Aucor ohjeistaa sadan euron verkkosivustoprojektiin

Perttu Tolvanen

Digitoimisto Aucor on julkaissut mielenkiintoisen oppaan. Pdf-raportti käy läpi vaihe-vaiheelta miten tehdään yritykselle verkkosivusto alle 100 euron kuluilla.

Ratkaisussa sovelletaan WordPress.com-blogialustaa, mutta teemapaketiksi valitaan tavalliselle yrityssivustolle soveltuva teemapohja. Täten ratkaisu on myös varsin kestävä, ja esimerkillinen monella tapaa. Raportin ohjeiden mukaisesti tehty esimerkkisivusto löytyy verkosta osoitteesta www.kolea.fi.

Aucor ei toki ole tässä alle sadan euron kustannussummassa huomioinut työkustannuksia, joita projektiin liittyy todennäköisesti useita tunteja. Kokonaissumma projektille ei kuitenkaan nouse tuhansiin euroihin, vaikka työlle tuntikustannukset laskisi.

Aucorille tästä tuskin syntyy liiketoimintaa, vaan kyse on ollut mielenkiintoisesta harjoituksesta. Dokumentin alussa onkin kuvaava disclaimer:

”Emme vastaa yhtään mistään tässä dokumentissa kirjoitetuista väitteistä, toimenpiteistä, seurauksista tai mahdollisesta mielipahasta. Emme tarjoa käyttötukea tai opastusta, muuta kuin erittäin kovaan tuntihintaan.”

Aucorin valitsema malli ei ole kuitenkaan sellainen, josta olettaisi asiakkaalle syntyvän tarpeita konsultoinnin ostamiseen. WordPress.com päivittyy automaattisesti ja tarjoaa näin hyvän alustan sivustolle myös jatkossa. Tietoturvapäivityksiä ei tarvitse ostaa erikseen digitoimistolta eikä Twitter-nosto rikkoudu Twitterin päivittäessä palveluaan.

WordPress.comin suora kilpailija tässä tapauksessa on esimerkiksi Kotisivukone. Kotisivukoneella pienyritys saa korkeampia kustannuksia vastaan sitten toki hieman laajemmat toiminnot ja parempaa asiakaspalvelua. Aucorin valitsema WordPress.com-malli soveltuukin ehkä parhaiten tee-se-itse-miehille, jotka haluavat pitää juoksevat kulut minimissä.

Tosin WordPress.com tarjoaa myös mahdollisuuden siirtyä omaan WordPress-asennukseen myöhemmin. Esimerkiksi Vierityspalkki-bloginkin tarina on alkanut WordPress.comista, josta palvelu on myöhemmin siirretty omalle palvelimelle kun blogiin on haluttu erityistoiminnallisuuksia (esim. avoimet työpaikat -palsta jonne ilmoitukset lähetetään räätälöidyn lomakkeen avulla).

WordPress.comia hyödyntävätkin jo verkkosivustojen alustana monet yritykset. Esimerkiksi kotimainen asiakaslehtibyroo Maggie aloitti WordPress.comin avulla verkkosivustonsa ja siirtyi myöhemmin omalle palvelimelle asennettuun ratkaisuun halutessaan monipuolisempaa analytiikkaa sivustosta. Sosiaalisen median käytössä konsultoiva Intosome Oy taas hyödyntää nykyisinkin WordPress.com-ratkaisua. Tosin jostain syystä Intosome ei ole liittänyt omaa domainia sivustoonsa, jota voi pitää hieman omituisena ratkaisuna.

WordPress.com on mielenkiintoinen palveluna ostettava verkkosivustoalusta, jota voi hyödyntää myös yksinkertaisten yrityssivustojen alustana. Mahdollisuus siirtyä myöhemmin omalle palvelimelle asennettavaan versioon tarjoaa myös esimerkillisen laajennuspolun. Voisikin sanoa, että harvoin laatu ja kustannustehokkuus yhdistyvät samassa paketissa siten kuten WordPress.comissa.

>> Lataa pdf-raportti Aucorin sivuilta.

