Hakukoneoptimointi on perustaito

Perttu Tolvanen

Hakukoneoptimointi on ollut korkealla hypekäyrällä viime vuodet Suomessa. Viime aikoina jopa mainostoimistot ovat löytäneet hakukoneoptimoinnin palvelutarjontaansa – ja osaavatpa asiakkaatkin jo vaatia sivustojensa löydettävyyden varmistamista. Optimointi on myös käynyt läpi mielenkiintoisen muutoksen salatieteestä perustaidoksi.

Innovaatioiden diffuusioteoriaa mukaillen voisi sanoa, että hakukoneoptimointi on saavuttanut tilan jossa enemmistö alan parissa työskentelevistä tuntee jo perusteet ja tiedostaa asian merkityksen. Vertailuna esimerkiksi web-analytiikka lienee vielä varhaisten omaksujien käyttämä työkalu eikä enemmistö ole vieläkään herännyt sen todelliseen merkitykseen.

Optimoinnin kasvanut kiinnostus näkyy myös aihetta käsittelevien juttujen suosiona. Esimerkiksi Vierityspalkin keväinen artikkeli “Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä sisällöntuottajalle” on noussut lyhyessä ajassa kestohitiksi. Samanlaista perustaitojen kertausta edustaa myös esimerkiksi Tulos Helsingin julkaisema Hakukoneoptimointiopas viestijälle (pdf-tiedosto). Konsulttitoimisto Tulos on laajemminkin hyvä esimerkki alan toimistosta, jonka omalla sivustolla sivistetään asiakkaita avoimesti optimoinnin perusteista. Tätäkin voinee pitää merkkinä siitä, että perusasiat eivät ole enää niitä joiden kertomisesta asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Optimoinnista ei ole toki tullut helpompaa viime vuosina. Edelleen tarvitaan todellisia erikoislääkäripalveluita kun ryhdytään kisaamaan parhaista sijoituksista ja arvioimaan eri liikennelähteiden arvoa ja tehokkuutta. Tämä suuntaus on näkynyt erikoistuneiden konsulttitoimistojen syntymisenä Suomeen (esim. Tulos Helsinki, Estime, Netbooster, Webvalue, Kwantic, Get it Right, Ainoa Helsinki, Menestystarinat, Saleslion, Klikki.com, Fonecta Hakukonemarkkinointi).

Mainostoimistot ja digitoimistot ovat myös ottaneet hakukoneoptimoinnin nopeasti osaksi asiantuntijapalveluitaan. Tosin asiantuntijapalveluiden taso vaihtelee alalla edelleen huimasti, mutta keskimääräinen taso lienee viime vuosina noussut.

Samalla hakukoneoptimoinnin merkitys perustaitona on alkanut ulottua yhä laajempaan joukkoon alan ammattiryhmiä. Voisi jopa sanoa, että keskeiset lainalaisuudet täytyy hallita jokaisen joka web-alalla työskentelee – myös myyjien, projektipäälliköiden ja Art Directoreiden.

Asiakkaiden kannattaisi oikeastaan vaatia, että koko verkkopalvelun toteutustiimi ymmärtää hakukoneoptimoinnin keskeiset opinkappaleet.

Erikoistuneiden toimistojen palveluille riittänee kysyntää, mutta tärkeämpää olisi saada perusteet haltuun kaikille jotka verkkopalveluita kehittävät.

[Päivitys 25.9.2010: Fonecta Hakukonemarkkinointi lisätty mainittuihin yrityksiin palautteen perusteella.]

  1. Ukko says:

    Optimoinnin perusasioista paasaaminen on jäänyt taka-alalle ja viimeisen vuoden aikana optimointi.comissakaan ei juurikaan ole näistä perusasioista jauhettu.

    Silti mm. Tuloksen tekemä aktiivinen tiedotustyö ei mene hukkaan – Suomessa on kasoittain ”optimoimattomia” verkkosivuja, joiden ylläpitäjille oppaiden lukemisesta ei olisi mitään haittaa.

    Suurin osa listatuista konsulttitoimistoista tekee kokonaisvaltaista hakukonemarkkinointia ja listasta puuttuu mm. Fonecta Hakukonemarkkinointi (ent. Vihtori), joka kilpailee mainittujen yritysten kanssa samalla hiekkalaatikolla.

  2. Hannu Ripatti says:

    Perustaitojen listaan voisi lisätä aika monta muutakin suunnittelun osa-aluetta. Minun listallani käytettävyys on ylivoimainen ykkönen. Voiko itseään kunnioittava suunnittelija muka olla ottamatta sitä automaattisesti huomioon?

    Kaipaisinkin suunnittelijoilta ja suunnittelun ostajilta riman nostoa. Käytettävyys, kuten hakukoneoptimointikin, on jo perustaito. Seuraavaksi sitten käyttökelpoisuuden pariin. Ymmärrämmekö asiakasta niin hyvin, että pystymme luomaan palvelun, jonka hän ottaa osaksi arkipäivää?

