Julkaisujärjestelmät Suomessa vuonna 2011
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukonetuote uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Vuonna 2011 julkaisujärjestelmistä riitti puhetta varsin kiitettävästi. Kenneth Falck povasi julkaisujärjestelmien kuolemaa Tietokone-lehden kolumnissaan, mutta käytännössä asiakkaat tuntuivat olevan vain entistäkin innokkaampia ostamaan SharePointtia, Drupalia ja monia muita suosittuja julkaisujärjestelmätuotteita.
Suomessa palstatilaa ja pohdintaa saivat osakseen edelleen eniten SharePoint ja Drupal. Tosin kiinnostuksen taustalla ei kummankaan kohdalla ehkä ollut ensisijaisesti niiden erittäin hyvä soveltuvuus verkkosivustojen julkaisujärjestelmiksi.
SharePointin osalta aletaan alalla jo vannoutuneiden Microsoft-ammattilaistenkin osalta myöntämään, että SharePointtia ei ole varsinaisesti tehty web-sivustojen julkaisujärjestelmäksi. Asian myöntäminen on ollut nyt ehkä Microsoftillekin helpompaa kun Office 365 -pilvitoimistopaketin myötä huomio kiinnittyy muistakin syistä intranet-sektorille enemmän. Drupalin puolellakin aletaan tunnustaa, että Drupal on ehkä kiinnostavampi koodaamista myyville digitoimistoille ja IT-taloille kuin asiakkaille, jotka haluavat pitkälle suunniteltuja ja kustannustehokkaita valmisratkaisuja. Näiden elefanttien välisessä suorassa taistelussa Drupal toki voittaa SharePointin web-julkaisujärjestelmänä.
Onneksi elefanttipainin rinnalla käydään koko ajan myös kevyempiä nujakoita. Moni digitoimisto on viimeinkin kuopannut oman julkaisujärjestelmänsä ja siirtynyt jonkun kaupalllisen julkaisujärjestelmätuotteen tai avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän kumppaniksi. Etenkin EPiServer ja Drupal ovat keränneet kumppaneita ja tekijöitä. Myös kevyemmät työkalut kuten WordPress ja SilverStripe ovat saaneet osakseen positiivista huomiota. Samalla kourallinen kotimaisia järjestelmätoimittajia on edelleen jatkanut oman tuotteensa kehittämistä uskoen vahvasti myös valtavirran ulkopuolisten valintojen suosioon. Esimerkiksi Crasman, Innofactor, Media Cabinet, Sivuviidakko, Poutapilvi ovat esimerkkejä kotimaisista tuotteista, joiden avulla julkaistaan jatkuvasti uusia, näyttäviä verkkopalveluita.
Etenkin kevyempien ja kustannustehokkaampien mallien suosio tuntuu olevan kasvussa. Verkkoviestintä menee yhä enemmän monikanavaiseen ja monimediaiseen suuntaan, jossa toiminta hajautuu sosiaalisen median kanaviin ja kumppaneiden palveluihin. Monelle organisaatiolle tämä tarkoittaa oman verkkosivuston roolin ja vaatimuksien kaventumista. Julkaisujärjestelmältäkään ei näin enää vaadita kaikkea mahdollista.
Huomionarvoista on myös, että nykyisin on kovin harvinaista enää törmätä organisaatioihin, jotka ehdottomasti haluavat tehdä samalla järjestelmällä extranetin, intranetin ja verkkosivuston. Erityisesti isojen organisaatioiden kohdalla extranetit ovat alkaneet kehittymään pitkälle räätälöityjen palvelukanavien suuntaan, ja intranet-kentällä taas kamppailevat eri pelurit (esim. SharePoint, Confluence, LifeRay, Alfresco) kuin web-kentällä. Tämän yleisen kehityksen myötä myös web-julkaisujärjestelmät erikoistuvat yhä enemmän “puhtaaseen verkkoviestintään”, verkkomarkkinointiin ja verkkokaupankäyntiin. Osa toimijoista erikoistuu vielä näiden eri osa-alueiden sektoreille, kuten tuotetietojen hallintaan, personointiin, tapahtumien hallintaan, monikielisyyden hallintaan.
