Sosiaalinen media tarvitsee aina exit-suunnitelman

Perttu Tolvanen

Organisaatiot ovat menneet viime vuosien aikana innokkaasti sosiaaliseen mediaan. Etenkin Facebookiin on menty vauhdikkaasti – joskus hyvän idean kanssa, joskus vain siksi kun ”kaikki muutkin ovat siellä”.

iStock_000018275713Small

Irrallisista sosiaalisen median kokeiluista on nyt kuitenkin monella taholla siirrytty strategisemman käytön suuntaan.

Suomi24-palvelussa esimerkiksi Kela ja Kirkko keskustelevat ja palvelevat tietoa kaipaavia sidosryhmiään. YouTubesta on tullut videoiden jakelun oletuspaikka lähes kaikille organisaatioille. Flickrin ja Pinterestin kilpailu kuvagallerioiden oletuspaikasta on parhaillaan käynnissä. Viimeisimpänä merkittävänä kehityskulkuna on alkanut leviämään Facebook-kommentoinnin ulottaminen myös omille sivuille.

Nämä ovat kaikki todella esimerkillisiä suorituksia siitä miten käytetään sosiaalista mediaa tehokkaasti. Esimerkiksi kommentoinnin oma tekninen toteutus verkkopalveluun on usein yllättävän kallis operaatio asiallisine spam-estoineen ja moderointikäyttöliittymineen. Lisäksi toteutus vaatii vielä jatkuvaa investointia jotta kommentointitoiminnallisuus pysyy toimintakuntoisena ja laadukkaana. Houkutus ottaa käyttöön Facebook-kommentointi myös omalla sivustolla on suuri.

Etenkin kotimaisissa verkkopalveluissa tämä Facebookiin nojaaminen kommentoinnissa on nyt viime aikoina lisääntynyt huomattavasti.

Tällaisen päätöksen äärellä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki sosiaalisen median palvelut toimivat omilla ehdoillaan ja kehittyvät myös koko ajan nopeata vauhtia.

Esimerkkinä potentiaalisista riskeistä toimikoon viime vuonna melko laajasti raportoitu The Cool Hunter -case, jossa erittäin suosittu Facebook-sivu poistettiin ylläpidon toimesta yllättäin ja palauttamisessa meni useita kuukausia.

The Cool Hunter (TCH) on designiin ja popkulttuuriin keskittynyt 8-vuotias blogi, jonka kuukausittaiset kävijämäärät ovat yli 2 miljoonaa. Blogin kommentointi oli siirretty aiemmin Facebookin avulla tapahtuvaksi, ja osittain tämän kautta Facebook-sivun tilaajamäärä kasvoi jopa 1500-2000 tykkääjällä päivittäin. Poistamisen aikaan Facebook-sivulla oli 788 000 fania ja sisältöä oli tuotettu sivulle viiden vuoden ajan. Blogiinkin tuli Facebook-sivun kautta yli 10 000 klikkausta päivittäin.

Blogin suomalainen pääkirjoittaja Tuija Seipell kommentoi Vierityspalkille viime vuoden tapahtumia: ”FB-sivun menettäminen ei ollut mikään pieni hikka. Kyseessä oli vakava interaktiivisuuden menetys, puhumattakaan siitä, miten massiivinen määrä sisältöä tilin mukana hävisi”, kertoo blogin pääkirjoittaja Tuija Seipell.

Blogin yrittäessä saada vastausta tilin poistoon, FB:n ainoa vastaus on ollut: ”This user was disabled for repeat IP infringement.” The Cool Hunter ei mielestään ollut rikkonut sääntöjä, paitsi pariin otteeseen jakamalla kuvia, joiden kuvaaja ei ollut tiedossa. Tämä on The Cool Hunterin perustajan Bill Tikosin mukaan ollut – ja myöhemmin myös Facebookin vahvistama – syy tilin sulkemiseen. Mutta mistä kuvista on ollut kyse ja kuka valitukset on tehnyt, ei vastauksia ole Facebookin suunnasta kuulunut.

Tällä hetkellä The Cool Hunterin Facebook-sivu on palautunut toimintaan, ja vaikka esimerkki on hyvin dramaattinen, niin se ei ole mitenkään täysin poikkeuksellinen. Isot sosiaalisen median palvelut joutuvat päivittäin tekemään isoja ratkaisuja joilla voi olla vaikutuksia moneen pieneen liiketoimintaan – eikä näiden isojen sosiaalisen median tahojen ydinliiketoimintaa ole palvella esimerkiksi yrityksiä tai yksittäisten blogien toimintaa. Siksi riskit myös kasvavat mitä suositummiksi nämä palvelut tulevat.

