Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä sisällöntuottajalle

Perttu Tolvanen

Tämä artikkeli on opasmuotoinen tiivistys siihen mitä jokaisen verkkomediaan sisältöjä tuottavan henkilön pitäisi hakukoneoptimoinnista ymmärtää.

Oppitunti 1: Tutki ja selvitä aina miten käsittelemääsi asiaa haetaan hakukoneista.

Verkossa käsitteiden valinnalla on ratkaiseva merkitys. Jos omien sisältöjen haluaa tulevan löydetyksi, niin käsitteet on syytä valita niiden käytön suosion mukaan. Tunnettu esimerkki on “sikainfluenssa” joka valikoitui kansan termiksi, mutta jonka hyväksymisessä asiantuntijoilla kesti varsin pitkään. Ammattilaisten suosima “h1n1” oli lopulta hakukoneissa täysin marginaalitermi verrattuna kansankieliseen perustermiin.

image

Lisäksi sikainfluenssatietoa todennäköisesti haettiin verkosta myös useilla muilla variaatioilla. Fiksu sisällöntuottaja tuntee variaatiot ja käyttää tekstissään eniten käytettyjä termejä, mutta huomioi myös variaatiot. Esimerkiksi sikainfluenssasta on syytä kirjoittaa verkkoon pääasiallisesti ilman h1n1-asiantuntijalyhennettä, mutta kokonaan tätäkään lyhennettä ei voi unohtaa – ei etenkään jos teksti on kohdennettu ammattilaisille.

Fiksu sisällöntuottaja aloittaa uuden aihealueen kartoituksen tekemällä avainsanatutkimuksen aihepiiristään. Avainsanatutkimuksessa hyviä työkaluja ovat mm. Google Trends, Google Analytics, Google Webmaster Tools ja Google Keyword Tool. Esimerkki Google Keyword Toolsin tuottamasta datasta “sikainfluenssa” termille:

image

Oppitunti 2: Kirjoita sisällöille kuvaava pääotsikko ja tiivistä artikkelin sisältö väliotsikoihin

Hyvän otsikon mittari on usein sen toimivuus myös ollessaan irrallaan tekstistä – esimerkiksi hakukoneen tulossivulla. Hyvät sivujen otsikot ovatkin kuvailevia ja usein lausemuodossa. Nokkelat ja salaperäiset otsikot eivät toimi hakukonetuloksissa.

Hakukoneet arvostavat myös väliotsikoita ja tiiviit väliotsikot helpottavat nopeata lukijaa. Hyvät väliotsikot lisäävät erityisesti todennäköisyyttä, että hakukoneista tulevat käyttäjät pysyvät sivustolla. Tärkeitä avainsanoja kannattaa myös sijoittaa väliotsikoihin, koska hakukoneet painottavat otsikoissa olevia sanoja.

Myös tekstin avainkohtien lihavointi on tehokas tapa helpottaa lukijaa ja hakukonetta löytämään olennainen. Lihavointi on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin kun väliotsikointi ei sovi tekstin tyyliin.

Esimerkiksi BBC päivitti marraskuussa 2009 toimittajien ohjeita hyvien hakukoneoptimointiperiaatteiden mukaisiksi. BBC:n ohjeisiin kannattaa tutustua.

Oppitunti 3: Sijoita sivun ydinsanoma ja tärkeimmät asiat sivun ensimmäiseen ja toiseen tekstikappaleeseen.

Ensimmäisiä tekstikappaleita ei tulisi käyttää johdatteleviin teksteihin, koska tämä karkottaa helposti hakukoneista tulevat käyttäjät. Asiaan tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ja jos sivu ratkaisee ongelmia, niin ratkaisu tulisi olla heti sivun kärjessä.

Erityisesti asiantuntijateksteissä usein esiintyvä ongelma on tutkimusartikkelille tyypillinen rakenne jossa teksti alkaa johdatteleville alkukappaleilla, jatkuu taustoittavilla ja perustelevilla kappaleilla ja kiteyttää tulokset ja suositukset vasta tekstin loppuun. Verkossa tämä rakenne tulisi kääntää toisinpäin ja sivun tulisi alkaa yhteenvetokappaleella ja ratkaisusuosituksella.