Tuotepohjaisten projektien rinnalle on myös noussut verkkosivustojen tekemisen alue, jossa tehdään jotain hyvin erityistoiminnallista palvelua, jonka toteutuksessa mikään julkaisujärjestelmä ei välttämättä auttaisi kovin paljon. Tällaisia palveluita ovat viime vuosina tehneet paljon esimerkiksi mediatalot (esim. Oma kaupunki, Liigapörssi, YLE Areena, Ruutu.fi).
Myös perinteisemmistä organisaatioista esimerkiksi Valion uusi verkkopalvelu ei rakentunut minkään perinteisen julkaisujärjestelmän päälle. Tällä sektorilla käytetään tyypillisesti erilaisia ‘frameworkkeja’, jotka on kehitetty nimenomaan räätälöityjen web-palveluiden toteutukseen. Näitä frameworkkeja ovat esimerkiksi Django ja Zend. Myös monet julkaisujärjestelmätuotteet pohjautuvat näihin ‘palikkakokoelmiin’. Esimerkiksi Mediacabinetin julkaisujärjestelmä Base C6 on rakennettu Zend frameworkin päälle. Suomessa kovassa nosteessa oleva Drupal myös käytännössä sijoittuu usein lähemmäksi näitä palikkakokoelmia kuin tuotteistettuja web-julkaisujärjestelmätuotteita.
Julkaisujärjestelmien saralla päästiinkin vuonna 2011 mielenkiintoiseen kehitysvaiheeseen, jossa perinteisten vaihtoehtojen rinnalle saatiin uusia pelureita. Kenneth Falckin esittämä kysymys julkaisujärjestelmien kuolemasta voi olla joillekin organisaatioille ja projekteille aivan relevantti jo vuonna 2012. Kaikkiin projekteihin ei enää kannata ottaa automaattisesti julkaisujärjestelmätuotetta.
Jos taas julkaisujärjestelmätuotteesta nähdään olevan projektille ja toteutettavalle palvelulle hyötyä, niin yhä tärkeämpää on valita julkaisujärjestelmä, joka soveltuu nimenomaan oman projektin tarpeisiin.
Vuonna 2012 nähtäneen lisää julkaisujärjestelmätuotteiden erikoistumista tiettyihin ongelma-alueisiin ja verkkoviestinnän sektoreihin. Asiakaspuolella taas toivottavasti nähdään lisää kiinnostusta myös muita vaihtoehtoja kuin elefanttisarjaa kohtaan.
Disclaimer: Kirjoittaja työskentelee web-projekteihin ja julkaisujärjestelmiin erikoistuneena asiantuntijana, ja näin on ollut tekemisissä käytännössä kaikkien artikkelissa mainittujen järjestelmien ja yrityksien kanssa jollain tavalla työhistoriassaan. Kirjoittajalla ei ole kuitenkaan mitään suoraa kaupallista syytä edistää minkään mainitun tuotteen tai yrityksen liiketoimintaa.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
21 kommenttia on “Julkaisujärjestelmät Suomessa vuonna 2011”
Kommentointi on suljettu.
Pande
Mitenkäs Joomla asettuu tähän joukkoon? Erittäin suosittu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä, jota ei ollut artikkelissa mainittu lainkaan. Itse olen kyseisellä järjestelmällä tehnyt monta asiakkaan sivustoa.
Perttu Tolvanen
Totta. Joomla on erittäin suosittu, ja ehkä jopa edelleen. Nousussa se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Ja vaikka osaavia Joomla-tekijöitä löytyisikin, niin en voi kyllä kovin vakavasti ko. järjestelmää suositella. Se ei ole erikoistunut oikein mihinkään, ei ole kehittynyt viime vuosina juuri mitenkään, ja “yleishyviä” web-julkkareita löytyy parempiakin.
