Julkaisujärjestelmät kisailevat: Avaus haastaa Sitefinity-julkaisujärjestelmällä

Vaikka viime aikoina etenkin avoimen lähdekoodin Drupalilla on ollut kova pöhinä päällä, niin kaupalliset tuotteet porskuttavat silti julkaisujärjestelmäkentällä vahvasti. Etenkin Suomessa Microsoft-teknologioiden tuotteilla on tasainen kysyntä, jota eivät trendit heilauttele kovin suuresti. Tämän todellisuuden hyödyntäjä on viime vuosina ollut etenkin ruotsalainen EPiServer, mutta myös muut tuotteet haaveilevat säännöllisesti Suomen valloittamisesta. Nyt näistä Euroopassa suosituista .Net-julkaisujärjestelmätuotteista maahamme puskee web-julkaisujärjestelmätuote nimeltä Sitefinity.

Digitoimisto Avaus on ottanut Sitefinityn tarjontaansa, ja hehkuttaa tuotetta varsin voimakkaasti. Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Avauksen teknologiajohtaja Mikko Heilimo.

1) Miksi Avaus päätti ottaa tarjontaansa uuden julkaisujärjestelmätuotteen?

“Avaus ja Avaus Technology (entinen Uoma) on tehnyt verkkopalveluita isoille ja pienille firmoille sekä aikaisemmin myös julkisyhteisöille (mm. Suomi.fi) pitkälti yli kymmenen vuoden ajan. Olemme nähneet siis markkinamuutoksen, jossa ensin oli tärkeää omistaa jonkinlaiset verkkosivut ja nykyään suurin osa asiakkaista tekee verkkopalveluillaan jo isoa liiketoimintaa. Markkina muuttuu edelleen nopeasti asiakkaiden alta – erityisesti niillä jotka tekevät merkittävää liiketoimintaa verkossa. Tämä vaatii nopeampaa reagointia markkinan muutoksiin.

Äsken kuvaamani markkinamuutos vaatii asiakkaalta paljon tiiviimpää osallistumista palvelun ja sen sisällön tuottamiseen. Rakenteita tarvitsee muuttaa usein ja paljon. Meitä rupesi hatuttamaan kun perinteiset julkaisujärjestelmät olivat kyllä hienoja tuotteita, mutta käytännössä edelleen rakensimme asiakkaalle verkkopalveluja, joiden muuttaminen tarvitsi yleensä meidän koodaria roolissa tai toisessa. Se oli hidasta ja kallista! Asiakkaat alkoivat vaatia järjestelmiä, jotka toimivat helposti drag-and-drop käyttöliittymällä niin, että isojakin rakenteellisia muutoksia voidaan tehdä heidän oman henkilöstönsä toimesta (teknisen tai kaupallisen henkilön toimesta, riippuen muutoksesta).

Toinen merkittävä syy vaihtaa käyttämiämme “Enterprise CMS-järjestelmiä” oli tarve kehittää palveluihin paljon aikaisempaa enemmän räätälöityjä toiminnallisuuksia julkaisujärjestelmäalustan päälle. Julkaisujärjestelmätoimittaja, jolla ei ole muita tuotteita kuin julkaisujärjestelmä on erittäin heikoilla tässä kun ei pysty tarjoamaan meille välineitä rakentaa tehokkaasti omia moduuleja julkaisujärjestelmän päälle.”

2) Miksi ette tehneet “turvallista ratkaisua” ja ottaneet EPiServeriä tai Drupalia?

“Hyvä kysymys – teen työssäni paljon strategista teknogiakonsultointia ja minulta usein kysytään kyseisten julkaisujärjestelmien hyödyntämismahdollisuuksia. Viimeksi viime viikolla päädyin suosittelemaan asiakkaalle toista näistä järjestelmistä Sitefinityn sijaan, sillä kaikilla järjestelmillä on omia sopivia hankkeita.”

“EPiServer on hyvä julkaisujärjestelmä. Sen filosofia on kuitenkin hieman erilainen ja käytännössä palvelut rakennetaan sillä edelleen koodaamalla hyvin pitkälle ja valikoista voidaan määrittää vähemmän. EPiServeriin on saatavissa erillinen drag-and-drop-moduuli sivuston rakenteen muokkaamiseen, mutta moduuli pelkästään maksaa yhtä paljon kuin Sitefinity kokonaisuudessaan. Lisäksi moduuli ei ole yhtä kätevä käyttää kuin Sitefinityn perustoiminnallisuus. Palveluita on vain helpompi ja nopeampi rakentaa Sitefityn päälle konfiguroimalla valmista kuin rakentaa kaikki koodilla.