Oppitunti 4: Ratkaise yksittäisellä sisältösivulla vain yksi ongelma.

Yksittäistä sivua ei yleensä kannata optimoida kuin 1-2 hakutermille. Esimerkki: ”Sikainfluenssan riskiryhmät ja hoito-ohjeet” ei ole yksiselitteinen sisältösivu, mutta ”Sikainfluenssan oireet ja hoito-ohjeet” on jo paljon loogisempi paketti. Hakukäyttäytymisen perusteella voisi myös nämä sisällöt jakaa erikseen ”Sikainfluenssan oireet” ja ”Sikainfluenssan hoito-ohjeet” sivuiksi.

Kannattaa myös muistaa, että liian suppeita ja lyhyitä sivuja on usein vaikea saada nousemaan hakutuloksissa korkealle. Hakukoneiden kannalta on järkevämpää tehdä yksi perusteellinen sisältösivu ennemmin kuin jakaa asia useisiin alasivuihin.

Oppitunti 5: Linkitä runsaasti ja järjestelmällisesti

Hyvä verkkosivu toimii myös lähtöpisteenä lisätietoon ja asiaan liittyvään sisältöön. Erityisesti tiedotteissa ja uutisissa on tärkeätä linkittää sisällössä mainittuihin lähteisiin, organisaatioihin ja muihin tahoihin. Erityisesti oman sivuston ulkopuolelle johtavat linkit auttavat Googlea ymmärtämään mihin asioihin sisältö liittyy. Linkitä siis runsaasti myös oman sivustosi ulkopuolelle aina kun mahdollista.

Pidä myös huoli, että linkität runsaasti ristiin omalla sivustollasi. Tärkeimpiin sivuston sisältösivuihin tulisi johtaa kymmeniä linkkejä muilta sisältösivuilta eri puolilta sivustoasi. Suunniteltu ja järjestelmällinen sivuston sisäinen ristiinlinkitys on tärkeätä hakukoneille ja sivustoa selaaville käyttäjille.

Yhteenveto: Tunne oikeat käsitteet ja käytä käsitteitä johdonmukaisesti

Kun tiedät mitä termejä ja ilmauksia lukijasi käyttävät, tuota sisältöä joka vastaa lukijoiden ongelmiin nopeasti ja ytimekkäästi. Varmista löydettävyys runsaalla sisältöjen ristiinlinkityksellä jossa tärkeimpiin sivuihin linkitetään muilta sivuilta järjestelmällisesti.

Hakukoneiden huomiointia voi nykyisin pitää jo sisällöntuottajan ydinosaamisena. Onhan hakukoneiden huomiointi täysin linjassa lukijoiden palvelemisen kanssa.

Lisää lukemista aihepiiristä:

  1. Petri Mertanen says:

    Hyvä artikkeli Pertulta! Lyhyen oppimäärän voi mielestäni tiivistää vieläkin lyhyemmäksi oppimääräksi: hakukoneoptimointia tehdään huomioimalla a) linkitykset (ulkoiset/sisäiset) b) avainsana sisällössä.

    Juhalta & co. löytyy varmaan pidempää oppimäärää ja kurssia aiheeseen liittyen. Itse en tosin ole saanut kovinkaan montaa tuntia kulumaan, vaikka olen kouluttanut keskipitkää linjaa, jossa ei ole menty kovinkaan tekniselle tasolle.

    Mielestäni yritysten on hyvä miettiä niin hakukoneoptimoinnin, hakusanamainonnan kuin analytiikankin osalta ns. osittain ulkoistettua mallia – suosittelen! : )

  2. Juha Söderholm says:

    Ihan ok tiivistelmä. Tietysti meta descriptionien ja titlejen splittitestauksesta olisi myös voinnut puhua.

    Tosin ”runsas” ristiinlinkitys ei nyt välttämättä ole ihan hyvästä. Pari linkkiä on ihan ok, mutta esimerkiksi navigaatiolinkityksessä koitan välttää ”liiallista” painetta alasivuille – etenkin isoissa saiteissa tämä on tärkeää.