Lukumääräisestihän Joomla ja WordPress lienevät omassa luokassaan sivustomäärien osalta Suomessa. Kummankin ongelmana on kuitenkin se, että erikoistuneita tekijöitä on vähän, tai ei ollenkaan. Toki freelancerit ja monet “koira ja mies” -firmat tekevät Joomlalla paljon. Eli pieniä, fiksuja ja kustannustehokkaita projekteja. Ei juuri muuta. Jopa yhdistykset ovat alkaneet vaihtamaan muihin työkaluihin.
Isommissa projekteissa vuonna 2011 Joomla tuli itselläni vastaan ainoastaan järjestelmänä josta oltiin luopumassa. Etenkin WordPress ja Drupal puristavat Joomlaa kovasti. Myös SilverStripe kuuluu kilpailijoihin, jotka tuntuvat nykyisin uudistuvan ja kehittyvän ihan toisella tahdilla kuin Joomla.
Laajempi listaus Suomessa käytössä olevista julkaisujärjestelmistä löytyy tuolta: http://www.projekti55.fi/julkaisujarjestelmat-suomessa.html
Kyseisessä listauksessa olen tarkemmin kuvannut myös Joomlan asemaa Suomessa nykyisin. Lyhyesti: Elossa, mutta ei potki.
Janne Kalliola
Kansainvälistä perspektiiviä avoimen lähdekoodin järjestelmien tilanteeseen ja näkymiin saa Water & Stonen Open Source CMS Reportista: waterandstone.com/book/big-3-continue-dominate-open-source-cms-race
Se komppaa Pertun kommenttia Joomlan suhteen.
Ville Availa
Mielenkiintoinen artikkeli. En laittaisi kuitenkaan Confluencea, Liferaytä ja Alfrescoa tässä samaan intranet-kategoriaan. Kaikki ovat aivan erinomaisia tuotteita omissa kategorioissaan:
– Confluence soveltuu nimenomaan yhteisöllisten intranet-ympäristöjen ja erilaisten ekstranet-palvelujen toteutukseen. Confluencea on Suomessa myös erittäin laajasti yritysten sisäisessä projektikäytössä.
– Liferay Portal on tällä hetkellä suosituin portaali ja soveltuu erinomaisesti asiointipalvelujen rakentamiseen. Kiinnostus Liferayta kohtaan on ollut viimeisen kahden vuoden ajan erittäin suurta ja portaali on Suomessakin jo laajasti käytössä. Oikea linkki Liferayhin liittyen on http://www.liferay.com , sillä tuo tekstissä mainittu suomalainen sivusto on vain yksittäisen käyttäjän perustama yhteisö.
– Alfrescossa on kyse enterprise content managementista jolloin puhutaan pääosin laajojen liitetiedostomassojen hallinnasta, yhdistämisestä ja siihen liittyvän prosessin rakentamisesta.
Jussi Linkola
Mainiota pohdintaa. Etenkin kohdat:
“Verkkoviestintä menee yhä enemmän monikanavaiseen ja monimediaiseen suuntaan, jossa toiminta hajautuu sosiaalisen median kanaviin ja kumppaneiden palveluihin.” sekä:
“web-julkaisujärjestelmät erikoistuvat yhä enemmän “puhtaaseen verkkoviestintään”, verkkomarkkinointiin ja verkkokaupankäyntiin.”
Aika luontevaa kehitystä, jossa valitaan tarkoituksenmukaisin väline työn mukaan, eikä yritetä väkisin käyttää järjestelmää, joka ei sovi kunnolla oikein mihinkään. Tarvitaan erikoisosaajia, mutta myös yleistietäjiä, jotka tuntevat eri välineiden mahdollisuuksia ja rajoitteita, että kokonaispaletti pysyy toimivana.
Vesa Palmu
Se pieni tarkennus Pertun kirjoitukseen että näkökulma tässä oli selkeästi keskisuurten ja suurten ammattimaisten verkkoprojektien parissa. Panden kommentti on aivan oikea jos katsottaisiin saittien lukumääriä. WordPress pyyhkii kaikilla muilla lattiaa, Joomla! & Drupal tulevat sen perässä ja tämän kolmikon jälkeen on pitkä väli kaikkiin muihin jos vain saittien lukumääriä katsotaan.