  3. Ilpo Ryynänen says:

    Mielestäni Hannun viimeiseksi esittämä kysymys on palveluiden tuottamisen ydin. Jos ei pysty vastaamaan siihen ”kyllä” niin on todella heikoilla. Aina täytyy olla, että MIKSI asiakas käyttäisi tätä ja tätä palvelua päivittäisessä (tai ainakin lähes) toiminnassaan).

    Hakukoneoptimointikaan ei ole vielä perustaito. Monet tietää sen, että joo sillä voisi saada lisää näkyvyyttä, mutta toinen vastaus on ettei osata. Kyllä hakukoneoptimointi on edelleen terminä todella utopistinen joillekin ja kuvittelevat sen olevan jotain koodauksen koodausta.

    Oppaat eivät ratkaise ”ongelmaa”, koska onhan tieto ollut aikaisemminkin olemassa. Nyt vain vähän helpommin saatavilla ja osa on niiden kautta opiskellutkin (niin kuin minä), mutta massoja ne eivät silti saavuta. Harva jaksaa lähteä ottamaan siitä selvää, kun ei koe sitä niin tärkeäksi tai käy niin kuin minulla. Meni noin vuosi, että otin ensimmäisen askeleen hakukoneoptimointiin siitä kerrasta kun sanoin ensimmäisen kerran ”Täytyypä opiskella hakukoneoptimointia.”.

  4. Petri Mertanen says:

    ”Vertailuna esimerkiksi web-analytiikka lienee vielä varhaisten omaksujien käyttämä työkalu eikä enemmistö ole vieläkään herännyt sen todelliseen merkitykseen.”

    Pakko tarttua tähän Pertun lauseeseen. Miten sitten hakukoneoptimointia ja sen tuloksia mitataan ellei web-analytiikan avulla? Tietysti voidaan tarkastella hakutulosten sijaintia, klikkausastetta ja vierailumääriä, mutta lopullisten tavoitteiden toteutuminen ja niiden mittaaminen on todella tärkeää.

    Vertailuna voisi sanoa, että auton koelaudasta olisi unohtunut esim. bensamittari ja matkan aikana tuijotetaan nopeusmittaria, ja sitten ihmetellään bensan loppuessa miksi matka pysähtyy vaikka nopeus oli hyvä.

    Asiakkaiden kanssa keskustelu on jo joissakin tapauksissa siirtynyt yhä kokonaisvaltaisempaan optimointiin, sisältäen monikanavaiset käyttökokemukset ja sosiaalisen median toimenpiteet (SMO), joilla toki on vaikutusta myös hakukonetuloksiin. Näissäkin tapauksissa haluan puhua bisneksen optimoinnista ensisijaisesti.

  5. Lasse Larvanko says:

    Kyllä minun kokemuksen mukaan sekä web-analytiikasta että hakukoneoptimoinnissa ollaan pihalla kuin lumiukot:

    Web-analytiikka = mitataan kävijämääriä.
    Hakukoneoptimointi = muutetaan titlejä.

    Eli molemmissa on otettu ensiaskeleet, mutta kokonaisuus on vielä hakusessa. Hienoa sen sijaan on että muutos tilanteessa on selkeästi tulossa ja asiakkaidenkin puolelta vaaditaan nykyisin erilaista tulosta niin analytiikassa kuin optimoinnissakin.

    Haasteenahan näissä ”uusissa” vaatimuksissa on että ne eivät korvaa mitään vanhaa osaamista, eli käytettävyys etc. ovat aivan yhtä tärkeitä kuin aikaisemminkin. Kun netin seuraava ”uusi kova juttu” eli konversio-optimointi rantautuu Suomeen ryminällä on vanhat kunnon jacobnielsenit kovassa huudossa.

  6. Marko says:

    Artikkelin otsikkoon viitaten, valitettavasti se taito monilla myös jää perustaidoksi. Olen törmännyt tapauksiin, joissa palvelua tarjotaan asiakkaille, mutta tarkempi keskustelu osoittaakin, että osaaminen perustuukin muutaman vuoden takaisiin tietoihin, jotka eivät enää toimi. Ehdottomasti tärkein asia, mihin SEO-puolella on kiinnitettävä huomiota, on oman osaamisen ja tietojen päivittäminen. Ulkomaisia (ja kotimaisiakin) julkaisuja lukiessa, muista katsoa aina julkaisupäivämäärä. Artikkeli tai kirja viime vuodelta saattaa olla jo vanhentunut. Ala kehittyy ja muuttuu nopeasti eikä vähiten hakukoneiden nopeasta innovaatiotahdista johtuen, Google Instant on jo julkaistu ja tulee muuttamaan SEO-puolella asioita.

  7. Petri Mertanen says:

    Täsmälleen samaa mieltä Lassen kanssa. Toivon näkeväni (nopeasti) sen päivän, kun ehdotetaan oma-aloitteisesti, että voitaisiinko testata jotain muuta (A/B tai MVT) lopputuloksien / -tavoitteiden parantamiseksi. : )

  8. Juha Söderholm says:

    Jos nyt ensin opittaisiin tekemään edes hakusanamainontaa laadukkaasti, niin sen jälkeen voidaan miettiä ”hakukoneoptimoinnin opettelemista perusosaamisena”.