  1. Hans Vallden says:

    Olisi kiinnostavaa tietää mikä Aucorin motiivi on. Minusta ”raportti” on täysin nollainformaatiota. Ammattipiirien ulkopuolellakin tiedetään että maailma on täynnä erilaisia vaihtoehtoja, myös halpoja. Pienyrittäjäkin osaa guuglata tai kysyä naapurifirman kaverilta neuvoa. Raportin ”satasella saa satasen palvelun”-asenne aliarvioi lukijan älykkyyttä. Tietenkin saa! Ennen tätä ”raporttia” olin siinä käsityksessä että Aucorinkin kannalta olisi relevantimpaa kertoa kuinka korkealaatuisen kotimaisen verkkopalvelun saa vaikkapa 10-30 tuhannella eurolla.

  2. Janne Jääskeläinen says:

    Mikäs uutinen se sitten on, että 30 tuhannella eurolla saa laadukkaan verkkopalvelun? ;) Meiltä tosin siihen hintaan saa jo parikin, riippuen tietty toiminnallisuuksista ja tarpeista.

    Raportin tarkoitus on antaa jotain konkreettista niille, joilla yksinkertaisesti ei ole varaa palveluihimme. Pyrimme palvelemaan kaikki ovelle tulevia jotenkin, ja joissain tapauksissa on hyvä ohjata halvempien ratkaisujen pariin. Kaikki kun eivät tarvitse 30 tuhannen euron toteutusta.

    Btw, kannattaisi varmaan laittaa vierityspalkissa no-followit kommenttilinkkeihin, tai muuten menee aika härskiksi aika nopeasti…

  3. Petri Savolainen says:

    Ottaen huomioon, miten surkealla tasolla WordPressin sivujen hallintatoimintojen käytettävyys on, sitä ei pitäisi missään nimessä suosittaa asiakkaalle, jos tarkoitus on, että asiakas itse tuottaa sivuston tai päivittää sitä.

    Tilanne on tietysti toinen, jos sivuston tuottaa joku osaava taho eikä sitä tarvitse asiakkaan itse päivittää tai tuottaa uutta sisältöä, tai tarkoituksena on käytää WordPressiä siihen mihin se on tehty – blogialustana.

  4. Henrik says:

    Race to the bottom.
    En ollut vielä valmis suhtautumaan Kotisivukoneeseen kalliina vaihtoehtona. Kehitys kehittyy.

    Mielenkiintoista/huolestuttavaa että näin pienellä markkina-alueella hintapoljentaa syntyy alan sisältä. Mahtaako liikevoitto olla niin hyvissä prosenteissa että siitä voidaan niistää palvelualttiiden ”parantamiseksi”?

    Yllä oleva keskustelu kuulostaa palvelun vertailulta clipart:teihin. Aucorin liiketoiminnan tavoitteena ei varmastikaan ole ”myydä” tai antaa clipartteja, vaan tuottaa palvelua. Raportti olisi hedelmällisempi asiakkaille (ja alalle) jos satasen palvelut toimisi keskustelun avauksena ja valmispalveluita verrattaisiin personoituun palveluun. Nyt raportin itseisarvo jää kysymysmerkiksi, joka kommenteistakin näkyy.

    Rautalangasta: Kampissa on tulostuspalvelu josta saa julisteita ja esitteitä tosi halvalla. Mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin tietää mikä ero on geneerisellä kissajulkalla ja graafisella suunnittelulla. Mitkä ovat näiden mahdollisuudet vaikuttaa liiketoimintaan?

  5. Janne Jääskeläinen says:

    Pertun esille nostama kotisivukone on hyvä esimerkki sinisen meren strategiasta, ja kotisivukone syö varmasti markkinoita pienemmiltä toimijoilta. Worpress.com on taas tätäkin edullisempi vaihtoehto.

    Rautalankaesimerkkiisi liittyen: aivan edullisinta ratkaisua hakevilla ei ole rahaa maksaa yhtään mistään muusta kuin aivan halvimmasta mahdollisesta toteutuksesta. Vaihtoehtona ovat todellisuudessa ”ei mitään” tai ”jotain mitä mahdollisimman halvalla saa.” Ei raportissa kuvattu lopputulos ole pois minkään ammattimaisen yrityksen liiketoiminnasta – tai jos on, se on ehkä aivan ansaittua.

  6. Perttu Tolvanen says:

    Täytyy myöntää, että tuli puun takaa keskustelun kääntyminen Aucorin motiivien arviointiin. Minusta tuo raportti vain todistaa sen, että uskotaan omien palveluiden tuomaan lisäarvoon.

