Suomen erikoisuuksia: Liferay on suosittu web-julkaisujärjestelmä

Perttu Tolvanen

Liferay on varovaisessa nousussa Suomessa tällä hetkellä, ja etenkin julkishallinto on viehättynyt tästä pitkän historian omaavasta Java-portaalista. Julkishallinnossa on jopa yritetty saada Liferaysta yhteistä julkaisujärjestelmävalintaa laajemminkin valtiolle. Etenkin ministeriöiden keskuudessa Liferay on tällä hetkellä selkeä oletusvaihtoehto uusien verkkopalveluiden alustaksi. Myös esimerkiksi kirkko on valinnut Liferayn seurakuntien yhteiseksi julkaisujärjestelmäalustaksi.

Liferay-Suomessa-piritatolvanen-fi

Julkishallinnon lisäksi Liferayn käyttäjiä Suomessa ovat etenkin finanssialan yritykset, jotka korvaavat Liferaylla arvokkaita Oraclen ja IBM:n portaaliratkaisujaan. Julkishallinnon ja finanssialan ulkopuolella Liferaylla ei vaikuta kuitenkaan olevan mainittavaa jalansijaa vielä. Tämä voi kuitenkin muuttua, koska laaja joukko integraattoreita Suomessa panostaa Liferay-osaamiseensa.

Liferayn yleistyminen Suomessa alkoi tosin jo vuosia sitten kun julkishallinto valitsi Liferayn muutamien asiointiportaalien alustaksi (esim. OmaOulu). Tällöin Liferaysta käytettiin avoimen lähdekoodin versiota (Liferay CE). Tällä hetkellä Liferay kuitenkin yleistyy erityisesti web-julkaisujärjestelmänä julkishallinnossa, ja lisäksi käytössä on lähes poikkeuksetta kaupallinen Liferay EE -versio.

Erikoista tässä Liferayn yleistymisessä web-julkaisukäytössä on se, että kukaan ei erityisesti edes yritä väittää, että Liferay olisi hyvä web-julkaisujärjestelmä. Keskusteluissa tunnustetaan varsin avoimesti, että tällä hetkellä Liferay on vain se turvallinen vaihtoehto – ja lisäksi julkishallinnossa on luonnollista painetta yhtenäistää valintoja.

Viestinnällinen erikoisuus on se, että Liferaysta edelleen puhutaan julkishallinnossa avoimen lähdekoodin valintana. Käytännössä kuitenkin kun käytetään Liferay EE:tä, niin on varsin kyseenalaista, että voidaanko puhua ollenkaan avoimesta lähdekoodista. Lähes vastaava portaali on toki olemassa avoimen koodin versiona ilmaisesti jaossa, mutta jos käytännössä kaikki kuitenkin käyttävät kaupallista versiota, niin hehkutus avoimen koodin eduista tuntuu valheelliselta.

Maailmalla Liferay nähdään lähes pelkästään intranetteihin ja extranetteihin keskittyneenä portaalina. Tämän huomaa myös hyvin selatessa Liferayn lisäosien markkinapaikkaa. Web-julkaisuun keskittyneitä lisäosia on todella vaikeata löytää. Täten Liferayn vertailu esimerkiksi Drupaliin ja WordPressiin on hyvin haasteellista, koska järjestelmät ja niiden ekosysteemit ovat suuntautuneet aivan toisenlaisten ongelmien ratkaisuun.

Julkishallintoa tämä ei ole kuitenkaan häirinnyt. Liferaylla on tehty ensisijaisesti julkisia verkkosivustoja, ja tarkoitus on tehdä niitä jatkossakin. Kysymys kuuluukin, että milloin niitä asiointipalveluita aletaan oikeasti tekemään? Siihenhän Liferay on olennaisesti kilpailukykyisempi vaihtoehto.

