EPiServer kasvaa Suomessa – mutta kaipaa lisää rakkautta digitoimistoilta

Perttu Tolvanen

EPiServer on kasvattanut markkinaosuuttaan Suomessa viime vuosina nopeassa tahdissa. Ruotsalainen julkaisujärjestelmätuote ei kuitenkaan kilpaile suoraan esimerkiksi WordPressin kanssa vaan keskittyy ratkaisemaan isojen konsernien laajoja julkaisu- ja verkkokauppatarpeita. Tällä alueella EPiServerin Kalle Bäckman kuitenkin kaipaisi asennemuutosta kotimaiselta digitoimistokentältä. Pelkän hyvän suunnittelun lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää myös laadukkaisiin toteutuksiin. Bäckmanin mukaan Suomen web-markkinan isoin haaste ovat vain suunnitteluun keskittyneet digitoimistot, ja tämän asian korjaamiseksi pitäisi mallia ottaa reilusti Ruotsista.

kalle-backman-episerver-finland-2014

Kuvassa EPiServer Finland: Kalle Bäckman, Miika Niemelä, Petri Isola

EPiServer Finland liittyi nyt kesän lopulla Vierityspalkin sponsoreiden joukkoon, koska haluaa parantaa tunnettuuttaan myös alan tekijöiden keskuudessa. Asiakkaiden suunnalla viesti kuulemma jo menee perille ja kauppaa syntyy, mutta kaikki alan toimistot eivät vielä oikein tunne EPiServeriä. Tässä haastattelussa Kalle Bäckman avaa EPiServerin maailmaa etenkin digitoimistojen näkökulmasta ja selittää mitä asiakkaat oikein lisenssirahojensa vastineeksi saavat tältä ruotsalaiselta julkaisujärjestelmätuotteelta. Suomessahan EPiServerin kelkkaan ovat lähteneet etenkin isot konsernit, kuten Suunto, Orion, Fazer ja Alko.

EPiServerin historia lyhyesti – mistä kaikki on lähtenyt?

Firma on alunperin perustettu vuonna 1994. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen oma CMS-tuote. Tällöin EPiServerillä oli myös omaa projektiliiketoimintaa. Suomessa tällainen, vastaava omalla tuotteella projekteja tekevä firma on esimerkiksi Crasman. Tästä mallista EPiServer kuitenkin siirtyi nopeasti eteenpäin. Vuonna 2000 perustettiin kumppanuusohjelma. Ensimmäinen Microsoft-pohjainen CMS tuli pihalle 2002, ja siitä lähtien on Microsoftin mukana kuljettu. Myöhemmin on paletti laajentunut pienten yritysostojen kautta jonkin verran. Yhteensä EPiServerin kumppaniohjelmassa on tänä päivänä mukana 690 yritystä yli 30 maasta. Suomesta kumppaniohjelmassa on mukana 23 yritystä, joista seitsemän (7) premium-tasolla.

EPiServerillä on Ruotsissa todella hallitseva asema – mistä ylivoima Ruotsissa johtuu?

Ruotsin asema johtuu todennäköisesti erittäin hyvästä ajoituksesta. Ruotsissa EPiServer onnistui valtaamaan mm. julkishallinnon aikaisessa vaiheessa. Siellä myös päästiin nopeasti tilanteeseen, jossa EPiServer-kumppaneita oli todella paljon. Näin EPiServeristä tuli turvallinen valinta. Norja on itse asiassa aika samankaltainen. Siellä on myös syntynyt vahva kumppaniverkosto EPiServerin ympärille.

Milloin ja miksi EPiServer on tullut Suomeen?

2008 maaliskuun alussa avattiin konttori. Suomeen tulo liittyi omistuspohjan muutokseen. EPiServerin omistajaperhe myi osan yrityksestä pääomasijoittajalle, ja tässä takana oli nimenomaan kansainvälistymisen kiihdyttäminen.

Missä ovat EPiServerin kasvumarkkinat?

UK ja USA ovat ylivoimaisesti tärkeimmät. Ne ovat myös lähteneet kasvamaan kohtuullisen hyvin. Suomi kasvaa toki myös hyvää tahtia, myös esimerkiksi Tanska. UK:n ja USA:n markkinoihin verrattuna Suomi ja Tanska tietysti ovat pikkuriikkisiä. UK:n ja USA:n markkinoilla EPiServer on tosin pahimpia kilpailijoitaan jäljessä, esim. Sitecore on paljon pidemmällä näillä markkinoilla.

Miksi Sitecore kasvaa teitä nopeammin maailmalla?

Sitecore on ollut noilla mainituilla isoilla markkinoilla läsnä pidempään. Heidän panostukset markkinointiin ovat myös kovempia. Heillä on yksinkertaisesti ollut pidempään ihmisiä siellä läsnä tekemässä myyntityötä. Tätä kautta myös kumppaniverkosto on vahvempi. Suomessa tilanne on juuri toisinpäin.

Mitkä ovat teidän keskeisiä kilpailijoita?

Pohjoismaissahan ei edelleenkään nähdä todella isoja pelureita, kuten Adobea, käytännössä ollenkaan. Täten kilpailutilanne on täällä hyvin erilainen. Täällä nähdään edelleen jopa SharePointtia, mutta SharePoint on vähentynyt täälläkin merkittävästi viime aikoina. Drupalia nähdään todella paljon. Liferay näkyy julkisella puolella. Sitecorea jonkin verran, mutta aika pienessä roolissa käytännössä. SDL Tridionikin joissakin isoissa caseissa.

Microsoft-teknologioilla tehtyjä CMS-tuotteita on ylipäätään todella vähän, etenkin avoimen koodin puolella tarjonta on vähäistä. Tämä on iso ero verrattuna Java- ja PHP-maailmaan. Ehkä sekin hyödyttää EPiServeriä jonkin verran. Microsoftin tuotteita käyttävät organisaatiot kiinnittävät huomionsa EPiServeriin helposti.