Itse kaipaisin julkkarimarkkinasta arviota siitä miten paljon rahaa minkäkin järjestelmän ympärillä liikkuu vuositasolla Suomessa tai globaalisti. Näiden euromäärien muutoksista tulisi todella mielenkiintoinen mittari. Näitä lukuja ei kuitenkaan tietääkseni kukaan ole uskaltanut edes arvailla julkisesti.
Janne Kalliola
Vesalta ansiokas kommentti. WordPressiin liittyen, tuossa Water & Stonen raportissa viitataan W3Techin analyysiin Alexa Top Millionin saittien julkaisujärjestelmiin. Niistä 53.6% on tehty WordPressillä. Joko nämä 536 000 saittia muodostavat Alexa Top Millionin alapään tai sitten WordPressillä tehdään myös isoja saitteja.
Järjestelmän ympärillä liikkuva raha olisi mielenkiintoinen mittari — tosin siinä on se haaste, että johtuuko iso rahamäärä isoista sivustoista vai suuresta työmäärästä. Sama pätee tietysti päinvastoin pieniin rahamääriin. Osa julkaisujärjestelmistä on selkeästi työläämpiä kuin toiset, enkä tarkoita nyt pienen järjestelmän venyttämistä liian isoon hankkeeseen vaan yleistä monimutkaisuutta. Tässä suhteessa sweetspotin löytäminen per systeemi on olennaista meille toimittajille ja asiakkaille vastaava haaste on oikean kokoiseen järjestelmään päätyminen omien tarpeiden pohjalta.
Heikki Kujala
Perttu Tolvanen: ”Ja vaikka osaavia Joomla-tekijöitä löytyisikin, niin en voi kyllä kovin vakavasti ko. järjestelmää suositella. Se ei ole erikoistunut oikein mihinkään, ei ole kehittynyt viime vuosina juuri mitenkään, ja “yleishyviä” web-julkkareita löytyy parempiakin.”
Joomla! kehittyi huomattavasti viime vuonna. Versioon 1.6 saatiin vihdoin portaaton sisällön kategorisointi, sisäänrakennettu monikielisyys ja toimiva käyttöoikeuksien hallinta. Versiossa 1.7 erotettiin itse julkaisujärjestelmä alustasta ja julkaisujärjestelmä ja laajennusten päivitykset ovat yhden klikkauksen takana kuten esim. WordPressistä. Näillä eväillä Joomla! voitti Packt Publishing järjestämän avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä (CMS) kilpailun.
Joomla!:n kehitysmalli on muuttunut. Versiosta 1.5 julkaisusta meni n. 3 vuotta ennen 1.6 julkaisuun. Eriyttämällä itse julkaisjärjestelmä alustasta julkaisusykli on nopeutunut huomattavasti: 6 kk välein julkaistaan lyhyen tuen version ja 18 kk välein pitkän tuen versio. Tämän kuun loppuun mennessä julkaistaan pitkän tuen 2.5 versio.
bungle
Mites mashuppaaminen? SaaSia nousee kuin sieniä sateella, ja niitä myös käytetään, näiden varaan voi myös rakentaa kotivunsa, jolloin kyse on pitkälti eri palikoiden ulkoistuksesta omiksi työkaluikseen ja tämän jälkeen näiden integrointi yrityksen haluamaksi kokonaisuudeksi kotisivuiksi.
Janne Mononen
En oikein ymmärrä tuota Joomla! vastaisuutta, varsinkaan, kun kirjoittaja väittää olevansa asiantuntija, mutta ei sitten kuitenkaan tunne esim. Joomlaa. Joomlahan on viime vuodenkin aikana kehittynyt huimasti. Monet firmat dissaavat Joomlaa ainoastaan siksi, etteivät voi ansaita tarpeeksi fyrkkaa sen avulla. Pidän sitä firmojen huonoutena. Joomlaa käyttävä asiakas kun tulee helposti toimittajariippumattomaksi, jos koulutus on toteutettu hyvin, olen sen havainnut. Lisäksi Joomlaa helppo laajentaa ilman toimistojen apua. Suosittelen Joomlaan tutustumista lämpimästi, tosin pienille sivustoille tarjoan mieluummin WordPressia tai staattista.