Esimerkiksi Kela sanoi varsin suoraan viime kevään seminaarissa, että Liferay valittiin heidän asiointipalveluiden alustaksi, ja kela.fi:n uudistus oli oikeastaan “harjoitusoperaatio” Liferayn hyödyntämiseen. Sama ajatus lienee monen muunkin julkishallinnon organisaation ajattelun takana.

Noh, valittaminen sikseen. Priorisointia on helppo ymmärtääkin. Asiointipalveluiden kehitykseen on julkisuudessakin tullut eniten painetta. Yhteistä julkaisujärjestelmää on haaveiltu jo vuosia. Täysin hajaantunut puuhastelu on kaikkein huonoin vaihtoehto veronmaksajien kannalta. Eikä Liferay huono valinta ole. Se on ehkä kompromissi, mutta aika hyvä sellainen. Ei ehkä verkkosivustoille, mutta moneen muuhun asiaan varsin pätevä valinta. Se ei ole älyttömän kallis, EE:n vuosittainen kustannus on hyvin maltillinen verrattuna esimerkiksi Oraclen tai IBM:n lisenssihintoihin. Osaavia integraattoreita on Suomessa paljon, kilpailuttaminen onnistuu hyvin.

Maailmalta ei ole kuitenkaan tulossa julkishallinnon verkkosivustoille paljon apuja Liferayn saralla. Siksi nyt pitäisi saada hyvät käytännöt jakoon. Pitäisi laittaa vaikkapa blogi pystyyn, ja parhaat koodinpalaset jakoon. Liferay on riittävän hyvä valinta julkishallinnon verkkosivustoille ja asiointipalveluille, mutta erittäin hyvää valintaa siitä ei tule ellei julkishallinto ryhdy ottamaan yhteisestä valinnasta hyötyjä irti.

Disclaimer: North Patrol on toiminut kilpailutuskonsulttina Suomen ev. lut. kirkon yhteisen julkaisujärjestelmän kilpailutuksessa.

Kuvitus: Kuvittaja Pirita Tolvanen

PS. Haluatko Vierityspalkin artikkelit sähköpostiisi? >> Tilaa kuukausikirje

  1. Mika Särkijärvi says:

    Omat Liferay-kokemukset liittyvät lähinnä sisällöntuotantoon ja sisällön suunnitteluun, eikä mielikuva näkemistäni toteutuksista ole erityisen myönteinen. Samantyyppisiä ovat tosin kokemukseni myös laajoista Sharepointilla toteutetuista sivustoista: uutistyyppisen aineiston julkaiseminen on hidasta ja kankeaa.

    Lieneekö kyse sitten järjestelmän kankeudesta vai käyttöönotossa tehdyistä valinnoista? Usein päivitettävillä sivustoilla toistuvien työnkulkujen sujuvuus on tärkeää ja julkaisemisen pitäisi olla sujuvaa ja nopeaa. Järjestelmän käyttöiän aikana merkittävä osa työtunneista käytetään arkiseen julkaisemiseen eikä ole ihan yhdentekevää, jos yhden jutun + parin kuvan julkaisemiseen muutamana kieliversiona menee tunteja.

  2. MR Jay says:

    Mika on asian ytimessä, olkoonkin julkaisuplatta kehittäjän & tietoturvan puolesta superhyvä, mutta eikö näitä rakenneta loppukäyttäjää varten?

    Järjestäen Liferay, Sharepoint, Episerver itse sisällöntuotanto on todellista tuskaa..

  3. Perttu Tolvanen says:

    Juttu herättää Twitterissä reaktioita, kuten arvelinkin. Minusta juuri tuo ”avoimuudessa on tasoja” on harhaanjohtavaa sanaleikkiä. Ihan samalla tavalla kuin puhuminen ”kaupallisesta avoimesta lähdekoodista”, jota monet näitä järjestelmiä kehittävät firmat käyttävät.

    Artikkelissa olevan linkin takana EE:stä todetaan näin: ”Liferay Portal EE is made available under a commercial license.”