Mitä maatoimisto oikein tekee? Myy?

Tärkein tehtävä on tukea kumppaneita. Jonkin verran toki markkinoidaan suoraan asiakkaille, mutta eniten aikaa menee kumppaneiden kautta toimimiseen. Myös uusista ominaisuuksista ja mahdollisuuksista sivistäminen on tärkeä osa toimintaa, niin kumppanien suuntaan kuin suoraan asiakkaille.

Mitä EPiServer maksaa?

Sellainen ”normaali asiakas”, jolla on tuotanto- ja testiympäristöt erikseen, maksaa ensimmäiseltä vuodelta 25 000 euroa lisenssejä. Sitten vuosittain lisenssin ylläpitomaksua tulee noin 5000 euroa vuodessa. Viidelle vuodelle laskettuna EPiServerin hinnaksi muodostuu noin 45 000 euroa.

Toki hintataso lähtee liikkeelle 13 000 eurosta, mutta tuohon mainittuun 25 tonnin luokkaan kuuluu EPiServer-asiakkaista ehkä 80% Suomessa.

Jos haluaa ”ihan kaiken”, eli esimerkiksi verkkokauppatoiminnot siihen samaan, niin sitten lähtöhinta on aavistuksen isompi, eli luokkaa 30 000 euroa. Sillä saa sitten tosiaan ihan kaiken.

Onko EPiServerin pääbisnes lisensseissä vai jossain muualla myös?

EPiServerin kauttahan saa tosiaan myös käyttöpalvelut, Everweb-palvelun kautta. Hostaus kasvaa kyllä tällä hetkellä aika paljon bisnesmielessä. Softabisnes on silti EPiServerille isoin bisnes, toiseksi suurin on käyttöpalvelut sitten.

Suomessa Everwebiltä on käyttöpalvelut ostanut ehkä 40% asiakkaista. Globaalisti Everweb-asiakkaita on noin 25% EPiServerin asiakkaista. Jatkossa myös Amazon- ja Azure-pilviympäristöjä tarjotaan siten, että Everweb hoitaa tuen näihin ympäristöihin. Tämä ei ole kuitenkaan vielä iso juttu, mutta tulevaisuudessa varmasti kasvaa.

45 000 euroa, aika iso summa – miksi asiakkaat maksavat?

EPiServer on tehty yksinkertaiseksi sisällöntuottajalle, siitä asiakkaat ensisijaisesti maksavat. Toinen tärkeä asia on tuotteen tarjoamat välineet projektivaiheeseen. Tyypillisen, ison konsernin verkkopalvelutarpeet saa EPiServerillä tehtyä tehokkaasti ilman todellista koodaamista. Verrattuna nyt esimerkiksi mainittuihin kilpailijoihin, niin kyllähän EPiServerissä on asioita ihan eri tavalla valmiina, ja hyvin mietittynä.

Osittain myös isot konsernit haluavat selkeän vastuutahon. EPiServerissä vastuu homman toimivuudesta ei hajaudu avoimen koodin yhteisölle ja kymmenien lisäosien tekijöille. Tämä ei kuitenkaan ehkä nykyisin enää ole niin iso erotteleva tekijä, mutta joillekin merkityksellinen. Nykyisin tämä ”turvallisuus”-argumentti ehkä liittyy enemmän vahvaan tuotekehitykseen ja kumppaniverkostoon.

Esimerkiksi Drupaliin ja WordPressiin verrattuna monet asiakkaat arvostavat EPissä nimenomaan helppokäyttöisyyttä sisällöntuottajan näkökulmasta. Tässä ei tosin nyt puhuta enää perusasioiden tekemisestä, kuten kuvan lisäämisestä, vaan siitä miten tehdään nopeasti kampanjasivustoja, miten tehdään A/B-testausta, miten optimoidaan laskeutumissivuja hakukoneelle. Sivuston personointi, työnkulut ja kieliversioiden hallinnat ovat myös pitkälle kehitettyjä kokonaisuuksia. Eikä näiden käyttöönotto vaadi lisärahaa joka kerta, vaan ne tulevat aidosti tuotteen mukana.

Lisenssihinta voi kuulostaa isolta, mutta itse asiassa kun asiakkaat pyytävät tarjouksia eri tahoilta, niin EPiServer on monelle konsernille näyttäytynyt jopa halvempana kuin esimerkiksi Drupal. Tämä on tietysti hyvin asiakaskohtaista, mutta kyllä moni asia on EPiServerissä suoraan paketista paljon pidemmällä kuin Drupalissa vaikkapa. Viime aikoina myös uskottavan verkkokauppa-alustan oleminen suoraan tuotteessa on ollut tärkeä tekijä.

Ihan oikeastiko teidän asiakkaille A/B-testaus on arkipäivää?

Kyllä niitä nykyisin yhä useampi käyttää. Monella on kuitenkin web-tiimejä, jotka haluavat tehdä kampanjasivustoja itsenäisesti ja hyödyntää A/B-testausta vaikkapa parhaan etusivumallin löytämisessä.

Onko EPiServer siis suunnattu vahvoille web-tiimeille?

Enemmänkin niin päin, että EPi on hyvä tuote silloin kun pitää pienellä porukalla saada paljon aikaan. Eikä tekeminen tarvitse koodausosaamista. Tällä tavalla tekemisessä voi olla mukana myös asiakkaan mainostoimisto tai digitoimisto.

EPiServerin add-on-store auttaa myös asiakkaan omaa tiimiä tekemään yhä enemmän asioita itse – tai asiakkaan mainostoimisto voi tehdä juttuja.

Miten EPiServer pärjää suhteessa vaikkapa WordPressiin?