    Lassen kanssa ihan samoilla linjoilla – se, että sanotaan että joku on hakukoneoptimoitu ei tarkoita että se on hakukoneoptimoitu. Jokainen julkaisujärjestelmätoimittaja on lisännyt ”Hakukoneoptimointi” -lätkän tuotteeseensa, vaikka 90% ovat niin karmeita virityksiä, että huh-huh.

    Viime aikoina seurannut tosin enemmän hakusanamainontaa ja senkin osaaminen on suomessa aika karulla tasolla jopa ”alan firmoissa”.

    Siinä vaiheessa kun affimiehet ei enää porskuta niin ”ammattilaiset” on oppineet tekemään hommansa kunnolla. Tätä menoa siihen menee 100-vuotta.

  9. Tiina Räisänen says:

    Asiakkaat osaavat kyllä jo kysellä palvelua, joka on sekin jo edistysaskel muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.

    Kuitenkin se tuntuu olevan erityisesti sisällöntuottajille jotain mystistä, joka ”piilotetaan sivun taakse koodiin” – itse sivuston sisällön kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä..

  10. Pekka Sahlsten says:

    Hakukoneoptimointi on sikäli mielenkiintoinen verkkosivujen suunnnittelun ja toteuttamisen osa-alue, että se alkaa kiinnostaa bisnespäättäjääkin, kun hän kuulee, että tutkitusti (vähän pyöristettynä)
    – lähes 2/3 hakijoista klikkaa sivustoja sijoilla 1-3,
    – yli 3/4 sijoja 1-5 ja että
    – lähes kaikki kllkit tulee käytännössä etusivulta.
    Toisin sanoen, hakukoneoptiminnilla on erittäin vankat liiketoiminnalliset perusteet. Ja näistä perusteista lähtien bisnespäättäjien kanssa tuleekin keskustella.

    Petrin autoanalogiaa jatkaakseni: suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta, millä tavalla auton polttoaineenkulutus on saatu pieneksi. Heitä kiinnostaa, paljonko rahaa kuluu polttoaineeseen ja nykyisin myös, paljonko hiilidioksidia syntyy. Bisnespäättäjää kiinnostaa, paljonko verkkosivusto tuottaa (liidejä, rahaa jne.) Ja jos tavoitteisiin pääseminen vaatii Googlen etusivulle pääsemistä , niin sitten sinne pitää päästä, ja silloin tarvitaan hakukoneoptimointia (vrt. tarvitaan diesel tai hybridi).

    Mielestäni verkkosivusto, joka ei ole toteutettu hakukoneystävällisesti toteutettu (selkeä linkkirakenne, title , selkokieliset urlit, automaattinen breadcrumb-navi, description jne. – kyllä te tiedätte) on joko keskeneräinen tai yksinkertaisesti viallinen. Autovertauksella voisi sanoa, että aurauskulmat on säätämättä, sytytysennakko pielessä, renkaat tasapainottamatta ja valot sojottaa taivaalle jne.

    Ja Lasse on tässä aivan oikeassa, suurin osa on pihalla tästä(kin) puolesta. Sitten tulee hakukoneoptimoitu sisällöntuotto, jota ymmärtää vielä harvempi. Ja lopulta kun ruvetaan puhumaan linkkisuosiosta, ollaankin jo eksytetty varmaankin 99,98 % tekijöistä. (Asiantunteva linkkiprofiilin rakentaminen onkin sitten jo paljon kauempana perustaidoista.)

    Ei bisnespäättäjille pidäkään lähteä myymään hakukone- tai konversio-optimointia tai analytiikkaa, vaan auttamaan heitä saavuttamaan tavoitteensa liiketoiminnan kehittämisessä. Mutta tässähän taas sitten puhutaankin myynnnin perustaidoista, jotka ovat 85 %:lle myyjistä tuntemattomia…

    P.S. Opetetaanko hakukonemarkkinointia jossain oppilaitoksessa?
    P.P.S. Perusjuttuhan tämä hakukoneoptimointi on, kun mukana on Fonecta ja Directakin (tai siis Webvalue).

  11. Marko Yli-Paavola says:

    On tosiaan outoa ettei artikkelissa mainita Fonecta Hakukonemarkkinointia lainkaan? (Ent. Vihtori)
    Pekka Sahlsten: En menisi niputtamaan Fonectaa ”perusjuttujen tekijäksi”, asiakaskuntaan kun mahtuu myös reilusti isoja asiakkaita kilpailluilta aloilta.

  12. Perttu Tolvanen says:

    Olkaapa hyvät. Fonecta Hakukonemarkkinointi lisätty, koska se oli myös alkuperäisissa luonnoksissa mukana, mutta ei päätynyt listalle kun linkityskohdetta ei löytynyt Fonecta.fi sivustolta (hankalasti löydettävissä Fonecta Oy:n kautta menemällä).