Yhteenveto: Pelkästään varoittavien esimerkkien takia ei kannata omia suunnitelmia lähteä radikaalisti muuttelemaan. Jos Facebook-kommentointi tuntuu hyvältä ratkaisulta omalle sivustolle, niin se kannattaa ottaa käyttöön – mutta kannattaa selvittää miten peruuttaminen tapahtuisi jos jotain yhtäkkiä muuttuisi.

Kommentoinnin hallinnointi, videoiden julkaiseminen ja kuvagallerioiden pyörittäminen eivät ole menneet yksinkertaisempaan suuntaan viime vuosina, mutta niiden toteutus onnistuu yhä pienemmillä teknisillä investoinneilla. Kääntöpuolena ovat lisääntyvät riskit yllättäviin, isoihinkin muutostarpeisiin.

Lisätietoa jutussa viitatusta esimerkistä:

  1. Hallitse omaa sivustoasi! says:

    Facebookin ja muiden yhteisöpalveluiden käyttö on ylittänyt hyvän maun rajat jo ajat sitten. Olen itse seurannut kuinka yhä useampi organisaatio laiminlyö verkkosivustojensa ylläpidon täysin ja tiedottaa vain Facebookissa.

    Hyviä huonoja esimerkkejä näistä ovat esimerkiksi äskettäin Suomeen tulleet videopalvelut HBO, Netflix ja Filmnet. Minkään näiden sivustolta ei löydy esimerkiksi ajankohtaistiedotteita vaan kaikki tiedottaminen tapahtuu Facebookin tai Twitterin kautta. Ei noin voi toimia.

    YLE sahaa omaa oksaansa mainostamalla Facebookia radiossa jatkuvasti ja siirtämällä osan tekemisistään sinne. Ei se ole yleispalvelua.

    Sosiaalinen media voi olla palautekanava, siellä voi julkaista samaa sisältöä ja vaikka linkkejä omilla sivuilla oleviin ajankohtaisiin asioihin. Sen ei ikinä pitäisi olla ensisijainen kanava minkään sisällön julkaisuun tai keskusteluun.

    Miksi FB/Twitter yleistyvät erityisesti julkishallinnon puolella? Yksinkertaisesti siksi, että tarjouskilpailuissa halvin voittaa ja sen vuoksi kaikissa tarjouksissa pyörivät nämä samat loppukäyttäjän kannalta huonot ja yksityisyyttäkin loukkaavat vaihtoehdot: Facebook, Twitter, AddThis, Google Analytics jne. jotka kasvattavat valtaansa näiden ilmaispalveluidensa avulla.

    KELA voisi esimerkiksi miettiä kuinka hienoa sivuston käyttäjien kannalta on, että Googlen kaltainen yritys tietää millä korvaushakemussivuilla käyttäjä liikkuu, ja kohdentaa mainontaansa sen mukaan. Pahimmassa tapauksessa käyttäjällä on vielä GMail-sähköposti, jolloin tieto näiden hakemusten täyttämisestä on yhdistettävissä käyttäjän henkilöllisyyteen.

    Kuka loukkaa tässä tapauksessa tietosuojaa? Google vai KELA? Jälkimmäinen on tuonut toiminnallisuuden omalle sivustolleen ja siinä mielessä vastaa tietojen keruusta.

  2. ärr says:

    Korjattuna:
    ”Jos Facebook-kommentointi tuntuu hyvältä ratkaisulta omalle sivustolle, niin kannattaa miettiä uudestaan ja hylätä moinen hulluus”

    Täysin pähkähullua antaa fesen (ja muiden) vakoilla kaikkea ja kaikkia ihan tuolleen, tuosta vaan, vapaaehtoisesti.

    Fesekommentit = iso osa porukasta jättää käyttämättä, koska ei halua esiintyä sillä nimellään, mutta suurempi ongelma on se, että toisilta ne jäävät täysin näkemättä kun fesen vakoilut on estetty. Osallistu siinä sitten mihinkään kommentteihin tai kisoihin?

    Vaihtoehtoja on. Ilmaisia ja hyvin toimivia, spammit suodattavia ja tarjoavat sitten erikseen mahdollisuuden suoltaa vakoiluverkkoihinkin tekstit jos *kommentin kirjoittaja* itse niin haluaa. Esimerkki: Disqus.

    Googlellakin on kommentointiraidan käytön mahdollisuus sivujen pitäjille, vaatii toki tyypillisesti tunnukseen Google+:n aktivoinnin, ellei sitä ole tehnyt jo.
    Huomasivatko fesesokeat muuten sitäkään, että eventit (tapahtumat tai mitälie suomeksi) eivät ole nykyään enää julkisia? Huutaa että kirjaudu, jos haluat mitään nähdä.. samoin hakukoneillakaan ei enää näe niiden tietoja. Typerää ja ärsyttävää – tapahtumajärjestäjien olisi syytä suomessakin aktivoitua laittamaan ne myös Google+:n eventeihin, koska ne näkyvät a) kaikille b) kirjautumatta c) hakuja tehdessä d) kartalla.. jne