WordPress on hieno tuote, mutta sillä on meidän näkökulmasta rajansa. Etenkin isojen asiakkaiden kaipaama laajennettavuus on rajallista. Integraatiot toisiin isoihin järjestelmiin, kuten CRM-tuotteisiin, laskutusjärjestelmiin, ERP-työkaluihin ym. ovat EPiServerille paljon tyypillisempiä. Verkkokaupan saa kytkettyä tuotetiedonhallintajärjestelmiin ja muutenkin valmispalikoita kytkentöihin muihin isojen organisaatioiden järjestelmiin löytyy paremmin. Lisäksi EPiServerille löytyy runsaasti kumppaneita, joille tällaiset integraatiot ovat ihan perustekemistä.

Ehkä joitain eroja on toiminnallisuuspuolellakin, mutta kyllä integroitavuuden nostaisin isoimmaksi asiaksi.

Niin, kyllähän EPiServer-kumppanit ovat Suomessa aika teknisiä. Miksei digitoimistoja kiinnosta? Onko EPiServer vaikea kehittää?

EPiServer ei todellakaan ole vaikeasta päästä oleva julkaisujärjestelmä kehittäjien näkökulmasta. EPiServer perustuu hyvin vahvasti Microsoftin .Nettiin ihan sellaisenaan. Esimerkiksi Sitecorehan on tehnyt paljon omaa kehitystyötä .Netin päälle, ja sitä kautta Sitecoren oppimiskynnys on paljon korkeampi kehittäjille. Verrattuna myös SharePointtiin on EPiServer ihan toisesta maailmasta. Yhden kumppanin koodari sanoi: ”SharePointin omaksumiseen meni 6 kuukautta ja EPiin 6 päivää.”

Ehkä merkittävin asia on se, että monet digitoimistot Suomessa eivät ole kovin teknisiä. Toteutusta on totuttu enemmänkin ostamaan alihankintana php-koodarijengeiltä. Ja kyllähän pienemmät kokonaisuudet, kuten kamppissaitit, nyt vain kannattaa tehdä WordPressillä.

Sitten kun puhutaan isommista asiakkuuksista, niin digitoimistojenkin kannattaisi enemmän katsoa EPiServerin suuntaan.

Kyllä varmaan eniten on kyse siitä, että digitoimistot ovat tottuneet ensisijaisesti php-maailmaan ja Microsoft-maailmaa ei tunneta. Toisaalta kyllä jotkut edelleen koodaavat ihan perusasioita asiakkailleen projektista toiseen – ja ovat tottuneet tähän bisnekseen. EPiServerissä ei perusasioita tarvitse enää koodata, joten voihan se olla pelottavaakin siirtyä tällaiseen suuntaan. Digitoimistojen konseptisuunnittelijoidenkin pitäisi ymmärtää EPiServerin tarjoamista mahdollisuuksista edes perusteet, jotta he osaisivat suunnitella todella toimivia konsepteja. Esimerkiksi sivujen ja blokkien käyttömahdollisuudet pitäisi tuntea, jotta aidosti pystyisi miettimään miten asiakas voi hyödyntää personointia tai käyttää etusivulla A/B-testausta.

Millaisia kumppaneita teiltä tällä hetkellä löytyy?

Korkeimman premium-tason kumppaneita ovat Solita, Sininen Meteoriitti, KnowIt, HiQ, Creuna, Tieto ja CGI. Premium-kumppaneilla on tarvittava määrä sertifioituja kehittäjiä ja projekteja tehtynä. Pienempiä kumppaneita ovat esimerkiksi Tietotalo ja Avenla.

Myönnettäköön, eiväthän nuo luetellut firmat tietysti mitään Grand One -palkintorohmuja ole olleet viime vuosina. Mutta kyllä tuolta listalta hyvää suunnitteluosaamistakin löytyy. Ja erityisesti sieltä löytyy osaamista pitkän tähtäimen roadmap-suunnitteluun ja todella viimeisen päälle oleviin toteutuksiin. Ja myös ylläpito-palvelut ovat tasalaatuisia, asiat eivät ole yksittäisen koodarin takana.

Digitoimistoista projekteissa on ollut mukana myös esimerkiksi Activeark JWT ja Frantic.

Mitä muuttaisit Suomen markkinassa jos pystyisit?

Esimerkiksi Ruotsista löytyy ihan eri tavalla digitoimistoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat – ja ihan globaalilla tasolla todella isoja projekteja ja asiakkuuksia. Suomessa jotenkin digitoimistot ovat keskittyneet tekemään vain ”putken alkupäätä”. Kyllä meidän kannalta parempia lopputuloksia syntyisi jos sama tekijä tekisi koko putken.

Suomessahan on siitä erikoinen tilanne, että isotkin firmat käyttävät pieniä digitoimistoja. Pienistä digitoimistoista löytyykin hyvää suunnitteluosaamista, mutta se WordPress ei sitten vain riitä isolle brändille. Esimerkiksi nyt Ruotsissa digitoimistot, kuten Nansen, ovat lähteneet ihan tietoisesti kasvattamaan myös toteutusmuskeleita. Ja ovat onnistuneetkin. Nansen on kasvanut jenkkeihin ja UK:hon lyhyessä ajassa.

En sano, että kotimaisten digitoimistojen pitäisi lähteä Lontooseen laukkaamaan, mutta kyllä esim. Cloud Nine ja LBi ovat sellaisia toimistoja joista kannattaisi esimerkkiä ottaa. Niillä on todella kova luova osasto, mutta myös vahva tekninen osasto. Sillä tavalla syntyy maailmanluokan verkkopalveluita.

Haastattelussa olivat läsnä EPiServeriltä Kalle Bäckman, Miika Niemelä ja Petri Isola. Ensisijaisesti kysymyksiin vastasi Kalle Bäckman.

Disclaimer: EPiServer on Vierityspalkki.fi-sivuston kaupallinen sponsori. Sponsorointi mahdollistaa ehdottaa juttuaiheita toimitukselle. Tämän jutun näkökulma, kysymykset ja Vierityspalkin kirjoittajan kannanotot ovat luonnollisesti täysin kirjoittajan omia.

