Hyvä julkaisujärjestelmä ei enää riitä

Perttu Tolvanen

Julkaisujärjestelmien markkina on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti. Itse tuotteet ehkä eivät ole muuttuneet mullistavasti, mutta markkinassa on kokonaisuutena tapahtunut todella paljon. Kenties isoin muutos on se, että enää hyvä perustuote ei riitä alkuunkaan. Kilpailu on vain mennyt tuotteesta pidemmälle. Pärjätäkseen julkaisujärjestelmien kilpailussa esimerkiksi WordPressiä tai Drupalia vastaan, on tuotteella oltava laaja ja aktiivinen ekosysteemi.

Drupal_vs_Wordpress_final-for-vierityspalkki

Internet kehittyy edelleen huimaa vauhtia eteenpäin eikä yksittäinen ohjelmistotalo yksinkertaisesti voi väittää pystyvänsä tukemaan kaikkea mahdollista mitä verkossa voisikaan olla mahdollista tehdä.

Esimerkiksi WordPressin ja Drupalin tarjoamat lisäosien markkinat sekä valmisintegraatiot avaavat asiakkaille aivan toisenlaisia mahdollisuuksia kuin pienten tuotteiden kohdalla. Kaikki ei maksakaan tuhansia euroja, eikä asioiden onnistumista tarvitse selvitellä päivätolkulla. Voi kokeilla, voi katsoa mallia, voi siirtyä kokeilusta tekemiseen nopeammin.

Asiakkaat osaavat myös jo odottaa, että hyvällä julkaisujärjestelmällä on oma lisäosien ekosysteeminsä, runsaasti kumppanivaihtoehtoja ja erikoistuneita palveluntarjoajia – esimerkiksi hosting- ja CDN-ratkaisuihin. Eikä tässä ole edes kyse mistään avoin lähdekoodi vs. suljettu lähdekoodi -taistelusta. Tässä on kyse siitä, että markkina on mennyt eteenpäin.

Hyvä tuote on vasta tiketti kisaan.

Markkinassa on edelleen tilaa nokkelille ohjelmistokehittäjille, mutta geneerisen sivustoalustan kanssa ei kummoista menestystä enää voi odottaa. Erittäin pitkälle ja kapealle erikoistuneille tuotteille on edelleen markkinarakoja, mutta näissä sitten yleensä kannattaa lähteä globaaliin kisaan jo alusta alkaen. Esimerkiksi kotimainen Foodie ei yritä olla geneerinen verkkokauppa-alusta, vaan pelkästään ruoan verkkokauppa-alusta.

Toinen nouseva alue on jonkun olemassa olevan tuotteen ekosysteemiin kiinnittyminen. Hyvällä laajennuksella voi globaalisti tehdä jo kohtuullisen merkittävää liiketoimintaa. Esimerkiksi AddSearchille WordPressin lisäosamarkkina on erittäin tärkeä jakelukanava. Verkkokauppojen suosittelujärjestelmä Nosto tarjoaa lukuisia laajennuksia, esimerkiksi Drupal Commercelle, WordPressin WooCommercelle ja jopa Shopifylle.

Omien julkaisujärjestelmien pusaamisen sijasta tässäkin maassa kannattaisi erikoistua pitkälle ja kapeasti, esimerkiksi isojen ekosysteemien lisäosamarkkinoihin.

PS. Jutun inspiraationa osittain Juuso Myllyrinteen blogipostaus.

  1. Joonas Kiminki says:

    Moi Perttu,

    Asiallinen yleiskatsaus tilanteesta. Uskoakseni julkaisujärjestelmämarkkina on katoamassa parhaillaan ja sen korvaajaksi syntyy ratkaisujen markkina. Jatkossa käytetyillä työkaluilla on jatkuvasti vähemmän painoarvoa ja lopputuotoksen, työskentelyprosessin ja teknisen tietämyksen ulkopuolinen asiantuntemus korostuu. Julkaisujärjestelmä ekosysteemeineen, laajennusosineen ja lisensointimalleineen (avoin vai suljettu) on väline.

    Hiukan ontuvana vertauksena ei rakennusalallakaan ostajalle ole väliä, minkä merkkisellä ja kokoisella vasaralla timpuri työskentelee. Älkää please kuitenkaan miettikö rakennusalaa sen tarkemmin, ei tehdä enempää vertauksia ainakaan projektien onnistumisen suhteen. :)

    PS. Voisitko lisätä toiseksi viimeiseen kappaleeseen linkin https://drupalcommerce.org/ :iin?

