Episerver-toimistot Suomessa 2016

Perttu Tolvanen

Tämä on katsaus Suomen Episerver-firmoihin. Katsaukseen ilmoittautuminen oli avoinna syksyllä 2015, ja käytännössä kaikki merkittävät Episerver-kumppanit Suomessa osallistuivat siihen. Nyt vuorossa on tulosten raportointi.

episerver-viking-2015

Episerverihän on ruotsalainen web-julkaisujärjestelmä, jolla on poikkeuksellisen vahva asema etenkin Ruotsissa ja Norjassa. Viime vuosina Episerver on onnistunut kasvattamaan markkinaansa myös Skandinavian ulkopuolella, viimeisimmäksi USA:ssa, jossa Episerver osti kilpailijansa Ektronin.

Suomessa Episerverillä on kolmen hengen maatoimisto, kymmeniä kumppaneita sekä laaja joukko isoja konserneja asiakkaana. Merkittäviä Episerver-käyttäjiä ovat esimerkiksi Terveystalo, Ilmarinen, Varma, Kesko, Suunto, Valmet, Metso, Vacon, Saarioinen, Atria, Orion. Järjestelmänä tuote kilpailee etenkin Drupalin ja muiden raskaampien järjestelmien, kuten Sitecoren, kanssa. Erityisesti Sitecorea voi pitää Episerverin tyypillisenä kilpakumppanina, vaikka Suomessa Drupal onkin useammin vastustajana.

Drupaliin verrattuna Episerver on myös kohtuullisen erilainen järjestelmä, koska sen tuotekehityspanostukset ovat aina kohdistuneet vahvasti sisällöntuottajien käyttökokemukseen ja markkinointiyksikön kaipaamiin toiminnallisuuksiin. Episerverillä monet web-tiimit pystyvätkin hyvin itsenäisesti kehittämään sivustojaan, ja jopa rakentamaan hienostuneita personoituja sivustoja tai ajamaan itsenäisesti erilaisia A/B-testejä. Verrattuna Drupal-maailmaan Episerver onkin aivan toisella tapaa sisällöntuottajien työväline, siinä missä Drupal on keskittynyt enemmän koodareiden tehokkuuden mahdollistamiseen.

Isot IT-talot ovat ottaneet Episerverin omakseen

Tästä lähtökohdasta katsoen onkin jopa kummallista millainen joukko firmoja Suomessa on Episerverin kumppaneina. Lista koostuu toinen toistaan jähmeämmistä IT-taloista, ja mukana on monia tunnettuja mammutteja, kuten Tieto ja CGI. Miten tässä on näin käynyt? Miten Drupal on trendikkäiden digitoimistojen työväline, ja käyttäjäystävällistä Episerveriä edustavat tämän maan IT-insinööritalot?

Isoin selitys asiaan lienee ohjelmointikielessä järjestelmän takana. PHP:tä suosivat digitoimisto-tyyppiset toimijat, ja isot IT-mammutit taas ovat perinteisesti joko Microsoft- tai Java-taloja. Episerver on Microsoft-teknologioilla tehty tuote, jonka osaava .Net-kehittäjä ottaa haltuun kohtuullisen nopeasti. Täten tämän maan isoille Microsoft-integraattoreille Episerver on houkutteleva, matalan riskin tuote.

Tähän strategiseen helppouteen ehkä liittyykin isoin Episerver-kumppanikentän ongelma. Todellisia Episerver-erikoistujia ei tässä maassa yksinkertaisesti ole. Suurin osa referensseistä on myös melko perinteisiä, isoja monikielisiä verkkopalveluita – ja esimerkiksi verkkokauppoja tai ylipäätään isoja kauppapaikkoja on vain yksittäisinä referensseinä.

Jos esimerkiksi vertaa Norjasta tai Ruotsista löytyviin isoihin digitoimistoihin (esim. Making Waves), niin suomalaiset Episerver-kumppanit ovat insinööritaloja. Kumppanit tuntuvat tämän myös tietävän, koska useimmat ylpeilevät nimenomaan koodareidensa kokemuksella ja syvällisellä osaamisella.