    Piste.

    Vivahteita toki on monenlaisia. Esim. EPiServeriinkin tai SharePointtiin voi tehdä avoimella lisenssillä olevia lisäosia, joka mahdollistaa koodin jakamista ja levittämistä esim. julkishallinnon sisällä. Liferay EE:n lähdekoodinkin saa omaan käyttöön sitten kun on maksanut sen lisenssimaksut. Ei tämä nyt kuitenkaan ole sama asia kuin oikea avoin lähdekoodi, jota esim. WordPress ja Drupal edustavat. Ja tässä nyt voisi mennä sitten tietysti lisenssikeskusteluiden syövereihin, mutta siitä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä että millä lisenssillä se EE on.

  4. Perttu Tolvanen says:

    En kyllä ihmettele, että miksi asiakkaat joskus kommentoivat, että alan firmoille ei oikein suoraa palautetta uskalla antaa teknologiavalinnoista. Yllättävän monella alan toimijalla on sellainen asenne, että jos joku ei ole juuri sen oman tuotteen vannoutunut fani, niin asian täytyy ehdottomasti johtua tietämättömyydestä.

    Ei kai omaan asiaan uskominen ole este sille, että olisi kiinnostunut toisista näkökulmista. Eihän?

  5. Sampsa Sohlman says:

    Perttu, mukava huomata, että olet kirjoittanut rakkaasta portaalistamme. Kirjoitampa tänne pari sanaa jatkoksi.

    Liferay on suomessa hyvin suosittu, ja me Liferayn suomalaiset olemme hyvin ylpeitä tästä :) Tästä tietenkin, iso kiitos teille suomalaisille Liferay käyttäjille.

    Meillä Liferayllä on vahva avoimen lähdekoodin henki ja Liferay:ta kehitetään ihan avoimesti github:ssa. Uutta kehitystä pystyy kuka tahansa seuraamaan jatkuvasti ihan pull requestien ja kommittien tarkkuudella. Tämän kehitystyön tuloksena julkaisemme aina välillä CE version, mistä jalostetaan pian julkaisun jälkeen EE versio. Me loimme EE version, jotta voimme järkevästi tukea asiakkaitamme, ja siksi Liferay ei yrityksenä myy tukea tai konsultaatiota CE versioon (muuten kuin EE päivityksen kautta.) EE versiolle vastaavasti tarjoamme tukea jopa 7 vuotta julkaisusta. Kuten jo artikkelista kävi ilmi EE versioon toimitetaan myös lähdekoodi. Tämä lähdekoodi pystytään myös päivittämään myös fixien kautta, joten Liferay EE kehittäjällä on aina ajantasainen koodi käytössään eli avoimen koodin etuja ei menetetä myöskään EE maailmassa.

    Liferay monesti käsitetään vain CMS tuotteeksi, itse kategoroisin Liferayn sovellusalustaksi, missä perinteinen sisällönhallinta on vain yksi osa-alue. Mahdollinen käyttöalue on laajempi kuin pelkkä sisällöntuotto, kuten sosiaaliset intranetit, kollabraatio-sivustot, integrointi-portaalit jne. Liferay on myös suunniteltu, niin että sitä on suhteellisen helppo muokata omia tarpeita vastaavaksi.

    Liferay markkinapaikka on kasvussa ja luulen, että tulevaisuudessa sieltä löytyy vielä enemmän laajennuksia myös sisällöntuotannon tarpeisiin. Mielestäni on myös hyvä ajatus, että julkinen hallinto uudelleen käyttäisi Liferay komponentteja aina tilaisuuden tullen, ehkä Liferayn markkinapaikka voisi toimia osana sitä?

  6. Fredrik Rönnlund says:

    Yksi suomen liikennöidytimmistä Liferay-sivuista on muuten toisen open source talon sivu Vaadin.com. Vaadin on myös mukana Liferayn sisällä josta syystä monet mm. julkiset tahot käyttävät Vaadinta Liferayn yhteydessä.