    Joonas Kiminki
    Wunderkraut

  2. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista, Joonas.

    Seksikäs väite kieltämättä. En tosin itse allekirjoita ollenkaan tuota väitettä, että työkalujen merkitys jotenkin olisi vähenemässä. Päinvastoin, oikeilla työvälinevalinnoilla ei minusta ole koskaan ollut niin paljon merkitystä webin tekemisessä kuin tänään on. Toinen asiakas maksaa viisi tonnia joka ikisestä jutusta saitilleen, kun toinen asentelee valmiita lisäpalikoita ja maksaa muutamia satasia kumppanilleen tästä hommasta. Ja sama lopputulos.

    Markkinan, ekosysteemien ja mahdollisuuksien ymmärrystä kyllä tarvitaan yhä enemmän. Siinä olen samaa mieltä. Asiakkaiden kannattaisi maksaa enemmän hyvistä neuvoista ja hyvästä palvelusta kuin jatkuvasta uusien palikoiden koodailusta.

    Samaan lopputulokseen kyllä voi nykyisin päästä montaa eri reittiä, että ehkä sikäli väitteesi voi olla oikeansuuntainen – etenkin jos vertaa jonnekin kymmenen vuoden taakse, jolloin ehkä todellisia etenemisesteitä tuli vastaan enemmän.

    Mutta siihen samaan lopputulokseen voi nykyisin päästä erittäin erilaisilla hintalapuilla – ja jatkokehitysmahdollisuuksilla.

    Väitteesi pätee minusta ehkä high-end-CMS-kentän tilanteeseen, jossa Adobella, Sitecorella ym. isoilla pelureilla on todellisia vaikeuksia perustella investointeja esim. Drupalia vastaan. Sitten taas kun puhutaan kymppitonnien projektibudjeteista (tai sanotaan alle 200k budjeteista), niin tuo asia ei enää ole ollenkaan siten kuten väität, mielestäni.

    Saa olla eri mieltä :)

  3. Janne Kalliola says:

    Komppaan siinä mielessä Joonasta, että samaan lopputulemaan pääsee useita reittejä ja erot lopputulemassa ovat monessa tapauksessa nyansseja ja detaljeja. Erityisesti, jos tehdään ns. perussivustoja – joilla moni yritys Suomessa pärjää oikein hyvin.

    Meillä Exovella on neljä julkaisujärjestelmää käytössä – Drupal, WordPress, eZ Publish ja Concrete 5. Valitsemme niistä aina jonkun asiakkaan tarpeiden mukaisesti, koska yhtä kannattaa vain tarjota. Monen palvelun toteutus onnistuisi toisellakin järjestelmällä ja hintalappu ei välttämättä olisi merkittävästi erilainen.

    Merkittävä osa työmäärästä menee nykyään sivuston käyttökokemuksen ja ulkoasun tekoon. Ja tämä työmäärä ei juurikaan eroa järjestelmien välillä, koska se on käytännössä HTML-, CSS- ja JS-koodaustyötä ja näiden sovittamista järjestelmän julkaisumalliin.

    Concrete5 on nopein työstää hienostuneen sivupohjajärjestelmän ja olio-ominaisuuksien takia. Drupal on luultavasti hitain, koska se on suunniteltu ottamaan huomioon myös raskaamman sarjan tarpeet (tämä ei siis tarkoita, että Drupalilla ei voisi tehdä kustannustehokkaasti pieniä sivustoja, useita yrityksiä Suomessa saa elantonsa kevyillä Drupal-toteutuksilla). Erot järjestelmien eivät kuitenkaan ole valtavia, puhutaan korkeintaan muutamista työpäivistä.

    Me teemme jatkuvasti muutaman kymmenen tuhannen Drupal-sivustoja ja vastaavasti isot WordPress-sivustomme voivat olla kuusinumeroisia. WordPressin sopivuus vain pieniin caseihin on samanlainen myytti kuin Drupalin sopiminen vain isoihin. Pitää vain olla kykyä viedä systeemiä asiakkaan haluamaan suuntaan budjetin rajoissa.