Kuka osaisi tehdä konsepteja Episerverille?

Mutta missä ovat ne konseptisuunnittelijat, jotka myös ymmärtäisivät mihin Episerver pystyy? Missä ovat määrittelijäkonsultit ja projektipäälliköt, jotka eivät suhtautuisi Episerveriin pelkästään teknisenä alustana? Missä ovat ne referenssisivustot, joiden konseptit hyödyntävät Episerverin tarjoamia personointimahdollisuuksia?

Tähän ehkä kiteytyykin se miksi Drupal ja Episerver kisaavat niin tasaisesti Suomessa. Episerver voi olla järjestelmänä käyttäjäystäjällisempi, toiminnoiltaan monipuolisempi ja jopa nopeammin kehittyvä – mutta jos käyttöönottava tiimi ei osaa sovittaa asiakkaan liiketoimintaa ja tuotteen ominaisuuksia yhteen, niin karummallakin järjestelmällä pärjätään – jopa selkeästi paremmin.

Useimmille kumppaneille Episerver on vain yksi bisnes monen joukossa

Tämän (ehkä hieman kärjistetyn) todellisuuden osasyy lienee myös siinä, että useimmille Episerver-kumppaneille Episerver on vain yksi järjestelmä muiden joukossa. Yksikään EPiserver-kumppani ei niin sanotusti “elä ja kuole” Episerverin mukana. Tässä on ehkä se isoin ero Drupal-kenttään. Wunderkrautille, Druidille tai Exovelle on aivan toisella tavalla tärkeätä, että Drupalin maine pysyy tässä maassa hyvänä ja bisnes Drupalin ympärillä kasvaa.

Episerver-kumppaneista ehkä vain Creunan voi sanoa olevan Episerverin kanssa vahvasti naimisissa. Suomessa Creuna ei kuitenkaan ole aivan isoimpien kumppaneiden joukossa. Isointa liikevaihtoa Episerverillä tekevälle Solitallekin Episerverin osuus on alle 20% Solitan kokonaisliikevaihdosta. Tiedon ja CGI:n tapauksessa Episerveriä ei suurinpiirtein edes mainita heidän verkkosivustoillaan.

Noh, eivät asiat nyt aivan kehnosti ole. Episerverin kumppanikentässä on todella paljon osaamista, ja myös monia verkkopalveluihin intohimoisesti suhtautuvia yrityksiä.

Pitää myös huomioida, että Episerver mahdollistaa tuotteena asiakkaiden web-tiimeille hyvin itsenäisen toiminnan eikä näin jatkuvasta kehityksestä synny samalla tavalla rahavirtoja alan firmoille. Esimerkiksi Drupal-firmat puhuvat taukoamatta ketterästä kehitystä ja jatkuvien kehityspanoksien tarpeesta. Episerver-firmat ovat todella erilaisia tässä mielessä, koska Episerver ei tarvitse koodareiden jatkuvaa työpanosta. Asiakkaan omat sisällöntuottajat pystyvät rakentelemaan uusia tuotesivuja, listausnäkymiä ja markkinointikampanjoita hyvin itsenäisesti.

Osa Episerver-firmoista on jopa allekirjoittaneelle tästä ihan avoimesti valittanut, että bisnes on hankalaa, koska asiakas saa “liian hyvät työkalut” saittinsa itsenäiseen kehitykseen. Perusprojektin jälkeen asiakkaat siis pärjäävät omillaan toimistojen näkökulmasta liian hyvin.

Tähän perustuneekin se, että Episerver-asiakkaiden lista koostuu nimenomaan isoista konserneista, joilla on omia web-tiimejä ja osaavia sisällöntuottajia. Isot konsernit eivät yleensä myöskään halua olla kovin riippuvaisia ohjelmistotoimittajista, joten Episerverin tarjoama maailma puhuttelee heitä.

