Webin tekijä maailmalla: Tommi Forsström ja New York

Perttu Tolvanen

Seuraavaksi maailmalle lähteneiden webin tekijöiden sarjassa on Tommi Forsström. Tommi on vaikuttanut jo muutaman vuoden ajan New Yorkissa ja kertoo haastattelussa kokemuksiaan tämän hektisen kaupungin työelämästä. Tommi työskentelee tällä hetkellä Greatist-startupissa teknisenä tuotepäällikkönä.

tommi-forsstrom-2014

1) Mikä sai lähtemään maailmalle hommiin?

Jossain vaiheessa täytettyäni 30, huomasin asuneeni koko elämäni n. 60 kilometrin säteellä ja totesin, että kasvaakseni merkittävästi ihmisenä, minun on nähtävä maailmaa jossain muuallakin, eikä vain turistin silmin, vaan heittäytymällä kokonaan sekaan.

Matkustin paljon nuorempana bänditouhujen takia ja tulin nähneeksi suurimman osan läntisen kulttuurin suurkaupungeista, enkä tämän takia oikeastaan kokenut koskaan erityisen merkittävää kaukokaipuuta. Rakastan Helsinkiä todella paljon ja tiedän sen olevan henkinen kotini. New York on kuitenkin aina ollut mielessäni erityisessä asemassa sen kulttuurihistoriallisen aseman takia. Vaikka kävinkin täällä ensi kertaa aikuisiällä vasta vuonna 2006, tiesin sen välittömästi olevan Helsingin rinnalla ainoa paikka maailmassa, jossa todella haluaisin asua.

Näin ollen muuton kohdetta ei kauhean kauaa tarvinnut miettiä.

2) Miten pitkään tiesit, että haluat ulkomaille duuniin ja mitä teit tänä aikana tavoitteen eteen?

Ikävä kyllä valitsin kohteekseni yhden vaikeimmista. Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka on (syystäkin) aika kireä, koska pitkälti koko muu maailma haluaa jostain syystä tähän hornankattilaan mukaan sekoilemaan.

Aloin käytännön toimet muuton eteen joskus vuoden 2009 tienoilla. Opiskelin viisumiviidakon perusteet ymmärtääkseni mistä on kyse ja lähettelin hakemuksia kokemustani vastaaviin paikkoihin. Olin tullut melko hemmotelluksi Suomessa, jossa on todella helppoa olla iso kala pienessä lammessa. En ollut koskaan kohdannut mitä todellinen kilpailu työpaikoista voi olla.

Seuraava etappi oli vuoden 2011 alkupuolella, kun eräs Nokian osasto, jolle olin tehnyt melko paljon hommia alihankkijana vihdoin keksi millä korteilla he saisivat minut houkuteltua mukaan omaksi työntekijäksi: oma pulpetti Bostonin toimistolla. Rekrylle lyötiin kättä päälle ja sovittiin, että aletaan viemään hommaa eteenpäin. Luvattiin, että HR-osasto ottaa piakkoin yhteyttä.

Luvattua yhteydenottoa ei kuitenkaan tullut ja viikon välein luvattiin, että “ihan kohta tapahtuu, on vaan vähän organisaatio jumissa”.

Vähän myöhemmin syykin tälle selvisi, kun Nokian ensimmäinen massiivinen YT-kierros julkistettiin.

“Ihan kohta” -pingistä jatkettiin kuitenkin vielä pari kuukautta. Kesäkuun tienoilla kuitenkin aloin vihdoin todeta, että ei tämä tästä taida mihinkään liikkua. Kuin sattumalta silmiini osui Ville Vesterisen (Arctic Startup / Gray Area Labs) twiitti CTO:ta New Yorkissa metsästävästä yrittäjästä. Otin Villeen yhteyttä ja paria Skype-palaveria myöhemmin löysin itseni viikkoa myöhemmin New Yorkista sopimassa roolistani uudessa yrityksessä. Tähän vielä n. 8 kuukautta päälle firman perustamista sekä viisumisäätöjä ja uusi osoite meren takana oli paketissa.

3) Mitä olet oppinut?

En tiedä liittyykö tämä ikään vai todella epäterveen työkulttuurin kanssa kanssakäymiseen, mutta olen oppinut ns. “work-life balancen” merkityksen. Tämä kaupunki sykkii todella epätervettä kilpailuhenkeä ja se saa ihmiset voimaan erittäin pahoin töissä.