    The right tool for the right job mentaliteetilla pääsee pitkälle. Henk.koht. uskon, että syy Liferayn menestykseen on nimenomaan Java. Javalla on PHPtä ja C# parempi tuki legacysoftaan joka on arvokasta pankki/vakuutus/julkisektorilla.

  7. Riku Mäki says:

    Hei Perttu!

    Hyvä kirjoitus ja hyvin ajankohtainen. Olemme juuri saaneet verkkopalveluprojektin päätökseen (www.thl.fi). Projektin yhtenä suurista tavoitteista oli tuottaa verkkopalvelu, jonka ratkaisuja voisivat muutkin organisaatiot hyödyntää. Projektista laitoimmekin jakoon kaiken materiaalin, jota ollaankin aktiivisesti hyödynnetty useissa projekteissa.

    Kommenttisi EE -lisenssin rajoitteista hieman mietityttää. Mikäli kehitystyö tehdään oikein saadaan myös koodi jakoon.

    Olemme saaneet paljon aikaan ja meidän projektiimme voi perehtyä täältä:
    https://opensource.thl.fi/wiki05/display/THLFI/thl.fi+-verkkopalvelu

    THL Open Source (https://opensource.thl.fi) on meidän kehitteillä oleva palvelu, jossa aiomme jatkossa jakaa kaiken materiaalin mitä verkkopalveluprojekteissamme syntyy (lähdekoodi, dokumentaatio, ohjeet, toimintamalli jne.). Muutamia projekteja jo siellä onkin menelleillään.

    Tämän lisäksi THL Open Source:sta voi ladata meidän tekemiä portletteja ILMAISEKSI:
    https://opensource.thl.fi/wiki05/display/THLMP/Marketplace

  8. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista Riku! Minusta te näytätte todella hienosti mallia siihen, mitä muidenkin pitäisi tehdä. Erinomaista työtä!

    Kuntien Tieran pitäisi itse asiassa tehdä ihan sama homma, koska hehän tekevät Drupalilla useiden kaupunkien sivustoja – mutta Tieralla on tietysti myös oma bisnes siinä hommassa, mutta sama ajatus takana kyllä.

    Liferayn malli tuotteen kehitykseen ei minun mielestäni ole mitenkään huono malli. Esimerkiksi Magnolia ja monet muut käyttävät ihan samaa mallia. Minusta sitä mallia voi kutsua esimerkiksi ”yhteisölliseksi tuotekehitykseksi”, eli käytetään yhteisön voimaa tuotekehityksen tukena.

    Minusta tuosta mallista puhuminen avoimen koodin mallina yleisesti on hämmentävää, koska yleensä kuitenkin mielletään avoimen koodin tuotteiden olevan sellaisia joissa ei ole lisenssikustannuksia tai mitään rajoitteita itse tuotteen käyttöön (ei nyt, eikä viiden vuoden päästä). Liferay EE:n kohdalla kuitenkin maksetaan joka vuosi tuotteen omistavalle yhtiölle rahaa, ja ollaan sitä kautta tähän tahoon hyvin vastaavassa suhteessa kuin mihin tahansa muuhunkin kaupalliseen tahoon. Isojen ympäristöjen kohdalla tuo rahamäärä on vielä nopeasti aika huomattava, esimerkiksi helposti isompi rahasumma kuin mitä isot konsernit maksavat EPiServeristä.

    Ja se, että saa tehdä itse palikoita tuotteen päälle, ja jakaa niitä eteenpäin on nykyisin kuitenkin ihan perusasia useimmille kaupallisille tuotteille. Esim. Ruotsissa julkishallinto on tehnyt todella paljon palikoita EPiServeriin, ja ehkä niistä jotkut on jopa julkaistu EPiServerin markkinapaikalla (en tiedä onko). Eikä mikään estä saman homman tekemistä vaikka SharePointin kanssa intranet-puolella.

