Onko kommentointi verkkosivuilla kuollut?

Perttu Tolvanen

Amerikkalainen Re/code-julkaisu päätti pari viikkoa sitten ottaa omalta sivustoltaan kommentoinnin kokonaan pois, koska heidän mukaansa artikkeleiden kommentointi oli hajaantunut laajasti sosiaalisiin medioihin eikä oma kommenttipalsta enää heijastanut kuvaa todellisuudesta.

“We thought about this decision long and hard, since we do value reader opinion. But we concluded that, as social media has continued its robust growth, the bulk of discussion of our stories is increasingly taking place there, making onsite comments less and less used and less and less useful.”

En usko, että tästä voi vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetää, mutta päätös on kuvaava. Keskustelut ovat hajaantuneet moniin eri kanaviin.

Kommentointi itsessään on vain kiihtynyt sosiaalisen median myötä, mutta samalla kommentoinnin perinteisin muoto on hiipunut eniten. Etenkin blogien ja uutissivustojen kohdalla kommentoinnin lama on ollut huomattava viime vuosina. Vain aktiivisimmat ja suosituimmat henkilöblogit uhmaavat tätä yleiskehitystä tällä hetkellä (esim. Soininvaara, Jari Parantainen, Katleena Kortesuo).

Osittain kyse on tietysti myös siitä, että nettikommentoinnin taso vaihtelee julkaisuittain hyvin paljon. Etenkin isojen yleisöjen julkaisut kärsivät häiriköivästä kommentoinnista sekä yhä älykkäämmästä automaattisesta roskapostista. Tästä syystä esimerkiksi Reuters ja muutamat muut uutiskanavat ovat rajoittaneet kommentointia sivustoillaan.

Re/code-julkaisunkin päätöksen on kommentoitu johtuvan enemmän kyvyttömyydestä hallita kommenttivirtaa kuin varsinaisesta sivuston kehittämiseen liittyvästä näkemyksestä. Reutersinkin kohdalla on epäilty päätöksen liittyvän osittain myös tarpeeseen tehostaa toimituksen työtä, moderointi vaatii kuitenkin resursseja.

New York Times lieneekin ainoita mediataloja, jotka yrittävät edes jalostaa kommenttivirtaansa. Heillä toimitus poimii satojen kommenttien seasta omia suosikkejaan, ja näitä kommentteja voi lukija selata omassa näkymässä jutun lopussa tai rinnalla (esimerkki).

Omalla sivustolla parhaiden kommenttien esiin nostaminen ei kuitenkaan aivan samalla tavalla toimi sosiaalisissa medioissa esitettyjen kommenttien kohdalla, koska konteksti on usein hyvin erilainen kuin alkuperäisessä jutussa. Täten kommenttien upottaminen artikkelin loppuun on harvoin järkevää – eikä esim. Facebookin kohdalla usein edes mahdollista. Twitterissä esitettyjä kommenttejahan näkyy myös Vierityspalkin juttujen lopussa ajoittain, mutta useimmiten nämä näyttävät jutun lopussa kovin irrallisilta – vaikka olisivatkin muutoin hyviä kommentteja tai huomioita.

Kommentoinnin kohdalla onkin käynnissä tällä hetkellä murros, joka johtuu osittain verkon käyttäjien tapojen muutoksesta ja osittain hallinnallisista haasteista. Verkko on kuitenkin menossa edelleen yhä sosiaalisempaan suuntaan, joten tavalla tai toisella tilanne todennäköisesti alkaa selkeytymään jossain pisteessä.

Juuri nyt sisältöihin liittyvä kommentointi ja keskustelu on kuitenkin poikkeuksellisen sekavassa tilassa eikä suurta yhtenäistävää tekijää ole näköpiirissä. Sosiaaliset mediat ja verkkosivustot elävätkin edelleen varsin irrallaan toisistaan.

Hyvää tilanteessa on se, että asioita kommentoidaan kyllä edelleen paljon, jopa aikaisempaa enemmän. Keskustelut käydään myös enenevässä määrin kasvollisesti ja omilla nimillä, joten nykytilanteessa on myös paljon hyvää.

Saa kommentoida, joko kommenttina jutun loppuun tai valitsemassasi sosiaalisessa mediassa.

  1. Janne Jääskeläinen says:

    Itse pidän vain hyvänä, että ihmiset kommentoivat siellä missä luontevaksi sen kokevat. Artikkelin kirjoittajan kannalta on tietty ikävää, kun aina ei pysty osallistumaan keskusteluun. Sivulla tapahtuvalla kommunikoinnilla on edelleen paikkansa. Sen merkitys on vähentynyt, mutta edelleen moni preferoi ns. paikallista kommentointia. ;)

  2. Perttu Tolvanen says:

    Esim. Twitterissähän kommentointi usein kohdistuu enemmän kirjoittajaan kuin itse juttuun. Tai ainakin monet kohdistavat kommenttinsa nimenomaan kirjoittajalle, ja näin se toimii enemmänkin palautekanavana kuin jutun kommentointina.

    Jutun lopussa oleva kommenttikanava ehkä sitten enemmän keskittyy sen asian jatkamiseen/kommentointiin.

    Kanavan valinta riippuu siis vähän myös siitä mitä ja miten aikoo kommentoida.

  3. Katleena says:

    Hyvä postaus!

    Pari lisäsyytä, miksi ihmiset kommentoivat suoraan asiantuntijablogeissa:

    1) Niissä kommentoijat voivat profiloitua tietyn aihepiirin aktiivikeskustelijoiksi ja ehkä levittää oman bloginsa osoitetta.

    2) Asiantuntijablogeissa keskustelu on laadukkaampaa. Sen sijaan uutispalstojen kommenteissa on myös kaiken maailman hörhöjä, joten keskustelu on sekavampaa.

    Mistä tulikin mieleeni, että ilman vastavuoroista blogikommentointia en olisi koskaan tavannut Parantaisen Jaria ja Jääskeläisen Jannea. Onneksi kävin kommentoimassa.

  4. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Katleena.

    Samaa mieltä kummastakin pointista, ja hyvä kun nostit esiin. Asiantuntijablogeissa ehkä juuri noista syistä kommentointi varmaan jatkuukin edelleen jutun lopussa ja kirjoittajan saitilla.

    Ainakin itselle on tullut joskus mieleen, että hyvä blogaus on kuin keskusteluohjelma, jossa aktiivikommentoijat ovat studioyleisöä joka osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Se on kuitenkin yleensä melko kiinteä aktiiviporukka, joka sitä keskustelua asiantuntijablogeissa tekee. Ja ainakin tässä blogissa monen blogauksen kommenteissa on enemmän asiaa kuin varsinaisessa keskustelunavauksessa.