Miten DigitalBooker-verkkosovellus rakennettiin?

Perttu Tolvanen

DigitalBooker on verkkopalvelu, jonka avulla yrittäjät voivat tarjota asiakkailleen ajanvaraussovelluksen verkkosivuillaan. DigitalBooker soveltuu esimerkiksi kampaamoyrittäjille, tai kenelle tahansa jonka liiketoiminta perustuu ajanvarauksiin. Vierityspalkki jututti Fredrik Rönnlundia siitä kuinka he ovat palvelun tehneet, ja kuinka paljon aikaa ja rahaa toteutukseen on mennyt.

1) Teitte tuotteenne uudistuksen hiljattain – miksi päätitte uudistaa tuotteenne alusta saakka uusiksi?

”Päätimme kirjoittaa kaiken uusiksi alusta. Erityisesti tietämys asiakkaiden tarpeista lisääntyy meidänkaltaisen verkkosovelluksen alkuaskelien aikana. Lisäksi myös oma liiketoimintamalli hakee suuntaansa. Meidän tapauksessamme olimme tehneet järjestelmän jolla pystyi varaamaan aikoja resursseilta, mutta kun palvelun kysyntä lisääntyi, niin totesimme esimerkiksi parturi- ja palvelupuolella koko alan logiikan olevan erilaista kuin mihin olimme alunperin varautuneet. Jouduimme jumppaamaan erityisesti ohjelmiston tietomallia. Lisäksi jouduimme miettimään käyttötavat ja käytettävyyden uudestaan, niin että se palvelisi asiakaskuntaa josta meillä ennestään oli kovin vähän substanssiosaamista. Palvelun uudelleenkirjoitus kesti yli vuoden, mutta nyt meillä on sovellus joka taipuu ilman liimaa ja purkkaa niihin tarkoituksiin joissa tänään näemme kasvumme olevan. Tällä hetkellä tärkein palvelumme on nimittäin palvelu- ja ryhmävarausten myymisessä sekä PK-yrittäjien markkinointivälineenä. Alunperin olimme tekemässä tennisratavarausjärjestelmää, joka oli täysin eri maailmansa.”

2) Millä teknologioilla ja millaisin voimin palvelun uudistettu versio nousi pystyyn?

”Uudistettu versio päätettiin tehdä samalla teknologiapaletilla kuin aikaisempikin versio, joka oli hyväksi havaittu, ja jolla pääsimme nopeasti vauhtiin. Ajanvarausjärjestelmämme on Linux+Apache+MySQL+PHP-pohjainen sovellus, jossa käytämme JQuerya käyttöliittymän sokeroimisessa. Palvelu uudistettiin yhden hengen voimin ja uudistuksen kesto oli yli vuoden pituinen työurakka.”

3) Kuinka paljon käytitte työaikaa ja millaisiin asioihin meni eniten aikaa?

”Uudelleenkirjoitus oli erittäin tekninen prosessi jossa suurin osa ajasta (50%+) meni käytettävyyden määrittelemiseen ja suunnitteluun. Työaikaa kului yhteensä noin 350 henkilötyöpäivää kahdelta henkilöltä. Tästä työmäärästä koodaus vei noin puolet ajasta.”

4) Kuinka paljon teillä menee palvelun ylläpitoon, asiakaspalveluun ja jatkuvaan kehittämiseen nykyisin aikaa?

”Ylläpito ja asiakaspalvelu itsessään vie 1-5 tuntia viikossa aikaa. Kaikki keskeiset, toistuvat toiminnot laskutuksesta alkaen on automatisoitua. Jatkuva kehitys saa osakseen kaiken jäljelle jäävän ajan. Välillä on tasaisempia aikoja jolloin nykyistä palvelua parannetaan, ja välillä taas jokin osa-alue räjäytetään osiin, ja aloitetaan joltain osin uudestaan. Teemme noin yhden täyden henkilön edestä töitä järjestelmään tällä hetkellä, joten huomattavasti vähemmän kuin uudistuksen yhteydessä. Toisaalta täysin uudistettu palvelu mahdollistaa muutokset paljon tehokkaammin, joten aikaa jää enemmän asiakaspalveluun.”

5) Mistä asioista muiden kannattaisi ottaa oppia teidän kohdallanne? Mitkä asiat sujuivat mielestäsi hyvin uudistuksessa? Mitä tekisitte kenties toisin?

”Se, että jos haluaa tehdä loistavia verkkosovelluksia on tunnettava sekä teknologiaa että ihmisiä. Yksin ”liiketoimintaosaamisella” ei voi tuoda ratkaisuja jotka palvelevat ihmisiä tarpeeksi hyvin, ja yksin teknologiaa osaamalla ei voi tehdä mitään. Suomessa hyvä esimerkki onnistuneesta liiketoimintaosaamisen ja teknisen osaamisen yhdistämisestä on mielestäni esimerkiksi Eat.fi.

Jos voisin aloittaa alusta nyt, niin keskittyisimme myyntiin enemmän heti alussa emmekä odottaisi ”ensimmäistä valmista versiota heti nurkan takana”. Muuten olen erittäin tyytyväinen kaikkeen mitä olemme saaneet aikaiseksi. Mutta oppina muille, ymmärtäkää teknologiaa ja asiakkaita, niin onnistutte siinä mitä yritätte tehdä – liian usein painotetaan vain business plania, mutta unohdetaan että jos halutaan tehdä jotain mullistavaa, se ei riipu vain siitä liiketoimintasuunnitelmasta.”

Kommentit (Perttu Tolvanen): DigitalBooker on esimerkki verkkosovelluksesta, jonka ensimmäinen versio ei vastannut toiminnallisesti sitä mitä markkinat kaipasivat. Palvelun kehityksessä jouduttiin tunnustamaan, että pelkästään muokkaamalla hieman perusteita ei jatkokehitys olisi järkevää. Täten päädyttiin uudistamaan koko sovellus alusta alkaen.

Tämä on hyvä esimerkki ohjelmistoalan realiteeteista, jotka koskettavat etenkin tiettyyn erikoistarkoitukseen tehtäviä sovelluksia. Joskus vain täytyy laittaa palvelun perustus kokonaan uusiksi. 

Rönnlund myös korostaa kokemuksissaan sitä, että pelkästään liiketoimintaosaaminen ei riitä menestyvän kaupallisen verkkosovelluksen pyörittämiseen. Tekniikan hallitsemisella on merkittävä rooli, ja tekniikan kanssa tulee olla valmis myös työskentelemään ensimmäisen toteutusvaiheen jälkeen.

Jätä kommentti