    Siinä olen Joonaksen kanssa eri mieltä, että avoimella ja suljetulla järjestelmällä on eroa. Ei ehkä juuri nyt tietyn asiakkaan kannalta, mutta tulevaisuudessa kyllä. Avoimen lähdekoodin järjestelmät kehittyvät nopeammin ja useampiin suuntiin kuin suljetut. Koodaajia ja järjestelmän käyttäjiä on molempia enemmän, tarpeet ovat monipuolisempia ja siksi kehityskin kulkee useaan suuntaan yhtäaikaa.

    Tästä moninaisuudesta on merkittävää hyötyä, kun pitää astua alkuperäisen skoopin ulkopuolelle liiketoiminnan muuttuessa tai laajentuessa esimerkiksi verkkokauppaan, sosiaaliseen mediaan, yhteisöpalvelun suuntaan, asiointipalveluksi, yms. Tyypillisesti näissä tilanteissa löytyy joko täysin valmis laajennusosa tai hyvä lähtötason moduuli, joka voidaan räätälöidä vastaamaan tarpeita. Vähän vastaavasti kuten Perttukin mainitsi noista lisäosista – viisi tonnia versus muutama satanen – vaikka itse nyt ehkä puhun vielä suuremmista ominaisuuksista, joita pitää aina räätälöidä asiakastarpeen mukaisesti.

    Tämä on mielestäni syy, miksi isot toimijat, kuten Pfizer, Pinterest, Twitter, EU, Intel, The New York Times, CNN, Reuters, Ebay ovat valinneet avoimen lähdekoodin järjestelmän ja sitoutuneet sen kehittämiseen yhteisön kanssa.

  4. Miika Niemelä says:

    Gartner on julkaissut tämän vuoden ”taikaneliönsä” julkaisujärjestelmistä (2014 Magic Quadrant for Web Content Management). Varsinkin täällä kylmässä pohjolassa Gartnerin näkemykseen voi suhtautua varauksella mutta raportti antaa hyvän yleiskuvan markkinoilla olevista pelureista sekä heidän vahvuukisista ja heikkouksista. Raportti löytyy täältä: http://bit.ly/1CJuln4

  5. Perttu Tolvanen says:

    Janne: Minusta näkemyksesi on oikein edustava näkemys php-talolta, jolla on hyvin kokeneita ja monipuolisia kehittäjiä. Ne vastaukset joita saan pienemmiltä toimijoilta, ja kokemukset joita kuulen asiakkailta – ovat kovin toisenlaisia. Minusta olisi hienoa olla samaa mieltä kanssasi, mutta markkinarealismia tuo ei edusta ollenkaan kyllä. Eli ehkä Exoven kaltainen kokenut talo voi nähdä asiat noin, ja nimenomaan perussivustojen saralla. Hyvä niin. Laajempaa yleistettävyyttä tuossa ei minusta ole. Mutta pisteet teille.

  6. Janne Kalliola says:

    Perttu: kiitos vastauksesta. Meillä on nähtävästi vielä paremmin pullat uunissa kuin itse luulimmekaan :) Ehkä itse tuntemani kilpailijat niin Drupal- kuin WordPress-yhteisöissä ovat sitten kanssa keskitasoa parempia, koska meillä monella on yhdensuuntaisia ajatuksia, vrt. vaikkapa Joonaksen ensimmäinen kommentti. Se lupaa tietysti hyvää näille järjestelmille.

    Miika: erittäin hyvä huomio tuo Gartnerin maaginen neliö. Siellä on Suomessa yleisesti käytössä olevista järjestelmistä listattu Drupal (nimellä Acquia), EPiServer ja WordPress (nimellä Automattic). Gartner listaa yrityksiä, joten tästä syystä avoimen lähdekoodin ratkaisut on laitettu niiden keskeisimmän firman nimen taakse.

    Näiden kohdalta on tullut sellainen muutos viime vuoteen nähden, että Drupal on noussut Visionaries-laatikosta Leader-laatikkoon. EPiServer ja WordPress ovat edelleen Visionaries-osastossa. Tässä näiden laatikoiden lyhyet selitykset suoraan raportista:

    Leaders should drive market transformation. Leaders have the highest combined scores for Ability to Execute and Completeness of Vision. They are doing well and are prepared for the future with a clear vision and a thorough appreciation of the broader context of digital business…

    Visionaries are forward-thinking and technically focused. For example, their products may have unique multilingual capabilities or set the market’s direction through their innovation and product development. To become Leaders, they need to work on some of the core aspects of their offerings and increase their Ability to Execute…

    Joomla, Liferay ja Concrete5 on mainittu raportissa erikseen toimijoina, jotka eivät täytä kaikkia taikaneliön vaatimuksia, mutta voivat olla silti erittäin hyviä toimijoita erityisiin tarpeisiin.

