla järkevää jossain kohtaa, niin ei vielä tässä kohtaa.

    Eihän johonkin kehitysympäristöjen laatuun tai projektimenetelmien laatuun ole mitään todellisia yhteisesti alalla jaettuja laatukriteerejä. (Ja väitän tästä aiheesta jotain tietäväni, koska North Patrolin tiimillä kuitenkin arvioimme eri toimistojen menetelmiä ja osaamista jatkuvasti – ja täten olemme varsin hyvin tietoisia sen duunin vaikeudesta.)

    Minun kantani tähän asiaan (tässä yhteydessä) on tällä hetkellä tämä: Jos toimisto on oikeasti panostanut esim. omiin pohjateemoihin, omiin plugareihin ja kehityskäytänteisiin, jotka kestävät vertailua muiden toimistojen tuotoksiin, niin näiden julkaiseminen tai näistä seikkaperäisesti kertominen ei ole suhteettoman iso panostus. Jos työtä on jo tehty satoja tunteja, eikai muutama tunti koodipalasten julkaisemiseen tai blogijuttujen vääntämiseen ole enää paha rasti?

    (Kyse on kuitenkin _avoimen_ lähdekoodin järjestelmästä, jonka jokainen toimisto saa ilmaiseksi käyttöönsä…)

    Jos siis toimisto oikeasti osaa asioita, tällaisten ulkokohtaisten kauneuspisteiden hankinta ei pitäisi olla rasti eikä mikään.

    Pitkällä tähtäimellä tämä ei tietysti riitä ollenkaan todellisten erojen saamiseen toimistojen välille, mutta niin kauan kuin monet tämän maan kovatkin toimistot pitävät sen väitetyn kovan osaamisensa täysin vakan alla, en näe tarvetta syvällisempiin menetelmiin.

    Jatkossa ilman muuta on löydettävä parempia menetelmiä teknisen osaamisen vertailuun, jos laadullisia kriteereitä halutaan kehittää, mutta mielestäni nyt ollaan vielä jokseenkin perusasioiden äärellä.

    Väitän myös, että tuo nykyinen ranking ei johda asiakkaita ollenkaan harhaan, vaan antaa oikein hyvän kuvan siitä ketkä osaavat WordPressiä monipuolisesti ja pystyvät myös vaikeampien projektien läpivientiin. Tuon rankingin ainut vinouma on se, että siellä nollan tähden kategoriassa on joukko toimistoja, jotka eivät sinne todellisen osaamisensa puolesta kuuluisi. Näillä toimistoilla ei kuitenkaan pitäisi olla vaikeuksia nousta rankingissa nopeasti ylöspäin – niin halutessaan.

    Olen siis ihan samaa mieltä siitä, että esim. teidän kohdalla ranking ei varmaankaan heijasta todellisen osaamisen tasoa. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, että ranking kokonaisuutena johtaisi asiakkaita harhaan :)

    Ranking vain palkitsee asioista, joita te ette ole tehneet, mutta joita itsekin pidät tärkeänä. Ja vaikka mitatut asiat eivät välttämättä automaattisesti johda parempaan osaamiseen, niin ne voivat silti korreloida paremman osaamisen kanssa.

    Palautetta siis otetaan vastaan, ja sen mukaan hakemistoa kehitetään. Laadullisten kriteerien lisääminen on todellakin se iso tavoite, ja ei ole tarkoitus jättää laatua vain yhteisöosallistumisen varaan. Muitakin kulmia on tulossa.

  9. Roni Laukkarinen says:

    Mielenkiintoinen artikkeli! Vaikka toimistot-listauksessa ei (vielä) ollakaan mukana, pikkuruisen digipuulaakin Digitoimisto Dude Oy:n äänenä pakko hieman kompata paria aiempaa kommentoijaa siinä, että pisteytyssysteemillä osaamisen arvottaminen ainakin näillä perusteilla tuntuu haastavalta, ”vaarallisuuteen” sen enempää ottamatta kantaa. Usein myös tuntuu että yrityksen liikevaihdolla perustellaan osaamista enemmän kuin on tarpeen.

    Mitä tulee Duden kontribuointiin, toimiston pienuuden vuoksi ei olla vielä näytty muutoin kuin nettimaailmassa, suomikäännöksiä ja pull requesteja on tehty useampaan plugariin ja omat pohjateemat ja stackit ovat olleet GitHubissa from day 1. Firmojen aktiiviisempaa GitHub-osallistumista saisi näkyä enemmänkin, toistaiseksi vastaan on tullut esimerkiksi vain Aucor, Exove ja H1. Saa nähdä, josko jossain vaiheessa Dudellakin riittää rahkeet ilmoittautua vielä varsinaiseksi toimistoksi tänne Vierityspalkkiinkin. :)

  10. Perttu Tolvanen says:

    Toimistot-osion listauksissa tähtien perässähän on sanallinen kommentti myös, eli:

    WordPress-erikoistuminen: Ei mainittavaa osallistumista yhteisössä
    WordPress-erikoistuminen: ★ Osallistuu yhteisön toimintaan
    WordPress-erikoistuminen: ★★ Ansiokasta osallistumista yhteisön toimintaan
    WordPress-erikoistuminen: ★★★ Erittäin ansioitunut osallistuja yhteisön toimintaan

    Sitä tietysti voisi pohtia, että löytyisikö tuon ”erikoistuminen”-sanan tilalle jotain parempaa. Esim. ”WordPress-intohimo”. Olisiko kuvaavampi? :)

  11. Marko Paananen says:

    Tervehdys toisestakin 0 pisteen toimistosta.

