Web Design 2.0: Enemmän älykästä yhdistelyä, yhä vähemmän räätälityötä

Perttu Tolvanen

Web Designista puhuminen tuntuu jotenkin kovin 90-luvulta, mutta puhutaan nyt vähän silti. Eikai tälle verkkosivujen suunnittelulle ja konseptoinnille ole varsinaisesti keksitty parempaakaan termiä vielä.

Viime vuosina web ei ole alana enää mullistunut joka toinen vuosi, vaan viime vuosina on jopa nähty järkevää, asteittaista kehitystä. Mobiili tuli ja mullisti, mutta siitäkin selvittiin. Sosiaalisten medioiden hypetyskin on jo takana. Uudet kanavat ovat tulleet jäädäkseen. Kaikenmaailman ’internet of things’ -hommat ovat ehkä kulman takana, mutta vielä niiden vaikutuksesta on vaikea sanoa. Kaikenkaikkiaan netti porskuttaa vahvasti eteenpäin, ja ehkä aiempaa maltillisemmin jopa.

Jotain kuohuja kuitenkin on. Webin tekeminen on nimittäin muuttunut tässä vuosien varrella aika paljon, ja etenkin ‘pienten budjettien maailmassa’.

Jopa Web Designin kuolemastakin on viime aikoina kirjoiteltu. Ja kieltämättä jutuissa on pointtinsa. Sellaisesta 2000-luvun alun taiteellisesta suunnittelusta ja villistä konseptoinnista on siirrytty viime vuosina aivan uudenlaiseen maailmaan.

Ensinnäkin sosiaaliset mediat ovat vähentäneet tarvetta raskaille ja monipuolisille verkkosivustoille. Yhteisöä voi pyörittää Facebookissa, nopea tiedotus sujuu Twitterillä, omaa videokanavaa voi hoitaa YouTubella, kuvat menevät Instagramiin.

Toisekseen valmiit sivupohjat, lisäosat, erikoistuneet lisäpalvelut ja monenlaiset kotisivukoneet ovat helpottaneet varsinaisten verkkosivujen tekemistä. Aloittava pk-yritys saa todella tyylikkään verkkosivuston pystyyn parissa tunnissa – jos tietää mistä aloittaa.

Nämä kaksi trendiä yhdessä ovat tehneet verkkosivustojen tekemisestä enemmän nokkelaa ja tavoitteellista yhdistelyä kuin vaateräätälin tai koodarinörtin kaltaista käsityöläisduunia. Ei ole tosiaan vitsi enää sanoa, että maailmanluokan nettisivut ja verkkopresenssin saa aikaiseksi uudelle yritykselle muutamassa tunnissa, jos tietää mitä tekee.

Isoja yrityksiä tämä ei tosin välttämättä kosketa mitenkään. Jos Neste Oil haluaa uudistaa verkkosivustonsa, siinä todennäköisesti kannattaa käyttää osaavaa kumppania, järeää julkaisujärjestelmää ja joukkoa osaavia ammattilaisia. Rahaakin palaa varmasti kuusinumeroinen summa siihen, että kaikki sivupohjat, sisällöt, integraatiot ja navigaatiot ovat ojennuksessa ja julkaisuvalmiina. Tämä maailma ei edes ole muuttumassa kovin nopeasti. Tässä raskaammassa sarjassa myös riittää edelleen alueita, joissa sitä rohkeata suunnittelijaa ja kokenutta koodaria tarvitaan – esimerkiksi mobiilisovellukset ja erilaiset räätälöidyt web-sovellukset. Ei olekaan ihme, että moni aiemmin tekniseksi toteuttajaksi profiloitunut talo kasvattaa tällä hetkellä palvelumuotoiluosaamistaan aktiivisesti. Muotoilu on erittäin tärkeässä osassa myös isoissa toteutusprojekteissa.