PS. Haluatko Vierityspalkin artikkelit sähköpostiisi? >> Tilaa kuukausikirje

  1. Perttu Tolvanen says:

    Haastattelijalta vielä lisäpisteitä hyvistä vastauksista EPiServerin jengille. Rehellisiä vastauksia ja kommentteja kilpailijoista näköjään pystyy antamaan kun itsellä menee markkinassa varsin hyvin.

    Syksyn aikana on tarkoitus antaa tilaa myös etenkin WordPressin ja Drupalin puolustajille. Liferay:llekin ehkä, koska etenkin julkishallinto tuntuu olevan siitä kovin innoissaan.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Edit note: Selvempi disclaimer lisätty selvennyksen vuoksi juttuun klo 16.00 (juttu julkaistiin aamusta). EPiServer Finland on siis Vierityspalkin sponsori 2014-2015 ja sponsoridiiliin on liitetty, että heistä tehdään juttu blogiin. Itse jutun sisältöön, haastiskysymyksiin tai edes otsikkoon eivät EPiServerin tyypit ole vaikuttaneet.

    Oma kantani on, että tällä tavalla blogi saa hyvää sisältöä enemmän, ja sponsoroinnit sitten mahdollistavat muiden ei-sponsoroitujen juttujen tekemisen. Linjana on tähän mennessä ollut se, että sponsoreiksi hyväksytään web-tekijöille kiinnostavia tuotteita – ei esimerkiksi digitoimistoja. Jos tällainen kuvio tuntuu lukijoista huonolta, niin kertokaa. Eihän vastaavia nyt Vierityspalkin historiassa taida olla kuin kolme (ja juttuja kuitenkin se 800+). Tarkoitus on tästä kaikesta kuitenkin olla täysin avoin. EPiServerinkin kohdalla aloite tällaisen jutun ja sponsoridiilin tekemiseen tuli allekirjoittaneelta, koska aihe on kiinnostava ja ajankohtainen. Saa olla eri mieltä :)

  3. Roni Kantis says:

    ”Tämä on tietysti hyvin asiakaskohtaista, mutta kyllä moni asia on EPiServerissä suoraan paketista paljon pidemmällä kuin Drupalissa vaikkapa. Viime aikoina myös uskottavan verkkokauppa-alustan oleminen suoraan tuotteessa on ollut tärkeä tekijä.”

    Yleisesti ottaen trendi on tällä hetkellä nimenomaan monoliittisista järjestelmistä pois päin, joka tietysti voi olla joskus suljettujen järjestelmien kannalta hankalaa.

    Jopa suhteellisen riisuttu Drupal tuntuu joskus olevan täynnä tavaraa jota asiakas ei tarvitse ja soisinkin käytännössä kaikkien moduulien siirtyvän contrib-avaruuteen(joka harmillisesti sivuutettiin tässä artikkelissa käytännössä kokonaan), jolloin itse core jäisi vain frameworkiksi johon tarvittavat ominaisuudet kiinnitetään(suunta on onneksi oikea).

    Ajatus siitä että ytimen mukana toimitettaisiin mm. kokonaisia verkkokauppa-toiminnallisuuksia kuulostaa kauhistuttavalta nykyjärjestelmissä joissa overhead on jo muutenkin kasvanut sietämättömäksi niin ylläpidon kuin suorituskyvynkin kannalta.

  4. Perttu Tolvanen says:

    Roni: Totta, trendi on ehdottomasti moduulivetoisempaan kokonaisrakenteeseen. Ja hyvä huomio sekin, että kaupallisten tuotteiden kannalta trendi on haasteellinen kun yleensä bisnes perustuu isoon aloitus-lisenssimaksuun – joka taas on helpommin perusteltavissa ostajille jos peruspaketti on tuhti setti tavaraa.

    EPi ei ole tosin pahimmasta päästä kun katsotaan isoja kaupallisia tuotteita, esim. nyt vaikka Sitecoreen verrattuna. EPillä on myös hyvää yritystä add-on-storen kanssa, mutta onhan se kovin pientä verrattuna juuri Drupalin ja WordPressin lisäosamaailmoihin.

    Moduulimaailmaan siirtyminen on monille CMS:ille todella vaikeata. EPi on itse asiassa siitäkin ihan hyvä esimerkki, koska EPissä on käyttöliittymä aika pitkälle hiottu ja mietitty sisällöntuottajien kannalta. Lisäosien tuleminen ”perustuotteen” rinnalle ei ole mitenkään loppuun asti mietittyä, koska ei sitä ole ajateltu silloin kun peruskäyttistä on tehty. Esim. joku Magnolia on ajatellut sen asian paljon pidemmälle. Ehkä jopa WordPress omalla karulla tavallaan tekee sen paremmin.

    Isomman ”coren” etuna on kuitenkin se, että asiat yleensä on paremmin mietitty käytettävyyden kannalta. Ei tietysti aina, mutta ainakin näihin vielä toistaiseksi hyvin pärjääviin kaupallisiin CMS-tuotteisiin se kyllä aika hyvin pätee.

    Todella ohut core ja täysin lisäosiin nojaaminen vaatisi todella tiukkaa kuria niiden lisäosien toimintaan ja käytettävyyteen. Ja ainakin avoimen koodin projekteissa se asia ei oikein vielä toimi. Ehkä Magnolia juuri ainoita, jossa tuota on oikeasti taklattu (mutta siinäkin ne tärkeimmät lisäosat on emofirman tekemiä käytännössä).

  5. Jalmari Kovanen says:

    Kaikkien, jotka luulevat yksittäisen softafirman pystyvän vastaamaan avoimen lähdekoodin voimaan pitkällä tähtäimellä, kannattaa lukea seuraava artikkeli:

    http://readwrite.com/2014/07/01/linux-world-domination-complete-why-its-foolish-to-bet-against-open-source-communities

    Vaikka artikkeli on kirjoitettu Linuxista, se pätee sinällään suoraan myös julkaisujärjestelmiin. Edelleen on syytä muistaa, että Drupalilla on maailman suurin kehittäjäyhteisö, joka on merkittävästi Linux-yhteisöä suurempi.