Perttu Tolvanen
Kiitos Janne kommentista. Markkinakatsauksessa kuitenkaan en katso kovinkaan paljon sitä, että “mikä olisi paras järjestelmä maailmassa”, vaan yksinkertaisesti sitä että mitä järjestelmiä Suomessa käytetään, miksi ja millaisiin tarkoituksiin. Joomla on ollut pitkään Suomessa, mutta ei ole silti saanut ympärilleen merkittävää toimijaverkostoa. Itsekin olen julkaisujärjestelmistä kirjoittanut monta vuotta ja tämä on esimerkiksi ensimmäinen kerta kun joku ryhtyy Joomlaa puolustamaan. Mahtavaa, että nyt tällaista tapahtuu! :)
Maailmalla on tuhansittain erilaisia julkaisujärjestelmiä, ja avoimen koodinkin saralla on todella hyviä työkaluja ties kuinka paljon. Pelkkä työkalun laatu ei vain valitettavasti riitä. Toimittajariippumattomuuskaan ei ole mikään ykköskriteeri asiakkaiden näkökulmasta, ja sekin riippuu lopulta paljon enemmän siitä, että löytyykö sopivia firmoja ja osaajia Suomesta.
Tuo “fyrkan ansaitseminen” on itse asiassa varsin keskeinen tekijä myös asiakkaiden näkökulmasta. Esimerkiksi SharePointilla menee vahvasti, koska Microsoft on tehnyt järjestelmän ja tukenut ekosysteemiä siten, että paikallisilla toimittajilla riittää järkevää tekemistä eikä ole pelkoa että Microsoft astuu varpaille. Drupal-jengi voi esimerkiksi kuittailla, että “SharePoint tarvitsee niin paljon tukea”, mutta asiakkaiden näkökulmasta palvelun saatavuus on usein tärkeämpää kuin “työkalun täydellisyys”. Eivät kaikki halua “pärjätä yksin”. Jos tässä kuitenkin Joomla pärjää hyvin, niin hienoa.
Järjestelmän kehityksen lisäksi kaipaisin itse kuitenkin ehdottomasti todisteita siitä, että a) Suomesta löytyy lukuisia Joomlaan vahvasti panostavia firmoja ja b) nykyisetkin Joomlan asiakkaat päivittävät Joomlan uusiin versioihin eivätkä esim. vaihda Drupaliin, WordPressiin, SilverStripeen. Sitten vaihdan kyllä mielipidettäni mieluusti.
Jussi Sivonen
Ihan hyvä ettei Joomlaa ollut mainittu koko artikkelissa :)
Janne Mononen
Kiitos hyvästä vastauksesta Perttu Tolvanen. Liikun aina vastarannalla näissä asioissa ja aion samaa linjaa jatkaa. Nimim. ei Applea tähän talouteen.
Reijo
Joomlaa ja wordpressiä käyttäneenä täytyy sanoa että molemmat ovat täyttä kuraa jos y-tunnuksella toteuttaa sivuston toiselle yritykselle. Tämä siis tarkoittaa sitä että toimituksesta ja sivuston toimivuudesta täytyy ottaa VASTUUTA. Ei onnistu näiden kanssa.
Joomla versioyhteensopimattomuus, jatkuvat tietoturvaongelmat ja toimimattomat päivitykset. WordPressissä taas hallintakäyttöliittymän huono ja perässä laahaava suomenkielen käännös, jatkuva logiikan muuttuminen ja tietoturva-aukot tekevät näistä järjestelmistä täysin rampoja. WordPressiä toki voi käyttää huoletta hostattuna palveluna vakioulkoasulla ja englannin kielellä. Siihen toimii hyvin.
