Drupal Suomessa 2010, hypeä ja haasteita

Perttu Tolvanen

DrupalCamp Helsinki rullasi sujuvasti kahden päivän ajan ja päättyi perjantaina iPad-arvontaan seminaaripaikan viereiseen teatteriravintolaan. Ennakkoartikkelissa esitettyihin kysymyksiin löytyi runsaasti vastauksia ja tässä yhteenveto keskeisimmistä kysymyksistä.

Vastaukset kysymyksiin kerättiin pääosin toisen päivän aloittaneesta Vesa Palmun Keynote-puheenvuorosta “Drupal in Finland” sekä Vesa Palmun haastattelusta puheenvuoron jälkeen.

1) Onko Drupalilla uskottavia, osaavia integraattoreita Suomessa?

Drupalilla on arviolta noin 20 integraattorina toimivaa yritystä Suomessa joista ehkä puolet tekee pääosin Drupal-projekteja. Tämän lisäksi tarjouspyyntöihin tosin saa kuulemma runsaastikin vastauksia tahoilta jotka eivät ole Drupalin kanssa tehneet juuri mitään – mutta kovasti haluaisivat tehdä. Tulokkaita on myös isoissa organisaatioissa, kuten Accenture ja Capgemini. DrupalCampissa esillä olivat vahvasti etenkin Mearra, Exove, Soprano Brain Alliance ja Drupro. Tiettävästi vain Mearra ja Drupro ovat kotimaisista integraattoreista erikoistuneita vain ja ainoastaan Drupaliin.

Kokonaisosaajien määräksi Vesa Palmu arvioi noin 100 kehittäjää jotka tekevät Drupal-projekteja täysipäiväisesti. Moni osallistujakin alleviivasi, että tällä hetkellä Drupal-tekijöitä tarvittaisiin paljon enemmän kuin niitä on saatavilla. Etenkin kokeneista kehittäjistä on huutava pula.

2) Mihin käyttötarkoituksiin Drupalia on Suomessa käytetty?

Seminaarin ohjelmasta pystyi jo päättelemään, että Drupal on Suomessa erityisesti media-alan suosiossa. Media-alan Drupal-kokemuksille oli jopa järjestetty oma sessionsa. Myös monet esitellyt referenssit olivat media-alan, erityisesti lehtien, sivustoja.

Keynote-puheenvuorossa Vesa Palmu kertoi Drupalin käytön Suomessa jakautuvan aika tasaisesti perinteisemmän julkaisujärjestelmäkäytön ja sovelluskehitysalusta-tyyppisen käytön välille. Intranet-distribuutio Open Atriumia käsiteltiin vain yhdessä sessiossa ja esimerkiksi dokumenttienhallinta tunnustettiin avoimesti Drupal 6 –version yhdeksi keskeisimmistä ongelmista. Osallistujista päätellen Drupalin käyttö on myös vahvasti keskittynyt Suomessa nimenomaan internet-sivustojen alustaksi. Osa sivustoista on yhteisöllisiä, kuten Hartwall Jaffan Ajatuspanimo, mutta ylivoimaisesti suurin osa esitellyistä sivustoista olivat kovin perinteisiä verkkosivustoja.

3) Onko Drupalin ylläpitojen käytettävyys parantunut/parantumassa?

Moni keskustelu suuntautui Drupal 7 –versioon jonka odotetaan valmistuvan 2010 vuoden aikana ja jossa on erityisesti keskitytty käytettävyysparannuksiin. Drupal 6 –version ongelmina tunnustettiin olevan erityisesti aika korkeat osaamisvaatimukset jotta järjestelmä saadaan asiallisesti pystyyn. Etenkin ‘suoraan paketista’ otettuja ylläpitoja ja toimintoja pidettiin kovin ongelmallisina ja Drupal 7 –version uskottiin tuovan parannusta nimenomaan Drupalin ydintoimintojen laatuun.

Drupal 7 –versioon kohdistuvat odotukset tuntuivat kuitenkin maltillisilta. Vesa Palmu kommentoi Keynote-puheenvuorossaan, että vaikka merkittäviä käytettävyysparannuksia järjestelmään tuleekin, niin kaikkia haasteita uusi versio ei varmasti tule korjaamaan. Drupal aikoo pysyä yleiskäyttöisenä työkaluna edelleen ja siksi pitkälle hiottua käytettävyyttä on vaikea saavuttaa.

Vasta Drupal 8 –versiossa on odotettavissa selkeämpi eriytyminen ‘Drupal-julkaisujärjestelmätuotteen’ ja ‘Drupal-yleiskäyttöisen-sovelluskehitysalustan’ välille.

4) Mihin suuntaan Drupal on menossa? Mihin suuntaan on Suomen Drupal-yhteisö menossa?

Drupalin uusimpina saavutuksina hehkutettiin etenkin isojen integraattoritalojen lähtemistä Drupalin kelkkaan. Näistä mainittiin erityisesti Accenture, IBM ja Capgemini.