Itsenäisyys ja mahdollisuudet eivät tule halvalla

Aivan halvalla tämä maailma ei tosin nouse pystyyn. Episerverin lisenssit ovat helposti useamman kymppitonnin, ja käyttöönottoprojektitkin ovat yleensä 80 000 euron ja 200 000 euron välimaastossa. Hosting-kulut ja lisenssien vuosittaiset maksut tekevät Episerver-saiteista myös Drupalia hieman arvokkaampia, jos jatkuvia pienkehityskustannuksia ei huomioida.

Isoissa projekteissa ja asiakkuuksissa Drupalin ja Episerverin erot ovat kokonaiskustannusnäkökulmasta tyypillisesti hyvin pienet, joten siksikin ne kisaavat usein vastakkain.

Alle sadan tuhannen euron budjetilla ei kuitenkaan kannata Episerverin kanssa lähteä leikkimään.

Katsaukseen osallistuneista toimistoista useimmat valitsivat heille tyypillisimmäksi projektiluokaksi 80 000 ja 200 000 euron välimaaston. Muutama valitsi yli 200 000 euron luokan, ja pari 25 000 – 80 000 euron luokan.

Ehkä käyttöönoton raskaudesta kertoo myös se, että vain Knowit on tehnyt omat sivunsa Episerverillä. Muiden toimistojen omat sivustot pyörivät mm. WordPressillä ja Drupalilla.

Alle kymmenen oikeasti kokenutta toimistoa

Katsaus sai yhteensä 12 hakemusta, joista 9 toimistoa hyväksyttiin tähän katsaukseen. Katsauksen ulkopuolelle jäivät Innofactor, Mirum sekä Datium. Näistä Datium jäi ulkopuolelle, koska toimii pelkästään muiden toimistojen alihankkijana. Mirumilla ja Innofactorilla taas Episerver-tiimit ovat vielä käynnistysvaiheessa, eikä referenssejä toteutuksista juurikaan ole. Katsaukseen hyväksyttiin, ja tarkempaan tarkasteluun otettiin, Avenla, CGI, Creuna, HiQ, Knowit, Sininen Meteoriitti, Solita, Tieto ja Tietotalo.

Katsauksessa keskityttiin pelkästään Suomessa tapahtuvaan Episerver-liiketoimintaan. Osalle firmoista tämä rajaus tuotti jonkin verran vaikeuksia, koska moni konserni toimii usean eri maan alueella eikä erittele maakohtaisia tuloksia. Kaikki firmat antoivat kuitenkin vastauksissaan myös luottamukselliset arviot maakohtaisista kokoluokista, joten ainakin suhteellinen järjestys yritysten välillä lienee varsin tarkka.

Taloudelliselta kokoluokaltaan Creuna ja Avenla edustavat pienimpiä yksiköitä tässä katsauksessa. Avenlan liikevaihto on noin miljoonan luokkaa, ja Creuna Finland jonkin verran alle miljoonan.

Isoimmat mammutit katsauksessa ovat Tieto ja CGI, joiden kokonaismittakaavassa puhutaan sadoista miljoonista euroista.

Keskiraskaita konserneja ovat taas Solita ja HiQ, joiden kohdalla puhutaan sadoista työntekijöistä ja kymmenistä miljoonista euroista liikevaihtoa. Myös Sininen Meteoriitti ja Knowit kuuluvat tähän keskiraskaaseen sarjaan vaikka eivät aivan Solitan ja HiQ:n luvuissa olekaan.

Parin miljoonan luokassa oleva Tietotalo jää hieman jälkeen muista keskiraskaan sarjan toimistoista, mutta on kuitenkin kokonaisuutena esimerkiksi Avenlasta selkeästi isompi firma. Taloustietojen näkökulmasta Tietotalo on ainoana katsauksen firmoista sellainen, jonka luvut eivät ole pelkästään positiiviset. Viime vuosina Tietotalo on tehnyt suurinpiirtein nollatulosta, mutta taloutta painavat menneiden vuosien erittäin raskaat tappiot. Velat ovat jopa pelottavan raskaat suhteessa yrityksen liikevaihtoon. Silti esimerkiksi tähän katsaukseen Tietotalo ilmoittautui ensimmäisenä, joten uskoa omaan tulevaisuuteen kyllä riittää. Asiakkaana silti kannattaa velkataakasta kysyä Tietotalolta ennen kuin allekirjoittaa sopimuksia.