    Tuo raportti tehdään enterprise-asiakkaiden tarpeisiin, mutta kyllä siitä on hyötyä pienemmillekin firmoille. Varsinkin kun sen saa luettavakseen ilmaiseksi (tosin antamalla yhteystietonsa jollekin toimijalle).

  7. Perttu Tolvanen says:

    Tuohon WordPressin ja Drupalin rinnastukseen on kyllä pakko vielä jatkaa. Etenkin kun koko tuon alkuperäisen artikkelin yksi pointeista on se, että nykyisin ekosysteemit tuotteen ympärillä ovat nousseet erittäin merkittävään asemaan. WordPressin ekosysteemi on nimenomaan keskittynyt verkkoviestinnän haasteiden ratkaisemiseen, ja vieläpä erityisesti pienillä budjeteilla. Drupalin yhteisö on keskittynyt lähinnä koodareiden ongelmien ratkaisemiseen, ja ihan toisella monimutkaisuustasolla. Asiakkaiden kannalta näissä järjestelmissä on yön ja päivän ero.

    Bisnestä tekevien alan toimistojen kannalta Drupalin houkuttelevuuden ymmärtää erittäin hyvin jos tuntee yhtään alaa. Ja varmasti osaavissa käsissä sillä saa tehtyä myös niitä pienen budjetin saitteja, mutta siinä hommassa se on kovin samankaltainen väline kuin mitä SharePoint oli aikanaan. SharePointin ilmaisversiolla pusailtiin tässäkin maassa saitteja aikamoisella tahdilla, ja kyllä se siihen osaavissa käsissä ihan kelpasi. Moni asiakas edelleen pyörittelee saittiaan niillä työkaluilla. Oliko se koskaan markkinoiden paras siihen tehdään? Ei todellakaan. Tuleeko siitä joskus? Ei näkyvissä olevalla kehityksellä. Samat pätevät Drupaliin.

    (Anteeksi kun vertasin Drupalia SharePointtiin, on se Drupal nyt paljon parempi web-julkkarina kuin SharePoint, mutta valitettavasti nuo pointit silti pätevät.)

    Varmasti kaikilla avoimen koodin projekteilla tehdään myös niitä halpisprojekteja. Magento-yhteisössä käydään ihan samaa keskustelua, että onko Magento sopiva pieniin verkkokauppoihin (kaupallinen versio paisuu koko ajan isompia juttuja kohti). Magnoliasta ja eZ Publishista löytyvät myös omat versionsa pienten saittien tekemiseen. Mutta siitä, että joku on mahdollista, on vielä pitkä matka siihen, että se olisi järkevää, saatika edes kilpailukykyistä tarjolla oleviin muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

    Minusta on mielenkiintoista ja kunnioitettavaa, että tässä maassa tehdään pieniäkin saitteja Drupalilla, mutta ei se riitä argumentiksi siihen, että Drupal olisi pieniin saitteihin jotenkin vahva tulevaisuuden ratkaisu. Päteehän tuo sama argumentointi myös kotimaisiin julkaisujärjestelmätuotteisiin, enkä pidä heidänkään bisnestään kovin vahvalla pohjalla olevana.

  8. Roni Kantis says:

    Pystyisitkö avaamaan paremmin miksi Drupal ei mielestäsi sovellu pienten järjestelmien alustaksi? Lähtisin mielelläni pohtimaan tai avaamaan Drupalin vahvuuksia tai puutteita, mutta tässä keskustelussa maistuu vahva ”juupas-eipäs”-väittely vailla konkreettisia argumentteja.

    Väite siitä että Drupalin yhteisö keskittyisi vain ”koodareiden ongelmiin” kuulostaa oudolta, esimerkiksi Drupal 8:n UX:ää suunnitellessa avuksi palkattiin ammattimaisia käytettävyystestaajia ja sisällönluontikokemusta iteroitiin kuukausia.
    Druid on viemässä juuri Helsingin yliopiston järjestelmiä Drupalin päälle, ja jo keskeneräinen järjestelmä sai sisällönsyöttäjiltä käytettävyystesteissä arvosanaksi 4 / 5. Lisätietoja projektista voit kysyä esimerkiksi projektin PO:lta Hanna Heikkoselta, hanna.heikkonen@helsinki.fi

  9. Janne Valtakari says:

    Ihan hyvä kirjoitus.