    Lisäksi jokaisen kaupallista julkaisujärjestelmää käyttävän tulisi kysyä, kuka järjestelmän omistaa? Avoimen lähdekoodin järjestelmän omistaa käyttäjä itse, suljetun omistaa sen toimittaja ja se on käyttäjällä ainoastaan vuokralla. Mitäs sitten tehdään, jos suljetun omistajaa ei muutaman vuoden päästä olekaan?

    Näihin kuviin ja tunnelmiin,
    Jalmari

  6. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos kommentista Jalmari. Pitkällä tähtäimellä olenkin samaa mieltä perusväitteen kanssa. Monella alueella avoin koodi ja sen yhteisöt ovat huikeita, mutta niin kauan kuin ihmisten tekemisistä puhutaan, niin yhdessätekeminen ei ole välttämättä helppoa. Esim. Drupal on myös hyvä esimerkki siitä miten vaikeata tuollaisen kehittäjämassan suuntaaminen jotenkin järkevään tekemiseen voi olla. Kaupallisen hyödyn mahdollisuuden olemassaolo on myös tärkeä asia pitkällä tähtäimellä, avoin koodi ei koodaa itseään, eikä yhteisö kasva, jos rahaa ei kotiin pysty edes vähän kantamaan.

    Esim. kehitysvälineiden ja alustojen saralla avoin koodi rokkaa monella sektorilla. Pitkälle vietyjen tuotteiden saralla asia ei ole ollenkaan niin selkeä.

    Kaupalliset toimijat ovat usein paremmin organisoituneempia ja pystyvät liikkumaan nopeammin, ja tekemään esim. käytettävyydeltään parempaa tavaraa.

    En itse tosin näe avoin koodi vs. kaupallinen koodi -keskustelun olevan web-julkaisun saralla ihan älyttömän iso asia. Palveluiden elinkaaret ovat niin lyhyitä, että esim. tuo mainitsemasi riski järjestelmän omistajan katoamisesta on esim. jonkun EPiServerin kohdalla aika pieni – tai ei niin merkityksellinen. Jos puhuttaisiin jonkun yksittäisen Erkin koodaamasta omasta virityksestä, niin sitten asia olisi tietysti toinen.

    Avoin koodi yhdistettynä lisäosien ekosysteemiin on web-julkaisun saralla paljon merkityksellisempi kilpailutekijä. WordPress näyttää siinä aika kovaa esimerkkiä tällä hetkellä. Drupalin tilanne on epäselvempi, mutta kovaa kisaahan esim. juuri Drupal ja EPiServer Suomessakin käyvät. Kovin eri kilpailueduilla vain mennään.

  7. Roni Kantis says:

    Erikoinen kommentti sillä Drupalin kehittäjäyhteisö on kokoonsa nähden todella hyvin organisoitunut ja bugien taklaamisvauhti on huima. Illuusio hitaasta vauhdista ja huonosta organisoinnista kaupallisiin tuotteisiin verrattuna saattaa tulla siitä että päätökset tehdään avoimesti ja yhdessä, ei suinkaan diktaattorimaisesti suljetuissa kopeissa. Jokainen erimielisyys ja viivästyksen syy on jatkuvasti nähtävillä.

    Olisi kiinostavaa nähdä vierekkäin esimerkiksi eri tuotteiden korjattujen bugien määrä vuodessa. Veikkaisin suljettujen järjestelmien korjausvauhdin olevan melko surullista katseltavaa. Ja nimenomaan korjattujen bugien absoluuttinen määrä kiinostaa, ei niinkään korjaamisprosentti, bugeja ja toivottuja ominaisuuksia on joka tapauksessa käytännössä loputon määrä, oli tuote mikä hyvänsä.

  8. Perttu Tolvanen says:

    No totta tuo puoli, ja Drupal on moneen muuhun avoimen koodin yhteisöön verrattuna varmaan ihan organisoitumisen huippusuorituksia, mutta kyllähän se kärsii tuotesuunnittelun saralla siitä yhteisön moniäänisyydestä. Ja itse ajattelin kommentissani juuri sitä, että ’yhteisöllinen design’ on haasteellista. Ollaanko framework vai CMS? Onko verkkokauppa tärkeätä vai ei?

    Ennustettavan roadmapin puuttuminen on kuitenkin yksi isoimmista asioista, joka on haitannut (ja haittaa) Drupalin leviämistä isompiin enterprise-tason projekteihin. Käytettävyys ja tulevaisuuden kehityksen ennustettavuus ovat minusta ne isoimmat haasteet avoimen koodin tuotteissa, kuten Drupalissa. Samoista ongelmista tietysti kärsivät kaupallisetkin tuotteet, mutta noihin asioihin se diktatuuri sitten kuitenkin sopii jos diktaattorilla vain on jotain näkemystä hommaan (ja riittävästi resursseja toteuttaa sitä näkemystä).

  9. Jalmari Kovanen says:

    Nyt kuulostaa enemmänkin siltä, että joko a) Pertulla on jotakin hampaankolossa Drupalia kohtaan tai b) ei ole riittävää tietoisuutta, miten asiat ovat. Suosittelen matkaa seuraavaan DrupalConiin, syys-lokakuun vaihteessa.

    Drupal (ja WordPress ja kaikki muutkin isot open source -projektit) laajenevat merkittävästi useampiin suuntiin kuin kaupalliset tuotteet. Tästä syystä ne saattavat tuntua päämäärättömiltä tai fokusoimattomilta ulkopuolisista, kun asioita tapahtuu paljon kaikilla rintamilla.