Monella toimistolla vahvaa osaamista Ruotsin puolella

Yritysten kokonaistekemistä tarkasteltaessa on myös huomioitava, että varsin monella toimistolla on Episerver-toimintaa myös muualla Skandinaviassa. Erityisesti Creunalla ja Knowit:lla on käytössään tarvittaessa konsernin resurssit. Kotimaisen ostajan ei tähän kannata kuitenkaan tuijottaa liikaa, koska muiden “maayhtiöiden” resurssien käyttö on aina ylimääräinen ponnistus, vaikka brändi olisikin sama.

Kategoriat: Monipuoliset, isot kissat ja haastajat

Keskityttäessä pelkästään Episerver-toimintaan ja asiakkuuksiin Suomessa, erottuu katsauksen yhdeksästä (9) toimistosta kolme kohtuullisen selkeätä kategoriaa. Nämä kategoriat ovat tässä katsauksessa: 1) monipuoliset ja keskikokoiset, 2) isot kissat, 3) pienet haastajat.

Kategorioiden järjestys on myös harkittu, koska vaikka isojen kissojen voisi kuvitella olevan markkinoiden vahvimmat pelurit, niin tässä tapauksessa näin ei ole. Isot kissat -kategoria muodostuu tässä katsauksessa IT-mammuteista, joille Episerver on vain yksi laiva suuressa satamassa, ei yrityksen kokonaistoiminnan kannalta erityisen merkityksellinen palanen. Täten kärkikategorian muodostavat tässä katsauksessa monipuoliset ja keskikokoiset toimistot, joille Episerver ja laadukkaiden verkkopalveluiden tekeminen on merkityksellinen osa yrityksen liiketoimintaa.

Monipuolisiin ja keskikokoisiin toimistoihin tässä katsauksessa luokiteltiin Solita, Knowit, Tietotalo, Sininen Meteoriitti, HiQ ja Creuna.

Isoihin kissoihin, joille Episerver on vain yksi osa valtavassa paletissa, luokiteltiin Tieto ja CGI. Tiedon ja CGI:n Episerver-tiimit eivät kuitenkaan ole edellä kuvattuja toimistoja suurempia, vaan iso kissa -luokitus perustuu tässä katsauksessa todellakin vain sen “muun tekemisen” huomattavaan suuruusluokkaan. Episerver-tekemisessä Tieto ja CGI ovat osaajien määrissä mitattuna jopa haastajia verrattuna useisiin ensimmäisen kategorian yrityksiin.

Pienten haastajien sarjaan sijoittui tässä katsauksessa vain Avenla, vaikkakin puhtaasti toiminnan kokoluokkaa katsoen Creuna sopisi tähän kategoriaan myös. Tässä katsauksessa Creuna Finland kuitenkin luokiteltiin toimistonsa absoluuttista kokoa suuremmaksi muiden avujen johdosta.

Kategoria 1: Monipuoliset ja keskikokoiset toimistot

Tämä kategoria edustaa Episerver-toimistoja, joilla on pitkä lista hyviä referenssejä isoista verkkopalveluista ja palkkalistoillaan kunnollinen kehittäjätiimi. Kategorian firmoilta voi myös odottaa suunnitteluosaamista, mutta erityisen erikoistuneita laadukkaiden verkkopalveluiden suunnitteluun ja myynnilliseen konseptointiin näistä ei ole kukaan. Esimerkiksi Solita on kyllä julkisuudessa äänekäs suunnitteluosaamisestaan, mutta erityisen hyvin Episerveriä tuntevaa konseptointia ei heiltäkään referenssien perusteella löydy.