    Evermaden Jaakko jo ansiokkaasti listasikin suurimman osan ajatuksista, joita juttu myös meillä Byroossa herätti.

    Sinänsä meillä ei ole mitään sitä vastaan että Vierityspalkki tekee kartoituksen yhteisön toimintaan osallistumisesta, mutta otsikointi ja johtopäätökset ovat tällaisinaan harhaanjohtavia. Jos jutun otsikoisi vaikkapa “Mitkä WordPress-toimistot osallistuvat yhteisön toimintaan?”, olisi tekstistä välittyvä viesti jo aivan toinen. Tästähän kuitenkin käytännössä on kysymys.

    Byroossa WordPressillä on tehty kehitystyötä yli 5 vuoden ajan ja toteutettuja sivustoja on kertynyt yli 50 kpl. Mukana on kotimaisella mittapuulla suuria projekteja (budjetti yli 100 000 €), joista useassa on tehty vahvaa integraatiota asiakkaan taustajärjestelmiin. Meidän on hankala sulattaa sitä että WP-osaamisemme todetaan olevan puutteellista sen takia että keskitymme asiakasprojektien tekoon.

    Mielestämme ainoa oikea tapa arvottaa yritysten osaamista olisi arvioida referenssejä, kurkistaa konepellin alle ja mahdollisuuksien mukaan myös käydä keskusteluja palveluita ostaneiden asiakkaiden kanssa. Toki näiden lisäksi myös WP-yhteisön toimintaan osallistumisella voi olla oma roolinsa arvioinnissa. Tällaisessa mallissa kohdattaisiin toki Pertun esiin nostama objektiivisuuden ongelma ja luonnollisesti myös Vierityspalkin työmäärä kasvaisi. Parhaimmillaan kartoitus voisi kuitenkin antaa potentiaalisille asiakkaille kokonaisvaltaisemman ja relevantimman kuvan yritysten osaamisesta, kuin pelkästään yhteisön toimintaan osallistumisen tason mittaaminen. Vaikka nyt luotu tähditys perustuu objektiivisesti mitattaviin asioihin, ovat johtopäätökset subjektiivisia ja ennen kaikkea lukijalle välittyvä mielikuva yritysten osaamisesta vääristynyt.

    Meitä voi toki aiheellisesti kritisoida siitä että saamme hyötyä muiden kehittämästä alustasta kontribuoimatta itse sen kehitykseen. Olemme pienehkö yritys, jossa laadukas asiakastyö on priorisoitu kaiken muun edelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että emme käyttäisi runsaasti aikaa WP-kehityksen seuraamisen ja uusimman tiedon hankintaan.

    Yhteisön toimintaan osallistumiseen perustuvalla tähtiluokituksella on nyt keskeinen rooli jopa Vierityspalkin (maksullisessa) WordPress -toimistojen hakemistossa. Voinee aiheellisesti kysyä välittyykö hakemistoa selaavalle ostajalle nyt oikea kuva yritysten asiakkaan kannalta relevantista osaamisesta?

    Marko Paananen
    Toimitusjohtaja, Byr00

  12. Aki Björklund says:

    Yksi asia mitä tässä sinänsä validissa kritisoinnissa ei tunnuta ottavan huomioon on se, että yhteisötoiminta on pääasiassa vapaa-ajalla tapahtuvaa. Meillä osallistutaan toimintaan työajallakin, mutta ei vaikka WordCamp Finlandia järjestettäisi ilman että ihmiset käyttäisivät siihen huomattavasti vapaa-aikaansa. Meidän ihmisten intohimon ilmentymä on vahva osallistuminen yhteisötoimintaan.

    Kaikki avoimen lähdekoodin projektin parissa käytetty aika kasvattaa asiantuntemusta siitä. Yhdeksästä viiteen asiakasprojekteissa ja sen päälle sitten vaikka core-kehitystä iltapuhteeksi on enemmän kuin yhdeksästä viiteen asiakasprojekteissa. Esimerkiksi eilen illalla WordPress Helsinki -meetupissa käytin pari tuntia WooCommercen Finvoice-lisäosan kehityksessä avustamiseen, normaalin työpäivän päälle, ja opin siinä yhteydessä paljon.

    (Ja kyllä, käännöksienkin tekeminen kasvattaa ammattitaitoa. Kun tekee käännöksiä, joutuu perehtymään syvällisesti WordPressin tai lisäosan toimintaan, että voi tehdä oikean käännöksen.)