    Olisi hienoa jos Liferayn markkinapaikasta alkaisi syntymään se paikka minne Suomen julkishallintokin lataa tekemänsä palikat yleisesti jakoon.

    Lisenssimielessä Liferay on minusta jossain todellisten avoimen lähdekoodin tuotteiden ja kaupallisten tuotteiden välissä – ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että malli muistuttaa paljon enemmän kaupallisia tuotteita kuin avoimen lähdekoodin maailmoja.

    Ei siis pidä ymmärtää, että pitäisin mallia jotenkin huonona – päinvastoin. Minusta Liferay EE:stä ei vain pitäisi puhua avoimen lähdekoodin tuotteena, koska se muistuttaa enemmän kaupallisia tuotteita kuin todellisia avoimen koodin yhteisötuotteita.

    Minustahan tärkeintä kuitenkin on tuo, että tehdään yhdessä ja jaetaan niitä tuloksia, etenkin julkishallinnossa. Sillä tavalla saadaan tehokkuutta ja kehitystä aikaiseksi. Se, että millä lisenssillä se ydinjärjestelmä on (vrt. Ruotsin julkishallinnon käyttämä EPiServer), on minusta sivuseikka. Kommenttini tuohon lisenssiin liittyy ensisijaisesti siihen miten julkishallinnossa siitä puhutaan ja kuinka siitä viestitään.

    Minusta pitäisi keskittyä ensisijaisesti siihen, että minkälaista kehitystä ja palikoita on Liferayn päälle julkishallinnossa tehty – eli mitä on valmiina? mitä muut ovat tehneet? ovatko Liferay-integraattorit mukana näissä talkoissa?

    Tuo THL:n antama esimerkki on todella loistava malli, nyt vain pitäisi saada ne kymmenet muut isot Liferay-organisaatiot tekemään sama.

  9. Fredrik Rönnlund says:

    Toki, suuri syy tuottensa koodin avaamiselle on yhteisön patchien vastaanottaminen, mutta sanoisin, että kaikkien näiden liiketoiminnassa keskeisintä on, että sillä luodaan turva käyttäjille. Näin me ainakin näemme, että olemme toimineet Vaadinin tapauksessa. Epäilen, että Vaadin olisi käytössä tänään lähes puolessa Fortune-100 yrityksistä elleivät kyseiset yritykset kokisi, että he saavat ylimääräisen turvan sitä kautta että tuotteen lähdekoodi on avointa, oli hinta sitten mikä tahansa. Ja uskon, että sekä Magnolian että Liferayn tapauksessa syyt ovat samat.

    Avoimen lähdekoodin tärkein tehtävä on antaa turva käyttäjälle siitä, että jos teknologia kuolisi niin sitä pystyisi vielä itse ylläpitämään ja siitä pystyisi migroimaan pois nopeammin kuin suljetun lähdekoodin järjestelmästä. Toki syitä on myös muita kuten tietoturva, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys ja ilmainen apu jne jne. Tässä mielessä en kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä, että esim. LiferayEEn sorsat saa vain maksamalla LiferayEEstä – sama turva pysyy kuitenkin yllä.

    Perttu: Avoin lähdekoodihan on täysin eri asia kuin ilmainen tuote. Hyvä esimerkki tästä on MySQL jota yleensä pidetään avoimen lähdekoodin salonkiesimerkkinä suomessa. GPL lisenssi määrittely erittäin tarkasti milloin tuotetta sai käyttää ilmaiseksi ja milloin ei. MySQL ei ole ilmainen.