    Kaupallinen tuote pääsee aina jossakin osa-alueessa avoimen lähdekoodin ohi, koska firma fokusoi kehitystä tiettyihin asioihin. Mutta jos tämä fokus on väärä, niin firma kuihtuu ja katoaa. Avoimen lähdekoodin projekti sen sijaan on edelleen olemassa ja etenee.

    Ennemmin tai myöhemmin jokainen firma on tilanteessa, jossa havaitaan tuotteen olevan vanhentunut arkkitehtuuriltaan ja konseptiltaan ja se pitää uusia. Tästä kuolemanlaaksosta ei moni selviä, esimerkiksi Suomessa ei taida olla enää montaa CMS-toimittajaa (ainakaan menestynyttä).

    EPiServerillekin tämä aika koittaa, ennemmin tai myöhemmin. Havaitaan, että a) avoin lähdekoodi on tehnyt japanilaisen gambiitin hintakategorian alapäähän (vrt. WP), b) keskikohta on puristuksessa asiakkaiden miettiessä kustannussäästöjä sivustojen uusintaprojekteissa ja c) yläpäässä hintaa ei voi nostaa tai uusia asiakkaita hankkia, kun ei tuoteta enempää arvoa.

    Sitten lopuksi Drupalin käyttökokemuksesta sen verran, että sen mollaaminen on suurelta osin liioittelua ja panettelua. Sitä osaa käyttää assistenttitasoinen ihminen parin tunnin perehdytyksellä ihan hyvin.

    Ei se välttämättä paras ole ja EPiServer voi olla mukavampi käyttää – mutta onko sisällönsyöttäjien käyttöliittymän viimeinen 5-10% tehoa 45 000 euron arvoinen? Plus käyttöpalvelut, joiden kuluista artikkelissa nähtiin viisaimmaksi vaieta. Jotta yhtälö olisi kannattava, yrityksen tulee laittaa kolmessa vuodessa yli puoli miljoonaa sisällön syöttäjien palkkoihin. Ei kuulosta toimivalta.

    Näihin kuviin ja tunnelmiin,
    Jalmari

  10. Perttu Tolvanen says:

    Hyvää pohdintaa, Janne. Minusta nuo ennustukset eivät vain ole niin itsestäänselvästi toteutumassa. Allekirjoitan väitteen aika pitkälti kotimaisten pienten tuotteiden osalta, mutta integraattoriverkostoa kansainvälisesti keränneet kaupalliset tuotteet kuitenkin porskuttavat varsin vahvasti – korkeista lisenssihinnoista huolimatta. Täten hyvä teoria ei tunnu toimivan käytännössä.

    Ennen kuin itse kommentoin lisää, niin vinkkaan EPiServerin Kallelle jos vaikka saataisiin sieltä kommenttia ketjuun myös.

  11. Perttu Tolvanen says:

    Suhtaudun itse avoimen koodin projekteihin aika tiukasti, koska minusta näiden pitää nostaa vielä tasoa jos kaupallisille tuotteille aiotaan pärjätä. Uskon itsekin siihen, että on paljon syitä siihen miksi malli on periaatteessa parempi monelle asiakkaalle – mutta käytäntö ei ole vielä oikein todistanut ylivertaisuutta. Pelkällä ideologialla ei enää avointa koodia voi myydä minun mielestäni. WordPress on minusta tällä hetkellä esim. Drupalia pidemmällä kun puhutaan verkkojulkaisemisen ekosysteemistä ja avoimen koodin perustuotteen yhdistelmästä. Drupal hakee minusta sitä omaa sweet spottiaan tällä hetkellä vielä.

    Esim. sinunkin mainitsemasi arkkitehtuurin vanhentuminen koskettaa ihan yhtä lailla avoimen koodin projekteja – ja juuri tällaisissa vaikeissa siirtymäkohdissa moni avoimen koodin CMS on hajonnut ihan sirpaleiksi. Drupal nyt ei ole vielä Typo3:sen tasolla sen asian suhteen, mutta onhan siellä sitä ristivetoa aika lailla.

    Drupal on hieno projekti, ja tässäkin blogissa on tarkoitus ko. plattaan vielä pureutua tarkemmin. Itselleni esim. tuo käytettävyyden aika heikko painoarvo Drupalin kehityksessä on kieltämättä piikki lihassa. Olen sen 15 vuotta katsellut isojen konsernien verkkojulkaisemista ja verkkokauppaa – ja mitä enemmän organisaatiossa on sisällöntuottajia ja liiketoimintaihmisiä, joiden pitäisi hommaa pyörittää, niin sitä enemmän sillä välineen käytettävyydellä on käytännössä merkitystä. Ja siitä näkökulmasta tuo 45k on kovin pieni summa.

    Lisäksi kun katsoo esim. North Patrolin tekemien kilpailutusten historiaa tässä vajaalta parilta vuodelta, niin meillä on useampia caseja, joissa Drupal-tarjoajat ovat olleet EPiServer-tarjoajia kalliimpia (ja me laskemme kaikki omistamisen kustannukset, vähintään kolme vuotta eteenpäin). Täten tuo Kallen väite siitä, että EPiServer voisi olla jopa halvempi ei ole minunkaan mielestäni ihan tuulesta temmattu. En toki lähtisi sillä paljon brassailemaan, koska yleensä kun puhutaan 100k-200k skaboista, niin EPit ovat kalliimmassa päässä ja Drupalit halvemmassa.

    Mutta kisa on tiukkaa ja riippuu casesta eniten, että miten päin Drupal-jengit ja EPiServer-tarjoajat järjestyvät.

  12. Kalle Bäckman says:

    Kommentissa oli maininta EPiServerin käyttöpalvelujen hinnoittelusta tai lähinnä sen puutteesta artikkelissa. Listahinnoittelu on kaikkien katsottavissa meidän kotisivuilta (eri valuutoilla): http://www.episerver.com/Hosting/Order-Hosting-Services/

    Yksi olennainen osa EPiserverin käyttöpalvelutarjontaa on hyvin kattavat palvelutasot, joiden kautta EPIServer vastaa palvelun monitoroinnista, saatavuudesta 24/7/365, jne. valitujen SLA -palvelutasojen mukaisesti. Muun muassa EPiServer CMS päivitykset sisältyvät palveluun.