    WordPressistä on tullut monella tapaa alan de facto -standardi julkaisujärjestelmien osalta, ja samalla Kotisivukoneen kaltaiset ratkaisut ovat valloittaneet pk-yrityskentän palvelutarjonnan. Tämä kehitys kertoo mielestäni ensisijaisesti alan kypsymisestä. Kun saitin saa todella pystyyn muutamalla satasella, niin kalliimmissa toteutuksissa pitää todella pystyä se lisäarvo osoittamaan. Joskus se on parempaa palvelua, joskus se on laadukkaampi julkaisujärjestelmä, joskus professionaalimpi toimitusprosessi.

    Ei tässä ole kyse hintapoljennasta. Nettisivut on aina saanut pystyyn halvalla. WordPress.com asettaa vain laadukkaamman peruslinjan alalle.

    PS. Janne: Vierityspalkissa on tietoisesti no follow poissa käytöstä. Nyt viime aikoina sen hyödyntäjiä on alkanut löytymään. Pitää harkita muutosta.

  7. Janne Jääskeläinen says:

    Perttu naulasi pointin sen verran hyvin, että ei ole kauheasti asiaan lisättävää. :)

    No-followilla on etunsa. Monessa blogissa keskustelu pysyy relevantimpana, kun se on käytössä.

  8. Tommi Forsström says:

    Näköjään tämä liukuhihna-bulkin halveksunta on suomalaiselle ammattimiehelle yhtä ominaista alasta riippumatta. Juuri taannoin katsoin vierestä kun nippu äänitystekniikan ammattilaisia tuhahtelivat ulkomaiselle palvelulle, jossa ammattimuusikot vetelevät lapuista taustat sisään muutamalla satasella. ”Eihän nyt parilla satkulla voi saada hyvälaatuisia taustoja biisille! Toihan on ihan huijausta”.

    Pääsee aika helposti unohtumaan, että kaikessa kaupanteossa asiakas hakee parasta leikkauspistettä tarpeiden ja kustannusten välille. Jos ongelma oikeasti ratkeaa ja tarve täyttyy satasella, se satasen ratkaisu on silloin just se passeli vaihtoehto.

    Paras tapa menettää oma bisneksensä bulkille on unohtaa miksi omaa ammattitaitoaan myy tuntihintaan ja räätälöitynä. Jos sille ei kykene tarjoamaan lisäarvoa, alkaa asiakasvirta vääjäämättä kääntyä ennen pitkää halpatuotannon pariin. Jos taasen pystyy tuottamaan arvoa laskutustaan vastaan, ei tosiaan pitäisi huolta duunien vähenemisestä olla, kuten Perttu tuossa jo totesikin.

    WordPressin aliarvioiminen on myös aika hatara tie. Kyllä, se ei ole hopealuoti ja avain onneen kaikissa keisseissä, mutta sillä hoituu nykyään yllättävänkin mittavat hankkeet varsin pienin panostuksin ja toisin kuin Petri Savolainen yllä kirjoitti, se ei todellakaan ole pariin vuoteen ollut mikään köykäinen blogialusta, vaan aidosti sisällöntuotannon ehdoilla suunniteltu ketterä julkaisualusta.

  9. Vesa Palmu says:

    Jos ei ole valmis kannibalisoimaan omaa liiketoimintaansa joku muu tekee sen aivan varmasti.

    Komppaan Tommia tässä liukuhihna-bulkin dissauksessa. Sillä on paikkansa, aivan kuten jokusen tuhannen euron pk-sektorin palveluillakin aikanaan. Bulkista on tullut varsin laadukasta ensin wp.comin ja myöhemmin Drupal Gardensin -kaltaisten palveluiden kautta.

    Kuten monilla muillakin aloilla tekninen kehitys on parantanut tuottavuutta. Projekti johon ennen piti laittaa miljoona on jo pitkään onnistunut satojen tuhansien budjetilla ja nykyisin mennään kymmenissä tuhansissa. Kun miettii historiaa reilun kymmenen vuoden mittakaavassa on lähes käsittämätöntä miten paljon valmista jälkeä parin hengen tiimi nykyisin tuottaa kuukaudessa.

    Tästä huolimatta (tai ehkä juuri siitä johtuen) yritykset panostavat enemmän verkkoon kuin koskaan ja panostukset tuottavat aidosti myös tulosta. Alan ammattilaisilla ei ole juuri huolta tulevaisuudesta. Muutos on kuitenkin takuulla jatkuvaa ja työkaluvalintojen kanssa kannattaa olla tarkkana jottei tipahda tuottavuuden kehityksen kelkasta.