Maailmanlaajuisesti Drupalin ympärillä pyörivä hype onkin vahvistunut viime aikoina. Etenkin palveluna tarjottavan Acquian Drupal Gardensin uskotaan tuovan uusia käyttäjiä järjestelmälle. Viimeisimmässä DrupalCon-tapahtumassa oli esimerkiksi jo 3000 osallistujaa ja on arvioitu, että jopa maailman 1% internet-sivustoista pyörisi nykyisin Drupalilla.

Suomessa tämä kehitys ei vielä näkynyt ainakaan seminaariyleisössä jossa pukumiehiä tai vanhempaa ikäpolvea ei juurikaan näkynyt. Myös asiakasorganisaatioiden edustajia ja projektipäällikkö-tyyppisiä rooleja edustavia henkilöitä oli paikalla kovin vähän.

Suomessa on kuitenkin jo laaja yhteisö olemassa. Vesa Palmu arvioi, että Suomessa on aktiivisia, laajoja verkkosivustoja Drupalilla noin 100 tehtynä ja jopa 2000 henkilöä toimii sisällöntuottajana tai muuten jatkuvasti käyttää Drupalia työnsä puolesta.

5) Mistä tulevat Drupalin pahimmat haastajat? Mitä haasteita Drupalilla on?

Vesa Palmu totesi Drupalin tyypillisimpien vastustajien kotimaisissa tarjouskilpailuissa olevan LifeRay ja SharePoint. Näistä Palmu arvioi Drupalin erottuvan etenkin kevyempänä ja avoimempana vaihtoehtona. Merkittävänä, kohtuullisen suorana kilpailijana, Palmu näki myös eZ Publish –julkaisujärjestelmän. Pienemmissä projekteissa (10-20 000 euroa) kilpailijoina taas on erittäin laaja joukko järjestelmiä, mukaan lukien suositut Joomla ja WordPress. Palmu näki Drupal-projektien sijoittuvan kuitenkin useimmiten 20-100 000 euron välimaastoon.

Haasteina hän näki Suomessa olevan erityisesti Drupalille saatavilla olevat hosting-palvelut ja asiakaspalvelutahojen vähäisyys. Palmun yritys Mearra tekee tosin paljon töitä hosting-ratkaisujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, mutta samalla Palmu toivoi helpotusta tilanteeseen Acquian Drupal Gardens –tyyppisistä ratkaisuista. Acquian tyyppisistä globaaleista toimijoista odotetaan Drupal-yhteisössä myös apua tuki- ja asiakaspalvelun haasteisiin, koska esimerkiksi Acquialta saa ostettua tukipalvelupaketteja.

Yhteenveto: paljon hypeä ja haasteita, mutta myös markkinoiden villikissa

Drupal on Suomessa ollut jo useita vuosia kiinnostava ratkaisu, mutta vasta nyt Drupalilla alkaa olla uskottava joukko integraattoreita jotka ovat todella erikoistuneita Drupaliin ja rakentavat sen ympärille merkittävää liiketoimintaa. Etenkin Drupaliin erikoistuneiden toimittajien tulon myötä asiakkailla on vähemmän huolehdittavaa siitä kuinka pitkään heillä on saatavilla tukipalveluita ja projekteista kiinnostuneita kehittäjiä. Drupalin haasteet tuntuvatkin tällä hetkellä olevan kasvunhallinnassa ja sen myötä tulevissa kovemmissa vaatimuksissa ja odotuksissa.

Asema julkaisujärjestelmämarkkinan villikissana on viimeistään nyt oikeutettu.

PS. Tapahtuma tullaan järjestämään ensi vuonna samaan aikaan. Kiinnostuneiden kannattaa siis laittaa 27.5.2011 kalenteriin jo nyt.

Kommentit

  1. Petri Mertanen kirjoitti:

    Heh, makuasioista on tietysti turha kinastella, mutta eZ Publish -leirissä nähdään yleisesti asia hieman eri tavalla eli Drupal jonkinlaisena haastajana. : )

    Tässä pari linkkiä yhteen arviointiin:
    http://cms-software-review.toptenreviews.com
    http://cms-software-review.toptenreviews.com/ez-publish-review.html
    http://cms-software-review.toptenreviews.com/drupal-review.html

    Pelkästään Naviatech on ollut tekemisissä tähän saakka noin 75 eri eZ Publish sivuston kanssa. Luonnollisesti tämä luku kasvaa koko ajan.

    Media-alan eZ Publish referenssejä löytyy maailmalta yli 400, joten kyllä mediayritysten kannattaa ehdottomasti tutustua järjestelmään tarkemmin: http://ez.no/customers/references/filter/(vertical)/mpe

    Toivottavasti virallisten eZ Publish kumppaneiden määrä Suomessa saadaan kasvamaan päin lähitulevaisuudessa ja vastaavanlainen tapahtuma myös järjestettyä.

Jätä kommentti