    Ymmärrän toki väärikäsityksesi ja se on osittain syy miksi esim. me olemme valinneet lisenssiksimme Apache 2:n joka takaa ilmaisen käytön missä tahansa Vaadin frameworkille. Mutta en yhtää vähättelisi muita lisenssivaihtoehtoja – kaikille on liiketoiminnalliset syynsä niin kauan kun puhumme yrityksen tekemästä avoimen lähdekoodin projektista. Meidän tapauksessamme, näemme että tuote leviää paremmin, se on linjassa ”no hooks, just use it” filosofiamme kanssa mutta esim MySQLn tapauksessa näin ei ollut ja se oli ilmeisen OK MySQLn asiakkaille – he halusivat maksaa turvasta.

    Pointtini siis on, että kaupallisuus ja avoin lähdekoodi eivät ole missään ristiriidassa toistensa kanssa.

  10. Perttu Tolvanen says:

    Ei minustakaan kaupallisuus ja avoin lähdekoodi ole ristiriidassa, ja kaikkien on kuitenkin tavalla tai toisella hankittava elantonsa. En nyt ihan hoksannut, että mikä väärinkäsitys tässä minulla nyt oli kyllä. Tiedän tasan hyvin, että avoin lähdekoodi ja ilmaisuus eivät ole sama asia. Kuitenkin minusta se, että pitää maksaa saadakseen lähdekoodin ei kuulosta kovin avoimelta lähtökohtaisesti (ihan siis ”avoin”-sanaa maalaisjärjellä tulkittaessa).

    Tiedän hyvin, että ”open source” termiä viskotaan maailmalla hyvin väljästi. Oma tulkintani nyt vain sattuu olemaan vähän tiukempi, koska useimmat esimerkiksi minun asiakkaistani (jotka ostavat näitä projekteja) eivät todellakaan ole perehtyneet mihinkään lisensseihin, eivätkä aiokaan perehtyä (eikä heidän tarvitsisi). Minusta se, että lähdekoodin saa käyttöönsä projektin jälkeen (tai maksamalla) ei vielä tee hommasta mitenkään ”avoimen lähdekoodin” projektia. Voinhan tämän asian saada aikaiseksi ihan koodaamalla räätälinä itselleni jonkun CMS-vehkeen.

    En vähättele tätä mahdollisuutta missään tapauksessa, koska monien kaupallisten tuotteiden kohdalla tällainen ei ole mahdollista (paitsi usein käytännössä neuvottelemalla, ja laatimalla pykäliä mahdollisen poikkeustilanteen varalle).

    Liferay EE:n malli on hyvä malli, mutta minusta se ei ole avoimen lähdekoodin malli siten kuten suuri yleisö, ja suurin osa it-ammattilaisistakin, asian ymmärtää. Tuo MySQL-esimerkki on erittäin kuvaava tästä epäselvästä käsitteen käytöstä, ja nostan hattua Vaatimen rohkeammalle mallille.

  11. Antti Salminen says:

    Avaisitteko vähän mitä tarkoitatte viittaamalla MySQL:n malliin esimerkkinä avoimesta ohjelmistosta joka ei ole ilmainen?

    Joskus menneisyydessähän MySQL AB toki yritti pitää sen kanssa linjaa joka meni pitemmälle kuin mitä GPL:n yleisesti käsitetään kattavan. Copyleftiin liittyy toki paljon harmaata aluetta, johon törmää jos tavoitteena on jakaa mahdollisimman vähän.

  12. Fredrik Rönnlund says:

    GPL lisenssiehtojen mukaisesti MySQLää ei saa paketoida mukaan pakettiin ja myydä eteenpäin tuotteena. Tästä syystä MySQL oli dual-lisensoitu GPL+kaupallinen lisenssi jolloin suuret talot jotka rakensivat softansa MySQLn päälle maksoivat jotta pystyivät myymään tuotteensa eteenpäin.