Perustuotteen hinnoittelu kaataa vaakakuppia vielä enemmän Sitefinyn suuntaan. EPiServerillä lisenssit maksavat noin 12 000-25 000 euroa kun Sitefinityllä yhden verkkopalvelun rakentaa 1500 euron lisenssikululla viidellä yhtäaikaisella käyttäjällä. Sitefinityyn saa noin 6000 euron hintaan EPiserverin yläpäätä vastaavat palvelut. Viimeisenä ja erittäin merkittävänä syynä on ollut EPiServerin huono pilvipalvelutuki Azureen. Sitefinity sen sijaan on erittäin helppo asentaa Azureen, johon asiakkaat haluavat sen yleensä kustannus- ja ylläpidettävyyssyistä asentaa. ”

“Drupalin erityinen vahvuus on lukuisat valmismoduulit, mutta kuten usein sanotaan, niin se on kehittäjien oma julkaisujärjestelmä, kun Sitefiny on loppukäyttäjien lähtökohdista suunniteltu julkaisujärjestelmä. Drupaliin kiistämättä on saatavissa enemmän valmismoduuleja, mutta me haluamme rakentaa palveluja joita asiakas voi oikeasti itse muokata. Drupal meni huimasti eteenpäin versiossa 7 käytettävyyden osalta kun mukaan otettiin käytettävyyssuunnittelijoita enemmän, mutta kaikki joille olemme Sitefinityä esitelleet huomaavat selvän eron käytettävyydessä edelleen. Rakenteen ja sivupohjien muokkaaminen Sitefityssä käy vain helpommin.”

>> Videoita Sitefinity-julkaisujärjestelmän käyttöliittymän toiminnasta.

“Lisäksi yksi merkittävä syy Drupalin välttämiseen on, että se ei mielestämme oikeasti kestä suuria muutoksia, joita meidän tarvitsee tehdä asiakkaiden prosesseja tukeaksemme. Sitefinityyn on helpompi räätälöidä uusia ominaisuuksia Telerikin muilla tuotteilla. Drupalin vahvuus muokattavuudessa valikoista on samalla sen heikkous – liiketoimintakäyttäjän on vaikea opetella itse tekemään muutoksia julkaisujärjestelmän asetuksiin kun jokainen moduuli tekee tuhat ja yksi asetusta jotka on paikoin kuvattu todella huonosti. Lisäksi meitä pelotti hieman Drupalista löydetyt tietoturva-aukot. Onneksi ne paikataan usein aika nopeasti, mutta pikapäivityksien yhteydessä on vaarana, että joku käyttämistämme lisämoduuleista lakkaa toimimasta samalla. On vaikea pystyä tukemaan uusia versiota, jos tietoturvapäivityksiä tulee liian usein.”

3) Minkälaisessa tilanteessa asiakkaiden pitäisi ehdottomasti tutustua Sitefinityyn?

“Mikäli asiakkaalla on tarkoitus rakentaa oikeasti merkittävää liiketoimintaa tuottava verkkopalvelu, joka elää paljon ja sitä aktiivisesti kehitetään analytiikkatiedon perusteella. Tällöin Sitefinityn muokkaantuvuus ja käytettävyys tulee oikeuksiinsa. Erityistä etua saadaan jos sisältöä ja sivuston hallintavastuuta on hajautettu organisaatiossa. Tällöin käytön pitää olla helppoa, sillä jokaisesta liiketoimintavastaavasta ei voida tehdä IT-päällikköä!”

4) Mikä tekee Sitefinitystä teidän kaltaisellenne digitoimistolle erityisen mahtavan?

“1.  Aivan omaa luokkaa oleva käytettävyys.

2. Telerikin tausta kehitystyökaluissa – helppo laajentaa niiden avulla.

3. Kustannustehokkuus – merkittävästi halvempi verrrattuna muihin saman luokan kaupallisiin julkaisujärjestelmiin.

4. Hyvät verkkokauppa- ja mobiilitoiminnallisuudet.

5. Aivan omaa luokkaa oleva tuotetuki (voittanut useita palkintoja) – saamme vastauksen ongelmiin 24h ja usein vastaus on koodinpätkä joka korjaa ongelman!”