ps. kokemukset 4 viimeisen vuoden ajalta. Nyt saattaa jo olla paremmin jos aloittaa tyhjältä pöydältä. Joomlan tietoturva taitaa silti olla 0
Janne Mononen
Joomlan tietoturva on kunnossa. Reijo, kyllä se on omasta ammattitaidosta kiinni. Minulla on tällä hetkellä 50 Joomla-sivustoa ja muutama WordPress asiakas, sekä kymmeniä muita sivustoja. Webhotellina käytän kotimaisia yrityksiä. Yhteenkään sivustoon ei ole murtauduttu. Olen toteuttanut intranetteja, projektin hallintaa, kiinteistömyyntiä, Joomla-Sugar migraatioita jne. jne. Joomlan huono maine johtunee siitä, että mies ja koira -tyyppiset (termi Vierityspalkin kirjoittajan) yrittäjät aloittavat “uransa” juuri Joomlalla ja eivät sitten omaakaan riittävää asiantuntemusta.
Daniel Koskinen
Reijo: pakko ottaa kantaa tuohon kommenttiisi “huonosta ja perässä laahaavasta käännöksestä”. Viimeiset 2 vuotta WordPressin käännöksen päävastuullisena toimineena uskallan väittää että käännöksen tasoon on panostettu melkoisesti. Myönnän auliisti että käännöksessä on toisinaan ollut puutteita, mutta eiköhän näitä löydy kaikista järjestelmistä, niin kaupallisista kuin avoimista. Kokonaisuutena käännös on kuitenkin varsin toimiva ja yhdenmukainen. Perässä laahaamista en myönnä, ellet tarkoita sitä että käännöksen pitäisi olla valmis aina samana päivänä kuin alkuperäinen versio. Yleensä käännös on julkaistu muutaman päivän sisällä alkuperäisestä, poikkeuksena 3.0 päivitys kesällä 2010, jolloin uusia merkkijonoja oli yli 2000. Silloin viivettä taisi olla parisen viikkoa.
Toimintalogiikkaan taas ei ole tullut merkittäviä muutoksia yli 4 vuoteen, 2.7-päivityksen jälkeen. Jatkuvia asteittaisia parannuksia eri hallinnan osa-alueisiin toki on tullut, mutta aktiivinen kehitys on minusta enimmäkseen myönteinen asia.
Mitä päivittämiseen ja vastuukysymyksiin tulee, kysymyshän on vain siitä millaista palvelua yritys haluaa tarjota. Me esimerkiksi tarjoamme mahdollisuutta täysin ylläpidettyyn ratkaisuun, jossa asiakas vastaa vain sisällön syöttämisestä, ja me huolehdimme siitä että ohjelmisto, lisäosat jne pysyvät ajan tasalla. Ja asiakas saa käyttöön liittyvää tukea tarvittaessa.
Late
Hei vaan,
itse tein aikoinaan amatööri kotisivut Joomlalla, mutta kun tutustuin WordPressiin niin ei paluuta ollut. Nykyiset kotisivuni ovat rakennettu WP:llä.
Syyt: lisäosat/plugins toimivat aina WP:ssä, mukavan selkeä käyttöliittymä, teemojen asentaminen nopeaa ja niiden hallitsemiseen ja muokkaamiseen pääsee nopeasti sisään.
WP:n suuri miinus on, että kun tekee omia “WP-sisältösivuja” niin silloin salasana suojaus ei toimi tai sivun rajaaminen tietylle käyttäjäryhmälle.
Reijo
Daniel:
En muista versiota tarkalleen, mutta wordpressin kuvan lisääminen ja hallinta muuttui täysin. Arvaa kuinka vaikeaa tuollainen oli vanhemmalle sukupolvelle ymmärtää ja oppia ?
Lisäksi siihen ei yhdenkään tuntemani ihmisen mielestä tullut helppokäyttöisyyttä.
Janne:
Jos nettisivualustaa käyttää ilman “ytimen” muokkauksia, niin ei pitäisi olla tarvettakaan olla tietoturva-alan ammattilainen. Kyllä se tietoturva täytyy olla kunnossa ilman kikkailuja jo vakiona alustassa. Mutta jos alusta mahdollistaa useita sql-injektiota niin ei silloin voida puhua hyvästä tietoturvasta.