  3. Anja Alasilta says:

    Kiitos, Perttu, erinomaisen selkeästä artikkelista. Siihen kelpaa rakennella linkkejä myös nettikirjoittajien koulutusten verkkoaineistoista.
    Kaikella kunnioituksella, Juha, mutta juuri tuollaiset ilmaisut kuin ’meta description’ ja ’titlejen splittitestaus’ pistävät maallikon pään pyörryksiin.
    Pertun artikkelin otsikkohan on: ’Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä sisällöntuottajalle’. Aika paljon sisällöntuottajia tuntien voin sanoa, että nuo mainitut käsitteet eivät kuulu kovin monen arkisanastoon.

  4. santeri says:

    Kohderyhmän käyttämän kielipelin valinta on olennainen osa sekä hakukoneoptimoinitia että hakukoneoptimoinnista puhumista. :)

  5. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos hyvistä kommenteista. Juha taitaa olla erikoistunut vähän vaikeatulkintaisiin blogikommentteihin. Viittauksessa titlejen ja meta descriptioneiden splittitestaukseen taisi olla kyse vain heitosta jonka perään useimmat ihmiset sijoittaisivat jonkinlaisen hymiön :)

    Toki Juhan kommentin ainakin itse tulkitsen myös siten, että hakukoneoptimointi on erikoistunut ala jossa jatkuvalla prosessilla ja testauksella on valtava merkitys. Lyhyt oppimäärä on varsin pysyvä opinkappale, mutta pitkä oppimäärä ja ammattimainen toiminta vaativat erityisesti kokemusta ja jatkuvaa seurantaa. Etenkin isojen sivustojen kohdalla ammattilaisten apu, tuki, konsultointi, auditointi ja jopa Petrin viittaama ulkoistettu tekeminen voivat olla erittäin järkevää toimintaa.

    Juhan kommentti tuosta runsaasta linkittämisestä on varmasti myös täysin validi. Epäilemättä pitkä linkkilista joka artikkelin lopussa ei lisää sivun sijoitusta hakukoneissa ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Muutama tarkkaan harkittu lisätieto- ja lähdelinkki on kuitenkin sisällöntuottajan peruselintarvike jokaiseen juttuun.

    Kannustaminen runsaaseen ulospäin linkittämiseen perustuu tosin itselläni enemmän internetin filosofian tulkintaan. Verkon arvo ja toiminta perustuu lopulta linkkeihin ja linkit ovat myös hakukoneille niitä kaikkein arvokkaimpia signaaleja sisällön arvosta, liittymäkohdista ja taustoista. Googlen algoritmien kehityksessä uskon ainakin itse siihen, että linkkiverkostojen tulkinnasta tulee yhä vain merkityksellisempää. Ja yhä enemmän korostetaan myös niitä kohteita joihin sivustot itse linkittävät (nykyisinhän edelleen Google painottaa paljon sisäänpäin tulevien linkkien merkitystä).

    En väitä, että Googlen top-sijoitukset tullaan vielä pitkään aikaan jakamaan näiden linkkiverkostojen analyysillä, mutta mikäli joskus saamme Googleen myös jonkinlaisen ”luotettavuus”-ulottuvuuden, niin näen näiden linkkiverkostojen olevan keskeinen kulmakivi tälle analyysille. Tämä nostaa myös esimerkiksi journalistien osaamisessa tämän taidon uuteen arvoon. Journalistin tuottaman sisällön yksi keskeinen arvotekijä tulee olemaan valikoidun linkkilistan toimittaminen aiheesta (tai kyllähän se jo on näin, mutta uskon tämän korostuvan vielä jatkossa).

  6. Petri Mertanen says:

    Mitä tulee hakukoneoptimoinnin sekä yleisesti markkinoinnin ja verkkopalvelun kehittämiseen, mittaamiseen ja analysointiin, niin olen täysin samaa mieltä, että sitä tulee tehdä jatkuvasti. Kokemukseni mukaan kertaluontoisilla projekteilla ei valitettavasti saavuteta kovinkaan suuria hyötyjä.