  10. Jiip says:

    Niin kauan, kuin alan ”ammattilaiset” laskuttavat maltaita parin tunnin bulkkityöstä, on turha kitistä siitä, että joku mukamas kannibalisoi tällaisilla ohjeilla alan liiketoimintaa. Ammattilaisille maksetaan ammattitaitoa vaativasta työstä, eikä nykyään pikkusaitin pystyttäminen oikeasti vaadi mitään ammattitaitoa. Ymmärtäkää nyt herran tähden, mistä se ammattityön lisäarvo saittiprojekteissa tulee älkääkä kitiskö, että joku vie elannon teidän suistanne, kun neuvoo, miten asiakas voi välttyä pahimmilta alan kusetuksilta.

  11. Petri Savolainen says:

    WordPress.com – palvelun kohdalla voisi hyvin puhua ns. ”bottom of the pyramid” – palvelusta: Edullisinta ratkaisua hakevilla ei ole maksaa muusta kuin halvimmasta, jolloin vaihtoehtoina ovat “ei mitään” ja “mitä mahdollisimman halvalla saa” (Janne Jääskeläisen aiempaa osuvaa kommenttia mukaillen).

    Tässähän ei toki ole mitään vikaa. On hienoa, että wordpress.com on radikaalisti madaltanut verkkoläsnäolon taloudellista kynnystä. Ylläpidän itse harrastuspohjalta erään liikuntajärjestön wordpress.com -palvelussa sijaitsevaa sivustoa, jossa sivuja on yli kuusikymmentä ja jossa käytetään lähes kaikkia ilmaisversion mahdollisuuksia.

    WordPress- ja kotisivukone -palveluiden lisäksihän myös sosiaalinen media kaappaa yhä suuremman osan sivustotoimitusten kakusta. Moni pieni organisaatio jättää enenevässä määrin sivustonsa hyvin yksinkertaiseksi (tai jopa kokonaan hankkimatta), viestien sen sijaan pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Yhdenlaista konvergenssia sekin.

    P.S. Tommi Forsströmille: Vaikka WordPress onkin suunniteltu blogialustaksi (termi jota myös artikkelin kirjoittaja käyttää), olen kanssasi samaa mieltä siitä, että se on varsin ketterä julkaisualusta.

    Mutta toisin kuin väität, ja kuten kuka tahansa voi ylempää lukea, kritisoin edellisessä kommentissani WordPressin sivujen hallintatoimintoja, en suinkaan väittänyt sitä ”köykäiseksi blogialustaksi”. Ole ystävällinen ja koeta olla jatkossa tarkempi toisten puheita kommentoidessasi.

  12. Tommi Forsström says:

    Petri, pahoittelut, luin hieman liikaa sisälle sanoihisi, anglismia käyttääkseni. Lisäksi pistin puolivahingossa suuhusi hieman stereotyyppisiä WordPress-kritiikkejä.

    Kritisoit kuitenkin WordPressin käytettävyyttä sisällön ylläpitäjän kannalta, mikä on mielestäni virheellinen väite, koska WordPressillä on oman viiteryhmänsä tuotteista ja alustoista ylivoimaisesti parhaiten suunniteltu sisällönhallintatyökalusto, jolla on erittäin mukava ylläpitää sisältöä niin kauan kuin sivusto pysyy niissä rajoissa, joihin WP kivuitta venyy.

    Vertailukohtana esimerkiksi Drupal, jonka kanssa joutuu käyttämään aika rutkasti aikaa, vaivaa ja hienosäätölekaa, että sisältöylläpidon saa sellaiseen muotoon, että sen kehtaa teknologiakammoiselle asiakkaalle lyödä nenän alle, mutta toisaalta rajoitusten vastaantulemisesta ei ole sinänsä pelkoa.

  13. Jussi Sivonen says:

    Komppaan Tommin kommenttia WordPressin käytettävyydestä. WordPress on taatusti yksi helppokäyttöisimmistä sisällöntuotantoalustoista _sisällöntuottajalle_ jossa tarvitaan enemmän ominaisuuksia kuin ”kirjaudu sisään, kirjoita teksti ja julkaise”. Vertailukohdaksi käy avoimen lähdekoodin järjestelmien lisäksi myös monet kotimaiset julkkarijärjestelmät jotka ontuvat joko logiikaltaan, tekniikaltaan tai käyttökokemukseltaan. Kaikkia en ole toki testannut mutta kokemusta niistäkin on.