Se ettei sivuja olisi hakkeroitu, ei tarkoita sitä että tietourva olisi kunnossa. Toimivathan nämä autosivustot ja aapelinkin 5-10v ilman että järjestelmiä hakkeroitiin vaikka aukot taisivat olla sielä koko ajan.!?
PS. Ärtymykseni johtuu siitä että olen noiden huonojen tuotteiden kanssa joutunut taistelemaan ja kärsimään useita päiviä ;)
Daniel Koskinen
Reijo: mihin muutokseen viittaat? Kuvien lisääminen on ainakin 4 vuotta ollut olennaisilta osiltaan samanlainen. 3.0-versiossa taisi tulla mukaan mahdollisuus muokata siirrettyjä kuvia (rajaus, skaalaus, kiertäminen). 3.3-versiossa kuvia voi siirtää raahaamalla tiedostot suoraan tiedostonsiirto-ruutuun. Joten en näe mikä olisi varsinaisesti muuttunut vaikeammaksi. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä että mediahallinta kaipaisi isompaa uudistusta, esim. yksittäisen kuvan lisääminen on tarpeettoman monivaiheista ja virhealtista.
Perttu Tolvanen
Kiitos hyvästä kommentista Jukka. Täyttä asiaa kirjoitat, ja tuo sama stoori pätee melkein kaikkiin todellisiin julkaisujärjestelmätuotteisiin. Siksi myös itse uskon, että asiakkaiden kannattaa kumppanoitua tuotteisiin erikoistuneiden tahojen kanssa silloin kun haluavat saada tuotteesta mahdollisimman paljon irti nyt ja jatkossa.
Joomlan osalta olen kanssasi ihan samoilla linjoilla, että Joomlaan erikoistuneelle toimijalle olisi mielestäni ihan selvä markkinarako. Suomessa on paljon Joomla-saitteja, mutta useimmat Joomlaa käyttävät it-firmat ovat projektitaloja, jotka haluavat vain tehdä hyviä ratkaisuja ja sitten jatkaa kohti seuraavia projekteja. Ylläpitopalveluihin panostavia tahoja ei ole, vaikka niitä kaivattaisiin (tai ainakin minulta on kyselty viimeisen vuoden aikana useita kertoja, että tunnenko Joomlan ylläpitopalveluita tarjoavia yrityksiä).
Esim. WordPressin osalta on pikkuhiljaa nähtävissä se, että alkaa nousemaan siihen erikoistuvia firmoja (esim. http://www.h1.fi). Drupalin osalta sama kehitys on käyty läpi jo pari vuotta sitten ja nykyisin buumi on Suomessa kova johtuen juuri siitä, että luotettavia kumppaneita alkaa olemaan.
Tässä on taustalla tietysti se, että web-kehityksessä aletaan siirtyä projektimaisista uudistuksista enemmän jatkuvan kehityksen malliin. Moni asiakas ei halua uudistaa saittia enää projektiluonteisesti, ja sitten vain köllötellä neljää vuotta samoilla laakereilla. Ja kustannustehokkain malli tehdä tasaisesti jatkuvaa kehitystä on toteuttaa sivusto julkaisujärjestelmällä joka päivittyy tasaisesti ja johon on kustannustehokasta tehdä parannuksia ja asentaa laajennuksia.
Jukka Nyyssölä
Terve,
Voin omalta osaltani ottaa kantaa seuraaviin asioihin:
a) Todisteita, että Suomesta löytyy lukuisia Joomlaan vahvasti panostavia firmoja
– En tiedä mitä tässä pitäisi todistella, kun käyttö ja levinneisyys puhuvat puolestaan; Joomlaahan käytetään niin monessa firmassa pääasiallisena sisällönhallintajärjestelmänä, eikö vain? -> tämä on viittaus siihen, että Joomla-intoa kyllä löytyy markkinoilta pilvin pimein ja jos tilanne on se, ettei kukaan Joomlalle enää tarjoaisi palveluita, niin tässähän on selvä markkinrako ja mahdollisuus ottaa haltuun useiden sivustojen ylläpito?