    Tarkennan vielä ulkoistamiskommenttiani: suosittelen siis osittaisen ulkoistamisen mallia. Eli hakukoneoptimointia ei tulisi lähtökohtaisesti ”vain” ulkoistaa jollekin taholle ilman omaa perusosaamista. Lyhyen tai pidemmän koulutuksen jälkeen on helpompi arvioida mitä hakukoneoptimointi vaatii omalta organisaatiolta ja mitä halutaan ulkoistaa kumppanille. Kun oma osaaminen on hieman kasvanut, on toimittajalle asetettavat kriteerit helpompi asettaa ja valinnassa onnistutaan paremmin.

    Mikäli organisaatio ei seuraa vielä millään tavalla mediaa, niin suosittelen ottamaan käyttöön ensialkuun Google Alerts -palvelun (http://www.google.com/alerts). Hälytysten kautta saadaan tieto kuka tai mikä taho kirjoittaa yrityksestä, sen tuotteitteista ja henkilöistä jossain. Mikäli perinteinen media ei syystä tai toisesta linkitä alkuperäisiin lähteisiin niin toimitukselle olisi syytä esittää pyyntöjä ja antaa painetta linkityksien tekemiseen. Linkitykset ovat lukijoiden palvelemista ja niiden tekeminen ei voi olla ajallinen tai teknillinen haaste. Linkitysten haaliminen omaan sivustoon päin auttaa siis hakukoneoptimoinnissa. Myös näistä keskusteluista kuulemma pystyy linkittämään…

  7. Juha Söderholm says:

    Itseasiassa splittitestaus on oleellinen osa juuri sitä luovaa työtä / sisällöntuotantoa, sillähän tarkoitetaan lyhyesti tätä:

    Olet sijalla X hakukoneissa ja saat liikennemäärästä tällä hetkellä 12% ja sivun otsikkona (titlenä) on ”Vierityspalkki on tosi kova” – vaikuttamatta itse sijoitukseen ko. hakusanalla muutat sivun otsikon (titlen) ”Vierityspalkki on kova koska Perttukin on siellä…” päästään esimerkiksi liikennemäärään 20%.

    Kyse on siis hyvin pitkälti hakutulosten konversiosta – hakukoneoptimointia tämäkin :) Validi pointti siis testata erilaisia descriptioneja ja titlejä ko. artikkelissa.

  8. Petri Mertanen says:

    Monesti yritykset laittavat hakusanamainonnan optimointiin ja otsikoiden testaamiseen huomattavia summia aikaa ja/tai rahaa, mutta luonnollisten hakutulosten ”mainostekstit” eli sivujen otsikot ja tiivistelmätekstit (snippet) jäävät täysin huomiotta syystä tai toisesta. Yhdyn siis edelliseen mielipiteeseen: itse hakutuloksen lisäksi on erittäin tärkeää testata, mitata ja analysoida luonnollisen hakutuloksen tekstejä.

  9. Markus Ossi says:

    Titlet ja descriptionit ovat tärkeitä myös siksi, että hyvä otsikko ja kuvausteksti lisäävät sivun klikattavuutta Facebookissa.

    Räppäsin blogiini nopean esimerkin aiheesta: http://www.markusossi.fi/sosiaalisen-median-optimointi-lyhyesti/

    Sivulta ulospäin linkittämisen järkevyys riippuu mielestäni suuresti siitä, että mikä on sivuston tavoite. Verkkokaupan tuotesivulla asiakkaan halutaan siirtävän tuote ostoskoriin ja ostavan sen. Sivustolla, jonka liiketoimintalogiikka perustuu CPM-mallilla myytyihin mainoksiin tavoite on taas eri.

  10. Perttu Tolvanen says:

    Hyvää keskustelua. Titlejen ja Descriptioneiden merkitys siis todennäköisesti kasvaa edelleen jatkossa – ja tuo testaaminen on tosiaan varmasti myös toimittajien ja sisällöntuottajien tärkeätä osaamista jatkossa.