Solita / Helsinki, Tampere, Oulu

Solita on Episerver-osaajien määrässä aivan omassa luokassaan. Heillä on 13 sertifioitua kehittäjää, joka nostaa heidät aivan omille lukemilleen verrattuna muihin. Kehittäjistä osalla on jopa blogeja ja todistettua aktiivisuutta Episerver-yhteisössä. Kokonaisuutena Solitan “Episerver-organisaatio” on myös aivan toisella tasolla kuin kilpailijoilla. Ei olekaan ihme, että myös Episerver-liikevaihto (noin 4 miljoonaa) on noin kaksinkertainen seuraavina tuleviin haastajiin. Solita myös sanoo varsin suoraan olevansa kiinnostunut ensisijaisesti isoista, mieluiten yli 200 000 euron hankkeista.

Suomen Episerver-toimistoista Solita lienee selvästi lähimpänä “Making Waves -tasoa”, jossa saman katon alta löytyy luovaa osaamista, kokemusperäistä ymmärrystä verkkoliiketoiminnasta ja todistetusti kokenutta teknistä osaamista. Silti Solitankin lähestymisessä olisi kehitettävää. Tämän näkee jo referensseistä, jotka eivät Solitankaan tapauksessa edusta mitenkään erityisen edistyksellisiä verkkopalveluita suhteutettuna siihen potentiaaliin minkä Episerver tarjoaa.

Knowit / Helsinki

Knowit on tässä katsauksessa Solitan kovin haastaja, joskin ero seuraavina tuleviin on hyvin pieni. Knowitin tunnetuin referenssi lienee Suunto, ja vaikka lukumääräisesti sivustoja on Knowitille kertynyt paljon, niin Solitan tyyppistä referenssien laajuutta ei Knowitiltäkään vielä löydy. Knowit on kuitenkin hyvä haastaja, koska tarvittaessa Suomen osaaminen täydentyy Ruotsista löytyvillä kymmenillä kokeneilla kehittäjillä.

Knowit määrittelee itsensä parhaiten sopivaksi alle 200 000 euron projekteihin, ja referenssilistan perusteella pienemmätkin sivustot onnistuvat. Knowitin sijoitus tämän katsauksen kärkipaikoille on muutenkin perusteltu, koska toimiston palvelutarjonta kattaa muutakin “digiliiketoimintaan” liittyvää tekemistä – jopa mobiilisovelluksien toteutusta.

Sininen Meteoriitti / Helsinki, Jyväskylä

Sininen Meteoriitti on ollut ehkä 2000-luvulla kohtuullisen isokin verkkopalveluiden toteuttaja, mutta nykyisin tämän Microsoftin teknologioihin erikoistuneen firman huomio on kääntynyt pääosin intranet-maailmoihin. Meteoriitilla on kyllä hyviä Episerver-referenssejä, mutta yrityksen painopistealueeksi verkkoliiketoiminnan rakentamista on vaikea väittää.

Silti paikka Solitan ja Knowitin kirittäjänä on perusteltu. Erityisesti jos omaan projektiin liittyy muidenkin Microsoft-pohjaisten tuotteiden käyttöönottoa tai räätälöintejä, niin Meteoriitin laajasta Microsoft-erikoistumisesta voi olla hyötyä.

HiQ / Espoo

HiQ on tehnyt Episerverillä myös jo kohtuullisen pitkään, ja edustaa Meteoriitin ja Solitan kanssa tämän kategorian “yleisintegraattoreita”, joilta onnistuu monenlaiset projektit. Erityisesti integraatio-osaamista voikin pitää HiQ:n vahvuutena, ja tämä osittain näkyy myös yhtiön referensseissä.

Selvitykseen annetut vastaukset olivat HiQ:n kohdalla myös kuvaavat. Siinä missä muut todistelivat erinomaisuuttaan ja intohimoaan laadukkaiden, myynnillisten verkkopalveluiden toteutukseen, tyytyi HiQ listaamaan lähinnä osaamiaan teknologioita ja referenssejä. Ensisijaisesti softafirmaa kumppaniksi kaipaavalle HiQ on vahva kandidaatti.