    Ymmärrän Kiminkin pointin työkalujen valinnan suhteen, ja osittain olen samaa mieltä.

    Olen myös samaa mieltä Kalliolan kanssa suljettujen ja avoimien järjestelmien eroista. Avoimissa järjestelmissä kehityskulku on mielestäni hyvinkin luonnollista koska rakennettujen lisäpalikoiden (moduulit, pluginit) lähtökohtana on ollut todelliset tarpeet. Samalla kehityssuunnan hajautuminen laajalti mahdollistaa asiakkaan tukemisen tämän liiketoiminnan muutoksissa.

    Perttu: Minkälaisia vastauksia/reaktioita olet vastaanottanut muilta osapuolilta?

  10. Perttu Tolvanen says:

    Hyviä kommentteja. Kiitos niistä.

    Tunnen kyllä esim. HY:n projektia, mutta en tiedä miten tämän maan yksi isoimmista web-rakennustyömaista voi liittyä kovin hyvin keskusteluun Drupalista ja pienistä saiteista :) (paitsi vasta-argumenttina ehkä voisi…;)

    Minulle se, että Drupalilla tehdään jonkin verran tässä maassa pieniä saitteja, ei vielä sellaisenaan ole kovin vahva argumentti siitä, että tämä malli olisi jotenkin vahva tulevaisuuden suunta. Ylipäätään kun koko pienten saittien markkina on siirtymässä yhä enemmän valmisratkaisujen piiriin (kuten Squarespace, Kotisivukone, WordPress.com, jopa Drupal Gardens), niin Drupalin käyttäminen pieniin saitteihin ei minusta ole useinkaan järkevää (jos nyt ei ole WordPressinkään, silloin kun puhutaan ihan muutamien tuhansien eurojen budjeteista). Kiinnostava alue on ehkä kun mennään 5000 euron ylitse aina sinne 30 000 euroon.

    (Ja kyllä, eurojen käyttäminen ei ole varmasti täydellinen tapa projektin laajuuden tai monimutkaisuuden mittaamiseen, mutta saa vapaasti esittää paremman, yksiselitteisen ja ymmärrettävän mittarin.)

    WordPress on sen Automattic-kytkennän ja lisäosien ekosysteemin kautta selkeästi kiinnostuneempi tästä markkinasta, ja aktiivisesti myös kehittää tuotteistettuja (ja palveluna tarjottavia) ratkaisuja tähän suuntaan. Esim. WordPress.comin palveluiden ulottaminen omiin installaatioihin (Jetpack ym) on hyvä esimerkki tästä.

    En ole törmännyt mihinkään vastaavaan Drupalin puolella. Sitä vastoin törmään koko ajan siihen, että Acquia haluaa päästä Drupalin kanssa yhä isompiin ja isompiin caseihin. He todistelevat koko ajan nimenomaan sitä miten yhteisössä tehdään paljon työtä sen eteen, että aiemmin vain enterprise-tason ominaisuuksia tuodaan Drupaliin (ja Acquian tyypit ovat minuunkin toki yhteydessä).

    Acquia ei varmasti ole täysin sama asia kuin koko Drupal-yhteisö, mutta kyllä tuo Acquian perusviesti tuntuu kiinnostavan ja innostavan Drupal-yhteisöä laajemminkin. Tai jos näin ei ole, niin korjatkaa. Tosin veikkaan, että joku Exove tai Wunderkraut ei varmasti halua kiistää tätä.

    Ymmärrän toki, että yhteisö voi mennä tietyissä rajoissa myös moneen eri suuntaan samanaikaisesti – mutta nyt puhutaan siitä, että yhteisö pyrkii ratkaisemaan hyvin erilaisten asiakkaiden ongelmia samalla järjestelmällä/työkalupakilla. Ja nimenomaan hyvin erilaisissa budjettiluokissa liikkuvien asiakkaiden.

    Minusta Drupal-yhteisö on monella tapaa hyvin vakuuttava, mutta pienten budjettien asiakkaiden ongelmien ratkaisu ei kuulu niihin alueisiin minun näkemieni todistusten perusteella.