Eri asia on se, kuinka moni ensimmäisessä aallossa ollut yritys/tekijä oikeasti ymmärsi miten Joomlaa hyödynnetään oikein. Siitä lisää seuraavassa kohdassa…
b) nykyisetkin Joomlan asiakkaat päivittävät Joomlan uusiin versioihin eivätkä esim. vaihda muuhun järjestelmään
– Olen firmassa, joka on kehittänyt nettisivuja Joomlan päälle sen alkuajoista lähtien. Ammattimaiseen ylläpitoon kuuluu olennaisena osana tietoturvapäivitykset ja sellainen Joomlan kehitys, joka ei riko päivitettävyyttä. Tämä takaa sen, että asiakkaat eivät edes näe Joomlan päivittymistä, vaan homma hoidetaan taustalla ilman ongelmia.
Jos osaamaton alkaa sorkkimaan Joomlan corea tai asentamaan hetken mielijohteesta useita eri komponentteja, niin soppa on valmis seuraavan päivityksen tai jatkokehityksen yhteydessä.
Voi olla, että Joomla myyneet firmat eivät ole osanneet hyödyntää sen parhaita ominaisuuksia, vaan ovat “häröilleet” rakentaessaan sivustoja tehden core-hackeja, asentaneet jokaiseen “custom-toiminnallisuuteen” oman komponentin ja jättäneet Joomlan päivittämättä (ovat myyneet vain projektin, eivätkä ylläpitoa).
Tottakai firmoja on lähtökohtaisesti houkutellut ajatus täysin vapaasta softasta, johon voi asentaa asiakkaan tarpeiden mukaan lisää toiminnallisuuksia, ilman omia kehityskuluja. Todellisuudessa osaava Joomla-koodaaja rakentaa kaikki toiminnallisuudet mahdollisimman pitkälti core-ominaisuuksia hyödyntäen. Silloin kun tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, niin kehitetään omia plugareita, moduuleita ja komponentteja sekä käytetään template-orverideja, jotta vältyttäisiin puukottamasta ydintä. Tämä kaikki vaatii asiantuntevaa koodaajaa, jolla on ymmärrys syistä ja seuraamuksista, jos jotain joudutaan “rikkomaan”.
Ongelmaksi on lopulta muodostunut, ettei toimittajilla ole ollut riittävää Joomla-teknistä osaamista, jolloin on tehty huonoja komponentti-valintoja, tehty core-hackeja tai muuten vain kierretty Joomlan perustoiminnallisuuksien käyttöä. Kun asiakas on halunnut jotain lisäkehitettävää tai seuraava tietoturvapäivitys on tullut, niin toteutuksen aikana koko järjestelmä on tietysti hajonnut, johon ainoana ratkaisuna on ollut rakentaa tietyt custom-toiminnallisuudet täysin uusiksi.
Asiakkaat ja toimittajat ovat tajunneet tämän “arviontivirheen” liian myöhään ja monessa tilanteessa ainoana järkevänä ratkaisuna on ollut tehdä koko sivusto uudelleen. Paremman ratkaisun toivossa asiakas on vaihtanut toimittajaa ja toimittaja on vaihtanut sisällönhallintajärjestelmää, molemmat tietenkin syyttäen Joomlaa sen huonosta päivitettävyydestä ja yhteensopimattomuudesta.
Tosiasiassa, jos Joomlaa käytetään niin kuin sitä kuuluisi ja käyttäen harkintakykyä, niin lopputuloksena on erittäin monipuolinen, looginen ja helposti päivitettävä kokonaisuus, ja mikä parasta, myös bisneksen kannalta vakavarainen ja riskitön alusta.
Web-kehitys on sekä luovaa suunnittelua että tarkkaa IT-strategiaa; avoimet järjestelmät ja näennäinen “helppous” kostautuvat, jos firmasta ei oikeasti löydy teknistä ymmärrystä valitulle järjestelmälle. Tästä osaamattomuudesta ja vääristä valinnoista on turha syyttää yhtä sisällönhallintajärjestelmää ylitse muiden, vain koska siitä on ensimmäisenä ollut huonoja kokemuksia.
/Jukka Nyyssölä