Konseptisuunnitteluprojektien tarve on vähentynyt

Perttu Tolvanen

Asiakkaani soitti hiljattain minulle kysyäkseen kommenttiani digitoimiston antamaan 70 000 euron tarjoukseen verkkokaupan konseptisuunnittelusta. Keskustelun jälkeen jäin miettimään laajemmin konseptisuunnittelun merkitystä tämän päivän verkkopalveluiden kehityksessä. Tulin johtopäätökseen, että isojen konseptisuunnitteluprojektien merkitys on pienentynyt huomattavasti viime vuosina.

Toki edelleen on tilanteita, jolloin tarvitaan korkealentoinen konseptointiprosessi, jossa kiteytetään asiakkaan tavoitteet ja tyyli verkkotekemiselle – ehkä tehdään rautalangat ja html-protyyppi myös. Näitä tilanteita on kuitenkin yhä harvemmin. Tähän on nähdäkseni kaksi isoa syytä:

  1. Verkkopalveluiden liiketoiminnallinen merkitys on aidosti kasvanut. Verkossa ei enää tehdä jotain muusta toiminnasta erillistä, vaan siellä toteutetaan sitä samaa tehtävää kuin muissakin kanavissa. Isoa ”strategista” tehtävää ei verkossa tarvitse keksiä uudestaan. Enemmän on kyse fiksuista taktisista valinnoista.
  2. Verkkopalveluiden elinkaari on pidentynyt ja palveluita kehitetään aktiivisemmin elinkaaren aikana. Projektimainen suhtautuminen omiin verkkopalveluihin on enää tyypillistä julkishallinnolle ja pk-yrityksille, ja näillekin yhä harvemmin.

Asiakasorganisaatioiden puolella ymmärretään nykyisin paljon enemmän omasta verkkoliiketoiminnasta kuin aiemmin. Tarvitaan varsin kova toimisto, joka pystyy haastamaan asiakkaan omia käsityksiä omasta verkkotekemisestä parin kuukauden pikaprosessin aikana. Sitä vastoin hyviä toteutuskumppaneita tarvitaan yhä enemmän, koska toteutustyö on jatkuvaa.

Taustalla on verkon kypsyminen, mutta myös lisääntynyt resursointi verkon tekemiseen asiakkaiden puolella. Vähänkin isommilla asiakasorganisaatioilla on jo yleensä täysipäiväinen verkkoammattilainen, ainakin sisällöntuotantoon. Ja näin pitääkin olla. Toimivimmat konseptit harvoin syntyvät palaveeraamalla mainostoimistossa, vaan todennäköisemmin osana päivittäistä rohkeata kokeilua.

Verkkopalveluiden konseptisuunnittelu onkin tänä päivänä yhä enemmän jatkuvan prosessin suunnittelua, ja eri palveluiden roolittamista osaksi kokonaisuutta. Näitä asioita pitää myös tehdä jatkuvasti. Oman sisällöntuotannon linjaa ja tyyliä pitää tarkistaa ja mitata säännöllisesti. Sosiaalisen median kanavataktiikoita pitää miettiä aina aika ajoin.

Oma sisältöstrategia, sosiaalisen median kanavien käyttö tai visuaalinen ilme eivät myöskään ole sidoksissa käytettävään tekniseen alustaan. Siksikin uudistuminen voi olla jatkuvaa, eikä konseptiuudistusta tarvitse enää sitoa tekniseen uudistukseen.

Verkko on toki monimutkaistunut viimekin vuosina edelleen. Täten tarve näkemykselliselle konseptisuunnittelulle on oikeastaan kasvanut, mutta sitä ei vain enää kannata tehdä samalla tavalla projektimuotoisesti, kuin mikä oli aiemmin tapana. Nykyisin konseptillista näkemystä ja rohkeata kokeilua tarvitaan ensisijaisesti asiakkaan puolella olevilta verkkotiimeiltä.

Hyvä toteuttava toimisto toki ottaa kantaa asiakkaan tekemisiin osana jatkuvaa tekemisen prosessia, tai erillisissä kuukausi- tai kvartaalipalavereissa. Sparrausta, ideoita ja rohkeata kokeilua tarvitaan edelleen – ja alan toimistot pystyvät sitä tarjoamaan – mutta nykyaikainen tapa on tehdä sitä osana jatkuvaa kumppanuutta.

Irrallisten, kymmenien tuhansien eurojen hintaisten, konseptisuunnitteluprojektien aika on monella tapaa ohi.

  1. Merja Ukkola says:

    Hyvä kirjoitus. Näinhän se on, asiakkaan verkko-osaaminen on kasvanut, jolloin sitä ei tarvitse enää ostaa ulkopuolelta. Ja kun asiakas itse jumppaa kunnolla, mitä haluaa ja mitä on tekemässä, syntyy paras (ja kustannustehokkain) lopputulos.