5) Mihin suuntaan mielestäsi julkaisujärjestelmämarkkina on menossa? Alkavatko ominaisuudet jo kypsyä ja kilpailu menee yksityiskohtiin, vai onko markkina vielä “aivan sekaisin” hakien suuntaa ihan perustavanlaatuisista asioista? Perustele.

“Mielestäni alustoilla on jo perustoiminnallisuudet melko hyvät kaikissa – ei niissä ole oikeasti isoja eroja. Erot syntyvät prosesseissa joilla palveluja tehdään ja siinä miten pitkälle milläkin alustalla voi omaa liiketoimintaa viedä tehokkaasti. Julkaisujärjestelmävalmistajien keskuudessa varmasti syntyy pudotuspeliä seuraavien 10 vuoden aikana ja jäljelle jää muutamia elinvoimaisempia ekosysteemejä jotka ovat riittävän monipuolisia.

Julkaisujärjestelmät ovat jatkossa vain entistä merkittävimmässä roolissa kun analytiikkatietoa hyödynnetään palveluiden kehityksessä enemmän optimoimaan palvelun tavoitteita (lisätä myyntiä, lisätä yhteydenottoja, vähentää kuluja rutiineissa…). Palvelut eivät ole enää staattisia palveluja jotka rakennetaan kerran ja sitten käytetään X vuotta. Palveluita pitää kehittää jatkuvasti jotta ne pysyvät kilpailussa mukana ja hakukonenäkyvyys säilyy ja paranee. Google esimerkiksi rankkaa entistä enemmän tiedon tuoreuden perusteella palveluja – näin ollen asiakkailla on oltava malleja tuottaa sisältöä lähes päivittäin ja tehokkaasti.

Nopeamman palveluiden muokattavuuden lisäksi toinen trendi on kaupallistuminen palveluissa. Jokaiseen uuteen julkiseen verkkopalveluun tulee jotain verkkomyyntitoiminnallisuutta. Palveluiden rakentaminen on entistä kalliimpaa ja ’kivoja palveluja’ joilla ei ole riittävää kaupallista potentiaalia ei yksinkertaisesti enää rakenneta. Palveluiden elinkaaret lyhenevät, joten niiden on maksettava itsensä takaisin nopeammin. Tämä asettaa lisävaatimuksia alustan muokattavuudelle ja valmistoiminnallisuuksien ja lisämoduulien merkitys vain kasvaa. Tässä pelissä pärjäävät vain vahvimmat ekosysteemit.”

Sitefinityä puskevan Avauksen on tärkeätä uskoa omaan tuotteeseensa. Yleensä maailmalla suosiota saaneet julkaisujärjestelmät ovatkin joillain sektoreilla kilpailijoitaan parempia. Esimerkiksi Sitefinityssä on paljon elementtejä Dreamweaverin kaltaisista tehotyökaluista, jotka antavat aktiiviselle web-tiimille paljon valtaa oman verkkopalvelunsa muokkaamiseen.

Asiakkaiden kannalta vain harvoin on välttämätöntä löytää se “paras julkaisujärjestelmä”. Isompi huoli on digitoimistoilla löytää sopiva yhdistelmä helppokäyttöistä tuotetta ja räätälöintialustaa. Mitä täydellisempi yhdistelmä, niin sitä vähemmän asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kanssa tarvitsee olla vaikeuksissa.

Toisaalta on ihan relevanttia kysyä, että pitääkö julkaisujärjestelmän olla myös räätälöintialusta? IT-alan historia on täynnä tuskaisia tarinoita, joissa on yritetty yhdistää valmistuotteen ja räätälöintialustan lupaukset – eikä monista näistä hiljaisuudessa haudatuista projekteista ole ollut hyötyä kuin räätälöintityöstä laskuttamaan päässeelle integraattorille. Täten asiakkaiden näkökulmasta onkin syytä kuunnella tarkkaan kun IT-alan toimittajat lupailevat yhdistää nämä kaksi ääripäätä. Epäilemättä moni verkkopalvelu tarvitsee myös erityistoimintoja, räätälöityjä moduuleja ja isojakin erityiskokonaisuuksia, mutta julkaisujärjestelmät ovat kuitenkin ensisijaisesti tehty julkaisutoimintaa tukemaan – ei asiointipalveluiden ketteriksi alustoiksi.

Sitefinity tuskin on keksinyt hopealuotia tuotteen ja räätälöintialustan yhdistämiseen, mutta on silti kiinnostavaa nähdä, että uusia tuotteita puskee markkinoille.