  13. Juha Karonen says:

    Pari itselläni keskusteluissa esiin tullutta asiaa, jotka liittyvät aiheeseen:

    Miten mielestäsi toimittajaloukku estetään Episerverin kanssa tilanteessa, jossa Episerver itsessään lopettaa toimintansa tai alkaa kehittämään alustaa asiakkaan näkökulmasta väärään suuntaan? Kommentoit jo tämän olevan epätodennäköistä, mutta mahdollisuus on edelleen olemassa. Jälleenmyyjät tai asiakas itse eivät käsittääkseni kykene alustan kehitystä jatkamaan, toisin kuin esim. Drupalin tai WP:n kanssa, jossa yhteisö jatkaa työtään, ja tarvittaessa vaikka yksittäinen henkilö voi jatkaa koko alustan kehitystä, koska open-source.

    Toinen asia on globaalit markkinat, eli miten näet että Episerveriä saadaan kehitettyä globaalin yrityksen muilla mantereilla (tai edes muualla Euroopassa) paikallisesti asiakkaan lokaaleja tarpeita vastaavaksi? Esim. Drupal / WP -osaajia löytyy ympäri planeettaa, mutta käsittääkseni Episerver on tunnettu lähinnä pohjoismaissa.

  14. Perttu Tolvanen says:

    Hyviä kysymyksiä Juha.

    Käytännössä tuo mainitsemasi tilanne, että kehitys todella loppuisi tai suuntautuisi täysin eri suuntaan on melko pitkälläkin tähtäimellä mielestäni melko epätodennäköinen. En tiedä yhtään sellaista tilannetta viimeiseltä 15 vuodelta julkaisujärjestelmämarkkinasta (saa korjata, jos joku tietää / muistaa paremmin). Miksi lopettaa menestyvä tuote?

    Tyylipuhtaimmat tuollaiset tilanteet ovat tapahtuneet viime vuosina käytännössä vain kotimaisille, hyvin pienten asiakaskuntien tuotteille. Tällöin on ollut kyse yleensä siitä, että bisnes ei vain ole ollut alkujaankaan järkevällä pohjalla – tai avoimen koodin tuotteet ovat vain tulleet ominaisuuksissa ohi.

    Sitä vastoin tiedän kyllä todella paljon tilanteita, joissa erittäin vahva tuote on joutunut yritysoston kohteeksi ja tämän seurauksena sen tuotteen kehitys on hiipunut käytännössä olemattomiin – tai loppunut kokonaan. Esim. Oracle ja OpenText ovat varmasti parhaiten tunnettuja esimerkkejä isoista korporaatioista, joiden sisuksiin hyvät sisällönhallintatuotteet ovat vuosien varrella menneet kuolemaan.

    Asiakkaan kannalta tällainen tilanne on tietysti pahimmillaan melkein sama asia kuin se, että firma oikeasti laittaisi lapun luukulle. Monenlaisia spekulaatioita on ollut siitäkin vuosien varrella, että esimerkiksi Microsoft ostaisi EPiServerin. Jos näin kävisi, niin saattaisi käytännössä käydä niin, että EPiServerin kehitys hyytyisi kun sitä sulautettaisiin osaksi Microsoftin tuotepalettia.

    Käytännössä nopeimmissakin tilanteissa tällainen prosessi yleensä kestää vuosia (esim. vaikkapa taannoinen tilanne kun Microsoft osti norjalaisen hakukoneen, FASTin, ja sulautti sen 2-3 vuoden aikana osaksi SharePointtia). Lisäksi ostajalla on lähes aina edes jonkinlainen suunnitelma siihen, että mitä nykyisille asiakkaille tarjotaan päivitysreitiksi. Toki usein (esim. Oraclen ja OpenTextin kohdalla) nämä ”päivitysreitit” ovat vain myyntimiesten kalvoissa olevia jatkuvuusreittejä, käytännössä ne ovat uusia tuotteita ja uusia projekteja yleensä.

    Pidän siis isoimpana riskinä sitä, että EPiServerin ostaa jokin isompi firma ja sitä kautta EPiServerin kehitys itsenäisenä tuotteena hidastuu tai pahimmillaan hyytyy lähes kokonaan. Tosin esim. jos Microsoft ostaisi EPiServerin, niin se tuskin sulauttaisi sitä kovin nopeasti, vaan mieluummin rakentaisi vain parempia integraatioita Microsoftin muuhun tarjontaan. Mutta tämä on toki vain spekulaatiota.

    Esimerkiksi Drupalin asettama suora uhka EPiServeriä kohtaan ei ole ollenkaan niin iso kuin mikä on Drupalin asettama uhka useimmille kotimaisille julkaisujärjestelmätuotteille. Useimmilla kotimaisilla tuotteilla ei ole käytännössä mitään merkittävää kilpailuetua puolellaan – ehkä lähinnä satunnaista kustannustehokkuutta lukuunottamatta.

    EPiServerin edut esimerkiksi Drupaliin verrattuna ovat tuotteena varsin selkeät. Se on monella alueella olennaisesti Drupalia pidemmällä oleva julkaisujärjestelmä/web-markkinointi/verkkokauppa-alusta. Täten se pärjää suorassa kilpailussa aivan toisella tapaa kuin paikalliset tuotteet. Lisäksi kun kumppaniverkosto on riittävän laaja, niin toimittajaloukun riski kumppanipuolella on erittäin pieni. Enemmänhän uskottavia enterprise-tason kumppaneita on Suomessa EPiServerille kuin Drupalille.