Creuna Finland / Helsinki

Creuna Finland ei ehkä aivan talouslukujensa ansiosta pääsisi näin korkealle tässä katsauksessa, mutta Creunalla on muita ansioita, joista emona toimiva Creuna-konserni ei ole aivan pienimpiä. Creuna on kuitenkin konsernina Skandinavian isoimpia digitoimistoja, ja on pitkään onnistunut yhdistämään luovan suunnittelun ja uskottavan teknisen toteutuksen saman katon alle. Saman asian perässä on myös Creuna Finland, ja siksi sijoitus erittäin hyvänä haastajana on perusteltu.

Creunan referenssit myös poikkeavat jonkin verran muista, koska ne painottuvat B2B-konsernien sijasta kuluttajabrändeihin ja ylipäätään kuluttajille suunnattuihin palveluihin.

Tietotalo / Helsinki, Rovaniemi

Tietotalo on pitkän linjan verkkopalveluiden rakentaja, joka on omista järjestelmistään siirtynyt vuosi vuodelta vahvemmin kohti Episerveriä. Nykyisin Episerver-asiakkuudet tuovat jo yrityksen liikevaihdosta noin puolet. Tietotalon referenssit ovat aina olleet kallellaan matkailualaan, ja näin on edelleen. Tosin myös Terveystalo on iso Tietotalon asiakkuus, jossa Episerver on isossa roolissa.

Tietotalon Episerver-tiimi ei ole vielä kovin suuri, mutta hyvät referenssit ja isot asiakkuudet tekevät Tietotalosta vahvan haastajan isommille Microsoft-taloille. Tietotalon vahvuutena on myös ehdottomasti pidettävä erikoistumista nimenomaan myyntiä ja markkinointia tukevien verkkopalveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Heikoista talousluvuista huolimatta yritys on porskuttanut vuodesta toiseen, joten vaikka Tietotaloa ei varauksetta voikaan talousluvuista johtuen suositella, niin kannattaa silti tutustua.

Kategoria 2: Isot kissat

Tässä kategoriassa ovat Tieto ja CGI, joilla on paljon yhtäläisyyksiä Episerver-tekemisensä saralla. Heitä vahvasti yhdistävä tekijä on etenkin Episerver-tekemisen pieni suhteellinen osuus kokonaistoiminnasta. Lisäksi tällaisiin isoihin kissoihin pätee aina se oppi, että isoilta kissoilta saavat parasta palvelua aina isoimmat asiakkaat. Pienen projektin kanssa ei kannata odottaa saavansa hyvää palvelua näiltä mammuteilta.

Ja käänteisesti, isojen konsernien kannattaa aina tutustua isojen kissojen osaamiseen, jos jo nykyisin asiakassuhde on riittävän rahakas jonkun kanssa.

Tieto / Helsinki (+lukuisia paikkakuntia Suomessa)

Tiedon siirtyminen Episerver-tekijäksi on ollut varsin hidas prosessi vuosien varrella. Ilmeisesti SharePoint-tekeminen ja vanha Elevation-alusta ovat vain olleet liian hyvää bisnestä verrattuna Episerver-projekteihin. Nykyisin Tieto kuuluu kuitenkin ehdottomasti parhaimpiin Episerver-toimistoihin Suomessa. Heidän tiiminsä on erittäin kokenut, ja tehnyt vaativia projekteja, joten he kilpailevat jopa Solitan kanssa kokeneimman tiimin tittelistä.

Mitenkään täyden palvelun toimittaja Tietokaan ei ole, koska monissa projekteissa suunnittelupuolesta on vastannut joku toinen talo. Tiedon vahvuus on kuitenkin laaja-alainen osaaminen. Todella laadukasta ja laaja-alaista palvelua silti Tiedoltakin saanevat vain ne jotka ovat jo syystä tai toisesta Tiedon isoja asiakkaita (tai saattavat sellaisiksi tulla). Kun tämän tiedostaa, niin Tiedonkin referensseihin ja tiimiin kannattaa tutustua tarkemmin.

CGI / Helsinki (+lukuisia paikkakuntia Suomessa)

CGI on ollut Episerverin kanssa tekemisissä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien, ja ei välttämättä ole kovin innoissaan seurannut kumppanikentän kasvua ja kilpailun kovenemista. Ehkä siksi CGI ei ole kovin aktiivisesti tuntunut Episerveriin viime vuosina panostavankaan, vaikka osaamista sieltä edelleen runsaasti löytyy. Silti osaamisen laajuuden osalta CGI ei erotu juurikaan ykkössarjan toimistoista. CGI itsekin toteaa olevansa kiinnostunut lähinnä isoista projektikokonaisuuksista.