    Olen myös samaa mieltä, että moni saavuttaisi paljon jos pistäisi rahaa noiden asioiden optimointiin ja testaukseen – eikä vain kaataisi rahaa Adwordsiin. Voisikin jatkoartikkelina olla lyhyt oppimäärä verkkopalvelun markkinoijalle :)

    Esim. Oppitunti 1: Panosta rahaa ja aikaa oman sivuston sisältöjen optimointiin vähintään yhtä iso summa kuin Adwordsiin.

    Muita?

  11. Arttu Raittila says:

    Esimerkiksi Bing-hakukone ei kaikissa tapauksissa käytä titleen kirjoitettua tekstiä, vaan saattaa valita hakutuloksen otsikoksi jotain muuta sivun tekstistä. Titlejen asema ja merkitys tulevaisuudessa ei ole siis kiveen kirjoitettu.

    Onhan iso käytettävyysongelma hakukoneiden käyttäjille, että monien sivustojen titlet ovat epäinformatiiviset. Kuvittelisin että Googlekin tulee testaamaan tähän jotakin ratkaisua.

    Descriptionillakaan ei ole merkitystä silloin, kun hakulause ei vastaa sitä ja hakutuloksissa näytetään siksi ote tai useampi sivun tekstistä.

    Tällaisissä tapauksissa on tärkeää, että sivun tekstissä on ”informaation hajua” eikä se koostu vain ympäripyöreästä markkinointijaarituksesta, joka ei houkuta hakutuloksissakaan.

  12. Perttu Tolvanen says:

    Komppaan kyllä Anjaa tuossa, että hakukoneoptimointipiireissä on paljon turhaa ylimielisyyttä, käsitteillä briljeeraamista ja ylipäätään sellaista asennetta jolla on helposti huono kaiku. Arvostan hakukoneoptimointijengissä sitä, että osaamista jaetaan ja asioista keskustellaan – ja monien osaaminen perustuu ihan käytännön tekemisen kautta hankittuun ammattitaitoon. Vertailun vuoksi esim. sosiaalisen median asiantuntijoissa on paljon jengiä joiden asiantuntemus perustuu lähinnä siihen, että ovat ensimmäisenä kokeilemassa jokaista uutta palvelua ja hypettämässä siitä. Harvemmassa ovat ne jotka ovat jotain yhteisöjä pyörittäneet ja verkkoon jo vuosia sisältöjä tuottaneet.

    Ehkä sitä saakin vähän leuhkia jos pystyy todellisia tuloksia tekemisistään osoittamaan, mutta ainakin tällä foorumilla toivon että käsitteitä avataan jos joku ei niitä tunne.

  13. Jyri Väätäinen says:

    Mutta eikö oppii asian paremmin, jos hakee omatoimisesti Googlella vastaus siihen, jos ei tiedä vastausta itse? Googlen tunteminen ja sillä hakeminen on yksi pala hakukoneoptimointia.

  14. Hannu Ala-Harja says:

    Bounce rating – hakufraasi ”Mazda 6”.
    Sivuston pitää olla sellainen, että kävijä viihtyy ja jää sivustolle. Analytics kertoo aika hyvin tuosta ajasta. Jos kävijä tulee sivustolle klikkaa samointein veks niin hakukone oppii, että tämä sivu ei ollut hyvä sivu k.o fraasille…. ja sitten tietysti toisinpäin.

  15. Big Brother says:

    Mites jos teen wp:llä blogin sivuun laatikon, joka näkyy joka sivulla ja otsikossa käytetty h1-tagia. miten google tästä tykkää ?

  16. PrimeWeb says:

    Sisältöä kirjoittaessa on syytä miettiä myös hakutermin mahdollisia synonyymejä ja eri sanamuotoja.

    Google on vuosien varrella kehittynyt ymmärtämään paremmin tekstiä. Esim. suomen kielen monikon ja yksikön ymmärtäminen jättää kuitenkin vielä paljon toivomisen varaa. Yksikkömuodon lisäämisestä voidaan parhaimmassa tapauksessa nousta Top 100 ulkopuolelta Top 10 sisälle.