    Tuo ”tuotteen kuolema” -riski korostuu toki mitä pidemmän elinkaaren palveluista puhutaan. Isojen web-palveluiden kohdalla elinkaaret toki pitenevät koko ajan, joten tämäkin asia ehkä hieman nousee esiin useammin. Käytännössä useimmat, isojenkin konsernien saittikokonaisuudet toteutetaan 5-6 vuoden elinkaarella, ja tällaisella kaarella vahvat kaupalliset tuotteet ovat vielä hyvin turvallisia valintoja.

    Esimerkiksi pitkän elinkaaren extranet-palveluissa me (=North Patrol) suosittelemme useimmiten Drupalia juuri avoimuuden ja laajan yhteisön tuomien hyötyjen takia – etenkin jos palvelussa on paljon asiakaskohtaista räätälöintiä, eikä tuotteen ominaisuuksilla ole niin suurta merkitystä (viimeksi tein itse näin tänään päivällä workshopissa).

    Mitä tulee toiseen kysymykseesi, niin tuo tuotteen globaalius on joillekin konserneille tosiaan aidosti merkittävä asia. Siinä esimerkiksi Sitecore on ihan toisessa asemassa EPiServeriin verrattuna, ja Drupalikin varsin omassa sarjassaan.

    Mutta – vaikka mekin teemme töitä Suomen suurimmille konserneille, niin kyllähän realiteetti on se, että ei tuota asiaa vakavasti pohtivia organisaatioita ole Suomessa kuin kourallinen. Jos tehdään globaalia verkkopalvelukokonaisuutta, niin se yleensä tehdään jossain määrin keskitetysti jostain markkinasta käsin. Sisällöntuotanto toki voi olla täysin hajautettua, mutta kooditason tekemistä hajauttaa hyvin harva konserni – tai sitten annetaan paikallisille markkinoille täysin vapaat kädet valita lelunsa.

    Ne harvat, jotka antavat isoja vapauksia, mutta vaativat silti yhtenäistä teknologiastackkia toki päätyvät johonkin Sitecoreen, Drupaliin tai WordPressiin (ja hyvästä syystä!) – mutta reaalimaailmassa itse en esim. sellaisia organisaatioita ole paljon Suomessa nähnyt – vaikka isoja organisaatioita päivittäin konsultoin.

    Eli lyhyesti (kun tuo aiempi vastaus ehkä oli vähän pitkähkö…): Valideja kommentteja sinulta, mutta omasta kokemuksestani eivät aivan valtavan relevantteja/akuutteja monille isojen saittikokonaisuuksien ostajille.

    Ja tässä nyt ei ole varsinaisesti tarkoitus puolustaa EPiä sen enempää, enemmänkin vain avata sitä, että miksi EPi porskuttaa siitä huolimatta että sillä ei ole Drupaliin verrattavaa avoimuutta koodissa tai globaalia yhteisöä ympärillä.

    Esim. tuo mainitsemani yritysostoriski on ollut EPin kohdalla todellisuutta jo pitkään, ja maatoimiston tyypitkin ovat tottuneet vastailemaan siihen liittyviin kysymyksiin.

  15. Janne Kalliola says:

    Minua kovasti kummastuttaa tuo Drupalin vaikeakäyttöisyyden nostaminen jatkuvasti esiin.

    Asiakkaillamme ei ole erityisiä ongelmia sivustojensa hallinnan kanssa, tukitiimimme ei joudu ratkomaan hallintaan liittyviä asioita juuri lainkaan ja Drupalin käyttökoulutus vie muutaman tunnin ja sitten hommat tapahtuvat.

    Maailmalta sen sijaan kantautuu juuri toisenlaisia uutisia, esimerkiksi äsken ilmoitettu NASA:n siirtyminen Drupaliin: http://gcn.com/articles/2014/08/22/nasa-aws-open-source-migration.aspx ja http://www.nextgov.com/cloud-computing/2014/08/when-nasa-moves-its-websites-cloud-everyone-watches/92255/

    Merkittävien kustannussäästöjen ja toimitusprojektin nopeuden lisäksi helppokäyttöisyys nostettiin esille, lainaus ensimmäisestä artikkelista:

    NASA.gov involves hundreds of thousands of pages, Kadakia explained, noting that each NASA center employs multiple content managers. “We have 200 to 300 content managers at any time,” she said. “We wanted to make the ease of use a big priority.”

    Kannattaa katsella esimerkiksi Acquian Drupal-videoita, joissa käydään läpi Drupalin demodistroa: https://www.acquia.com/taxonomy/term/5226 – hallintakäyttöliittymää näkyy erityisesti videoissa 4, 5 ja 6.

    Toinen hyvä video on Aqcuian A/B-testaustyökalu Liftin esittely, jossa Drupalin käyttöliittymä näkyy erityisesti markkinoijan näkökulmasta.

    Ja lopuksi vielä puffi, laita minulle mailia (janne@exove.fi) ja minä järjestän Drupalin käyttöliittymän demonstroinnin sinulle ja organisaatiollesi. Voit sitten itse muodostaa mielipiteesi ja miettiä Drupalin sopivuutta organisaatiollesi.

  16. Perttu Tolvanen says:

    Todettakoon se, että minun ”mielipiteeni” tuosta käytettävyydestä perustuu tarjouskisoihin, joissa sekä Drupal-firmat että EPiServer-firmat ovat käyneet asiakkaan tiimille demoamassa, ja yleensä näissä on esillä sekä demoympäristöjä että todellisia muiden asiakkaiden ympäristöjä. Ja en vielä ole nähnyt asiakkaan tiimiä, joka pisteyttäisi Drupalin korkeammalle EPistä.

    Onko tämä ero aina se isoin asia? Ei todellakaan, mutta on useita alueita, esim. kieliversiointi tai joku personoinnin hallinta, tai mediatiedostojen hallinta, tai etusivun hallinta, joissa on selkeätä käytettävyyseroa näiden kahden tuotteen välillä.

    Toki jokaisen kannattaa tämä asia todentaa itse, joten Jannen tarjoukseen suosittelen tarttumaan.