Pienempien organisaatioiden kannalta webin tekeminen on kuitenkin jo muuttunut. Yksi kuumimpia startup-firmojen kilpailukenttiä USA:ssa ovat erilaiset kotisivukone-alustat. Weebly, Wix, Squarespace ja WordPress.com taistelevat hurjien sotakirstujensa (=riskirahapotit) kanssa markkinan herruudesta ja sijoittajat odottavat suuria tuloksia. Kentällä on myös erikoistuneita pelureita, kuten HubSpot, jotka lähestyvät samaa kenttää vahvemmin markkinoinnin automaatio -työkalujen näkökulmasta. Erittäin hypetetty uusi tulokas on myös Grid, joka väittää tekevänsä nettisivut automaattisesti sisältöjen perusteella. Vielä ei Gridistä paljon tiedetä, mutta rahan puute ei Gridinkään isoin haaste ole.

Yhteistä näille startup-sankareille on, että ne haluavat tehdä pk-yrityksien verkkomarkkinoinnista entistäkin helpompaa, halvempaa ja yksinkertaisempaa. Sama tavoite on myös osittain esim. Facebookilla, Twitterillä ja LinkedInillä. Nämä megakorporaatiot eivät tavoittele pelkästään Neste Oilin rahoja, vaan yhtä lailla kymmenien tuhansien pienten pk-yrityksien markkinointirahoja. Tämä kaikki on melko upeata kehitystä pk-yrityksien kannalta.

Web-ammattilaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että pk-yrityksiä pitää opastaa, auttaa ja tukea oikeiden kanavien ja työkalujen valinnassa. Sitä on Web Design 2.0.

(Kääntäen tämä tarkoittaa myös sitä, että pk-yrityksien pitäisi investoida siihen kouluttautumiseen ja konsultoinnin ostamiseen enemmän. Pelkän toteutuksen ostaminen ei riitä.)

Pienillä digitoimistoilla hommaa toki riittää edelleen. Monien organisaatioiden tarpeet ovat yksilöllisiä, ja valmisteemat ja kotisivukoneet eivät toimi kaikille. Esimerkiksi verkkokaupat ovat usein asioita, joihin eivät pakettiratkaisut riitä. Myös niissä valmisteemoissa todellakin on haasteensa. Silti yhä isompi osa pienten projektien työstä tulisi siirtyä konsultoinnin ja jatkuvan pienkehityksen suuntaan.

Ehkä voisi jopa sanoa, että käyttökokemuksen suunnittelun osuus on kasvussa (esim. kuten tämä UX Magazinen artikkeli väittää). Yhä enemmän pitää miettiä miten kaikki osat toimivat tyylikkäästi yhteen. Onko verkkosivuston, verkkokaupan, uutiskirjeen, kampanjasivun, Facebook-sivun ja Twitter-sivun ulkoasu ja kieli yhtenäistä? Kannustavatko ne kaikki kävijöitä samaan suuntaan? Vai tuntuvatko ne kaikki vain irrallisilta palikoilta? Tämän kaiken varmistamisessa tarvitaan yhä enemmän käyttäjälähtöistä kokonaisnäkemystä ja uskallusta ottaa kantaa kokonaisuuteen. Sitäkin on Web Design 2.0.

  1. Camilla says:

    Kiitos oivallisesta kirjoituksesta! Kiteytit juuri omat ajatukseni.

  2. Pirita Salomaa says:

    Pelkän toteutuksen ostamiseen ajaudutaan ehkä helposti siksi, että se on sitä, mitä meille tarjotaan: ratkaisuja myydään toteutus ja tekniikka edellä. Moni olisi varmasti halukas panostamaan konsultoinnin ostamiseen enemmän, mutta mistäpä löydät (alustariippumattoman) Web Design 2.0 -osaajan, jolla on aitoa käyttäjälähtöistä kokonaisnäkemystä (kolmannelta sektorilta) ja osaamista ottaa kantaa verkkopalvelukokonaisuuden rakentamiseen? Silmät ja korvat avoinna: pirita.salomaa(at)diabetes.fi