  13. Perttu Tolvanen says:

    Jälleen iso kiitos palautteesta. Jutun otsikko tosiaan ehkä on vähän yksiulotteinen, ja varmasti tämän palautteen perusteella muutoksia ranking-systeemiin tehdään. Ainakin tähtien käyttäminen vaikuttaisi olevan turhan kärjekäs tapa tuoda eroja esiin. Otetaan pohdintaan, jos sitä muutettaisiin tai jopa luovuttaisiin tähtien käytöstä visuaalisena kiihottimena. Katsotaan.

    Oma tavoitteeni on, että Toimistot-hakemistoon tulisi teknologiaerikoistumisen lisäksi useita erilaisia laadullisia kulmia, joissa toimistoja arvioitaisiin esim. design-osaamisen, integraatiokokemuksen ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Ainakin design-kokemuksen arviointi on tarkoitus tehdä nyt kevään aikana, ja siitä olen monelle toimistolle jo ennakkoon varoittanutkin jo. Ideana on juuri tuoda tasapainoa siihen, että toiset tuovat esiin enemmän teknistä osaamistaan, toiset design-osaamistaan. Toimistot-hakemiston tehtävähän on helpottaa asiakkaita itselle parhaiten sopivien toimistojen poiminnassa omalle shortlistille.

    Joka tapauksessa iso osa tästä esitetysti kritiikistä on mielestäni hyvin validia, ja muutoksia tämän pohjalta varmasti tulee.

    Ja saa jatkaakin kommentointia ja palautetta vielä. Ei tämä asia varmasti vielä täysin taputeltu ole :)

  14. Juha says:

    Miten WordPress integroituu muihin järjestelmiin? CRM- ja eri käyttäjänhalllintajärjestelmät ensisijaisesti? Näihin kysymyksiin toivoisi vastausta ja näiden asioiden osaaminen olisi käyttäjä-/asiakasnäkökulmasta toimistorankkauksen peruskriteeri. Kun oikeasti kuka tahansa tavis voi ihan kohtuullisella oppimiskäyrällä rakentaa erittäin vaikuttavan ja toimivan wp-saitin pluginien avulla.

  15. jex says:

    Yhteisön toimintaan osallistuminen on mielestäni kyllä ihan osaamisen kannaltakin merkityksellinen mittari. Kontribuoijalla on ihan eri tavalla vaikutusvaltaa siihen mikä alustan tulevaisuus on ja järjestelmän kehitykseen osallistuva oppii paljon sekä itse järjestelmästä että ohjelmistonkehityksestä oikeasti suurissa projekteissa. Lisäksi tietysti avoimen lähdekoodin projektille on elinehto että kontribuutiota tapahtuu riittävästi. Kyllä tällä on asiakkaallekin merkitystä. Vähintään sitä kautta, että jokaikinen asiakas hyötyy kehitystyöstä jota coreen tehdään. Tuskin kukaan väittää että sillä ei ole mitään väliä missä kunnossa se perusta, jonka päälle palveluita rakennetaan on.

  16. Perttu Tolvanen says:

    Palautteen perusteella on nyt tehty muutos Toimistot-hakemiston ranking-malliin. ”WordPress-erikoistuminen” -luokka on nyt vaihdettu ”WordPress-intohimo” -luokkaan.

    Mielestäni tämä yhteisöosallistuminen on nimenomaan intohimon osoitusta, ja uskon että asiakkaatkin ymmärtävät tämän ranking-luokituksen nyt paremmin. Osalle asiakkaista intohimo on tyypillisesti tärkeämpi asia kuin toisille, ja näin matala ranking-sijoitus intohimossa tuskin kiinnittää edes kaikkien huomiota.

    Intohimo lienee myös yksiselitteisempi ranking-kulmana kuin aiempi erikoistuminen, joka kieltämättä oli liian kunnianhimoinen termi suhteessa siihen mitä asioita mitattiin.

    Muita muutoksia ei tehty, eli tähtiluokitus on edelleen voimassa, ja toimistojen saamat luokittelut ovat alkuperäiset. Ehkä se tähti ei ole paras visuaalinen symboli kuvaamaan intohimoa (saa ehdottaa parempaa), mutta jonkinlainen ranking-malli on mielestäni tärkeä. Esim. liikevaihdon kohdalla en halua mitään rankingia ottaa käyttöön, koska isompi ei välttämättä ole parempi. Yhteisöosallistuminen ja muut intohimon osoitukset ovat kuitenkin sellaisia asioita, joilla on positiivista korrelointia toimiston osaamiseen ja asenteeseen – ainakin toimiston tietotaitoon, haluttavuuteen työpaikkana ja verkottumiseen alan muiden toimijoiden kanssa. Täten tähtiranking on mielestäni perusteltu.

    Rankingissa nouseminen ei ole myöskään kovin vaikeata. Esim. pelkästään osallistumalla aktiivisesti tällä hetkellä käynnissä olevaan WordCamp Finlandiin pystynee itsensä nostamaan pois alimmalta tasolta. Ei pitäisi olla kovin paha rasti.