    Saa linkittää todistusaineistoihin, jotka todistavat toiseen suuntaan.

    Pidän täysin mahdollisena sitä, että Drupal voi olla myös pienempiin sivustoihin järkevä ratkaisu, mutta kuten todettua – tarvitsen todistusaineistoa. Se mitä olen itse kohdannut, on lähinnä tuskaisia asiakkaita, joiden 10-20 000 eurolla koodatut Drupal-saitit ovat erittäin hankalasti ylläpidettäviä ja joiden jatkokehitys maksaisi tuhansia euroja pieniinkin juttuihin. Eli kun katson lopputuloksia, ja kuulen hintalaput, niin en aina ymmärrä mistä se hintalappu oikein tulee.

    Alle 10 000 euron Drupal-saitteja ei kovin moni edes väitä tekevänsä tässä maassa, melkein puhutaan yksittäistapauksista Drupal-selvityksenkin perusteella. Täten Drupal-miesten ”pienet saitit” tuntuvat olevan jotain siellä 10 000 euron ja 25 000 euron välillä. Ja sehän on nimenomaan se alue, jossa WordPress-firmat taas takovat saitteja pihalle joka viikko, ja toinen toistaan näyttävämpiä ja monipuolisempia saitteja. Samanlaista liukuhihnatykitystä ei ole Drupal-puolella ollenkaan minun näköpiirissäni.

    Mutta, tässähän tätä selvitetään. Osa Drupal-katsauksen referensseistäkin on vielä minulla läpikäymättä, voi olla että jonkinlaista muutosta näkemyksiin syntyykin. Mutta juuri nyt toivoisin Drupal-jengiltä lisää todistusaineistoa tähän aiheeseen.

  11. Johannes Raitio says:

    Niin kyllähän se perussaitin tekeminen Drupalilla melko paljon työtä vaatii. Helposti asennuksiin, teeman taittoon ja näkymien toteutuksiin heilahtaa 100 työtuntia klikuttelua ja enemmänkin. Siinä voi hintalappua sitten hahmottaa, kun tietää alan yleiset tuntihinnat.

    Itse kyllä tiedän useammankin yhden miehen yrityksen, joka tekee Drupalsivuja muutamalla tonnilla. Halvin taitaa olla 700€ sisältäen ulkoasusuunnitelman, mutta ei siinä varmasti tuntipalkoille oikein pääse. Moni freelancer tosin ajattelee enemmän kuukausiliikevaihtoa kuin tuntihintaa eli heille voi riittää vaikka se, että laskutus on vaikka 4000€ kuussa, jotta kuluista selviää ja käytetty työmäärä ei sitten ole niin relevanttia.

    Yhden näkökulman jonka toisin vielä lisää Drupalin soveltuvuudesta ”pieniin saitteihin” on elinkaariajattelu. Eli on varsin yleistä, että verkkopalvelua rakennetaan lopulliseen muotoonsa vaikka kolmen vuoden aikana ja ensimmäinen versio saattaa olla hyvinkin yksinkertainen ominaisuuksiltaan. Silti tuotteeksi kannattaa valita Drupal, jos vaikka seuraana vuonna sivustoa laajennetaan esim. extranetillä, varausjärjestelmällä tai verkkokaupalla. Tällöin julkaisujärjestelmän rajat eivät tule heti niin helpolla vastaan.

  12. Roni Kantis says:

    Kuten Johannes sanoi, pieniä saitteja tehdään Drupalilla jatkuvasti, ja sen verran mitä tunnen esimerkiksi Wunderkrautin ja tietysti Druidin kehittäjien taustoja, monet ovat lähtöisin nimenomaan pienistä mainostoimistoista jossa noita ”liukuhintasivustoja” tuotetaan, ja jossa he ovat Drupaliin tutustuneet. Tämä ei välttämättä ole ilmiselvää, sillä suuntaat tällä hetkellä katseesi nimenomaan Drupaliin erikoistuneisiin taloihin, jotka yleensä pääosin ovat mukana isommissa ja haastavammissa Drupal-toteutuksissa.

    HY-projekti ei liity mitenkään pieniin sivustoihin enkä niihin edes viitannut vaan se liittyi noihin ”yhteisö keskittyy vain koodareiden ongelmiin”-väitteisiin samoin kun Drupalin käyttökokemukseen mitä usein moitit.