Onneksi olen pohjoismaisen työkulttuurin (ja Futuricen) kasvatti ja tarpeeksi isoilla natsoilla varustettu, että voin omissa työpaikoissani yrittää pakottaa kulttuuria työntekijöitä kunnioittavampaan ja omaa elämää arvostavampaan suuntaan. Ihmiset Pohjoismaissa eivät ymmärrä miten hyvin asiat siellä työelämässä oikeasti ovat.

Toinen melko itsestäänselvä oppi on monikulttuurisuuden ja erilaisten kommunikaatiotapojen arvostus. Suomessa on helppo unohtaa, että elämme melko homogeenisessä monokulttuurissa ja kommunikaatio peilaa sitä niin hyvässä kuin pahassakin.

Täällä on ensiarvoisen tärkeää oppia lukemaan ihmisestä tämän kommunikaatiotapa. Suomalaista rehellisyyttä ja suorasukaisuutta todella oppii arvostamaan, kun on pari kertaa lyönyt varpaansa kiveen ja kuvitellut, että ihmiset oikeasti sanovat mitä tarkoittavat. Tai tullut täysin väärinymmärretyksi negatiivisena niuhona kun on laukonut mielipiteitään suoraan ja kaunistelematta.

4) Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli työympäristön ja projektien suhteen verrattuna Suomeen? Ovatko ne toteutuneet?

Olin toki tietoinen edellisen vastauksen haasteista, mutta niiden massiivinen vaikutus työelämään oli kyllä pieni yllätys.

Koska olen ollut startupeissa töissä en ole varsinaisesti tehnyt projektihommia. Startupit ovat sinänsä aika samanlaisia kaikkialla maailmassa, mutta toki on aika inspiroivaa työskennellä maantieteellisesti paikassa, jossa vertaisverkostosta löytyy käytännössä mitä tahansa ja jossa mahdollisuuksien rajana on äärettömyys.

Mutta arki on toki aika samanlaista missä tahansa. Välillä on helppo unohtaa, että asuu ja työskentelee yhdessä maailman huikeimmista paikoista. Pitää vain muistaa vetää pää ulos omasta ahterista ja herätellä itseään siihen missä on.

5) Mikä on parasta (juuri nyt) ulkomailla töissä olemisessa?

Työurallani on ollut monia kasvujaksoja, mutta mikään niistä ei vedä vertoja viimeiselle 2,5 vuodelle. Koen edelleen oppivani uutta päivittäin ja haastavani ymmärrykseni ja osaamiseni rajoja. Ympärilläni on ihmisiä kaikista maailman nurkista ja kulttuureista, joista kaikista on paljon opittavaa. Vaikka olenkin tehnyt Suomessakin paljon töitä monikulttuurisissa ja kansainvälisissä projekteissa, siellä ei pääse lähellekään tätä heterogeenisyyttä.

En myöskään varsinaisesti voi valittaa, että työmatkapyöräreittini kulkee Williamsburg Bridgen yli Lauttasaaren sillan sijaan. Salmisaaren ranta on kaunis, mutta Manhattanin skyline silti hieman komeampaa katsottavaa.

6) Mitä verkkosivustoja, blogeja, julkaisuja seuraat pysyäksesi alan hermolla?

Tässä kohtaa internetin hämmästyttävä kansainvälisyys tekee ulkomailla asumisen tyhjäksi – en käytännössä ole muuttanut juuri mitään “toimialaseurannan” alle meneviä käytäntöjäni muuton jälkeen. Tosin en nykyään sinänsä seuraa kovin aktiivisesti mitään tiettyjä blogeja (pl. klassikot kuten Coding Horror, A List Apart, Seth Godin, Matt Cutts, Steve Blank, Pölli Tästä, Signal vs. Noise yms), vaan luotan Twitter-seurattavieni ja lähipiirini kuraation voimaan. Toistaiseksi ei ole ollut Instapaperin lukulistalla luettavan puutetta. New Yorkissa onneksi on paljon aikaa häiriöttömälle lukemiselle, kun metrossa ollessa ei internet-yhteyttä ole, joten offline-lukulistaa pääsee ahmimaan läpi.

Ainoa poikkeus on se, että täällä pääsee halutessaan näkemään aika hyvin livenä melkoisia legendoja seminaareissa jatkuvasti. Kylillä on koko ajan jos jonkinlaista tapahtumaa päällä ja niissä on aina puhumassa eturivin tyyppejä.

>> Seuraa Tommia Twitterissä

PS. Haluatko Vierityspalkin artikkelit sähköpostiisi? >> Tilaa kuukausikirje

Comments are closed.