    Mielipiteeni perustuu yli neljänsadan sisällöntuottajan ja yli kahdensadan blogin/sivuston/verkkolehden kokonaisuuteen jota ylläpidän. Käyttäjille riittää puolen tunnin perehdytys työkaluun jota ei ole pakko käydä jos ei halua. Tikettejä käsittelen alle viisi kuukaudessa, joista suurin osa on sisältöön liittyviä. Ihannetilanne siis ylläpitäjän kannalta. Ja käyttäjiä on laidasta laitaan – ulkomaalaisista opiskelijoista ”toppahousuopettajiin”. Moni muu järjestelmä jota organisaatiossamme käytetään generoi huomattavasti enemmän tukipyyntöjä ja -töitä.

  14. Antti Brunni says:

    “Emme vastaa yhtään mistään tässä dokumentissa kirjoitetuista väitteistä, toimenpiteistä, seurauksista tai mahdollisesta mielipahasta. Emme tarjoa käyttötukea tai opastusta, muuta kuin erittäin kovaan tuntihintaan.”

    Mainos se on mainos, aina. Kyseisen lainin jälkeen jokainen kommentti aineiston informaatioarvosta on oikeutettu. En olisi toivonut näkeväni tätä täällä.

  15. Perttu Tolvanen says:

    Antti: Luitko varsinaisen dokumentin? Huomauttaisin edelleen, että vaikka dokumentti ei alan koville ”tekkijätkille” uutta asiaa tuokaan, niin se ei tarkoita etteikö dokumentti voisi olla hyödyllinen muille.

    En aivan ymmärrä kommentteja siitä, että miksi yksi alan firma saa näkyvyyttä tekemällään raportilla ja esimerkkisivustolla. Aktiivisuudesta ja alaa hyödyttävästä julkaisutoiminnasta on järkevää palkita. Ja tullaan palkitsemaan jatkossakin tässä blogissa.

    Kyllähän jokainen firma saa itse päättää, että millaiseen toimintaan ”mainosrahansa” ja aikansa laittaa. Vastaava dokumentti vaikka Drupal Gardenista tai jostain verkkokauppasovelluksesta saattaisi hyvinkin saada näkyvyyttä tässä blogissa myös.

  16. Antti Brunni says:

    Nyt kun sain syyn perustella kommenttiani niin käydään ajatuksia hieman laajemmin läpi, eipähän jää ihan niin matalaotsainen käsitys minusta.

    Olen lukenut dokumentin.

    Kysymys ei ole siitä ettenkö itsekin pitäisi WordPressistä. Se on piensivustojen toteuttamiseen sopiva ja joustava alusta. Esim. WP:n ja BuddyPressin kanssa voi mielestäni toteuttaa tehokkaasti toimivia pieniä yhteisöpalveluja. ”Webbisissi tai kaksi” / ”Mies ja koira” voi näillä ja teemakirjastoilla ja itse fronttia askarrellen toteuttaa edullisesti hyviä sivuja. MOT.

    Mielestäni on kuitenkin olemassa sellainen usein kyseenalaistettu käsite kuin; Konsultin vastuu. Sillä tarkoitan sitä, että asiakkaalle tehtävissä ratkaisuissa huolehditaan asiakkaan ja palvelun käyttäjien tarpeista ja tarpeet ratkaistaan optimaalisella tavalla. Ja vastuu jatkuu myös toteutuksen jälkeen ja asiakas ei jää yksin. Asiakkaan tarpeet ovat pyhiä ja niitä ei aleta formaalistamaan ulkoisten tekijöiden mukaisiksi, joka kuvatussa mallissa tulee heti vastaan.

    Ehkä takerruin yksityiskohtaan, mutta yksinkertaisesti en voi arvostaa edes vihjailua lähtökohdasta, jossa Konsultti ei huolehdi asiakkaasta. Mielestäni tätä edustaa se, että Konsultti sanoutuu irti omista neuvoistaan ja ohjeistaan. Ehkä hauska vitsi meni minulta ohi? My bad..

    Edellä kuvatusta syystä olin vilpittömästi yllättynyt, että kyseinen dokumentti jaetaan vierityspalkissa artikkelin kera.