Myös suunnitteluosaamisen alueella CGI lienee heikoimpia tämän katsauksen toimistoista. Parhaiten CGI varmasti toimiikin isoissa kokonaisuuksissa, ja erityisesti teknisen toteuttajan roolissa. Tosin CGI:n kohdalla pätee myös sama sääntö kuin Tiedon suhteen: Jos asiakas on tarpeeksi iso ja tärkeä, niin palvelun taso voi olla aivan toisenlaista.

Kategoria 3: Pienet haastajat

Avenla / Lahti, Helsinki

Avenla on selkeä haastaja tässä katsauksessa, koska vaikka Episerver-liikevaihto on Creunan luokkaa, niin silti referenssiprojektit ovat selkeästi pienempiä asiakkuuksia. Suunnitteluosaamista ei Avenlaltakaan erityisesti löydy, mutta etenkin pienemmille asiakasorganisaatioille voi Avenlan asiakkuus toimia paremmin kuin isojen IT-talojen lähestymistavat.

Avenlakaan ei tosin mitenkään erikoistunut Episerveriin ole, ja pieneksi organisaatioksi Avenla touhuaa todella monien järjestelmien kanssa. Episerver-liikevaihto on kuitenkin sen verran huomattavaa, että paikka tässä katsauksessa on ansaittu.

Yhteenveto ja suositukset asiakkaille

Jos katsauksen tuloksia tiivistää ja peilaa Episerverin omaan kumppaniluokitukseen, niin voi todeta, että “Premium solutions partnerit” ovat todellakin kumppaneita, joilla on osaavat tiimit ja hyviä referenssejä. Kuitenkaan mistään erityisen laajoista tiimeistä ei puhuta useimpien kohdalla. Oikeastaan vain Solita edustaa selkeästi isompaa kumppania tässä porukassa.

Episerverin virallisella kumppanisivulla listatuista pelkistä “Solution partnereista” tähän katsaukseen pääsi vain Avenla. Voikin hyvällä syyllä epäillä, että onko muilla listan yrityksillä käytännössä lainkaan kunnollisia projektireferenssejä. Esimerkiksi Datium, joka myös haki tähän katsaukseen, on pelkästään isompien toimistojen alihankkija, jolla ei ole yhtään omaa referenssiprojektia. Täten viralliselta kumppanilistalta ehkä pitäisi Episerverin karsia noin 10 kumppania, mikäli sen haluaa toimivan todellisena suosituslistauksena asiakkaille.

Raaka todellisuus on, että Episerverillä on Suomessa alle kymmenen todella kokenutta ja osaavaa kumppania. Tätä ei kuitenkaan pidä vähätellä, koska asiakkaiden näkökulmasta markkina on silti ostajan karkkikauppa. Lukuisista, kokeneista kumppaneista ostajat pääsevät valikoimaan parhaiten itselle sopivan kumppanin. Huomion voi perusosaamisen sijasta kiinnittää vaikkapa siihen kenellä on sopivimmat referenssit, paras yhteistyökyky, parasta näkemystä webin kehityksestä tai soveltuvin suunnitteluosaaminen.

Katsauksessa parhaiten pärjännyttä toimistoa ei ole vaikea nimetä. Solita on onnistunut tekemään Episerveristä todella merkittävän liiketoiminnan itselleen, ja pärjää varmasti Episerver-kumppaneiden vertailussa myös Skandinavian tasolla. Solitan paras haastaja, Knowit, on myös huomattava tekijä Skandinavian tasolla. Näiden kahden jälkeen eroja eri toimistojen välille onkin jo todella vaikeata tehdä.