  13. Perttu Tolvanen says:

    Tuossa on varmaan juuri kaksi suuntaa, että tekeekö sen mallin siten, että joku tietty käyttäjäryhmä joutuu maksamaan (MySQL:n kohdalla ne jotka tekevät myytäviä tuotteita sen päälle), vai siten että lähes kaikki joutuvat maksamaan tietyssä pisteessä – tai kun tarvitsevat jotain tiettyä ominaisuutta.

    En tunne CMS:ien puolelta yhtään vastaavaa esimerkkiä kuin tuo MySQL. Tuo jälkimmäinen malli on sitten tämä Liferay/Magnolia/eZ Publish/jne. -malli.

  14. Perttu Tolvanen says:

    WordPress edustaa sitten tavallaan kolmatta mallia vielä, koska siellä moni isojen firmojen kaipaama asia perustuu maksullisiin lisäosiin. Ne ovat tietysti hyvin pieniä rahoja yleensä, mutta kuitenkin maksullisia lisäosia – esim. nyt vaikka monikielisyyden toteutukseen.

    WordPressin taustalla vaikuttava firma (Automattic) saa omat rahansa sitten valtavan hosting-ympäristön pyörittämisestä (WordPress.com), ja heilläkin lisäpalveluiden tarjoaminen yksi osa-alue – ja varmaan tulevaisuudessa vielä isommassa roolissa (esim. JetPack tästä esimerkkinä). Automattic tosin ei ole suoranaisesti mitenkään WordPressin takana, koska itse kehitys on yhdistyksen hallussa, mutta Automattic toki tärkeä rahoittaja.

    Drupalin perustajan Acquia tavoittelee vähän samansuuntaista mallia, eli pyrkii tekemään rahansa hostingilla ja tukipalveluilla. Tämä on sitten jo lähellä Vaatimen malliakin.

  15. Fredrik Rönnlund says:

    Open source liiketoiminta on mielenkiintoinen kenttä. :)

    Jakaisin kentän kahteen osaan:
    1) Yritykset luovat tuotteen jonka open sourcaavat. Tässä syitä voi olla monia mutta lähes poikkeuksetta markkinointisyitä. Tuote leviää / saa ”ilmaista” markkinointia helpommin
    2) Open source hankkeet (esim Apache projektit) joiden takana ei ole yksittäistä yritystä. Nämät nojaavat vahvasti communityyn, saavat sponsoreita yrityksiltä mutta kukaan ei suoranaisesti visioi/vie tuotetta eteenpäin.

    Jälkimmäisen kohdalle nousee aina taloja jotka tarjoavat jotain extraa community versioon jolloin näiden liiketoiminta on erilaista kuin ensimmäisen.

    Molemmissa on puolensa…

  16. Perttu Tolvanen says:

    Hyvä jako, Fredrik. Hyvin kiteytetty nuo erot, ja miksi esim. monien tuotefirmojen kannattaa hyödyntää tuota open sourcaamista.

    Asiakkaidenkin on vain syytä tiedostaa tuo syy. Etenkin jos se open sourcattu tuote eroaa merkittävästi siitä Enterprise-versiosta (kuten esim. vaikkapa jonkun Magento-verkkokaupan kohdalla).

  17. Antti Salminen says:

    Eihän GPL mitenkään yksiselitteisesti estä paketoimista suljetun tuotteen mukaan. Siinä on erityinen poikkeus, joka mahdollistaa tämän jos kyseessä on GPL:n alaisesta ohjelmistosta selvästi erillinen tuote. Syitä jättää nojaamatta tuohon ja ostaa se lisenssi voi sitten olla tietysti monia…

    WordPressin mallin maksulliset lisäosat ovat siitä erikoinen ilmiö, että käsittääkseni niiden lähes kaikissa tapauksissa pitäisi olla kuitenkin GPL:n alaisia. Ne kun katsotaan WordPressin teosjohdannaisiksi. Maksullisuus on siis ymmärtääkseni oikeastaan vapaaehtoista, koska lisenssin nojalla on täysin sallittua jakaa niitä eteenpäin.