    Kysymys: Kai vierityspalkin kommenttialueella on tilaa keskustelulle?

    Edellisellä ja tällä kommentillani en halua aiheuttaa haittaa Aucorin liiketoiminnalle. Ne on tarkoitettu juuri, kuten ne on kirjoitettu. Keskusteluksi aiheesta. Mikäli kommentointi koetaan haittaavaksi, kommentit voi poistaa palvelusta moderaattorin toimesta.

  17. Janne Jääskeläinen says:

    Hyvää keskustelua. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että jotain varmaan on tullut tehtyä oikein jos kilpailijoita kivistää. ;)

    Mutta jos läpät jätetään sikseen, tuon disclaimerin tarkoitus on alleviivata tee-se-itse -työn riskejä. Dokumentti on kirjoitettu nimenomaan niille, joilla ei ole varaa tai halua maksaa ammattimaisesta toteutuksesta tai palvelusta. Siinä annetaan ilmaiseksi konkreettisia ohjeita, joista on rahallista hyötyä. Mielestäni on vähän turhaa odottaa, että siihen hintaan vielä saisi puhelintukeakin. On myös reilua kertoa, että tuesta joutuu maksamaan.

    Kyllähän minäkin olisin ollut tyytyväisempi, jos Perttu olisi ottanut jutun tulokulmaksi vaikka Aucorin laadukkaat Drupal-toteutukset, mutta pitää olla tyytyväinen siihen mitä ilmaiseksi saa. ;)

  18. Antti Brunni says:

    Luinkin itseasiassa tuosta tee-se-itse-problematiikasta nyt teidän blogista, sieltä aukesi mullekin asia ja pointti. Pääsin kiinni ajatuksesta. Ja Janne, oot varmasti oikeassa – siellä kolisee missä kolahtaa, koirat haukkuu ja karavaani niin edelleen.

  19. Hans Vallden says:

    Vaikka olisin jo saanut trollileiman otsaani, selitän minäkin lyhyesti ketjun aloittanutta kommenttiani. Selittäminen näyttää olevan muotiakin. ;)

    Kommenttini ei liittynyt mitenkään WordPressiin. Ei mitenkään. Zip. Nada.

    Pidän edelleen raporttia nollainformaationa (tai no, suostun vertaispaineen vuoksi nostamaan luokitustani 0.1:n) ja ihmettelen yhä motiiveja vaikka selityksiä on tarjoiltu monella näppäimistöllä. En pidä julkaisijafirman nimeäkään tässä olennaisena asiana.

    En usko että yhdenkään kotimaisen yrityksen kannattaa tehdä tai ostaa ”satasen saitteja”. Jokainen osaa laskea miksei kannata tehdä. Ostamisen osalta perustelut on moninaisemmat ja joitain niistä on muiden postauksissa käsiteltykin. En siis käy sen aiheen kimppuun ellei joku erikseen usuta.

    Hyväntekeväisyys tai filantropia taas ei ole yritysten tehtävä. Yritysten, myös Aucorin, tehtävä on tuottaa voittoa. Kivistyskin sattuu ihanasti jos kaveri tekee messevää tulosta. Se on ainoa jatkuvuuden tae (ja jatkuvuus taas luo työpaikkoja, tuottaa verotuloja, jne.). Näin ollen päädyin siihen johtopäätökseen että motiviina olisikin ehkä jotain muuta. Mitä? Houkutella hakukonehoukuttelevalla sisällöllä oikeita maksavia asiakkaita saitille? Käyttää heikohkoa (oliko se demosaitti oikeasti jonkun mielestä jotain muuta?) B-vaihtoehtoa houkuttelevamman A-vaihtoehdon upsellingissä? Ken tietää.

    En myöskään oikein jaksa uskoa että ne pienyrittäjät jotka meidän firmoihimme soittelevat olisivat keskimäärin sitä ihan pienintä saatika tomppeleinta sakkia. Autonpesijä ja remppareiska tajuavat että tuttu Facebook on satasen saittia parempi vaihtoehto. Hierojalle, kampaajalle ja nappikaupalle satasen saitti on underkill koska se ei tuota mitään eikä paranna mitään prosessia (esim. ajanvaraus). Ja useimpien meidän asiakkaathan ovat näitä esimerkkejä kertaluokkia suurempia toimijoita.