Ylipäätään Solitan jälkeen tuleva joukko on hyvin tasainen keskenään: Knowit, Sininen Meteoriitti, HiQ, Creuna, Tietotalo, Tieto, CGI. Näitä toimistoja arvioidessa kannattaakin painottaa enemmän omasta projektista ja kumppaniodotuksista nousevia näkökulmia kuin yleisiä kriteereitä.

Esimerkiksi Episerver Commerce -verkkokauppamoduulista ei vielä ole monella kokemusta. Myös referenssien laatu ja tyyli vaihtelevat paljon toimistojen välillä. Toiset ovat tehneet enemmän B2B-palveluita, sisältäen erilaisia asiointi- ja extranet-ratkaisuja. Toiset ovat tehneet enemmän monikielisiä markkinointisivustoja tai näyttäviä kuluttajaverkkopalveluita. Täten tarkempaan tarkasteluun kannattaa ottaa reilu joukko toimistoja, koska kuka tahansa tässä katsauksessa pärjänneistä toimistoista voi olla hyvä kumppani Episerver-projektiin. Tarkemmat erot kannattaa selvittää peilaamalla toimistojen kokemusta omaan tilanteeseen.

Asiakkaiden kannalta Episerver-tekijöiden kenttä alkaa jo lähestymään WordPress- ja Drupal-toimistojen markkinaa. Vahvoja toimistoja on paljon, ja kilpailutus kannattaa.

Episerver on selvästi isojen projektien alusta, ja tämä näkyy kumppanikentässäkin – mutta ehkä juuri siksi kumppanikentän laajuus on kunnioitettava suoritus. Episerver ei ole kumppaneille helppoa bisnestä, mutta asiakkaiden kannalta markkina toimii hyvin.

PS. Tilaa Vierityspalkin kuukausikirje sähköpostiisi.

  1. Soppatykki says:

    Miten katsaukseen kuuluu Tietotalon talousluvut? Ei mitenkään tai sitten olisi pitänyt esitellä myös muiden yritysten talous tilanne.

    Mikä perustelu on oikein käyttöönoton raskaudelle se, että vain KnowIT:n sivut ovat Episerverillä? Episerverin käyttöönotto on helppoa, nopeaa ja suoraviivaista.

    Miksi tässäkin katsauksessa taas laitetaan Episerver vs Drupal. Eikös tämän pitänyt olla Episerver-toimistot Suomessa katsaus?

    ”mutta jos käyttöönottava tiimi ei osaa sovittaa asiakkaan liiketoimintaa ja tuotteen ominaisuuksia yhteen, niin karummallakin järjestelmällä pärjätään” eli rangaistaan sisällöntuottajia sillä insinöörikäyttöliittymällä, kun konsepti on tehty PHP-digitoimiston toimesta, jotka eivät osaa suunnitella hyödyntäen Episerverin ominaisuuksia?

  2. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista. Mielestäni jutussa perustellaan varsin kattavasti se, että miksi Tietotalon taloustiedot saavat enemmän huomiota. Taloustiedot myös käytiin kaikista yrityksistä läpi aivan samalla tavalla.

    Myös vertailu Drupaliin on mielestäni perusteltua, koska harva asiakas arvioi kumppanivalintaprosessiin pelkästään Episerveriä – ja Suomessa Drupal on tyypillisin kilpakosija Episerverille.

  3. Turo Mäkelä says:

    Nämä kirjoitukset alkavat maistumaan puulta. Samanlaisia väkisin venytettyjä sisältöjä, joissa keskitytään monilta osin turhiin asioihin ja korostetaan sellaisia asioita, joilla ei toteutusprojektin onnistumisen kannalta ole mitään merkitystä.

  4. Perttu Tolvanen says:

    Hei Turo, kiitos palautteesta. Ehkä voisit hieman avata tarkemmin, että mihin kohtiin viittaat kommentissasi. Mielelläni parannan katsauksien laatua, ja siksi etenkin kriittiset ja rakentavat kommentit ovat hyviä. Suurin osa esim. sähköpostitse ja suullisesti saadusta palautteesta ovat tästäkin jutusta erittäin positiivisia, joten siksikin rakentavaa ja kriittistä palautetta kyllä ottaisin vastaan enemmänkin.